Kahva 6922/1, Palsi

Sampun päiväkirja 2002

TÄMÄN SIVUN SISÄLTÖ 

Pilviä lonsi taivaalla

Viissatanen vaihtoi maisemaa

Kalat kestää kylmässä viikon

Susi voi syödä Annin kokoisen

"Hei poro, tule syömään äiskä!"

Kuraan kuollu kuttu

Viljamit ja perkeleet

Kirveenhamaralla päälle

Poro jökötti tuulikaapissa

Kipu loppui kun kädestä hävis tunto

Se siitä suunnittelusta

Teittekö viimeisen valtauksen
   

Vuosi 1999
Sotajoki
Valtausta etsimässä

Vuosi 2000
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2001
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2002
Anitan päiväkirja
Maken päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2003
Maken päiväkirja 
Sampun päiväkirja 
Anitan päiväkirja 
Matin kronikka 

Vuosi 2004
Sampun päiväkirja 

Vuosi 2005
Sampun päiväkirja 

----

Tulossa vielä ainakin:

Vuosi 2004
Anitan päiväkirja

Vuosi 2005
Anitan päiväkirja

Vuosi 2006
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2007
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2008
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2009
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2010
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Tältäkin voi Kahvan taivas näyttää.

Keskiviikko 12.6.2002 klo 23.50, matkalla.
On ollut kaunis päivä. Illalla ilma viileni. Mittarissa +13,5 astetta. Taivas selkeä.
Jonttu hoitaa taas taloa. Huolehtii linnuista, oravista, kukista ja kämpän kunnosta. Taneli leikkaa nurmikon.
Edelleen ajamme valkoista Volvoa EJT-750. Perässä on vanha tuttu Eriba Nova. Toivon suojaa matkallemme.
Vähän ennen Kristiinaa nähtiin matkan toinen hirvi, ennen Vaasaa kolmas hirvi katseli hirviaidan takaa. Vaasa ohitettiin "kiertotietä" ja klo 3.40 pysättiin levitykselle keittämään puuroa ja kahvia.
Matti on aina motkottanut, että otan turhia tavaroita mukaan. Nyt hän päätti itse mitä hänelle mukaan otetaan. Yksi tavara oli torkkupeitto, jonka hän määräsi jätettäväksi kotiin. Hän ei sellaista tarvitse. Ennen kuin vesi ehti kiehua niin Matti jo makasi ja otti ryöjä mun peittoni. Sanoin, että sitä et kyllä ota. Vastaus oli "ei minulla omaakaan ole". Hain autosta itselleni peiton.
Aurinko ei vielä ole noussut näkyviin. Ulkolämpö +10. Ilma mitä ihanteellisin matkustaa. Menen kans savujen jälkeen huilaamaan. Tämä on hyvä paikka pitää lepotauko. Taloja on aika lähellä. Pikkulinnut pitää konserttiaan. Autoja menee harvakseen Kokkolaan päin. Koira haukkuu jossain.
Vaunun ikkunat löivät hikeen. Jääkaappi vaihdettiin toimimaan kaasulla pysähdyksen ajaksi. Ajon aikana se toimii akulla.

Torstai 13.6.2002
Klo 6 Matti otti jääkaapista kinkkua ja sanoi, että "kolahti", siihen heräsin. Aurinko paistaa etuikkunasta vaunuun, silti on aika viileää. Näyttää tulevan kuuma päivä. Taivas aivan sininen. Matti lähetti viestit Makelle, Mailille, Raijalle ja Seijan porukalle. Lähdettiin taas matkaan. Klo 9 tankattiin auto Lohtajalla ja juotiin kahvit. Ulkolämpö +18. Puhtaan sininen taivas ja aurinko paistaa.
Vähän jälkeen Oulun oli kolme kaunista hirveä töyräällä hirviaidan takana katselemassa liikennettä. Siinä ne seisoivat rinnakkain ja päät kääntyi yhtä aikaa kuin olisivat seuranneet tennisottelua.
Iin Shellillä söimme Viininleikkeet. Ei ollu hyvää.

Klo 14.20 Kaunis, varjoisa lepopaikka. Yritetään vähän nukkua tai levätä kuitenkin.
Klo 16.45. Make soitti. Vaikka olin puoliksi hereillä ja vaikka oma puhelimeni soi niin luulin sitä herätyskelloksi. Kun tajusin, että se oli puhelin, niin en ehtinyt enää vastaamaan. Soitin Makelle ja sain aika haukut kun en ollut laittanut puhelinta kiinni kun menimme huilaamaan. Niinhän olis pitänyt tehdä. Ei kukaan voi tietää, että ollaan unten mailla. Kyllä ihminen näyttää nukkuvan vaikka lentokoneen alla kun on tarpeeksi väsynyt. On tässä valtava melu. Sehän jo vanhastaan oli tiedossa, ettei nelostiellä Oulun ja Kemin välillä ole koskaan hiljaista hetkeä. Kaunis paikka tämä on. Aurinko paistaa puiden väleistä, mutta on varjoisaa ja viileää. Pari metriä leveä puro virtaa nelostien ja levähdyspaikan välissä. Puita on aika paljon. Sora-alue on ympyrän muotoinen ja sen keskellä kasvaa mäntyjä ja on kaunis siisti grillikatos. Huusitkin on. Tämä lepopaikka on muutaman kilometri päässä Iin Shelliltä pohjoiseen. Pienen sillankaiteen jälkeen heti käännytään melko jyrkästi oikealle alamäkeen.
Ennen maata menoa tuli Anitalta viesti ja Seijan Make soitti.
Lähtö kohti pohjoista. Liikenne rauhoittui huomattavasti, kun Kemistä käännyimme kohti Rovaniemeä. Tietysti poikkesimme Tervakuksaan. Haettiin sisältä kahvit ulkoterassille. Ilma upea. Aurinko paistaa. Ei itikan itikkaa. Ulkolämpö +20 astetta. Vähän pieniä pilviä siellä täällä. Iso kuovi lenteli pesälleen vähän väliä tien toisella puolen pellolla. Lentää matalalla pitkän matkan ja päästää kimakan kuovihuutonsa. Laskeutuu maahan ja kävelee kiertäin kaartain pesälleen. On se iso lintu. Rauhallista on ja kaunista. Vihdoinkin me on opittu matkaamaan rauhallisesti. Istuskeltiin terassilla melkein tunti. Läheteltiin useita viestejä. Otettiin kaksi kanisterillista ruokavettä eteisessä olevasta kraanasta. Lupa tietysti kysyttiin. Täällä ei vedestä oteta maksua ainakaan niiltä, jotka ostavat baarista jotain. Make soitti. Oli ihmeissään ja melkein äkäinen kun olemme niin hitaasti liikkeellä. Sanoi, että hän laski että on edetty 100 km viidessä tunnissa. Mitä matkantekoa se sellainen on. Ymmärrän kyllä Maken ajatuksen. Muutama vuosi sitten olimme samaa mieltä. Ikä taitaa rauhoittaa itse kunkin.
Taas kohti pohjoista klo 20. Traktorikievarin kohdalla alkoi tihkusade, joka loppui vähän ennen Sodankylää. Pilvistä. Klo 23.30 ulkolämpö +8,5 astetta. Sade alkoi uudelleen heti Sodankylän jälkeen. Aika reipas tuuli. Klo 00. ulkolämpö +7,4. astetta. UKK puiston kohdalla alkoi pohjoisen taivaanranta valaistua kirkkaan keltaisena. Muualta taivas oli umpipilvessä. Tankavaaran kohdalla klo 0.30 tuli mielettömän kirkas aurinko näkyviin. Koko maisema kylpi keltaisessa valossa.
Klo 2 parkkeerasimme Papinhaminaan Sotajoen rantaan, omalle vanhalle paikallemme.

Perjantai 14.6.2002
Klo 11. 20. Voihan ihme. Heräsin Lapissa. Matti jo istuu pöydän päässä. Aurinko helottaa. Varjossa, luojan kiitos, vain +12 astetta. Aika kova tuuli. Matti hoputtaa koko ajan, että pitäis lähteä kioskille. Aamupuuron jälkeen sinne lähdettiin. Siellä vanhat tutut kivat ihmiset taas tavattiin. Anneli ja Voitto ovat jättäneet vaununsa kioskin pihaan. Ennen se on ollut aina Vuijemilla, heidän valtauksellaan ja Anneli on ajanut sitä väliä aamuin illoin. Heidän koiransa kiinanpystykorva Eetu on kuulemma ylen tyytyväinen uuteen asuinpaikkaansa. Jutusteltiin rauhassa ja jatkettiin matkaa kohti Palsia.
Pahaojantie alku oli aivan karmeessa kunnossa. Palsintie parempi. Porukkaa on jo paljon valtauksillaan.
Avasimme huusin päältä pressun pois. Huusi oli syksyllä tosi kostea kun se pakattiin talvisuojaan ja nyt se on sisältä homeessa. Voihan P. Täytyy pestä ja maalata. Laatikko oli kuiva ja hyvän hajuinen. Muutkin tavarat olivat hyvin säilyneet.
Ilma upea ja lämmin. Hyvin jaksoimme kiipeillä rinteitä molemmat.
Lähdimme takaisin Papinhaminaan, kioskin kautta tietenkin. Käytiin vielä toisen kerran Palsilla ja oltiin takaisin Papinhaminassa klo 0.30. Aurinko paistoi edelleen. Klo 22 aikaan ilman lämpötila laski nopeesti. Auton mittarissa oli vain +2,5 astetta. Klo 0.30 aloin tiskata ja sitten syötiin iltapalan. Hieno loppu päivälle kuitenkin. Nyt on rauhallinen mieli mennä nukkumaan, kun tietää että vaunu saadaan omalle paikalleen.
Klo 3.30 ulkolämpö -1 astetta. Aurinko on alkanut kivuta takaisin taivaalle. Se ei laskenut edes metsänreunan taa. Upeeta !
Hyvää yötä.

Lauantai 15.6.2002
Heräsin jo klo 8. 45. Kovin vielä väsytti mutta ei osannu enää nukkua. Mattikin alko heräillä. Klo 11.30 puuro syöty ja kahvit juotu. Kioski on lauantaisin suljettu. Matti lähti paskomaan. Huusit täällä on edelleen aika täynnä. Taidamme lähteä Palsille laittamaan vaunupaikkaa kuntoon. Juttelimme Voitton kanssa hetken kioskin kohdalla. Voitto laittoi keloaitaa kioskin eteen ja sitten lähdimme Palsille.
Mataloimme vähän teltan paikkaa ja täytimme teltan puoleisen vaununpyörän kolon tasaiseksi. Tuuletettiin huusia ja laatikosta haettiin kärryt käyttöön. Niillä Matti haki lisämaata takimmaisen vaununpyörän kohdalle niin, ettei tarvita kuin yksi lankku korotukseksi. Sillä vaunun pitäis mennä sivusuuntaan suoraan. Tampattiin maa piukkaan. Kultalasta kuului pumpun hurinaa, mutta ketään ei näkynyt.
Klo 17 lähdimme kohti Papinhaminaa. Pilviä lonsi taivaalla, mutta satanut ei.
Vaihdoimme vaatteet ja lähdimme Kaunispäälle syömään. Kovin olivat omistajat iloisia kun menimme. Kaukaa jo toivottivat tervetuloa. Kävimme siellä viime kesänä niin paljon syömässä, että taisi olla hyötyä heillekin. Heli toi lehden jossa luki, että viime perjantaina on Lemmenjoelta löydetty 90 g hippu. Sen kokoisesta hipusta saa 1000 mk gramma. Löytäjä oli konekaivaja ja on aikaisemmin löytänyt vielä isomman hipun.
Soitin vaunulle vetäjän. Tulee huomenna klo 14-15 aikaan vetämään vaunun Palsille.
Saariselän huoltamo on suljettu 1.5.-1.7. välisen ajan ja automaatista ei saa 98 eetä. Ajoimme Ivaloon. Soitin Makelle. Nyt istumme vaunussa viettämässä iltaa. Taivas on alkanut vetäytyä pilveen. Taitaa se luvattu sade tulla huomiseksi. Olis kyllä saanut odottaa maanantaihin. Klo 23.30 vielä aurinko paistaa pilvien alapuolelta. Nyt suunnitellaan mitä huomisen matkan ajaksi laitetaan volvoon ja mitä jätetään vaunuun.
Klo 2 hommat tehty. Pilvet makaa paikallaan ja ulkolämpö +5 astetta.
Klo 2.30 Matti kävi vielä ulkona ja lämpö oli noussut seitsemään asteeseen.

Alkuun

Viissatanen vaihtoi maisemaa

Sunnuntai 16.7.2002
Matti piti soivaa herätyskelloa mun korvani vieressä, siihen heräsin. Laitoin kellon soimaan ja korvatulpat korviini. Enhän minä sitä voi kuulla. Kello oli jo 11. Eka kerran nukuin täällä näin pitkään. NYT SATAA. Ukkonenkin jyrähtelee. Taivas on synkässä pilvessä. Silloin tällöin ilmestyy taivaalle sininen läikkä ja siitä paistaa hetken aurinko. Toivon että nämä olisivat niitä kuuroja joita lupasivat.
Sade jatkui useita tunteja ja ukkonenkin piti huolen, että häntä ei unohdettu. Lähdimme kioskille kahville. Kurppakin oli tullut maisemiin. Toi pari laatikollista kirjoja. Aikovat laitaa kioskiin lainakirjahyllyn. Hieno idea. En ensin tuntenut Kurpaa kun sillä oli parta.
Klo 13.30 oli Volvo pakattu kattoon asti täyteen ja vaunu melkein tyhjä. Odotimme ja odotimme kyytiä. Viimein molemmat oikaisi ruotonsa sohvalle omalle puolelleen pöytää. Klo 16.30 se tuli. Olin tainnut nukahtaa kun en kuullut kyydin tuloa. Matti sen kuuli, vaikka siinä autossa oli todella hiljainen ääni.
Matka Palsille alkoi. Perillä, kun piti peruuttaa vaunu paikalleen, niin sen jarrut löi päälle niin, ettei sitä saanut liikkumaan kuin nahkoineen. Matti laittoi jakoavaimen mutterin ja aisanpään väliin, niin ettei vaunun jarru päässyt päälle. Parin metrin peruutus ja jakoavain lensi pois ja lujaa. Matti sitoi sen uudelleen paikalleen ilmastointiteipillä. Peruutus onnistui upeesti. Vaunu sivusuunnassa aivan suorassa.
Koko peruutusoperaation ajan satoi oikein kunnolla. Olimme aivan märkiä. Vaunua oli kuitenkin eteenpäin, koska etuteltan kaivanto ei ollut paikallaan. Me väänsimme vaunun nokkaa yli metrin ojalle päin. Lapioimme eilen tehdyn korotuksen tilansa eteenpäin ja lankku laitettiin senkin päälle. Sitten väänsimme vaunun suoraan. Matti ajoi Volvon vaunun eteen ja veti sillä vaunua puoli metriä eteenpäin. Vielä 10 sentin peruutus ja vielä nokaa käännettiin 10 senttiä ojalle päin. Nyt se on oikeassa kohdassa. Koko ajan tuli vettä taivaalta. Enempää ei voi kastua.
Klo 22 söimme uusia perunoita ja kylmäsavuporoa. Hyvää oli. Kaikki tavarat paikoilleen ja vaunuun lämpö päälle. Asetuttiin hyvään asentoon pöydän molemmin puolin ja nautittiin olostamme.
Ei sitä oloa kauan kestänyt, kun lämmitys napsahti pois päältä ja ohjauspaneliin syttyi punainen valo. Lämmitystä ei saatu enää päälle. Tukka siinä melkein nousi pystyyn, kun väkisinkin tuli mieleen, että matkan röykytys on hajottanut jotain ja ollaan täällä korvessa. Se hyöty siitä oli, että Matti alkoi lukea lämmityksen ohjekirjaa. Akuissa oli virtaa ja jääkaappi toimi moitteettomasti kaasulla, mutta mitään ei tapahtunut kun painoi lämmön päälle. Yli tunti siinä kontattiin ja Matti tarkasteli liitoksia ja sulakkeita. Löytyi jopa sellainen sulake, jonka olemassaolosta ei ole tiedetty. Sitten sammui jääkaappi. Se siitä viasta. Matti vaihtoi kaasupullon ja kaikki toimii hyvin. Jääkaappi näytää toimivan vielä kun kaasu ei enää jaksa pitää lämpöä päällä. Nyt sekin tiedetään. Luojan kiitos, ettei mikään ollut rikki.
Klo on nyt 0.30. Taas istutaan ja löhötään. Matti lukee Harry Potteria, eikä viitsis lähteä hakemaan aurinkopanelin telinettä laatikon vierestä. Kyllä se nyt on haettava.
Pilvet on melkein poissa ja aurinko on paistanut vaunuun jo toista tuntia. Ulkona aika kylmä. Vaunussa lämmin. Heikko tuuli. Käki kukkuu jossain. Ketään ei ole liikkeellä.
Klo 2 lähdimme hakemaan rannasta ämpärillisen vettä ja laatikolta aurinkopanelin telineen. Paneli on nyt telineessä ja suunnattu etelään. Ulkolämpö +5 astetta. Vaunussa lämmin. On kuin keskipäivä.
Klo on nyt 3. Hyvää yötä.

Maanantai 17.6.2002
Heräsin klo.10. Aurinko paistaa, vähän viileä tuuli. Upeeta. Matti nukkuu vielä. Käki kukkuu. Poroja ei ole näkynyt. Aatu tuli autolla Kultalasta, Milla kyydissä ja ajoi ylös mäkeä. Taisi käydä kioskilla kun viipyi niin vähän aikaa.
Me aloimme pystyttää etutelttaa. Kävi siinä taas ähellys, mutta pystyssä se nyt on. Vaunun alareunaan tuleva kumipressun suikale on jäänyt kotiin. Oli lähdettävä Ivaloon hakemaan narua. Kaikki narut täällä ovat liian ohuita. Eivät pysy vaunun kyljessä olevassa kourussa. Lupaavat huomenna sadetta ja teltta pitää saada kuntoon.
Klo 17 olimme kioskilla. Kaasun ja narun tähden piti ajaa Ivaloon. Seolla Matti tankkasi ja otti kaasua. Ostimme pienen grillin rähjän. Hinta 65 mk. K-kaupassa käytiin ruokaostoksilla ja Vaskoolista saatiin tarpeeksi paksua narua. Sitten paluumatkalle. On ollut upea päivä. Autossa liiankin kuuma.
Leikkasimme vanhasta suotavasta pressusta 90 sentiä leveää suikaletta. Kyllä oli homma, että saatiin ujutettua se narun kanssa vaunussa olevaan nuruun. Vielä pohjapressu paikalleen ja sitten laatat. Siinä hommassa kului monta tuntia. Pesin tuolit ja pöydän ja haettiin sadevesisaavi ja teltan ulkoräystään vesiränni. Nyt nekin ovat paikallaan. Kun pihaa vähän vielä siivottiin, niin klo oli 3. Ulkolämpö +2 astetta. Matti kiukuttelee viluissaan, mutta ei laita lisää vaatetta päälleen. Turisteja on kulkenut useita. Vaunun lämpö pelaa hienosti.
Klo lähentelee neljää. Minäkin taidan mennä maata. Aurinko paistaa.
Hyvää yötä.

Tiistai 18.6.2002
Heräilin kyllä, mutta vasta klo 11 viitsin nousta ylös. Avasin vaunun oven ja etuteltassa oli tosi lämmin. Taivas umpi pilvessä ja kova tuulen humina. Tuulee telepisteeltä päin. Ei se pahasti etutelttaa heiluta kun rinne on edessä. En ole vaunussa ollut kuin puuron ja kahvin keitossa, tätäkin kirjoitan etuteltassa.
Veimme illalla kuukkeleille ruokaa lavan päälle. Kyllä ne touhuaa. Kova lirkutus ja juttelu. Taitavat olla isoja poikasia kun kyljet on niin pörröiset. Matti oli ne ihan ensimmäiseksi nähnyt. Hänen kannattais tänään mennä huuhtomaan. Varmasti löytäis kultaa.
Alkoi sataa ja lähdimme Saariselälle. Matti soitti Poriin labraan. Helikopakteeripuhalluksen tulos oli negatiivinen. Hyvä juttu. Nyt muistin eka kerran ottaa puhelimeni mukaan. Oli tullut kuusi tekstiviestiä ja yksi ääniviesti. Mailille on mennyt 3 viestiä takasin, joten niitä on ollut 9. Seijalta ja Makelta oli tullut viesti, että he ovat saaneet vuokrattua vaunun Kempeleeltä. Hakevat sen kuudes päivä heinäkuuta ja ovat kai seitsemäs päivä täällä. Se on kolmen hengen vaunu. Meidän Make lupasi vetää sen kioskilta Palsille. Jonttu ja Taneli soitti. Olivat lähettäneet viestinkin. Heillä kaikki hyvin. Tänään tuntuu, että asiat sujuvat hyvin. Kävimme vielä Saariselän asiamiespostissa. Meille ei vielä ollut postia.
Täällä on viime syksystä kevääseen varastettu valtauksilta paljon tavaraa. Sitten varkaat veivät Kylpylähotellista koko kassakaapin ja sitten iskivät Savottakahvilaan. Siellä oli hälytyslaitteiden johdot katkottu. Poliisit alkoi epäillä, että varkaiden on ollut pakko tietää missä johdot kulkee. Muuten niitä ei olis löydetty. Kävi selville, että Kaisa oli talvella irtisanonut yhden naisen. Siitä vyyhti alkoi selvitä. Naisen mies ja muutama muu oli kaikki varkaudet tehneet. Niillä on valtaukset täälläpäin. Valtaukselta oli löydetty varastettua tavaraa. Paljon niitä tavaroita oli jo myytykin.
Timppa ei vielä ole tullut. Joku on sanonut, että se tekee ikkunaremonttia ja että se on talvella ostanut metallin paljastimen.
Make on ostanut maasturiinsa uudet renkaat ja suojaverkon henkilö ja tavaratilan väliin.
Maili menee Hackliinille kouluttamaan 30 satamatyöjohtajaa. Homma alkaa juhannuksen jälkeen.
Otimme ruuan jälkeen kunnon ruokalevon. Silloin vielä aurinko paistoi. Nyt sataa, jopa jyrähtelee. Klo on 21. Kultalassa on käynyt paljon autoja. Milla tuli Jänkäkurpan kohdalla meitä vastaan. Ei tullut autoon vaan jatkoi matkaa eteenpäin.
Nyt rävähti aurinko paistamaan niin, että silmiin sattui. Vesiränni teltan räystäällä toimii hyvin. Saavissa on jo 20 senttiä vettä. Sillä voi tiskata kun sen siivilöi. Lämmitettiin Seijan Maken padassa tiski ja pesuvettä. Siivottiin piha kuntoon ja raput laitettiin omalle paikalleen pesupöydäksi. Alkuillasta jo hakattiin vaunun matot. Nyt on puhdasta ja talvisäilössä loodassa olleet astiat on pesty ja ne ovat paikoillaan kaapeissa.
Vesireissu tehtiin rantaan ja padan päältä poistettiin talvisuojaus.
Vaunuun majoituttiin klo.0.30. Pesin vähän vaunun ikkunoita sisältä. Matti huomasi takalasista kauniin ketun aivan vaunun takana. Se kaarteli vaunulta kellarin taakse ja sitten kiipesi rinteelle Maken kattilan taakse. Tönki siellä puiden juurilla. Taisi syödä kuukkeleiden kätkemät sapuskat. Aamulla Matti näki Lapinkirvisen. Se on hieno lintu ja laulaa vielä hienommin. Loppuillan on taivas ollut aivan selkeä ja aurinko paistanut.
Nyt klo. on 2. Matti meni nukkumaan. Syön mustikkasoppaa ja menen kans maata.
Hyvät yöt.

Keskiviikko. 19.6.2002
Sateinen synkkä aamu.
Ensin näytti, että selkenee mutta kävikin päinvastoin. Lonasimme ja nuokuimme ja viimein lähdimme asioille. Ajettiin Ivaloon. Siellä asiat onnistui ihmeen hyvin. Haettiin Metsähallituksen konttorista maapuulupa. Se on 3 kk voimassa ja siihen tuli kaikkien valtaajien nimet. Maksoi 8,50 euroa. Kukkakaupasta tilattiin 5 ruusua. Ne viedään Tanelille ensi sunnuntaina. Homma hoitui Data Flooran kautta. Vaskoolista ostettiin suikale peltiä saunan vesipataa varten. 2 euroa. Ostettiin ruokavesi ämpäri, vaatepuita, pumppusaippua ja muuta sälää. Matti haki 10 litraa bensaa pumppua varten ja litran öljyä. Kaunispäällä syötiin ja kioskilla juotiin kahvit. Kuukkelissa meidän edellä asioi iäkäs nainen ja mies. Nainen sanoi kassalle että "sitten se kaivaja-alennus". Kysyin, että saako täältä sellaistakin. Sanoi, että ollaanhan me kokokesäisiä asiakkaita. Alennus on 1%. Rahaa sekin. Viime kesänä juttelimme usein niiden kanssa kioskilla. En vain ensin muistanut. Ne käy kaikissa kilpailuissakin, vaikka ovat meitä vanhempia.
Vettä on tullut koko päivän tauotta. Taivas rannasta rantaan umpi pilvessä. Klo 18.30 aikaan olimme vaunulla. On noussut tuuli. Se on ainoa, joka voi putsata taivaan. Klo 21 näytää, että taivas kirkastuu.
Mahtaakohan Viissatanen tulla tänä ehtoona. Ristimme sen ketun Viissataseksi.
Etuteltan rännistä oli tullut päivän aikana niin paljon vettä, että saavi on mennyt yli. Matti teki tilaa uutta sadetta varten ja kantoi Seijan Maken padan täyteen vettä ja toi etutelttaan vielä ämpärillisen. Sitä jäi vielä puoli saavillista. Kyllä tuo taivas näyttää kirkastuvan, vaikka sinistä ei vielä näy. Matti lukee Harry Potteria.
Klo 22 teimme listan tavaroista, jotka pitää ottaa mukaan saunan vesipadan korjausta varten, ettei tarvitse välillä lähteä mitään hakemaan. Sitten lähdettiin hommiin. Sinistä taivasta näkyy jo. Aurinko pysyttelee piilossa. Seijan Maken tekemät jalat laitettiin kiinni padan kannatus levyyn. Hyvin sopivat. Matti kiskaisi yhdellä rykäisyllä padan pois vanhasta kivikasasta ja kivet rossas pesään. Leikkasi peltisaksilla verkon halki ja kiskoi sen pois kivien alta. Haki kärryillä vanhustenkuopasta kaksi isoa laattakiveä. Vanhasta pesästä kaivettiin arinakivi esiin. Katsottiin uusi padan paikka vähän kauemmaksi saunasta. Arinakiven kolmelle sivulle laitettiin kyljelleen isot laattakivet. Naulalla Matti teki peltiin reunaan reikiä ja "ompeli" peltistä ympyrän rautalangalla. Pelti sattui olemaan niin sopivan kokoinen, että ympyrä oli sopivasti vähän isompi kuin pata. Peltiympyrä reunakivien päälle ja pata nostettiin ympyrän sisälle. Pieniä kiviä laitettiin padan ja peltin väliin, ettei pelli pääse pataan kiinni. Maken tekemiä jalkoja upotettiin 10 senttiä maahan ja kivet laitettiin niiden alle. Vedellä ujutin sannan piukkaan. Sitten pataan vähän vettä ja valkea alle. Kyllä veti komeesti. Kivillä ympyröitiin koko hökötys. Ei kaunis ole, mutta toimii ja vesi kuumenee puolessa ajassa ja puolilla puilla vanhaan verrattuna.
Klo 2.15 tultiin vaunulle. Satanut ei ole yhtään koko yönä. Syötiin perunarieskaa ja poroa. On hyvä olo kun tuo homma tuli tehtyä. Luetaan vielä ja mennään maata. Viissatasta ei ole näkynyt, ainakaan vielä. Klo on 2.35.
Hyvää yötä.

Torstai 20.6.2002
Lämmin, kaunis ja vähän pilvinen ilma.
Lähdimme saunarannan siivoukseen. Matti kantoi ämpärillä nokiset kivet pois vanhan padan kohdalta. Pystytettiin sauna ja pesuhuoneen runko. Sitten tultiin hakemaan pesutelttaa vaunun takapenkin alta ja samalla reissulla laitoin ruokaa. Paistoin kaksi pihviä. Vaunun takapyörän alle lapioitu maa on painunut ja vaunu on nyt vinossa Kultalaan päin. Kun laitaa pannuun rasvaa niin se menee toiseen reunaan.
Matti nukkuu. Ruokailun jälkeen otettiin 45 minuutin lepo ja sitten takaisin rantaan. Pesuteltan kanssa ähellettiin tosi kauan. Matti kantoi laatikolta saunatavarat. Pesin lavon, saavit ja pallit. En tiedä miksi tuon pesuteltan pystytys olikin niin vaikeaa. Aina se oli kallellaan johonkin suuntaan. Viimein se saatiin suoraan. Upea aurinkoinen ilma. Pesuteltta oli auringossa niin lämmin, että se jo olis riittänyt minulle saunomiseen.
Klo 20 alkoi ukkonen jyrähdellä. Mustat pilvet nousi vaunulta päin. Kokosimme sateenarat tavarat pesutelttaan ja lähdimme kiireen vilkkaa ylös. Vasta vaunulla huomasin, että emme pesseet käsiämme. Hyvä että on sadevettä. Matti seisoi k-sella ja sen toimituksen aikana alkoi sade. Ukkonen ei tullut kohdalle. Klo 20.30 sade loppui. Ehdittiin juuri kahvit juoda. Ketään emme ole nähneet liikkeellä koko päivänä.
Klo 21 lähdimme takasin rantaan. Pesuteltan joka sivulla oli isot vesipussit katolla. Voihan P. Päästin tarrat auki poikittaisputkesta ja Matti kiristi narut siirtämällä kiviä. Vaikka telttakangas on Haltin valmistamaa, niin näyttää vaan viimevuodestakin venyneen lisää. On ruman näköinen kun katon ja seinän välinen sauma on putken alapuolella.
Matti ompeli rautalangalla vetelästä verkosta kaksinkertaisen kipinäverkon saunan savupiipun päähän. Oli se homma. Hyvä siitä tuli. Tasoitin pesuhuoneen pohjalta maata. Iso ämpärillinen siitä taas nousi pikkukiviä. Pressu levitettiin pohjalle. Matti haki yhdellä kärryllisellä Maken leiristä kaikki lattialaatat. Nyt ne on paikallaan. Pesin vielä vadit, vesikupit ja muut sälät ja laitoin suihkuverhon paikalleen. Matti kantoi kauheen kasan kiviä saunan edestä pois, en tiedä mihin. Pari kertaa satoi ihan vähän. Matti pesi viimevuotiset kiuaskivet harjalla ja pesi vielä lisää pienempiä kiviä. Niitä mahtuu vähän enemmän kiukaaseen. Kun ne oli paikallaan niin laitettiin koevalkea pesään. Hienosti tuli savu piipusta. Klo 1.30 koottiin tavarat ja vielä viimeinen haravointisilaus rannassa ja kömpittiin vaunulle. Taivas täydellisen sininen ja aivan hiljaista. Kuukkelit tuli syömään. Viissatasta ei ole näkynyt. On tainnut vaihtaa maisemaa. Huomenna on tehtävä kauppareissu.
Klo 2 ulkolämpö +5,5 astetta.
Joku valkoinen, kuomullinen maasturi kävi parkkipaikalla. Lähti saman tien.
Hyvät yöt.  

Alkuun

Kalat kestää kylmässä viikon

Perjantai 21.6.2002, Juhannusaatto
Heräsin klo 7.15. Oli kaikki vaivat mitä saattaa olla. Aloin kahvin ja puuron keiton.
Klo 8.40 vihelsin Matin hereille. Sanoi, että olisit aikaisemmin herättänyt. Lähdimme kylille melko pian. Ilma aurinkoinen ja tuulinen. Möykkypilviä kyllä purjehtii taivaalla. Autossa oikein kuuma.
Kuukkelin reissu tehtiin ja kioskille mentiin kahville. Siellä kuultiin että Vanhat Veijarit ja Rantala olivat lähteneet aamulla pois ja Timppa oli saapunut maisemiin.
Aikainen nousu kostautui kauheena väsymyksenä. Kioskin jälkeen satoi oikein kunnolla. Palsilla ei enää paljon. Voitto sanoi, että Palsilla sataa aina viimeiseksi. Tunturit jakavat ilmavirtaukset niin.
Menimme nukkumaan kun päästiin vaunulle. Laitoin korvatulpat, että nukkuisin kans.
Klo 16.30 Matti herätti ja sanoi, että lähdetään saunan lämmitykseen. Upea aurinko lämmitti vaunun ja teltan. Sitten huomattiin, että auringon molemmin puolin oli maailman synkimmät pilvet. Pian ne peittivät koko taivaan. Laitettiin ruokaa. Anita oli oikeassa siinä, että kala kestää kylmässä ainakin viikon hyvänä. Jääkaapissa on ollut maustettuna merilohta jo neljä päivää. Olin valmis heittämään sen pois, mutta se oli vielä aivan hyvää. Iso pannu tuli täyteen kun paistoin sen ja syötiin perunan kanssa. Taas molemmat mentiin maata. Klo 20 alettiin virkoilla.
Lähdettiin saunalle. Otettiin varmuuden vuoksi puhtaat vaatteet mukaan. En aikonut mennä saunaan palelemaan, jos ei aurinko lämmitä pesuhuonetta. Ei pahemmin paistanut, mutta ei satanutkaan. Nyt kyllä on padan pesässä vetoa. Liekit löi padan reunan alta ja vesi lämpesi tosi nopeasti. Matti laittoi hakaneuloilla pesuhuoneen ovenpielet kiinni saunan ovipieliin. Nyt ei sieltä lämpö karkaa eikä tule vetoa. Sauna lämpesi hyvin ja saunottiin oikein kunnolla. Eka kerran pesin tukkanikin täällä. Uusien ventiinien ilmanvaihto pelasi toivotulla tavalla. Kylmä tuuli puhalteli ulkona kun tulimme saunasta vaunulle.
Imuriporukka näytti tulevan Kultalaan. Edellä ajoi iso asuntoautoksi tehty Mersu pakettiauto ja pienempi pakettiauto ajoi perässä. Kyllä Milla korjussa on, koska haukunta alkoi kuulua Kultalasta. Nyt sieltäkin nousee savua.
On ihan kotoinen olo. Vietämme rauhallista iltaa tai oikeastaan yötä.
Aurinko ei ole laskenut edes Pikku Palsin taa. Paistaa koko ajan vaunuun. Tuleekohan uni kun päivällä on niin paljon nukuttu.
Tänään on ollut kesäpäivän seisaus. Pisin päivä. Klo 2 ulkona +5 astetta. Upea ilma.
Hyvää yötä.

Lauantai. 22. 6.2002, Juhannuspäivä
Klo 6.45 äkkiherätys. Käsi todella poltti, aivan oikeesti POLTTI. Kipu lähti ranteesta ja säteili kämmenpohjaa pitkin sormiin. Kyllä pääsin nopeesti ylös. Meinas tulla pakokauhu. Laitoin jääpussin pöydälle ja painoin rannetta sitä päin toisella kädellä. Ensin paheni, mutta vähitellen kipu meni sietorajan alapuolelle. Laitoin Matin kengät jalkaani ja puristin Superöljy pullon niiden väliin niin, että sain toisella kädellä korkin auki. Hieroin ja hieroin öljyllä rannetta ja sormia. Tuet tietysti oli autossa ja ulkona pirun kylmä. Ei silti, kylmä oli vaunussakin, mutta en sitä ehtinyt huomata. Otin koko Panadol tabletin mustikkasopan kanssa. Kaksi tuntia kesti, että helpotti. Kirjoitin eilen illalla pitkään sellaisella kynällä, jolla täytyi painaa kun kirjoitti. Siitä kai tuo räjäys johtui.
Menin takasin petille ja heräsin vasta klo 12.30. Taivas oli jo pilvessä. Säätietojen mukaan täällä on ollut kauniimpi juhannusaatto kuin muualla suomessa.
Mattia tuntuu tympivän. Aurinko helpottais kummasti. Tuuli puhaltaa nyt pohjoisesta.
Myöhemmin tuuli kääntyi puhaltamaan luoteesta ja ilma lämpeni. Aurinko näyttäytyy vain hetkittäin. Lähdimme hakemaan loodalta loppuja vaunun tarvikkeita. Matti hakkasi saunarannassa puita. Ylös tullessa siivosin huusin ja laitettiin tukilankku lattian alle, ettei lattia katkea, kun sinne menee Make. Se notkui aika lailla. Matti kallisti huusia ja minä laitoin lankun. Nyt ei notku.
Leirissä putsattiin nuotiosta märät tuhkat pois. Matti haki rinteeltä koivupöllin ja sahasi sen pätkiksi. Kirves oli tietysti saunarannassa, kuinkas muuten. Vielä viritettiin k-pressu paikalleen. Nyt pienempi ja kauemmaksi kuin viimevuonna. Nyt on siisti.
Klo 19 vasta syötiin perunoita ja poroa.
Mun aika tuli pitkäksi ja änkesin Matin hommiin saunarantaan. Ajateltiin tehdä sinne pieni laavu. Karsittiin kuivunut mänty padan takaa. Pystytettiin toinen etutolppa noin 2 metriä saunalle päin. Elävään mäntyyn kiinnitettiin toisen sivuriukun takapää. Matti hakkasi kivellä toisen takatolpan ainakin metrin maan sisään ja siihen kiinnitettiin takapäästään toinen sivuriuku. Vielä eteen ja taakse poikittaisriukut. Nyt on ääriviivat valmiit.
Klo 1 yöllä tultiin vaunulle.
Aurinko ei paljon ole paistanut, mutta ei tänään ole satanutkaan. Nytkin näkyy sinistä taivasta, vaikka ei auringon kohdalla.
Klo on 1.45. Täytyy laittaa jääpussi ranteeseen. Olkapääkin on kipeä. Matti täyttää ristikoita. Taidan lukea vähän.
Imuriporukalla on pystykorva. Vapaana näyttää liikkuvan sekin. Tulivat peräkanaa Millan kanssa Kultalasta vaunulle päin. Ennen en ole nähnyt Millan kävelevän. Aina se on juossut. Menivät tielle päin.
Klo on nyt 2.30. Ulkolämpö +5 astetta. Taivas melkein selkeä. Poroja täällä alhaalla ei ole näkynyt. Hyvää yötä.

Sunnuntai 23.6.2002, toinen Juhannuspäivä, Tanelin rippipäivä.
Matti jatkaa tästä. Kädelläni ei pysty kirjoittamaan.
Pilvinen ilma. Siellä täällä näkyy sinistä taivasta pieninä paloina. Ulkolämpö klo12 on +11 astetta. Satamaan alkoi klo 12.05 vaikka aurinko paistoi. Tulee varmaan kuurosateinen päivä, siltä ainakin näytää.
Lähdimme telepisteelle soittamaan Tanelle rippionnittelut. Jostain syystä auto ei suostunut kääntymään takaisin leiriin, joten piti käydä kioskilla kääntämässä. Juotiin kahvit. Siellä oli myös Tunturit sekä Rauhavuoret. Juteltiin jonkin aikaa ja lähdettiin takaisin Palsille. Takaisin tullessa paikkasin muutaman kuopan. Ruokailun jälkeen pienet ruokalevot. Sitten rantalaavua rakentamaan.
Pesin tolulla p-huusin. Ei lähtenyt homeet kaikki, vähän vain vaaleni.
Kioskireissun jälkeen ei ole satanut. Ilma hieno, tosin nyt jo kylmä. Aurinko huilaa Pikku Palsin takana, paistelee tuonne vastakkaisen rinteen puihin.
Huomenna pitää käydä Ivalossa ja Saariselän postissa. Joten ajoissa nukkumaan, että päästään hyvissä ajoin aamupäivällä liikkeelle.
Klo 01.05. Ulkolämpö +8 astetta.

Maanantai 24.6.2002, Jontun ensimmäinen työpäivä.
Klo 8.30 ulkolämpö +9 astetta. Taivas tumman harmaa. Tuulee lännestä, ei vielä sada. Aamupalan jälkeen lähdettiin Ivaloon, tietysti kioskin kautta.
Ivalossa vaihdettiin Volvoon öljyt ja käytiin kaupoissa. Seolta otettiin vettä ja bensaa. Sitten Kaunispäälle lohisopalle. Soitettiin puhelut ja tekstiviestit luettiin ja lähetettiin. Salmiselta tuli viesti, että "Kun näette pienen kiharapäisen ukon kävelevän jängällä niin hän on tullut." Muutama kuoppa taas paikattiin takas tullessa.
Pienet iltapäivätorkut otettiin. Sitten pystytettiin Maken väen varastoteltta.
Tultiin vaunulle iltapalalle jonka jälkeen piti vielä mennä saunalle tekemään nuotiorinki. Sitä ei päästy kuitenkaan tekemään koska alkoi satamaan. Klo24 ja vielä sataa on kyllä jo vähentynyt ja ilma jonkin verran kirkastunut.
Samppu jatkaa.
Olen ottanut 2 Salatsopyriiniä päivässä. Käsi on parempi, mutta niistä seuraa kylkiäisenä pirullinen päänsärky
Make on väkensä kanssa lähtenyt klo 22 kohti pohjoista. Ovat luultavasti täällä huomenna ennen puoltapäivää. Ivalosta emme saaneet ruohomattoa ja pyysin heitä tuomaan. Laitetaan se saunan eteen, ettei menis niin paljon santaa sisälle, kun sitä lämmittää. Matti teki äsken hienon löylykauhan mutta sen varsi katkesi. Nyt se hakkaa desin mittan kylkeen reikää, että sais sen kiinni pultilla takas varteen. Toivottavasti onnistuu. Se oli hieno.
Klo 1.30. Sai se sen kuntoon. Lupasi vielä kiristää sitä kovemmalla alustalla.
Klo 2.10. Ulkolämpö +5 astetta. Pieni tihkusade jatkuu.

Tiistai 25.6.2002
Herättiin klo 9. Vuoroin pilvimöykky menee yli ja taas on taivas sininen. Lähdettiin Maken väkeä vastaan. Aioimme tarjota tulokahvit kioskilla. Siellä ne jo olivat ja Anneli oli tulokahvit tarjonnut.
Kahvassa Make ajoi maasturin heidän leiripolun päähän alarinteeseen. Siitä kantoivat tavarat varastotelttaan. Aurinko paistoi 15 minuuttia ja taas satoi hetken.
Juotiin vaunussa uudet tulokahvit. Sinä aikana satoi ja paistoi vuorotellen. Kun porukka oli lähtenyt hommiin niin alkoi raesade. Voi veljet.
Klo 24 lähtivät taas pystyttämään telttaa. Tuulee luoteesta ja taas vähän pisaroi. Minäkin onnuin perässä. Hyvin niiltä homma sujui. On jo vanhaa kokemusta. Teltan päälle ja eteen katokseksi laittoivat pressut. Eilen pystytetyn varastoteltan katolla ei yhtään vettä. Anita sanoi, että on niin piukassa että soi. Hyvä niin.
Make oli nukkunut puoli tuntia ja sitten tuli Annin kanssa hakemaan Mattia vaskaamaan. Minä menin ruokalevolle.
Lähdin levon jälkeen rantaan. Polvi kesti aika hyvin. Tasasella maalla sitä voi jopa koukistaa. Anita ja Aksu oli mennyt ojan yli. Siellä Anita vaskasi omalla paikallaan. Muut vaskas vanhustenkuopan lähellä.
Matti kantoi nuotiokivet laavun eteen. Rakensin niistä ringin ja Aksu haki ritilän ja makkaraa. Mattikin haki makkaraa ja istuttiin laavussa grillaamassa.
Klo 20 Make lähti hakkaamaan puita ja laittoi kaminaan valkeen. Koko sakki oli umpi uupuneita. Nukkumaan menivät klo 21. Grillauksen lopulla satoi, mutta nyt, klo 22 paistaa taas aurinko. Autoja on tänään liikkunut aika paljon.
Klo 24 Mattikin meni nukkumaan. Aikoo kai huomenna nousta vähän aikaisemmin.
Taivas aivan sininen. Klo 2 on ulkolämpö alle +5 astetta. En mene katsomaan.
Hyvät yöt.

Keskiviikko 26.6 .2002
Aurinkoinen viileätuulinen aamu.
Maken väki on nukkunut 12 tuntia. Hyvä että nukkuvat väsymyksensä pois. Minä taas nukuin huonosti. Matti traijaa rännejä alas vanhustenkuopalle ja Maken väki lähti Ivaloon. Ostavat mm. putkenosia, että saadaan poistoveden haara paikalleen. Anitan pläkkinen vesikuppi on mennyt hukkaan, täytyy etsiä.
Etuteltassa on upean lämmin. Täytyy vähän istuskella ja naatiskella.
Päivä kului kuin tyhjää. Maken väki tuli klo17.30. Olivat syöneet Kaunispäällä. Heli oli kysynyt, että jäikö mummu ja pappa montulle. Anita oli vastannut, ettei mummu ole tainnut päästä vielä ylöskään, vaikka kello oli ollut jo 15. Make toi putkenmutkan poistoletkuun. Laittoivat sen paikoilleen iltamyöhällä. Anni teki valleja sivuojaan ja oli rakentanut mulle kivistä sillan sivuojan yli.
Grillattiin makkaraa meidän nuotiolla. Siihen paistoi aurinko upeesti.
Nyt klo on 2. Ulkona +5 astetta. Aurinko valaisee Pikku Palsin takaa. Muut nukkuu.

Torstai 27.6.2002
Nukuin kuin tukki. Heräsin klo11.30.
Matti oli lähtenyt ja pumppu kävi alhaalla. Kyllä oli lämmin. Etuteltta jopa liian kuuma. Joka puolella mustia pilviä, mutta tässä päällä pyöreä sininen läiskä taivaalla.
Tunnin päästä pilvet tuli kohdalle ja alkoi sade. Satoi taas jopa rakeita. Vielä pitäis kivuista päätellen tulla yksi myräkkä. Matti tuli sateessa ylös ja hoputti, että pitää heti lähteä kauppareissulle, että ehtis vielä rännille jos selkenee.
Lähdettiin, ja taivas selkeni jo ennen poroporttia. Kioski, posti, Kuukkeli, huoltoasema, Kaunispää ja sitten taas kioski. Kurppa tuli tervehtimään ja kysyi, että mistä tulee Kahva nimi. Voittokin oli sanonut ettei se meidän nimistäkään voi tulla. Matti tietysti mielellään kertoi. Äijät oli naama virneessä. (Nimijuttu löytyy Valtausta etsimässä -päiväkirjasta.)
Meidän poissa ollessa oli Maken väki saunonut. Olivat oikein nautiskelleet. Ulkonakin oli ollut ihan lämmin. Hyvä niin.
Mekin menimme rännille kun Make laittoi pumpun käymään. Kultahippuja löytyi useita mutta pieniä. Saalis putsattiin nyt yöllä täällä vaunussa Maken kanssa.
Make oli laittanut 10 tulenkestävää tiiltä teltan kaminaan, että lämpö säilyis vähän pidempään. Anita oli tehnyt uuden hienon nuotion heidän leiriinsä.
Päivä on ollut upea, lämminkin. Vasta klo 2 yöllä lämpö laski plus kahteen asteeseen. Aurinko paistaa rinteille. Taas muut nukkuvat.
Klo 2.45. Kaunista on ja aivan hiljaista. Ei vieläkään poroja leiripaikoilla.

Alkuun

Susi voi syödä Annin kokoisen

Perjantai 28.6.2002
Heräsin klo 10.30. Mattikin oli just noussut ja oli vähän ihmeissään kun näin kauan nukkui. Ulkona täydellinen helle.
Matti lähti rännille. Make jo siellä hääräsi. Anni ja Aksu tuli ja lähetin rännille termarissa kahvia ja torpparin leipiä. Hyvin kuulemma kelpasi.
Menin myös alas. Laitoin saunaveden lämpenemään ja kiukaan alle valkean. Oli upea saunomispäivä. En mennyt edes löylyyn kun pesuteltta oli niin lämmin. Iso kiuas sen taivaalta lämmitti. Matti kyllä löylytteli. Laavuun sai mennä rauhassa vilvoittelemaan ja antaa nahan kuivua. Ei itikan itikkaa. Muutama paarma, mutta niistä ei ole haittaa. Ohvia ei tähän mennessä ole käytetty.
Maken väki kävi syömässä ja lähtivät puiden hakuun. Sitten syötiin me. Perunaa ja tillisilakkaa. Minä otin ruokiksen, mutta Matti lähti rännille.
Päivällä, kun Maken väki oli syömässä, niin Matti haki yksin joen toiselta puolen, vanhalta laavupaikalta ison istuintukin ja pöytää korvaavan lautalavan. Kantoi niitä molempia yhtä aikaa. Menin vastaan ja otin lavan toisesta kainalosta. Samassa kun painopiste muuttui, niin tukki toisella olkapäällä heilahti sivulle ja löi minua päähän. Oli se tälli. Hoipuin muutaman askeleen ja luulin, että pää halkesi. Kipeä läiskä on pääluussa, mutta ei onneksi muita seurauksia tullut. Tukki laitettiin istuimeksi laavuun ja lava pöydäksi. Laitoimme laavun saunan puoleiselle seinälle tukiriukun ja seinän keskelle pystytolpan.
Vielä riukun pätkä poikkipuuksi ja siihen nauloja. Nyt on paikka mihin ripustaa vaatteensa. Aksu kärräsi kolme isoa kiveä pöydän jaloiksi. Siirsin puupinon aivan laavun perälle. Kyllä tuli tilaa.
Illan Matti ja Make oli visusti rännillä. Anni noukkii Granut matosta putkeen. Päivän saalis oli kullan osalta huonohko. Aamulla Make oli yksin löytänyt aika nätin hipun. Se pitää laittaa Maken omaan putkeen, vaikka Make sanoi, ettei hän sitä siihen laita.
Maken väki lähti nukkumaan klo 22. Me lähdimme autolla telepisteelle. Mailin tykönä kaikki hyvin. Jonttukin kävi puhelimessa. Töissä tulee aika pitkäksi iltaisin kun on vähän väkeä liikkeellä. Otettiin puita ja täytettiin yksi iso kuoppa tiestä.
Make tuli huusireisullaan katsomaan, kun kuuli auton ääntä. Tein nuotion ja grillattiin. Tiskasin kans. Otin päivällä pestyt vaatteet narulta etutelttaan, kun lupasivat huomenna sadetta. Matti meni nukkumaan klo 0.15.
Nyt klo on 1.15. Aurinko paistaa rinteille. Upeaa, kaunista. On ollut hieno päivä. Outoääniset linnut laulavat. Viissatasta ei vain ole näkynyt. Kaunista on.
Klo 2.30 taivas alkaa vetäytyä pilveen.

Lauantai 29.6.2002
Klo 5.30 satoi. Klo 10 satoi.
Maken väki lähti Ivaloon. Mekin innostuimme lähtemään kauppaan ja kioskille. Oli se pettymys kun 100 metriä ennen kioskia Matti huomasi, että tänään on lauantai ja kioski kiinni. Maken väelle oli käynyt samoin.
Sade piti pieniä taukoja vaikka taivas oli umpi pilvessä. Kutturan tiellä Maken väki tuli vastaan. Oli siinä metakka. Make räyhäsi, että mihin te olette menossa.
Tulokahvit oli vielä tarjoamatta ja lähdimme kaikki kohti Saariselkää. Ajettiin Kaunispäälle.
Ei vieläkään juotu tulokahveja vaan Maken väki söi ruokaa. Me joimme kahvit. Muut lähti Palsille ja me menimme kauppaan. Korjasimme tulomatkalla tietä aikalailla. Make oli rännillä kun tulimme Kahvaan. Edelleen taukoja sateessa vaikka pilvet hipovat rinteitä.
Syötiin perunoita ja pihvit.
Viime yönä Matti teki Annille kaarnaveneen. Varmaan Palokärki oli yhtenä päivänä kuorinut ison kelottuneen männyn rinteeltä leirin yläpuolelta. Puun juurella oli iso kasa 5-7 senttiä paksuja ja ainakin 20 senttiä pitkiä kaarnanpaloja. Tulikin komea vene. Matti laittoi vielä tuohesta purjeen. Sen Matti otti mukaansa, kun lähti heidän leiriin. Kovin oli Anni ollut tyytyväinen.
Make oli lämmittänyt kaminaa. Olivat ostaneet 10 tulenkestävää tiiltä ja latoneet ne pesään. Samalla puumäärällä kamina ei enää lämmennyt. Keksivät polttaa enemmän puita niin, että tiilet kuumeni. Se täytyy tehdä paljon ennen nukkumaan menoa, että lämpö ehtii tasaantua. Laittavat muutaman puun maata mennessä ja lämpö pysyy koko yön.
Aksukin halusi kaarnaa, että voi itse tehdä laivan. Anni tiesi missä puu oli ja Aksu pyysi Annin hakemaan hänelle kaarnaa. Anita ei Annia yksin reissuun päästänyt. Aksu kysyi, että miks ei Anni voi mennä. Anita sanoi, että susi voi syödä Annin kokoisen, mutta Aksun kokoista ei. Aksu oli katsonut silmät pyöreinä ja pyytänyt Millaa mukaansa. Milla tietysti lähti häntä heiluen matkaan.
Illalla menimme kutsumaan kaikki kahville ja syömään köyhiä ritareita.
Kovin siellä muksut nakersi puukoillaan laivoja. Molemmat omaansa. Sitten koeuittoon alas sivuojalle. Hyvin olivat paatit uineet. Palsiin niitä ei uskalla laittaa. Se kyllä veisi ne heti mukanaan.
Ränniin Make ja Matti laittoi vielä lisää pituutta ja vinosivat sitä lisää. Nyt tuli parista lapiollisesta pari oikein hyvää hippua. Tähän asti on tainneet hiput mennä liian täysien hippumattojen yli. Aikovat huomenna hakea kioskilta uudenlaista. Se on samanlaista kuin hippumatto, mutta ruudut ovat tosi isoja ja syviä.
Syötiin ritareita ja mansikkahilloa. Oli kiva ilta.
Saunan kattoon on kipinöistä palanut lisää reikiä. Seijan Make toi talvella tulenkestävää kangasta ja kanttasin sen jo kotona. Piipun reikää en voinut tehdä kun en tiennyt sen paikkaa ja sauna oli täällä. Nyt paikka on mitattu ja tussilla piirretty. Käsi ei vain kestä sen ompelemista. Matti leikkasi kaksi neliötä ohuesta pellistä ja teki sopivan reiän neliöiden keskelle. Maken väki toi liimaa. Liimasimme neliöt molemmin puolin kangasta kohdakkain. Nyt se on kahden lankun välissä etuteltan lattialla ja iso kivi on painona päällä. Toivottavasti liima kuivuu puristuksessa. Jos kuivuu, niin voi vain leikata kankaan pois reiän keskeltä ja laitaa torven siitä läpi. Se jää nähtäväksi.
Klo on 0.30. On satanut jo pari tuntia yhtä mittaa. Jos sateesta ei muuta hyötyä ole, niin kertyy ainakin tiskivettä.
Matti meni maata. On synkkää ja sade vain yltyy. Klo 23 oli ulkolämpö +10 astetta.
Klo 2.30 sataa edelleen. Laitoin lämmön päälle ja menen nukkumaan.
Hyvää yötä.

Sununtai 30.6.2002
Heräsin k-selle klo 8.30. Kioskin reissu kiinnosti niin, että virkosin heti. Sataa tihuuttaa edelleen. Matti sanoi, että vaunun nokalla olevasta männystä katolle putoilevan veden ropina oli pitänyt häntä hereillä. Nyt klo on 9.30. Puuro ja kahvit on mahoissa. Tällä hetkellä ei sada.
Imuriporukan nainen juoksi taas koirineen ylös Kultalan mäkeä ja jatkoi juoksuaan tuon vielä isomman mäen matkan, On sillä kaamee kunto. Milla kävi yöllä vaunulla ja oli aivan märkä. Taisi olla yön ulkona.
Maken väkeä ei ole vielä näkynyt. Klo 10.45 Matti lähti katsomaan heidän leiriinsä ja mittaamaan rännin leveyttä uutta mattoa varten.
Vähän pilkisti välillä aurinkokin. Pilvet menevät suoraan toisiaan vastaan. Toiset tulee koillisesta ja toiset lounaasta. Taas aurinko pilkistää. Maken väki oli kyllä valveilla, mutta Make oli sanonut, että kioski aukeaa klo 11. Matti oli väittänyt että se aukeaa klo 9.
Todellisuudessa se aukeaa klo10.
Käytiin kioskilla. Kahvit ja muut sortit syötiin ja juotiin. Ostettiin mulle ja isolle rännille uusi rihlamatto. 25 euroa kappale. Paikattiin tietä tullessa. Nyt vähän ukkonen jyrähtelee, mutta kohdalle se ei ole tullut. Satelee hiljalleen.
Make ja Matti meni rännille. Kultaa ei ole löytynyt kuin vähän.
Klo 15.30 laitoin ruuan. Matti tuli syömään ja otti ruokalevon. Minä menin oikein korvatulppien kanssa levolle. Yli tunnin nukuin. Maken väki oli käynyt sillä välin pesulla. Pumppu pärähti käymään juuri kun Matti puki sadevaatteita päälleen.
Levitin nuotiopressun nuotion päälle maahan ja kiinnitin kulmiin sopivan mittaiset narut valmiiksi, ettei tarvitse kuin nostaa pressu ylös ja sitoa puihin kiinni. Ajattelin, että näin säästytään kiukuttelulta. Ei säästytty.
Matti ja Make rännäsi klo20.30 asti ja sitten menimme heidän leirinsä nuotiolle makkaran paistoon.
Joku mies käveli alhaalla valtava rinkka selässä ja musta koira remmissä yli Palsin ja Kuusiojan. Kiipesi suoraan lammen takana olevaa rinnettä ylös. Siellä vasta päästi koiran irti. Lähdin näyttämään Makelle mittaustolppaa lammen tälle rannalle. Koira löi maata ja vaani meitä yli lammen.
Omassa leirissä nostimme nuotiopressun ylös.
Saunan katon kipinäsuoja kankaaseen ei peltirenkaat olleet tarttuneet kiinni. Matti kiinnitti ne läpi kankaan toisiinsa ompelemalla ne rautalangalla yhteen. Ympyrän keskelle leikattiin tähtimäinen aukko. Taitoin kankaan kulmat pellin yli ja suttasin ne liimalla ja vielä ompelinkin varmuuden vuoksi kulmat kiinni.
Illalla on satanut vain hyvin vähän. Edelleen pilvet kulkee kahdesta suunnasta toisiaan vastaan. Ivalon kone meni yli niin alhaalta, etten ole ennen nähnyt.
Olen lueskellut Anitan kasvi-, lintu- ja eläinkirjaa. Matti nukkuu. Taivaalla ohut pilvikerros. Joku punainen rämisevä henkilöauto kävi Kultalassa ja ajoi todella lujaa. Kuukkeleita ei vielä ole näkynyt. On rauhallista ja hiljaista. Maken väen kamina lämmitää sopivasti kun siellä on ne tiilet.
Hyvä päivä on päättynyt ja uusi jo alkanut. Hyvää yötä.

Maanantai 1.7.2002
Sataa ja ei sada.
Kun kömmin petiltä ja nostin rullaverhon keittiöstä. Iso pää ilmestyi eka kerran tänä kesänä ikkunaan ja sanoi "BÖÖ " Aina sitä hätkähtää, vaikka varmasti tietää kuka siellä on. Virkosinpa kerralla. Juotiin kahvit ja Make lähti laittamaan liialle vedolle estettä teltan savutorven jatkokohtaan. Verkosta aikoo sen tehdä.
Klo 12.30 aurinko paistaa. On kaunista ja rauhallista. Anitakin on käynyt "aamulla" kiertämässä vaunun. He kiertävät vaunun ympäri ja jos verhot keittiön päässä ovat alhaalla niin tietävät, että vielä nukutaan.
Anni, Aksu ja Anita kävi. Löysin Anitan kirjasta sen kasvin kuvan ja nimen, joka kasvoi Haltin laella syvällä kivien koloissa. Se on Tunturikohokki. Ei voi sopivampaa nimeä olla. Kasvi oli kuin hyvin noussut limmppu mutta syvän tumman vihreä.
Minäkin lähdin rännille. Kyllä on hienoa, kun hippuja on alkanut tulla. Ennen ruokailua ja ruokalepoa Make noukki noin 30 pientä hippua kerralla putkeen.
Tauon jälkeen klo16.30 Matti lähti rännille ja saman tien alkoi sataa. Välillä paistaa aurinko, taas sataa ja ukkonenkin jyrähtelee.
Se mies, joka koirineen meni kairaan, palasi nyt takaisin. Aikoi kävellä ohi mutta Make alkoi jutella. Se poikkesi rännille, kun käskettiin. Koira oli Lapinkoira ja aivan kiltti. Olivat käyneet Tolospäällä ja Harripäällä, aivan laella asti. Sanoi, että yöllä oli tuntureilla huput päällä. Paksua sumua tarkoitti. Se on käynyt vaikka missä kiipeämässä ja taivaltamassa. Haltilla ja Norjan tuntureillakin. Sanoi aikovansa nousta vielä Norjan korkeimmalle tunturille. Se on 2500 metriä korkea. Kyllä on oltava kova kunto ja taito liikkua maastossa.
Se näytti kartasta mulle mitenkä korjataan magneettipohjoisnavan ja kartta pohjoisnavan välinen ero kompassia käytettäessä. Nyt sitten sekin osataan.
Myöhemmin, vaikka satoi, lähdin minäkin rännille Maililta saamassani sadeviitassa. Tunnelma siellä oli hyvä kun hippuja on alkanut tulla enemmän. Pieniä ovat, mutta noin 100 on tänään tullut.
Anitan kanssa laitoin palonsuojakankaan saunan katolle. Pieni se on mutta peittää juuri sopivasti ne kohdat joihin kipinät ovat reikiä tehneet. Nyt ei enää tee. Tuota kangasta ei taitais saada palamaan edes pesässä.
Make ja Matti jäi vaskaamaan periä ja minä lähdin meidän leiriin tekemään nuotiota. Pressu oli nyt tarpeeton koska tuli upea auringon paiste. Klo 23 taivas oli aivan sininen. Tulossa kylmä yö. Maken väki lähti nukkumaan, mutta Make voi tulla vielä takaisin putsaamaan päivän saalista.
Aurinko paistaa vaunuun. Maken väen leiriin paistaa aamuaurinko. Se on hyvä järjestys, koska he nousevat aamulla aikaisemmin ja me taas valvomme yöllä. Tulee kaikki paiste otettua talteen.
Make tuli kun muut meni nukkumaan. Plokattiin vaskoolissa saalis ja roskat erilleen. Hippuja oli 155 kpl. Make lähti klo 1.30. Mattikin meni maata. On täys päivä. Ulkona oli kylmempi kuin viimeyönä. En tarkene mennä katsomaan mittaria. Hyvä päivä on ollut sateesta huolimatta. Luen vähän. Syön mustikkasoppaa ja menen nukkumaan.

Tiistai 2. 7.2002
Heräsin klo10.
Pieni sateen ropina kuului vaunun katolta.
Taivas oli todella tasaisen harmaa. Hyvä päivä lähteä asioille. Maken väkikin lähti. Menivät Inariin Siidaan. Siellä oli ollut hieno lastennäyttely. Oli ollut Maahisia ja Vetehinen ja vaikka mitä. Oli myös ollut joku tehtävärata. Piti tehdä joku juttu oikein, että pääsi eteenpäin seuraavaan kohteeseen.
Me käytiin Ivalossa, Kuukkelissa ja Kaunispäällä syömässä huiputusta. Seijan Makelta tuli viesti että "Kultakuume nousee. Olisko Kahvassa siihen lääkettä." Vastasin, että eilen löytyi 155 pientä hippua. Olisko siitä apua ensihätään. Make soitti ja sanoi, ettei auttanut yhtään, pahensi vaan tilannetta. Nyt varmistui, että he saavat Kempeleeltä hakea kuudes päivä vaunun ja seitsemäs päivä ovat täällä. Toivon heille hyvää matkantekoa ja hyvää ilmaa. istuimme ainakin tunnin kioskilla. Voitto kertoi juttuja Palsin ajoiltaan. Kyllä aika kului nopeasti.
Maken väki sai meidät kiinni poroportin lähellä, kun korjasimme tietä. Korjausta jatkettiin porukalla.
Kurppa tuli kyläilemään melkein heti kun pääsimme vaunulle. Keitin kahvit ja juteltiin.
Anita paistoi räiskäleitä ja Anni tuli kutsumaan meidät syömään. Minäkin söin vähän.
Kyllä oli upea ilta. Maken väki meni nukkumaan ja me käveltiin Kultalaan. Timppa, Aatu ja Aatun poika tyttöystävänsä kanssa olivat siellä. Kutsuivat istumaan Kultalan laavuun. Aatu keitti nuotiolla kahvit nokipannussa. Oli se hyvää. Milla istui Matin raaputettavana koko ajan. Aatu kertoi, että Milla ajaa pienikokoisia poroja, mutta isoja ei ole näkevinäänkään.
On kai saanut pienen muistutuksen omasta koostaan, kun iso sarvipää on kääntynyt vastaan.
Klo 24 tulimme vaunulle. Ulkolämpö +11 astetta. On kaunista. Matti on nukkunut jo jonkin aikaa. Syön soppaa ja menen myös nukkumaan.

Keskiviikko 3.7.2001
Heräsin klo11. Matti oli häipynyt ja pumppu kävi.
Tasaisen harmaa taivas. Tihkusade pitää pientä rapinaansa vaunun katolla. Kovan tuijotuksen jälkeen näin sen verran ohuempaa kohtaa pilvimatossa, että selvisi mistä suunnasta pilvet tulevat. Etelästä edelleen. Sade ei lopu ennen kuin niiden tulosuunta muuttuu. On ihmeen lämmin. Vaunussa +22 astetta vaikka en ole lämmittänyt.
Anni tuli hakemaan Matin pyynnöstä rännille kahvia ja torpparinleipiä. Laitoin valmiiksi, mutta sade yltyi niin, ettei lähdetty niitä viemään. Matti ja Make tulivat vaunulle juomaan. Kun sade loppui ja porukka häipyi rännille. Sadevesisaavi oli mennyt yli ja kannoin Seijan Maken kattilan täyteen vettä ja laitoin valkean alle. Nyt on tiskivettä, mutta kyllä on tiskejäkin.
Menin alas. Siellä Anita lämmitti vettä ja saunaa. Palopeite suojasi katon kipinöiltä.
Rännillä kultaa tuli viime syksyn tahtiin. Makekin viimein suostui laittamaan omaan putkeesa yksin rännäämänsä hiput. Matillakaan ei nyt ole niin huono omatunto, jos nukkuu vähän kauemmin.
Toiset meni saunaan ja me syömään perunoita ja Kuusamon savumuikkuja. Sitten alkoi sade ja ruokalepo.
Klo 17.50 Matti lukee Saariselän Sanomia ja minä kirjoitan. Ei tullut hyvä saunailma Maken väelle. Vaunun katto ropisee oikein kunnolla. Vesisaavi meni taas yli. Enää ei ole tyhjää ämpäriä.
Matti oli aamulla ulos mennessään nähnyt 4 kuukkelia. Kultasaaliin pitäis tänään olla hyvä. Make kiroilee, että kun hän pistää päänsä aamulla teltan ovesta ulos, niin näkee aina ensimmäiseksi Järripeipon. Ei sekään kultaonnea ole vienyt, mutta ei tiedä mitä olis tullut jos olis nähnyt kuukkelin.
Sade jatkui aika rajuna klo 20.30. asti. Tiskasin isot tiskit ja Anni kuivasi. Matti ompeli rikki menneen lätsänsä kuntoon.
Sateesta huolimatta olivat Anita ja Make olleet lenkillä tuolla alhaalla ja kiivenneet Mailin leiripaikan takana olevaa rinnettä ylös. Molemmat puuskutti aikalailla.
Juotiin sadekahvit vaunussa. Sateeseen tuli pieni tauko ja äijät hyökkäs heti rännille. Eivät päässeet kuin puoleenväliin mäkeä, kun taas alkoi tulla vettä. Kun Anita ja muksut sai revittyä sadevaatteet päälleen, niin vettä alkoi tulla ja lujaa. Lähtivät silti. 10 minuutin päästä tuli kova tuulenpuuska ja putsasi kerralla taivaan lännen puoleisen osan.
Matti kävi hakemassa narua ja pressuklemmareita. Aikovat laitaa pumpun päälle sadesuojan. Toivottavasti laittavat rännin päälle myös pressusta katoksen.
Ilma kylmeni heti kun tuuli putsasi taivaan. Lähdin käymään alhaalla. Oli noussut raju puuskainen tuuli. Matti ja Make rännäsi. Pumpun päällä ei katosta ollut, mutta rännillä oli. Rännäsivät klo 22 asti. Sade alkoi taas ja lähdin ylös. Tuulenpuuskat olivat niin rajuja, että ne tuljautteli jopa vaunua. Matti toi tullessaan päivän saaliin. Saalis oli niin puhdas, ettei tarvinnut putsausta vaan laitoimme sen suoraan keräilyputkeen.
Sade ja rajut tuulenpuuskat jatkuivat. Oksia ja käpyjä lenteli vaunun katolle niin, että ensin luulin jonkun heittelevän kiviä.
Klo 0.30.alkoi kiusata ajatus, että onkohan Maken väen pressut ja teltta kestäneet tuota riepotusta. Kävelin sinne sateen tauolla. Rauhallista oli ja kaikki kunnossa. Alhaalla rännillä näytti yksi pressun kulma revenneen auki. En mennyt korjaamaan.
Pääsin juuri vaunuun kun rajumpi sade alkoi taas. Klo 1.15 sataa edelleen.
Matti jo nukkumassa. Hyvät yöt.  

Alkuun

Hei poro, tule syömään äiskä

Torstai 4.7.2002
Heräsin klo 7. Satoi tauotta tauotta. Matti murisi, että vaunun katolle putoilleet vesi ryöpyt ovat pitäneet häntä hereillä koko yön. Kävin asioilla ja yritin vielä nukkua, mutta uni ei enää tullut. Matti kyllä nukkui. Aloitin puuron ja kahvin keiton. Taitaa tulla reissupäivä.
Taivaan pilvimassassa ei pienintäkään rakoa, että näkis mistäpäin tuulee. Kyllä sen silti tietää, että etelästä tällaiset sateet tulee.
Klo 9 tuli Make hakemaan vaunun alta sahaa. Oli ihmeissään kun olimme jo hereillä. Lähtivät Matin kanssa tekemään pumpun päälle katosta.
Menin takasin maata. Nousin vasta klo 11.30. Sade loppui kuin seinään jo silloin kun äijät lähtivät alas. Nyt pilvet tulee läheltä länttä ja aurinkokin on vähän paistanut.
Klo 12.05 alkoi katto taas rapista. Uhkaili vaan, ei kestänyt kauaa.
Lähdin alas ja päätin lämmittää saunan. Vesi lämpeää nyt todella nopeasti.
Anni oli saanut virvelillä lammesta hienon Purotaimenen. Oli ihan paistamiskelpoinen. Maken kanssa kävivät sitä näyttämässä. Siitä oli otettu kuva ja Mailille piti päästä soittamaan. Hieno juttu Annille.
Me menimme saunaan ja Maken väki syömään. Sanoivat lähtevänsä kioskille kysymään josko siellä myytäis maitoa. Saunoin kiireesti ja lähdin edeltä keittämään perunoita ja paistamaan lohta. Söin jo kun Matti tuli saunalta. Maken väki oli mennyt. Mekin lähdimme. Ilma upea. Auton mittarissa +23 astetta. Kioskilla juotiin kahvit. Anni oli väsynyt ja kovin hiljainen. Voittokin oli taas juttelemassa. Sanoi, että suon kohdalla olevan valtauksen omistajaa sanotaan Pönttöukoksi. Anneli oli vinon näköinen ja sanoi, että onhan sillä oikea nimikin. Nimitys johtui siitä, että miehellä on toinenkin valtaus Kutturantien varrella ja sen valtauksen nimikyltti on tien sivussa tynnyrin päällä.
Joku toinen mies, jonka sukunimi on Kukko, oli sanonut, että jos hän ottais Muikun Voitton kanssa kimppavaltauksen, niin sen valtauksen nimi vois olla Muikkukukko.
Me jatkoimme matkaa Kuukkeliin ja Maken väki lähti takaisin Kahvaan. Make pyysi tuomaan itselleen muovipallin istuimeksi kun hän huuhtoo.
Ei tarttis kivellä istua tai kyykkiä. Koko kaupassa oli vain yksi palli ja se oli valeanpunainen. Otimme sen. Ruokaostokset tehtiin ja ehdimme vielä kioskille kahville ennen sulkemista. Väkeä siellä oli paljon. Kurppa laski Hesarista kullan maailmanmarkkinahinnan ja se oli tällä hetkellä noin 60 markkaa g.
Täällä metsissä ei olla kovin syrjässä maailman menolta. Eri maiden kieliä kuulee yllättävissäkin paikoissa. Avasin poroportin ja joku ukko ajoi samalla avauksella Matin kanssa Palsintielle. Sanoi etuikkunasta, että KITOS:
Oli tukahduttavan kuuma. Telepisteellä Matti soitti Mailille. Siellä sataa ja sataa. Hyttysiäkin on. Minäkin olin saanut Maililta viestin. Siinä oli että Hackliinin pomoja on mukava kouluttaa, mutta illalla Maili on aivan rätti väsynyt. Heillä asiat hyvin. Maili ei taida lähteä tänne. On kuulemma tosi kallista. Pitää ensin ajaa Hesaan ja sieltä tulee suora lento Ivaloon. Takasin sama reitti.
Klo 19.30 olimme vaunulla. Maken väki oli lämmittänyt vettä ja olivat pesulla.
Kuumaa vettä oli jäänyt ja me pesimme pyykkimme. Nyt oli viemäripumppu eka kerran käytössä. Hyvin sillä putsaantui likainenkin pyykki. Nyt on kaksi narullista kuivumassa. Maken väki oli tuonut saunalle päivällä puita ja Make oli ne jo hakannutkin. Mattikin haki puita ja hakkasi saman tien.
Anita huuteli töyräältä meitä iltanuotiolle, mutta emme siinä vaiheessa voineet lähteä. Kävin kyllä myöhemmin toivottamassa hyvää yötä.
Ilma ei voi upeampi olla. Aurinko paistaa ja on lämmin. Make kiroili, että joku itikka syö häneen patteja. Meissä ei patteja vielä ole näkynyt. Make antoi meidän mukaan päivän saaliin ja käski putsata roskat pois. Niin teimme.
Viimeinen myrsky ei tehnyt tuhojaan meillä eikä Maken väen leirissä.
Annelin vaunun edessä on katos ja se oli pitänyt laskea alas. Muuten se olis hajonnut. Pesuvati oli heidän vaunun alta lähtenyt lentoon. Muikut asustavat edelleen kioskin tontilla. Nyt ei tarvitse joka ilta laittaa raskaita luukuja kioskin ikkunoihin ja Anneli pääsee muutenkin helpommalla. Voitto käy Vuijemin valtauksella hommissa. He ovat ennen asuneet kesät Vuijemin valtauksellaan ja Anneli on aamuin illoin ajanut sitä väliä. Raskas matka se on työpäivän lisäksi.
Maken porukka taitaa huomenna mennä kylpylään Saariselälle. Mitähän me keksittäis. Taidamme taas rytkyttää tuon tien kahvin perään.
Klo 2. Aurinko paistaa rinteille. Ei vielä vaunuun. Muut nukkuu. On valoisaa ja hiljaista. Palsinojan kohina kuuluu kattoluukusta.
Hyvää yötä.

Perjantai 5.7.2002
Heräsin klo 10.45. Matti istui lukemassa Anitan luontokirjaa. Maken väki oli lähtenyt puoli tuntia aikaisemmin kylpyläreissulle. Taivas taas täysin harmaa ja sataa koko ajan.
Lähdimme kioskille. Taas kuultiin hyvä juttu. Joku mies oli sanonut, että täällä saa yhdellä kaljapullollisella ajaa vain kaksi tuntia. Voihan sen niinkin tuumia.
Tihkusade oli niin tiheää, että oli aivan hämärää. Samaa sanoi Make kun olivat Ivalossa.
Me syötiin ja sitten ruokalepo. Silläaikaa sade oli loppunut. Miehet tietysti heti rännille. On noussut heikko tuuli.
Lähdin alas rännille. Ei kauan kestänyt kun alkoi ukkonen jyrähdellä. Lähdin kiireesti kiipeämään vaunulle, kun kattoluukut jäivät kokonaan auki. Pääsin juuri ovelle kun alkoi tulla todenteolla vettä. Ukkonen nousi aivan kohdalle. Onneksi lähdin eka jyrähdyksestä. Muuten olis vaunuun roiskunut katolta aikalailla vettä. Vaunu tärähteli jyrähtelyn voimasta ja kaiku kuuli rinteiltä pitkään. uusi räjäys vavisuttaa vaunua jo ennen kuin vanha lakkaa kuulumasta. Salamat välähtelee niin, että tämä paperi näyttää välillä aivan keltaiselta. Jos täällä joku olis, niin ei huutamallakaan puhetta kuulis. Rännin alla oleva vesisaavi ryöppyää kohisten yli. Alkoi sataa 1-2 sentin monikulmaisia jäänpaloja. Ne vasta metelin saivat vaunun katolla aikaan. Oli aika avuton olo kun katseli ikkunasta kun jääpalat löivät vaunun etuikkunaan kymmeniä säröjä kuin olis kiviä satanut. Kimakka, valtava räjäys kajahti aivan vaunun takaa. Menin etutelttaan katsomaan mitä tapahtui. Mitään erikoista ei näkynyt. Vettä tuli niin, ettei nuotiopaikkaa kunnolla näkynyt.
Matti ja Maken väki jäi alas rännin pressun alle. Mahtoivatkohan ehtiä telttaan tai laavuun suojaan. Missähän linnut ja muut eläimet mahtavat olla. Tie kyllä taisi hajota lopullisesti.
Koko iltapäivän on ollut ilma ihmeen painostava. Pyykit roikkui naruilla ja tiputti vettä. Jos ne tuli huonosti virutettua, niin nyt asia korjaantui. Ulkolämpö oli päivällä noin 16-18 astetta ja silti tuntui kuin olis ollut 30 astetta lämpöä.
Ukkonen alkoi noin klo 20.45. Klo 21.15 vielä satoi todella lujaa. Etelästä tämä myräkkä nousi. Siellä näyttää nyt kirkastuvan. Matin pyykkinaru on aina vaan enemmän notkolla. Se on venyvää narua ja kalsarit on nyt todella painavia. Puntit jo hipoo maata. En ennen ole tällaisessa myräkässä ollut. Klo 21.20 jyrinä kaikkosi Ivalon suuntaan. Klo 21.40 taitaa tulla uusi myräkkä. Satanut on koko ajan, mutta ei enää jään paloja. Myräkkä palasi takaisin, mutta taitaa mennä lammen puolelta ohi.
Matti kömpi mäkeä ylös. Alhaalla kaikki kunnossa. Sanoi, että alhaalta näkyi hyvin kun ukkonen kulki edes takas tuntureiden välillä. Siksi se kesti niin kauan. Klo 21.50 paistaa toisaalla vähän aurinko ja toisaalla mustat ukkospilvet möyryää. Klo 22.10 nousee taas mustia pilviä rinteen takaa. Ei tullut tänne, mutta kauempana kuuluu tauoton jyrinä.
Maken väki tuli kultasaalista katsomaan. Istuskeltiin ja pähkäiltiin rakeiden kokoa. Anita oli ottanut kuviakin niistä. Alhaalla ja heidän leirissä oli rakeet olleet pyöreämpiä kun täällä. Sanoivat, että kun se iso pamaus tuli, kaikilta oli sen puoleinen korva mennyt lukkoon. Make ja Aksu kiipesi vaunun taakse rinteelle katsomaan näkyykö maastossa tai puissa merkkejä pamauksesta. Ei löytynyt mitään. Klo 23.30 he lähtivät nukkumaan.
Klo 23.55 alkoi lännestä nousta uusi myräkkä. Rakeitakin tuli taas, mutta ei sentään niin isoja. Tuli niin pimeä, että piti taskulampulla katsoa jääkaappiin. Kirjoitan tätä kynttilöiden valossa. Pahin kohta tuntuu olevan lammella päin. Klo 0.10 sade vähän laantui. Jyrinä jatkui. Leiskahduksia näkyi joka puolella. Näkyivät hyvin kun on niin pimeä. Klo 0.25 jyrinä siirtyi itään ja sade melkein loppui.
Palsillakin kuuluu olevan sanottavansa tähän asiaan. Kohina on niin voimakas, että tekis mieli lähteä katsomaan kuinka paljon vesi on noussut.
Klo1 tuli pieni Volkkari hiljaa mäkeä alas. Siitä nousi 5 nuorta ihmeen vähissä vaatteissa. Pukivat retkitamineet päälleen ja rinkat selkäänsä ja lähtivät Kahvan mäkeä alas. Menin Mailin leiripaikalta katsomaan. Menivät saunarantaan. Seisoivat hetken rannassa ja katselivat jokea. Puhuivat huutamalla toisilleen, kun joki pitäi niin kovaa kohinaa. Kiersivät saunan ja tulivat pienen sivupuron yli rännille ja lähtivät joen tätä rantaa Kultalaan päin. Pahan reitin valitsivat. Toivon heille turvallista matkaa.
Klo 1.50 kuuluu puheääntä ja Milla haukkuu. Taitavat tulla takaisin.
Ulkona jyrähtelee taas jossain kaukana. Nyt on jo valoisaa. Klo 2 Matti nukkumassa.
Klo 2.50 jyrähteli vähän lähempänä ja alkoi sade. Taidan mennä nukkumaan.
Hyvää yötä.

Lauantai 6.7.2002
Heräsin klo 10.30. Matti oli jo lähtenyt ja Make jättänyt pöydälle vaskoolin ja lapun, jossa luki, että ota kultahiput vaskoolista putkeen. Hain puolikuivat pyykit sisälle ja nyt niitä roikkuu joka paikassa.
Anni tuli käymään. Oli oppinut puhaltamaan purkkapalloja. Anita haki vaunulta pressun palan. Heidän kellariin suotaa vettä, kun avaa luukun. Löytyi onneksi sopiva pala. Lähtivät syömään makaroonilooraa.
Matti tuli vaunulle ja veti heti levyksi. Kaikki vaunun luukut oli auki ja yksi ikkunakin. Aamulla paistoi aurinko. Nyt klo 14 vähän satoi.
Klo 17 ruokalepo otettu. Pumppu hurahti käymään juuri kun Matti veti etuteltassa saappaita jalkaansa. Kaikilla aikuisilla on tänään särkenyt pää. Ilma pilvinen ja todella painostavan lämmin.
Sadetta ei tullut. Paistoi jopa aurinko. Upea ilta. Kävin rännillä, mutta lähdin siivoamaan vaunua. Hakkasin ja harjasin matot. Pyykitkin sai vähäksi aikaa ulos. Tiskasin ja putsasin etuteltan. Maken väki kävi ja lähtivät tekemään iltanuotiota.
Tein vesipadan alle valkeaa kun kuulin lapsen ääntä leirin yläpuolelta rinteeltä. Ajattelin, että joku on hakemassa puita. Sitten Aksu huusi, että Samppu näetkö meidät. Näin kyllä ja huusin, etteivät menisi enää kauemmaksi. Sieltä ne tulivat alas ja Anitakin oli mukana. Ei olis tarvinnut varoitella. Ihmettelin kyllä, että oliko muksuilla lupa kahdestaan sinne mennä.
Iltahommat tuli tehtyä ja Matti kävi soittamassa Seijan väelle. Olivat yöpyneet 60 km Rovaniemen alapuolella. Käyvät huomenna joulupukin maassa ja ovat kuulemma noin klo 16 kioskilla. Menemme sinne vastaan.
Loppuilta, tai oikeammin alkuyö meni siinä, kun opettelimme muuttamaan kompassin magneettipohjoisen karttapohjoiseksi. Ei taida vieläkään ihan selvä olla.
Klo 1.45 Matti meni maata. Oli yhtä valoisaa kuin päivällä. Luin taas vähän. Syön mustikkasoppaa ja menen myös maata.
Hyvät yöt.

Sunnuntai. 7.7.2002
Klo 6 alkoi maha poltaa niin, että hyppäsin pystyyn kuin salama. Join kylmää vettä ja röyhein ja piereskelin. Kipu meni ohi. Klo on nyt 12. Puuro on syöty ja kahvit juotu. Ilma pilvinen ja lämmin.
Nyt haen kartan ja kompassin ja alan opetella niiden käyttöä oikein ohjekirjan kanssa. Heti aluksi huomasin, että rannetuessani on rautaa. Otin sen pois ja heti lukema muuttui vähän. Anni tuli apulaiseksi. Otti kellon ranteestaan ja pillin kaulastaan ja taas lukema muuttui. On se tarkka vehje. Vaikeinta on tehdä varmasti oikea muutos magneettipohjoisesta karttapohjoiseen. Makekin luki nyt ohjekirjaa. Jutteli että Öpiksessä sotaväessä he löysivät aina oikean paikan ilman kompassia, mutta kompassin kanssa menivät aina vikaan. Ruokailun jälkeen lähdimme kioskille Seijaa ja Makea vastaan.
Tulvasade oli tehnyt tyhjäksi kaikki meidän tien paikkauksemme. Kiehisen mäki oli niin paha, että sitä oli pakko vähän korjata. Vesi oli vienyt maata 10-15 senttiä syviä ja jopa puoli metriä leveitä uria tiestä alempana olevalle suolle. Make sanoi, että paikataan lisää kun tullaan.
Ehdimme juuri ottaa kahvit, kun radiossa kello löi 16. Samassa Seija ja Make kurvas kioskin viereen. Klo 16 he lupasivat kioskilla olla. Epäilin, että olivat odottaneet jossain sopivaa aikaa, mutta tulivat kuulemma suoraan. Nappi ajoitus.
Hyvin meidän Make sen vaunun Kahvaan veti. Vaunu parkkeerattiin tien ja Peikonpysäkin välille. Jääkaappia ei saatu päälle kun se ei iskenyt kipinää. Seija ja Make kävi saunassa ja nyt klo 1 yöllä äijät on niin kännissä, ettei kannata jääkaappia enää yritää päälle.
Iltaa istuttiin nuotiolla ja syötiin heidän makkaroita. Sitten siirryttiin vaunuun tervaviina paukuille ja juttua riitti. Taas Lahdet toi mukanaan kauniin ilman. Aurinko paistoi, kunnes meni Pikku Palsin taakse. Hauskaa oli.
Klo 1.45 on valoisaa kuin kauniina päivänä. Taivas sininen. Upeeta ja hyvä mieli.
Hyvää yötä.

Maanantai 8.7.2002
Heräsin klo 11.20. Upea aurinkoinen ilma. Etuteltta kuin sauna. Kurkkasin ovesta ja vedin sen heti kiinni, ettei lämpö pääse vaunuun. Kaikki taitaa olla rannassa. Pumppu käy, eikä ketään näy missään.
Tämä kirjoitus käsi on taas pirun kipeä. Laitoin jääpussin ja löhöilin. Pumppu pysäsi ja kuului kaukaa kiljahdus. Ajattelin että nyt ne löysivät isomuksen. Pumppu lähti taas käymään, mutta kiljahtelu ei loppunut.
Viimein huomasin, että ääniä päästeli ampiainen, joka oli jäänyt kattoluukun hyttysverkon päälle jumiin. Se siitä isomuksesta. Päästin ampparin vapaaksi.
Otin vähän pyykkiä mukaan ja lähdin alas. Siellä ne kaikki olivat. Seijan Make ja Matti oli mennyt alas samaan aikaan kun meidän Make oli tullut toista rinnettä alas omasta leiristään. Meidän Make oli eilen sanonut, että hän vetää aamulla pumpun käymään ja katsoo kauanko kestää kun kaksi krapulaista äijää tulee alas. Ei onnistunut näkemään kun kaikki meni samaan aikaan.
Klo on 19. Olin ruokalevolla ja nyt Seija kämpii mäkeä ylös. Sanoi keittävänsä kahvit koko porukalle.
Äsken satoi vähän. Otin melkein kuivat pyykit narulta etutelttaan. Taas paistaa upeesti aurinko. Seija, Make ja Maken väki teki nuotion meidän rinkiin.
Klo 1 lähti Maken väki leiriinsä. Seija ja Make vaunuunsa ja Matti meni nukkumaan.
Vähän on pilviä, mutta sinistä taivasta näkyy enempi. Huomenna kaikki lähtevät kauppaan.
Hyvää yötä.

Tiistai 9.7.2002
Heräsin klo 8.10. Taivas kirkkaan sininen, aivan kokonaan.
Aloin puuron keiton. Muut nukkui vielä. Oli pelottavan kuuma päivä tulossa, kun kaikista leireistä lähdetään kauppa plus muille reissuille. Onneksi klo 9.30 alkoi pilviä nousta taivaanrantaan. Kerrankin olis pilvistä hyötyä.
Klo 10 lähdimme koko sakki jonossa kohti kioskia. Me ajoimme viimeisinä. Maken väki ja me jouduimme ajamaan Ivaloon maksamaan laskuja, kun Saariselällä ei ole maksuautomaattia. Seija ja Make meni Karhunpesäkivelle asti.
Nyt löysin Ivalon halpapuodista upeen lihanuijan. Sillä kyllä pihvit levii.
Tullessa menimme Kaunispäälle kalasopalle. Tuli niin kova kaatosade, että jouduimme odottamaan autossa sen loppumista. Sitten vasta mentiin sisälle. Rakeitakin satoi ja tuuli oli valtava. Seija ja Makekin tulivat syömään. Ylhäällä oli kaksi bussillista saksalaisia ja Heli sanoi, että kyllä on ihme kun ne ostivat jopa kahvit. Eilen oli ravintolaan tullut kaksi bussillista amerikkalaisia. Heillä oli niiden kanssa kova kiire. Vasta myöhemmin oli joku tullut sanomaan, että saksalainen kuski oli omasta autostaan alkanut myydä kahvia aivan heidän ulko-ovensa edessä. Sanoi, että kyllä v:tti, ja jos hän olis sen ajoissa tiennyt, niin olis mennyt vetämään kuonoon. Seija ja Make katsoi vähän ihmeisään niin ronskia puhetta.
Kioskilla juotiin kahvit ja sitten Palsille. Täällä ei ole paljon satanut sanoi Anita ja Make. He tuliva jo aikaisemmin ja söivät leirissään. Illalla satoi. Anita keitti leirissään kahvit ja kutsui koko porukan . Oli komeet viineritkin.
Äijät sen kuin rännäävät. Luoteesta näkyy klo 20 selkeää taivasta. Toivottavasti se nousee sieltä korkeammalle. Seija neni vaunuunsa lukemaan ja minä omaani kirjoittamaan. Jos ei tule sadetta niin teemme iltanuotion. Pumppu käy edelleen. Parsein yli tunnin Matin villapaitaa. Laitoin iltapalaa ja hakkasin uudella nuijalla pihvit litteiksi ulkona hakkuutukin päässä.
Iltanuotio tehtiin ja kaikki paistoi ja söi omia eväitään. Kyllä on upeet nuo Seijan Maken tekemät makkaratikut. Niissä pysyy hyvin makkarat kun piikit ei leviä ja ovat ohuita. Eivät riko isoja reikiä makkaroiden kylkiin. Eilen Make teki mukanaan tuomalla porakoneella reiät kelon pätkiin ja laittoitikkuihin hienot kädensiat. Juttua riitti pari tuntia.
Meidän Make sanoi, että joku kaivaja oli kioskilla jutellut, että hänen montullaan on niin suuria paarmoja, että kun hän heitti maata montusta, löi samalla paarmaa lapiolla. Sitten se piti tappaa rautakangella ja kun kuivasi sen silmät niin sai komeet tuhkakupit.
Aksu sai aikaan jutunaihetta, kun sai toisen puolen makkarastaan paistettua niin otti makkaran pois tikusta ja käänsi toisen puolen alaspäin. Ei huomannut vain kääntää tikkua.
Ilta oli yhtä kaunis kuin aamukin. Maken väki lähti nukkumaan ja minä tarjosin Seijalle ja Makelle kuumat tervaviinapaukut vaunussa.
Vielä putsasimme kahden päivän saaliin. Klo on 2.30. Aurinko nousee. On valoisaa, kaunista ja rauhallista. Minäkin taidan mennä nukkumaan.

Keskiviikko 10.7.2002
Heräsin klo 6. Raotin vähän keittiön verhoa ja vedin sen heti alas, niin kuumasti paistoi aurinko. Seuraavan kerran heräsin klo 11.30. Taivaalla oli vähän pilviä, mutta silti lämmin. Klo on 13. Pilvet olivat lisääntyneet ja näytisateiselta. Ketään ei näkynyt.
Seija taisi olla alhaalla tai lukemassa vaunussa. Anni viihtyi hyvin alhaalla kun Seija ja Make oli paikalla.
Eilen illalla Seijan Make jutteli, että kun hän oli pieni ja oli Pomarkussa mummulassa, niin mummu lauloi iltaisin pimeässä pienessä mökissä, vanhanaikaiseen venyttävään tyyliin kovaa ja korkealta laulua "yksi haamu oli Marjaanan ovella ja se hiljalleen kolkutti." Make sanoi, että voi perkele, että hän pelkäsi. Nyt he syövät Vilhelmi nimistä grillimakkaraa kun siinä laulussa sanottiin vielä, että "vai oletko minun ystäväni Vilhelmi." Vilhelmit syödään nyt pois, kun Make on niitä joutunut pienenä pelkäämään.
Klo 13.30 alkoi sadepisarat ropistella vaunun katolla. Seija laitoi ruokaa. Matti saa syödä Possua ja leipää. Laitan perunat vasta klo16-17 aikaan. Sade jatkui klo18 asti. Äijät lähti syötyään heti taas rännille. Seija oli saanut kirjansa luettua ja tuli mun kanssa istuskeleen Juttelimme monta tuntia.
Make aloitti saunan lämmityksen ja kävi välillä sanomassa, että hän menee huusin tyhjennykseen mukaan Matin ja meidän Maken kanssa. Ei auttanut selittelyt, etteivät he ole sitä täyttämässäkään olleet. Pari tuntia ne ähelsivät siinä hommassa. Vesi oli tullut heti kuoppaan kun saavi oli nostettu ylös. Sora rossasi aina uudelleen kuoppaan. Sitä oli haettu lisää ja kannettu vanhaa pois.
Lähdimme Seijan kanssa jatkamaan saunan lämmitystä. Porukka jäi vielä huusille ja alstanttikin oli vielä ulkona. Kun menimme paikalle, niin Anni huusi että toiko mummu vatupassin. Sekin ryöjä oli oppinut kenkkuilemaan.
Menimme laittamaan saunan kiukaan ja vesipadan alle uudelleen valkean. Aika lämpimiä ne jo olivatkin. Kun huusi oli taas käyttökunnossa, niin Seija ja Make meni saunaan. Kovin taas kehuivat lämpöä. Osaavat varmaan oikein saunoa telttasaunassa. Matti valittaa edelleen, ettei hän sieltä löylyjä saa.
Matti lähti Maken väeltä kysymää, että laitetaanko iltanuotio meille. Ei laitettu. Käskivät kaikkien mennä heidän nuotiolleen. Otettiin makkarat, pefletit, makkaratikut ja kaljat mukaan. Seija ja Make tykkäsi kovin heidän leirinsä maisemista. Anni meni nukkumaan ja me lähdimme omaan leiriin. Taas oli yksi ilta istuttu nuotiolla. Oli tosi mukavaa. Nuotiolla riittää aina kivaa juttua.
Vielä kuumat tervaviinapaukut vaunussa ja sitten muut meni nukkumaan.
Illalla taivas yritti pari kertaa seljetä, mutta pilvet voitti aina. Klo 2.20 on taivas vielä pilvessä. Toivon huomenna selkeää tai edes selkeämpää ilmaa kuin tänään.
Maken väki lähtee huomenna kauppaan maidon hakuun. Hyvää yötä.

Torstai 11.7.2002
Klo 10.45 heräsin. Poistin korvatulpat ja taas rapisi sade vaunun kattoon. Helikopteri pärisi jossain lähellä. Nostin nokalta rullaverhon ja ehdin juuri nähdä maasturin perän kun Makeniväki lähti kauppareissulle.
Alhaalla pumppu hurahti käymään ja Seija tuli mäkeä ylös. Huitelin häntä tulemaan kahville. Juteltiin taas hetken aikaa. Klo 13 satoi edelleen. Sais kyllä jo riittää tältä erää. Sadetta kyllä lupasivat jatkossakin. Seija meni siivoamaan vaunuaan. Sain eilen illalla Ruttokellot luettua. Mitähän nyt lukisin. Ranne ei kestä kutomistakaan.
Klo 13.15 Matti ja Make kömpivät ylös vaunuilleen. Kyllästyivätköhän sateeseen vai eikö saalista tullut. Erehdyin. Saalista oli tullut upeesti.
Maken väki tuli klo 14. Anita toi meillekin postia. Tuulilasin mainoksen.
Nyt klo 16.45 sateen ropina jatkuu. Ulkona ilma viilentyit. On +12 astetta. Seijan Make laittoi nyt vasta ihopaidan päälleen.
Keitin perunat ja paistoin kolme pihviä. Ruuan jälkeen Matti lähti heti alas ja minä laitoin tiskivesipadan alle valkeen. Pieni sade säesti hommiani. Tiskasin viikon tiskit.
Olin menossa alas niin Seija huusi että tule kahville. Muutkin ovat tulossa. Saatiin hillopullaa ja jaffakeksejä. Äijät ei viitsineet riisua sadevaatteitaan vaan joivat kahvinsa nuotiotukeilla istuen. Anita, muksut ja minä juotiin Seijan kanssa vaunussa.
Eilen illalla Seija lupasi, että tänä iltana hän ottaa loput tervaviinat, mutta meni puihin. Otti vain vähän. Sade jatkui koko iltapäivän ja illan, yöllä se loppui. Umpi pilvessä kyllä oli.
Klo 2 ulkolämpö edelleen +12 astetta.
Jaoimme miesten kolmestaan rännäämät kullat tasan kolmeen putkeen. Tänä vuonna Seija ja Make saavat osuutensa heti mukaansa.
Pyysin Seijaa koputtamaan minut hereille aamulla, että ehdin keittää puuron ennen heidän lähtöään. Meidän Make vetää heidän vaununsa ainakin kioskille ja he lähtevät kohti etelää. Tulee taas tyhjä olo hetkeksi aikaa. Lupasivat vielä kaksi päivää sadetta. Vasta viikonloppuna ilmat paranee.

Perjantai 12. 7.2002
Pyysin Seijaa herättämään mun, mutta heräsin itse tarpeeksi ajoissa.
Hyvin kerkesin keittää puuron ja tekemään aamutoimet. Otimme vielä valokuvia joihin tuli molemmat vaunut. Seija huusi miehille, että tiivistäkää vaunuja lähemmäs toisiaan, että saadaan paremmat kuvat. Eivät suostuneet hommaan. Kun he tulivat, niin toivat meille ja Maken väelle Porin torilta ostettuja todella hyviä uusia perunoita. Nyt saimme vielä nekin jotka jäivät heiltä syömättä. Kyllä ne ovat hyviä perunoita.
Make laittoi vaunun maasturin perään ja hyvin se nousi tuon isonkin mäen. Ei yhtään edes savuttanut. Milla lähti kielloista huolimatta seuraamaan hiljaa etenevää letkaa. Juoksi jopa edelle ja jäi välillä odottelemaan. Seija ja Make ajoi vaunun perässä ja huomasivat takaikkunasta, että komeron ovi oli auennut. Tyyttäämällä saivat Maken pysäämään ja ovi suljettiin. Me ajoimme viimeisinä ja Matti ajoi Millan matkalta takaisin. Saimme letkan kiinni poroportilla ja olin juuri sulkemassa porttia, kun meidän perään ajoi auto. Siellä oli kolme karvaista miestä ja Milla istui tyytyväisenä takapenkillä yhden sylissä. Se oli juossut heidän autonsa perässä ja he luulivat, että se on meidän koira, emmekä tiedä että se on lähtenyt seuraamaan. Käänsin Millan nokan kohti Palsia ja flättäsin takapuoleen ja rähisin, että mene kotiin. Matti vielä saatteli ja oli heittelevinään sitä kivillä. Takaisin se taas lähti.
Kioskilla Seija ja Make tarjosi kahvit koko porukalle. Make oli vielä antanut meidän Makelle ison pullonkin. Kävimme Seijan ja Maken kanssa Papinhaminassa näyttämässä paikkoja, että jos joskus tullessaan haluavat huilata ennen Palsille menoa, niin tietävät millainen paikka se on. Voihan siellä asustella muillakin matkoilla. Meidän Make veti heidän vaununsa lähelle nelostietä olevalle parkkipaikalle, kun kerran muutenkin siitä ohi menivät kauppareissulleen. Vaunu laitettiin Toyotan perään ja he lähtivät kohti etelää. Vain kuusi päivää he täällä viihtyivät. Toivottavasti ensikesänä ovat pidempään.
Me käytiin postissa ja kaupassa. Radiosta kuultiin, että jossain Pudasjärven tienoilla on neljä miestä ryöstänyt pankin. Kaksi niistä oli saatu kiinni. Ne liikkuivat Liettuan rekkarissa olevalla autolla. Kaksi on jalkaisin karannut johonkin metsään. Soitin Seijalle ja hekin olivat sen kuulleet. Make oli heti sanonut, että jospa ne ryöstää heidän kullat.
Kioskin kautta tulimme takasin. Pahaojantiellä tuli Voitto vastaan pakettiautollaan. Pysäsi ja sanoi, että Milla oli juossut tiellä ja hän otti sen autoon, mutta se oli huutanut niin lujaa, että hän päästi sen ulos. Aatu tuli vähän ennen Voittoa meitä vastaan. Toivottavasti löytää koiransa.
Vaunulla syötiin ja menin ruokikselle. Matti vei haalarinsa likoon. Maken väki saunoi ja heillä kävi Aksun kaverin perhe vieraana. Tuli kova riita kun Aksu olis halunnut lähteä edeltä Vantaalle kaverinsa luokse. Taitaa pojan aika tulla pitkäksi.
Illalla putsattiin kolmesta putkesta roskat pois ja laitettiin kaikki kulta uuteen puhtaaseen putkeen. Klo on 2.50. Jonkinlainen sumusade. Päivä oli ollut umpipilvinen, mutta ei ole satanut silti. Ihan hyvä päivä.
Kaikki muut nukki. Taidan minäkin oikasta ruotoni. Vasen jalka tuli kipeäksi rinteillä koluamisesta. Toivon sen paranevan aamuksi. Hyvää yötä, tai taitaa jo pian olla aamu.

Lauantai 13.7.2002
Heräsin klo 10. 45. Pumppu kävi rannassa ja Matti luki vanhaa lehteä keittiössä.
Aatukin oli käynyt. Oli kysellyt Millaa. Matti kertoi eilisen jutun ja Aatu sanoi lähtevänsä kyselemään valtauksilta. Oli vielä kysellyt aurinkopaneelin hintaa ja onko kultaa löytynyt. Hänkin oli löytänyt vain hienokultaa, mutta eilen hän oli löytänyt 0,7g hipun. Se oli pelastanut hänen päivänsä tai koko kesän.
Taivas aivan pilvessä, mutta tuuli vähän. Se oli hyvä merkki. Matti lähti rännille.
Klo 11.20 rävähti AURINKO paistamaan. UPEETA.
Matti ja Anni tuli käymään vaunulla ja lähdimme porukalla alas. Aloin lämmittää saunaa. Puut oli melkein loppu. Matti haali puita sen verran, että sain molempiin pesiin valkean. Kesken lämmityksen huusi Anita kaikki kahville. Oli komeeta kuningatarpiirakkaakin. Anita tarjoili.
Menin takaisin saunalle ja kun menin pesutelttaan, niin vahingossa huusin, että täällähän on kuin saunassa. Niin siellä olikin. Aurinko saa pesutilan melkein liiankin lämpimäksi.
Kyllä oli upeeta saunoa ja vilvotella laavussa. Lähdin keittämään itselleni perunoita. Matin ei ollut nälkä, kun oli syönyt Make nväen kanssa aiemmin. Muut lähti maasturilla hakemaan puita tuolta ylhäältä.
Jäi kertomatta, että Voitto jutteli eilen kioskilla hyvän jutun. Kurppa oli sanonut että jokin aika sitten Milla oli mennyt hänen leiriinsä ja hän oli laittanut sen autoon ja vienyt Kultalaan. Ei kauaa kestänyt kun se ilmestyi taas paikalle. Hän oli näyttänyt sormella Palsille päin ja karjaissut, että mene kotiin. Milla oli nopeasti juossut hänen autonsa oven taa ja heiluttanut häntäänsä, että tule tuomaan sitten.
Laitoin päivällä pyykit likoon saaviin saunalle. Menin nyt ne pesemään. Matti tuli vääntämään aina välillä, ettei tarvinnut kantaa joesta niin montaa virutusvettä. Maken maasturi oli alhaalla ja pääsin pyykkeineni kyytissä ylös, kun Make olis auton sinne muutenkin vienyt. Vähän pelotti kun mäki on niin jyrkkä, että välillä auto oli aivan nokka kohti taivasta. Make vei minut vaunulle asti ja vei vasta sitten autonsa omalle maalle parkkiin.
He lämmittivät lisää vettä ja menivät pesulle. Aksu sahasi ison kasan kelonoksia pätkiksi ja Matti hakkaa ne.
Vaunulla Matti oikaisi ovensuu penkille ja nukkui heti. Klo 19.30. Matti nuki vieläkin. Oli helle. Aurinko paistaa, mutta onneksi oli vilpoinen tuuli.
Matti lähti korottamaan saostusaltaiden patoja. Minäkin lähdin rantaan. Anni oli onkinut kepillä joesta pitkää vesisammalta ja tehnyt hienon taidenäyttelyn. Oli ripustanut pajuihin siitä rusetteja, palmikoinut ruohomättäiden vihreitä korsia ja sitonut palmikot vesisammaleella. Näyttely oli isotöinen ja hieno. Pitäis kuvata se huomenna. Vielä 11.30 aurinko paistoi kuruun.
Lähdimme ylös vaunulle. Aloimme putsata päivän saalista. Onneksi Make tuli huussireisultaan apuun. Ilmestyi vaan yhtäkkiä vaunun ikkunan taa. Hyvä juttu. Mun olikin jo aivan hiki. Nauramiseksi meni koko putsaus. Tuli silti tehtyä.
Viissatanen ei olekkaan meitä jättänyt. Kun tulimme vaunulle, niin Matti tuli edellä ja huitoi minulle, että tule nopeammin. En silti ehtinyt sitä näkemään.
Klo 3.40 aurinko paistoi jo alarinteellekin. Taidan mennä nukkumaan. Hyvää yötä.

Sunnuntai 14. 7.2002
Klo 3.40 kuukkeli nähty. Jos ranne olis terveemmpi, niin laittaisin heti "aamulla" oman rännin toimimaan.
Klo 10.45 tuli kiire huusiin. Missään ei käy pumppu. Ei taida Rantalakaan pyhänä huuhtoa, jos se yleensäkään on tullut. Niillä on nelitahti pumppuja, eikä niistä kuulu tänne kuin pientä huminaa.
Palsin ääni oli kumman voimakas, vaikka ei ole satanut pariin päivään. Nytkin oli upea ilma. Varjossa +19 astette.
Jäi eilen kertomatta hyvä juttu, kun Anni teki näyttelyään vesisammaleesta. Se sammal kasvaa juuristaan kiinni kivien alla. Pysyy paikallaan ja eheänä vaikka olis kuinka kova virta. Se on kuin tummaa pitkää tukkaa ja ihmeen kestävää.
Yksi sammaltupsu oli mennyt sekaisin maalla ja Anni nappasi sen kepin nokkaan ja vei kovaan virtakohtaan. Virta nappasi sammaltupsun kepistä, mutta ihmeen taitavasti Anni sai sen kepillään aina kiinni. Otsa kurtussa, vihaisen näköisenä Anni nappasi tupsun keppiinsä ja meni pitkin askelin ruohomättään viereen. Laittoi tupsun mättäälle ja alko vedellä sitä kepillään. Sitten sammal laitettiin taas kepinnokkaan ja vietiin takaisin virtaan. Pieni mutina kuului että "joko nyt olet ihmisiksi." Oli se. Kun tupsu nousi kepinpäässä virrasta niin se oli kuin juuri kammattua pitkää tukkaa.
Klo11.30 kahvan pumppu hurahti käymään. Matti lähti heti alas. Minä aion mennä ottamaan lähikuvia Annin näyttelystä.
Klo on nyt 12. Upea ilma. Reipas tuuli. Mietin, etttä menisinköhän pesemään yöpaidan ja kaksi puseroa. Niin tein.
Makelta oli pudonnut kädestä avonainen keräilyputki maahan. Siellä se nyt vaskasi maasta ottamaansa kamaa. Hyvin se löysi hiput takaisin putkeen.
Upea ilma. Tultiin ruuanlaittoon.
Maken väki lähti kiipeämään lammen takana olevan rinteen päälle. Make sanoi, että se rinne on matalampi kuin tämä puoli. Ei täältä katsoen uskois. Kyllä se niin korkea on sekin. Siellä ylhäällä oli ollut ison kokoinen ja isosarvinen poro. Oli seisoa jököttänyt jalat suorina paikallaan ja näytellyt sarviaan. Oli se varmaan Anitalle kova paikka, kun se muutenkin poroja pelkää. Yhtäkkiä Anni oli huutanut isolla äänellä, että "Hei poro, tule syömään äiskä." Siitä paikasta oli poro saanut jalat alleen ja lähtenyt livohkaan.
Viriteltiin mun rännini kivien varaan lähelle isoa ränniä ja ohjattiin ison rännin poistovesi siihen. Ei se riittänyt. Jos aion omalla rännillä ajaa, niin on mentävä ojan yli. Tällä puolen ei luonnon virtaukselle ole paikkaa jos ei siepparilla sais vettä nousemaan ylämäkeen.
Grillasimme nuotiolla vähän vanhaksi menneitä nakkeja. Sitten majoituttiin hienon lämpimään vaunuun. Makekin tuli päivän saalis mukanaan. Kaatoi hiput rihlamaton ruutuun ja ilman suurennuslasia noukki hiput putkeen. Taisi olla painoltaan kesän paras päivä kullan osalta.
Klo 2. Täys päivänvalo. Taivas hienon sininen. Rauhallista ja kaunista.
Anita maalasi tänään huusin sisältä valkoiseksi. Kyllä se nyt on valoisa ja kaunis. Hinkkasi maalin oikein kunnolla seinään. Se on hyvä. Nyt täytyy saada talveksi siihen jonkinlainen tuuletus ettei se enää homehtuisi.
Kuukkeleita ei vielä ole näkynyt. Ei myöskään naalikettu Viissatasta. Millakin oli löytynyt. Joku oli tuonut sen kioskille. Anneli ja Voitto tunsi sen ja laittoivat sen kiinni, ettei enää mene hukkaan. He lähtivät Vuijemille saunaan ja Voitto laittoi Millan kiinni tien lähelle ja lapun viereen, jossa luki että "Olen Aatun koira Palsilta. Viekää minut kotiin." Joku kaivaja Pahaojalta oli käynyt sanomassa Aatulle ja Aatu haki sen kotiin. Nyt se oli remmissä. Klo käy kolmea. Hyvää yötä.  

Alkuun

Kuraan kuollu kuttu

Maanantai 15.7.2002
Voi mikä ihana aamu!" Näin laulaa J. Karjalainen. Nyt se piti paikkansa täälläkin.
Aurinkoa oli seutu tulvillaan. Pieniä valkoisia hattaroita purjehti taivaalla. Avasin varjon puolelta vaunun takaikkunan. Sieltä tulvi raikasta ilmaa. Onneksi oli vähän tuulta.
Maasturi meni ylös mäkeä. Maken väki lähti klo 10.30 kauppareissulle. Menevät kai Tankavaaran Kultamuseoonkin. Se oli hyvä, kun Anita ei siellä ole käynyt.
Aamutoimen jälkeen lähdimme mekin kauppareissulle. Kioskin kautta tietysti. Käytiin postissa. Ei ollut mitään. Sitten Kaunispäälle huiputuksen syöntiin. Maken väki nousi rinnettä ylös kun me tulimme alas. Menivät syömään hekin. Kuukkelin kautta menimme kioskille ja sitten Kahvaan. Matti paikkasi 14 pienehköä kuoppaa tiestä.
Kun tulin kauppakassin kanssa vaunuun, alkoivat sadepisarat ropista vaunun kattoon. Kuuma päivä. Onneksi matkalla nousi taivaalle välillä pilvimöykkyjä, jotka vähän viilensivät autoa.
Oikastiin molemmat ruokalevolle. Minäkin oikein nukuin ja ilman korvatulppia.
Maken väki tuli klo 18.30. Make ajoi maasturin alas. Ei ne viitsi kantaa tavaroita parkkipaikalta kun on sellainen auto, jolla voi ajaa tuon jyrkän mäen. Matti lähti melkein heti perään. Toivoo kai, että saisivat vielä rännin vähäksi aikaa hommiin.
Maililta oli tullut viesti, että on ensiviikon lomalla ja menee hommiin Jatseille Pressibussiin. Mikähän sekin on. Kiirettä siellä pitää. Tanen passi oli tullut tänään ja huomenna on lähtö partioreissulle Eurooppaa kiertämään ja leirille Englantiin. Toivon hänelle suojaa matkalle.
Kovin on lämmin. Taivas puolipilvinen, onneksi.
Täytyy kertoa hyvä juttu. Maken väen pihaan oli keväällä tuotu iso sorakuorma. Anita oli mennyt Makelta kysymään, että "Millä v*****a minä tuota soraa oikein levitän." Nykyään jos Make ei halua sanoa määrättyä v-sanaa, niin se sanoo, että voi soranlevitin.
Minäkin lähdin alas. Kokeilin vielä, josko saisin oman rännini toimimaan. Joinkuin se toimi, kun ripottelin todella hiljaa maata ränniin. Sain jopa hipun. Ei ollut iso, mutta ei pienikään. Taisi olla saivare.
Anni tuli mun rännilleni ja kysyi, että miksi et laita luonnon virtausta rännilleni. Selitin, että pitäis kantaa ränni ja putket yli Palsin, kun siellä on ainoa paikka jossa vesiputken sais alaviistoon ja se on kova homma. Anni sanoi, että "Pistä ukkos töihin. Sitä vartenhan ne on olemassa." Näin vissiin pitäis tehdä. Lutrasin rännilläni niin kauan, että kastuin aika pahasti.
Matti meni makkaransa kanssa Maken väen nuotiolle. Minä rutistelin tippuvan veden vaatteistani talouspaperiin ja aloin liottaa jalkojani, että saisin varpaankynnet leikattua. Homma kesti puolitoista tuntia. Nyt on taas tilaa kengissä.
Matti tuli ja putsattiin kahden tunnin saalis. Aika kauniita hippuja olikin.
Klo 0.30. Hommat oli tehty. Taivas oli vetäytynyt pilveen. Illalla oli kurun pohjoispäässä upea rusko. Seijan Make sanoo, että aurinko katsoo silloin taakseen. Vieläkin siellä on aivan keltainen raita. Matti lähti ilta k-selle ja vei vanhaa silputtua perunarieskaa kuukkeleille ja Viissataselle ja päivällä ostetut uudet rieskat tynnyrikellariin.
Taidan vähän lukea kioskilta lainaamaani Jules Vernen kirjaa Talvi napajäällä.
Ulkolämpö nyt +13 astetta. Hyvät yöt.

Tiistai 16.7.2002
Heräsin klo10. Aurinko paistoi. Pilviäkin purjehti taivaalla.
Kahvan pumppu kävi. Matti oli häipynyt. Oli kaunista, hiljaista ja rauhallista.
Ranne vain oli pirun kipeä, kun käytin eilen tonkeja varpaankynsien leikkaamisessa, enkä älynnyt heti laittaa jääpussia ranteeseen.
Kuukkelin näin ensimmäisenä heräämiseni jälkeen. Se tietää hyvää saalista. Täytyy lähteä rännille heti kun olen aamuvenymiseni venynyt.
Rännillä aika kuluu niin, ettei ehdi huomata edes kaunista ilmaa. Vaunulla on tukahduttavan kuuma, mutta alhaalla hienon vilpoista. Kyllä tuon ison rännin poistoputkesta tulee liian vähän vettä mun leveään ränniini. Laitoin rännini mahdollisimman tai oikeastaan liian vinoon, että edes peukalonpään kokoiset kivet menis tönimättä läpi. Kun tyhjentää hippumattoa liian vähällä vedellä ja liian vinossa olevasta rännistä niin huonompaa yhdistelmää ei voi olla. Kun laittaa pleksin kiinni veteen, niin samalla sekunnilla, kun näkee hipun se vilahtaa soran mukaan. Sain silti 5-6 pientä hippua putkeen.
Ruokailu ja ruokalepo ja taas rännille.
Anita oli lämmittänyt saunan ja he saunoivat. Me ei viitsitty. Anita huusi saunakahville meidätkin, vaikkei saunottukaan.
Lähdin meidän leiriin nuotion tekoon ja tiskiveden lämmitykseen.
Kaikki tulivat makkaranpaistoon. Oli lämmin aurinkoinen ilta.
Sitten isot tiskit ja päivän saaliin putsaus. Klo 23.30 aurinko paistoi vaunun lähelle, rinteelle, mutta ei enää vaunuun sisälle. Näinköhän se alkaa syksypuoli tulla.
Klo 1.15 ulkolämpö +7 astetta. Valoisaa, kaunista, rauhallista on ja hiljaista. Muut nukkuvat. Lueskelen vielä vähän aikaa.
Päivällä meidän valtauksella kävi joku nainen ja mies. Ne oli turisteja. Muut oli ruokalevolla, mutta Anita vaskasi vakiopaikallaan. Olivat lähteneet katsomaan kullanhuuhdontaa. Monessa paikassa olivat käyneet, mutta ihmisiä ei näkynyt missään. Rännit ja muut kamat kyllä oli paikallaan. Anita oli vienyt ne katsomaan ränniä. Mies oli kurkistanut ränniin ja huutanut, että täällä on kultaa. Muutama hengetön siellä hippumattossa oli. Sen jälkeen hengettömiä on meillä sanottu turisteiksi. Oli se hyvä, että Anita oli hereillä ja esitteli huuhdontavehkeet. Ennen he eivät olleet sellaisia nähneet. Laanilasta ja Kioskilta he olivat saaneet kehotuksen tulla tälle suunnalle.
Ehtivät juuri lähteä tuosta parkkipaikalta, kun Make veti pumpun käyntiin. Alarinteessä niiden auton pohja komahti pahasti kiveen. Mies oli Anitalle sanonut, että takaisin mennään todella hiljaa kun heidän auton pohja on niin matalalla. Matti sanoi, että se auto taisi olla Bemari. Se tämän päivän tapahtumista. Hyvää yötä.

Keskiviikko 17.7.2002
Heräsin klo 6. Otin korvatulpat pois. Rantalan pummppu kävi Kultalassa. Ensin luulin, että Make on seonnut kun tähän aikaan on alkanut hommiin. Ilma upea.
Onneksi nukahdin uudelleen. Seuraava herätys klo 10.30. Onneksi selkä kunnossa. Vähän pelästyin eilen, kun ruodosta vihloi aika pahasti. Tein joogaliikkeitä ja laitoin Mopilattia. Ne tuntui auttavan
Avasin äsken vaunun takaikkunan. Sieltä tuli raikasta ilmaa vaunuun. Kivet kolisi jonkun rännissä. Kuukkelit käyvät hakemassa ruokapaikalta leipää. Yksi kätki leivän palan vaunun lähellä kasvavaan kolmihaaraisen koivun koloon. Asettelikin sen tarkasti paikoilleen.
Nyt olen syönyt, juonut ja venynyt ja aioin lähteä alas. Matti tuli vaunulle ja sanoi, että montulla oli niin kuuma, että lähdetään kioskille kahville.
Pääsin Maken autoon kun siinä on ilmastointi. Anni meni ilomielin Volvoon. Ei yhtään tullut huono olo kun Maken auto oli aivan viileä.
Klo 14 oli kertynyt vähän pilviä taivaalle. Lupasivat huomenna mahdollisesti sadetta.
Tänään ei ole satanut kuin muutama pisara. Isolla rännillä saalista tulee tasatahtia. Mun ei, kun vesi ei riitä.
Iltanuotiolla oltiin meillä. Maken väki tuli sadevaatteissa, mutta sade ei vieläkään tullut.
Matti teki Maken tuomasta ylimääräisestä metallisesta ränninjalasta sellaisen pätkän, joka laitetaan estämään meidän vaunun jarrua menemästä päälle kun sitä peruuttaa. Nyt sekin sitten on tehty.
Klo 23.30 majoituimme vaunuun. Vesihuolto tehty. Aurinko oli juuri menossa Pikku Palsin puunlatvojen taakse. Silti täysin valoisaa.
Anita antoi pari jo lukemaansa kirjaa. Matti alkoi lukea toista. Nyt minäkin sain idean mitenkä saan lukea aivan rauhassa. En vain tästä lähin kuule, vaikka Matti puhuis mulle mitä. Niin yksinkertaista se on. Ihmettelen kun en ennen sitä ole huomannut.
Kultalassa lappaa autoja koko ajan. Olis kamalaa jos meilläkin alkais tuollainen trafiikki. Ei niillä ole hetkenkään rauhaa.
Liian hiljaista meille taitaa mieluummin tulla. Maken väki on enää huomisen päivän. Perjantaina lähtevät. Make ja Anni tulee kyllä myöhemmin takaisin. Leiri jää pystyyn
Minäkin taidan rauhoittua lukemaan. Hyvää yötä.

Torstai 18.7.2002
Heräsin ensimmäisen kerran klo 8. Silloin alkoi ensimmäiset sadepisarat tipahdella kattoon. Sade kyllä pääsi kunnolla vauhtiin ennen kuin menin takaisin nukkumaan.
Klo 11 heräsin uudelleen. Aurinko paistoi, mutta synkkiä pilviä nousi rinteen takaa. Matti oli häipynyt ja pumppu hurraa alhaalla. Klo 12 sataa, mutta ei kovin rankasti. Ei ole tainnut saaviin asti vesi vielä ehtiä. Teltan katto ja puuränni imevät ensin minkä tarvitsevat.
Anitalla oli sadevesimittari. Heidän 13 ensimmäisen täällä olo päivänsä aikana satoi 98 mm. Yksi ukkoskuuro tuotti kerralla 40 mm. Taivas umpipilvessä.
Make jättää leirinsä pystyyn koska kerran tulee takaisin Annin kanssa. Kysyin, ja sanoi, että tulevat noin kahden viikon päästä tai aikaisemmin, jos Make ottaa tai saa pekkasia. Ehtivät olla täällä noin 7 päivää. Silloin taitaa jo yöllä olla ainakin hetkenaikaa pimeä.
Makea harmittaa kun monttu jää niin jännään vaiheeseen. Hän oli tänään vääntänyt irti ison laakakiven (joka oli vinossa alaspäin) Irti ja sen reikään oli tullut vettä. Olemme kuulleet, että kun Palsilla kuoppaan tulee vesi, niin sen alla saattaa olla savi. Savi ei taas päästä kultaa läpi ja silloin on toivoa, että löytyis vähän isompikin hippu.
Mun on ollut huono olo. Olin ruokalevolla ja lähdin lukemisen jälkeen alas. Kaikki oli kahvilla Maken väen leirissä. Menin myös sinne. Oli outo olo. Aivan kuin ei olis kunnolla nähnyt. Pesin lasinikin tänään, ettei niistä voi johtua. Istuin varastoteltan ovelle ja huomasin näkeväni pressun reiät kahtena. Vähän pelästyin. Matti tuli vaunulle ja laittoi geelitippoja molempiin silmiini. Menin takaisin samaan paikkaan, eikä enää näkynyt kuin yksi reikä paikkaansa. Silmät olivat kai rasittuneet ja olivat liian kuivat.
Matti oli lämmittänyt saunaveden ja saunan. En meinannut mennä kun aurinko ei paistanut, mutta menin kuitenkin. Hyvä niin. Nyt on todella hyvä olo. Vilutuskin meni ohi.
Lähdimme telepisteelle. Sain Jontun kiinni kotipuhelimesta. Juteltiin pitkään. Hän hoitaa meidän kotihommat ja on Yyterin leirintäalueen leikkikentällä kesätöissä leikkitätinä. Tane on matkalla Englantiin ja Maili "stressibussissa " jatseilla töissä. Aartolta tuli viesti, että sielläpäin on niin kuuma, ettei voi olla kuin kaulaa myöten Housulammessa ja ämpäri päässä.
Make kävi vielä laittamassa kullat varastoputkeen.
Matti korjasi mäen alapäätä, nyt se on hetken hyvä.
Klo 1.30. ulkolämpö +6 astetta. Taivas sininen ja täysin valoisa. Maken väki lähtee huomenna aamupäivällä. Laitoin kellon soimaan, että ehdimme saattojoukoiksi ja samalla kauppareisulle. Hyvää yötä.

Perjantai 19.7.2002
Heräsin klo 8.50. Nousin ylös, vaikka olin kuin kuraan kuollut kuttu.
Ehdin keittää puuron ja laittaa jopa muutaman pampulan päähäni, ennen kuin Make ja Anni tuli hakemaan maasturia alas pakkaamista varten. Menivät autoon parkkipaikalla ja ajoivat ylös muutaman metrin matkan herättämään meitä. Eivät viitsineet kävellä. Sitten ajoivat alas pakkaamista varten.
Lähdimme peräkkäin kohti kioskia. Anita maksoi meillekin lähtökahvit. Treffasimme vielä postin edessä ja sitten maasturi lähti kohti etelää.
Klo 16.30 oli Anni ja Make ajelemassa "leikkijunalla" joulupukin maassa Rovaniemellä. Juna oli aivan oikea, mutta pieni. Tai miten pieni se nyt voi olla kun Makekin siihen mahtui. Juna kulki kiskoilla työpajassa tonttujen joukossa. Klo 20 ne olivat jo Tervolassa nokka kohti Kemiä.
Päivemmällä me jatkoimme matkaa kohti Ivaloa. Kauppa ja vesi + bensareissu ja vielä ostettiin 3 noin kolmen metrin mittaisia lautoja mun lisäränniäni varten. Sitten kalasopalle Kaunispäälle ja vielä kioskille. Siellä aika kului. Kysyin Voittolta, että mitä oli se aine jota tuli meidän montusta eilen koko hippumaton matkalle. Se oli aivan kuin rautaa, mutta ei se reagoinut mitenkään magneettiin. Sitä oli melkein joka ruudussa. Sanoi, että se on Hematiittia. Se on yksi hyvä merkki siitä, että on päästy raskaiden maa-ainesten kerrokseen.
Voitto haki vaunustaan opetuspakkauksen ja näytti lajiteltuja kultaputkiaan. Yhdessä putkessa oli erikoisen mallisia hippuja. Niitä oli kuin olis irronnut paloja paikallaan pyörivistä uudenvuoden raketeista. Yksi oli kuin täydellinen kaksilenkkinen rusetti. Vaikka minkälaisia kuvioita sillä oli. Yhdessä putkessa oli punaruskeita kiviä. Eilen viimeksi pyörittelin sellaisen näköistä sormissani, näytin äijille ja raaputtelin sitä. Ei kiiltänyt ja heitin sen menemään. Voitto sanoi, ettei se ilman happoa ala kiiltämään. Olen kyllä sameita hippuja nähnyt mutten koskaan noin ruskeita. On vain opittava tunnistamaan ne mallista ja käytöksestä. Oli se hyvä, että nähtiin taas millainen se isompi hippu oikein voi olla. Maken ne tarttis nähdä. Olen varma, ettei hänelläkään ole edes mielikuvaa, että hippu voi tuollainenkin olla.
Yhdessä Voiiton putkessa oli Palsin kultaa. Komeita klotteja olikin. Oli itse kaivanut ne silloin, kun Palsin Kultala oli heillä. Teki oikein huonoa kun niitä katseli. Vielä oli putki, jossa sillä oli Platinahippuja. Ne oli kultahipun näköisiä, mutta hopean värisiä. Aivan kuin valettua tinaa. Ne reagoivat magneettiin niin, että vähän nytkähtävät kun liikuttaa magneettia niiden yli. Eivät tartu eivätkä lähde mukaan vaikka liikuttaa magneettia pitkin putken ulkoreunaa tai kun hippu oli kämmenellä ja kuljetti magneetin läheltä yli, niin se vain nytkähti. Oli yksi sellainenkin hippu, joka oli kuin reikänsä repinyt sählypallo.
Kultahiekkaa sillä oli putki puolillaan. Oli se vietävä painava. Kun otti sen käteensä, niin oli sama olo kuin ottais styroksipurkin käteensä ja se oliskin sementtiä. Oli puhe vielä niistä hipuista, jotka ovat toiselta puolen aivan punaisia ja toinen puoli on selvää kultaa. Voitto sanoi, että kyllä se kokonaan kultaa on, mutta sen toiselle puolelle on tarttunut jotain kemikaalia joukkoon. Voi veljet mikä kokoelma.
Eilen Matti löysi sellaisen kiven, että kun sen pudotti ilmassa ohi magneetin, se meni magneettiin kiinni niin että kopahti. Voitto sanoi, että se on Magnetiitti.
Kurppakin tuli kahville. Tuli kahvimukinsa kanssa pöytään ja sanoi, että Rouva ja Herra Kahvakin on lähtenyt liikkeelle. Kysyi, että missä olette ollut kun ei ole pitkään aikaan näkynyt. Matti sanoi, että on oltu rännillä. Sanoi vielä, että poika on sitä mieltä, että vanhat kulutetaan ensin loppuun ja sitten vasta käytetään uudempia. Ennen vanhaan niin tehtiin ainakin vaatteiden ja tavaroiden kanssa.
Sitten Kurppa ja Voitto alkoi taas väännön hienokullan myynnistä ja siitä kuka myy ja kuka ostaa ja mihin hintaan. Voitto sanoi että hän vois kyllä ostaa ja maksaa 80% maailmanmarkkinahinnasta. Kurppa oli tyytyväisen näköinen, mutta kysyi saman tien uteliaan näköisenä, että mitä sinä sillä tekisit. Toinen vastas, että kai minä vain tykkäisin että minulla olis kultaa, kun ei sitä syödäkkään voi. Toinen ja toinen kiertelee ja aina ne tekee samaa kauppaa, jota ei kuitenkaan tehdä.
Ostettiin mulle pieni hakku. Se on kevyt ja kuulemma kestävä. Vartta ei vielä ole.
Matkalla Kahvaan korjasimme isoja kuoppia tiestä, taidettiin korjata kymmenkunta.
Matti soitti Mailille. Se lupasi harkita täällä käymistä, kun Retsa tulee lomalle sitten kun Tane tulee Englannista.
Tanelta tuli viesti että "Onko kultaa tullut". Vastasin, että on ja kysyin missä päin maailmaa hän nyt on. Vastaus tuli heti että Saksassa ollaan. Toivon suojaa heidän matkalleen.
Soitin Anitalle ja sanoin, että olemme vasta menossa takaisin Kahvaan. Anita sanoi, että missä helvetissä te oikein olette olleet. Selitin tietysti. Olivat nyt Tervolassa menossa kohti Kemiä.
Pirusti on ollut töitä koko illan vaunulla. Keitin mustikkasoppaa, nuijin ja maustoin pihvejä ja suolasin ja maustoin jääkaappiin vielä puolikkaan lohta ja sitten vielä isot tiskit.
Klo 23 kiersimme tilukset. Käytiin Maken väen leirissä. Teltat täytyy tuulettaa päivisin jos ei sada. Matti toi alhaalta ämpärillisen vettä ylös.
Tänään on ollut upea päivä. Onneksi iltapäivällä tuli vähän pilviä. Se viilensi ilmaa. Muuten olis ollut tukehduttavan kuuma.
Nyt Matti taas lukee lehtiä ja täyttää ristikoita. Hyvä että huilaa. Klo 0.10 on aivan hiljaista. Ei edes tuule. Taivas ohuessa pilvessä.
Poroja on ilmestynyt maisemiin todella paljon. Tänään näin pienen vasankin ensi kerran tänä kesänä.
Nyt minäkin taidan lukea vähän. Klo 1.45 ulkona oli hetken vähän hämärää. Joko pilvisyys tai lähestyvä auringonlasku sen varmaan sai aikaan. Lukea kyllä näki koko ajan ilman valoa. Selkeänä yönä sen voi tarkistaa. Nyt on jo täysin valoisaa. Matti nukkui.
Arvioisin Maken väen olevan Jyväskylän paikkeilla. Viime kesänä he olivat kotona klo 4. Silloin Make ajoi Hondalla. Ehkä vähän lujempaa kuin maasturilla. Suojaa heidänkin matkalleen. Hyvää yötä.

Lauantai 20.7.2002
Heräsin klo 11. Matti oli juuri noussut. Ilma aurinkoinen. Upea. Ei tuskaisen kuumaa, kun täällä useimmiten on vilpoinen tuuli. Matti hoki koko ajan, että pian hurahtaa pumppu käymään. Saa se mun puolestani hurahtaa koska vaan. Taitaa olla Matilla vaikeuksia lähteä rännille kun Make on poissa.
Tein aamutoimet rauhassa ja lähdin perään rännille noin tunnin Matin jälkeen. Ihmettelin mihin se joutui, kun pumppu ei käynyt vieläkään. Huuskan kohdalla aloin kuulla pientä naputusta. Rännin vieressä se hakkasi taltalla ja vasaralla kiveä. Olikin tehnyt hienon ja aivan sopivan topparikiven rännin vesiputken eteen. Maken kanssa niillä on aina kiire, eivätkä ehdi sellaisia valmistella, kun Makella on niin vähän aikaa. Alettiin rännäys rännäämällä mun rihlani ja ämpäriin jäänyt maa. Niistä saatiin 4 hyvää ja useita pieniä hippuja. Sitten Matti alkoi vinota kuopan rinnettä. Siinä maassa ei paljon hippuja ollut. Oikaistiin vielä vähän ränniä ja silti homma sujui hyvin. Kyllä tuo Seijan Maken tekemä pesulaatikko on hieno laitos. Pikkukivien sieppari vielä tarttis keksiä ja tehdä. Ne tukkii rihlat jos ei koko ajan putsaile niitä pois. Ei jää tilaa jos sattuis isompi hippu tulemaan jos kivet tukkii rihlat. Jos taas virtaus on niin kova, ettei pikkukivet pysää niin ei pysää lehtimäinen hippukaan. Täytyis olla oikein isomus ja niitä saa joka sadas kaivaja ja nekin todella harvoin. Lehtimäisiä kyllä löytyy useammin. Ei silti, paimennan kyllä mielelläni rihloja jos ei tule santaa kesken tarkastuksen.
Kunnon ruokalepo otettiin ja sitten takaisin rännille. Ei häävi saalis tullut, kun rännäämme pintamaata. Sekin silti täytyy tehdä. Kävin päivällä laittamassa tuuletuksen Maken väen telttoihin. Tulee ilman tuuletusta tunkkainen haju, kun ovissa ei kuljeta. Ilma mitä hienoin. Ei kuuma eikä kylmä.
Klo 21 tultiin ylös ja lähdettiin heti telepisteelle. Matti soiti Makelle. Olivat olleet kotona klo viiden aikaan aamulla. Olen kiitollinen heidän turvallisesta matkastaan. Matti lähetti viestejä Raijalle, Mailille ja Aartolle. Raija ja Maili vastasivat heti. Tane oli Hollannissa ja siellä sataa vitusti, oli ollut Tanen viestissä. Porissakin sataa. Täällä on ollut upea aurinkoinen ilta. Ei tuulta eikä pilviä. Sininen taivas ja rauhallista joka puolella.
Keräsin ison kasan rankoja kannon nojalle sillä aikaa kun Matti pelasi puhelimensa kanssa. Otettiin vielä peräloora täyteen pienempiä puita. Siellä ne nytkin ovat, kun kirves ja saha olivat alhaalla laavussa, eikä vaunulla ollut yhtään pressua jolla ne olis voinut peitää ulos. Matti teki nuotion ja minä lämmitin tiskivettä. Syötiin makkaraa ja hilloleipiä.
Tiskasin vasta puoliltaöin. Klo 2. Taivas on melko pilvinen. Pikku Palsin yllä oli koko matkalla aivan kuin kullanvärinen vaippa. Taitaa tulla kaunis aamu. Nyt oli aivan kuin keskipäivä. Sateisena päivänä oli pimeämpää.
Kuukkelit kävivät jo napsimassa leipien joukosta makkarat. Lähtivät sitten kiertelemään muita leirejä, josko löytyis lisää herkkuja. Leivät ja perunat syödään viimeiseksi tai sitten kätketään rinteille.
Matti nukkuu. Taidan syödä korppua ja mustikkasoppaa ja valmistautua yöunille. Hyvää yötä.
En ehtinyt petille kun kaasu loppui. Se loppuu aina yöllä. Herätin Matin vaihtamaan pullon. Nyt klo on 2.40. Uuden kerran hyvää yötä.

Sunnuntai 21.7.2002
Huono yöuni. Epäilin mahavaivan johtuvan siitä, kun söin telepisteellä aika paljon variksenmarjoja.
Söin kyllä myös makkaraa ja olen huomannut, että iltamakkaran jälkeen tulee aina pierukonsertti. En ole täältä kaupoista löytänyt Pop- enkä Atrilliä. Niistä ei vaivoja ainakaan ole ennen tullut.
Heräsin sadannen kerran klo 11. Matti oli häipynyt, mutta pumppu ei käynyt.
Aurinkoa ei voi enemmän olla. Etuteltta ei ole lämmin vaan kuuma. Tuoleille ei sais paljaalla nahalla istuttua, eikä paljasta käsivartta laitettua pöydälle. Niin kuumia ne oli. Avasin vaunun takaikkunan. Sieltä tuli raikasta ilmaa.
Pikku Palsin takana taivas peittyi todella synkkään pilveen. Tällä puolen taivas oli puhtaan sininen. Tulispa sieltä pari hattaraa tällekin puolen, että sais sitten valitaa kun ne varjostaa.
Sain juuri kahvin valmiiksi kun Matti tuli ylös. Pitkälle se kahvin hajun haistaa. Oli vienyt kainalossaan puita Volvon takaloorasta alas ja hakannut ne siellä. Lähti jo uudelleen ja vei taas puusatsin.
Nyt onneksi pilviä oli vähän tälläkin taivaan osalla.
Laitoin kassit kuntoon ja lähdin myös alas. Rännättiin klo 16 asti ja tultiin ruuanlaittoon. Ruokalepo ja takaisin rännille. Nytkin pumppu kävi ihan nätisti, mutta ekassa maton putsauksessa se pysäsi aivan ilman varoitusta tai äänen vaihtelua. Vähän hölmistyneenä Matti lähti sitä katsomaan. Ei inahdustakaan.
Matti otti kaasarin irti. Vei laavuun ja avasi ja putsasi sen todella tarkkaan.
Kaasari takaisin ja pumppu käymään. Kyllä vesi lensi poistoputkesta pitkälle, mutta en ehtinyt putsata hippumattoa kokonaan kun se taas varoituksetta pysäs. Konstit oli loppu.
Suljin Maken telttojen tuuletukset ja Matti toi ämpärillisen vettä ylös. Lähdimme Volvolla sahan ja kirveen kanssa puiden hakuun.
Matti lykkäsi puhelimensa mulle ja käski soitaa Makelle. Ei soittanu itse kun oli jobinpostia. Make oli sitä mieltä, että pumppu pitäis viedä Ivaloon johonkin korjaamoon, kun nyt ei olis kanttia ostaa uutta pumppua. Ei tuon korjauksesta kannattais paljon maksaa. Se koko pumppu maksoi 5-8 sataa. Mahtaako ne korjaamossa sillä rahalla tehdä paljon mitään.
Voi olla, että hommat meni mun rännilleni. Kyllä sekin toimii, mutta on mentävä joen yli tai tehtävä metrin korkuinen pato. Niin Timppa tekee. Se johtaa vettä maalla pitkiä matkoja puurännistä toiseen. Sen kun pystyis tekemään, niin moottorihuolet olis ohi. Ei me siihen pystytä eikä taidettais osatakkaan.
Matti sahasi takalooraan sopiviksi kaikki mun eilen kokoamani puut. Loora tuli aivan täyteen. Vaunulla Matti hakkasi ne klapin mittaisiksi ja minä säkitin ne kahteen jätesäkkiin. Kärryillä ne viedään alas ja siellä vasta hakataan klapeiksi.
Lämmitin taas tiskivettä. Kattilat ja pannut on kaikki tiskissä. Mieliala putosi aika pahasti tuon pumpun tähden. Toivon, että homma selviää niin kuin hyvä on.
Iltanuotiolla Matti söi makkaraa ja minä perunarieskaa ja poroa.
Jalokin taisi tulla. Ainakin samanlainen iso punainen pakettiauto meni Kultalaan. Tänään oli Ivalossa huuhdontakisat. Kai se siellä oli ollut.
Tehtiin vesihuolto ja kun olimme etuteltassa tulossa sisälle päin, alkoi sade. Olipa sopiva ajoitus. Ei siitä hääviä sadetta tullut. Aika hämärää oli pilvisyyden tähden vaunussa.
Putsasimme päivän saaliin. Ihan mukavasti sitä oli, vaikka rännäysaikaa olikin suht vähän.
Vessan bidetta on konstaillut jo pitkään. Toisinaan pumppu hurisee, mutta vettä ei tule. Toisinaan se toimii hyvin. Taitaa olla sama vika kuin rännin pumpussa. Matti väänsi suihkuosan irti ja putsasi reiät. Silti se prenkkaa. Vika taitaa olla katkaisijassa. Täytyy pyytää Makea katsomaan sitä. Otettiin kädensija kokonaan pois, toimii niin paremmin.
Klo 2 Matti meni nukkumaan. Nyt klo 2.30 on Pikku Palsin oikealla puolella upea rusko. Kai se on aamurusko ja tietää huomiseksi huonoa ilmaa. Taivas oli kyllä vähän seljennyt.
Maililta tuli viesti, että on Roopen kanssa käynyt Sammilla ja siellä oli kaikki kunnossa. Oli hieno juttu, että kävivät tarkastuskäynnillä. Tanesta en tiedä missä päin maailmaa se nyt vaeltaa. Eilen olivat Hollannissa. Nyt minuakin alkaa väsyttää. Taidan aloittaa iltapuuhat. Hyvää yötä.

Maanantai 22.7.2002
Heräsin klo 10. Matti oli jo lähtenyt alas. Laittaa kai sitä vietävän pumppua. Toivottavasti saa sen kuntoon. Jos ei, niin lähdetään Ivaloon kysymään korjaamoa. Voitais samalla käydä Inarissakin, kun Matti on siitä jo kauan puhunut. Katsottais samalla sieltä Tanelle lahjaa.
Matti tuli vaunulle. Ei ollut kokeillut pumppua käymään vaan sanoi, että pitää ostaa ensin uusi tulppa ja sitten vasta kokeilla sitä käymään. Ilma oli ihanteellinen matkantekoa ajatellen. Taivas on ohuessa pilvessä. Kai se on lähdettävä. Kioskille tietysti ensin. Voitto kiinnostui kovin pumpun viasta. Sanoi, että hänkin vois ihan mielenkiinnosta sitä katsoa. Kysyi, että lyökö se lämpimänä kipinää. Sitä ei ole kokeiltu. Voitto sanoi, että Rantalakin on taitava pumppujen korjaaja. Sillä on sen alan firmakin nykyään.
Jatkoimme matkaa Ivaloon. Finoilin vieressä oli joku korjaamo ja siellä sanottiin, että he kyllä korjaavat pumppuja. Matti osti nyt vain uuden tulpan. Vietiin kolme rullaa kuvia kehitettäväksi ja jatkettiin matkaa Inariin. Käytiin Silver Shopissa katsomassa Tanelle lahjaa, mutta ei ollut sopivaa.
Paluumatkalla otettiin kuvat, vettä, kaasua ja käytiin ruokakaupassa. Matkan aikana ei satanut, mutta onneksi oli pilvessä, ettei ollut liian kuuma.
Käytiin syömässä huiputusta ja Heli sanoi, että hilloja ei ole kunnolla koko lapissa. Tukkukauppiaatkin ovat jääneet ilman marjoja. Hekin olivat käyneet omilla marjastuspaikoillaan, mutta tyhjää oli ollut. Kevät oli niin kuiva, että ei tullut itikoita ja kun niitä ei ollut, ei ollut pölyttäjiäkään. Siinä itikoiden hyöty ja haitta tulee eteen. Kysyi meiltä, että olemmeko me missään nähneet hilloja. Sanoin, että suonylityssillan pielessä, ennen poroporttia oli tasan yksi hilla. Se sanoi totisena, että syö se sitten heti.
Poikkesimme tietysti taas kioskille. Sinne oli tullut isompia koruhippuja ja varasimme Tanelle yhden. Käteistä ei ollut tarpeeksi. Otamme sen myöhemmin. Juteltiin taas niin kauan kun kioski suljettiin. Sanoin, että varjot ovat jo pidentyneet niin että pitää siirtää aurinkopaneelia. Anneli ja Voitto lähtivät Vuijemille saunaan ja me kohti Kahvaa.
Tulomatkalla otin siitä hillasta ensin kuvan ja sitten söin sen. Matti löysi toisenkin ja söi sen. Valitti kyllä, että se oli raaka.
Maililta ja Raijalta tuli viesti, että Porissa on satanut niin lujaa, että vesi on lainehtinut kaduilla kun viemärit ei pystyneet sitä nielemään. Poliisilaitoksen alikäytäväkin oli jouduttu sulkemaan liikenteeltä.
Soitin Mailille. Ne oli Jontun kanssa ottamassa auton perään meidän peräkärryä. Maili oli raivoissaan. Kun Jonttu oli tullut Yyteristä töistä mopollaan, niin oli sade ollut niin kova, että vesi lensi korkealle ilmaan. Mopo oli sammunut ja Jonttu jätti sen nätisti vain tiensivuun. Oli kävellessään muutaman kerran kaatanut vettä kengistään, mutta antoi sitten olla kun ne täyttyi eka askeleella. Maili pelkäsi, tai oli varma että mopo on taas pöllitty.
Olimme telepisteellä kun tuli viesti, että mopo on tallessa ja alkavat vääntää sitä peräkärryyn. Hyvä niin.
Yritin soitaa Makelle, että kioskin Kairapostissa oli ilmoitus, että joku myy nelitahti pumppua. Hinta 200 euroa. Jätin viestin kun ei vastannut.
Vaunulla oltiin noin klo 21. Otin heti matot ulos ja Matti hakkasi ne. Etuteltasta samoin. Viltit ja lisäpeitot pudistettiin ja laitettiin tuulettumaan. Harjasin ja pesin vaunun. Pyyhin jopa pölyt. Tuli hieno olo.
Milla oli taas kadonnut. Aatu oli yöllä käynyt kioskilla sitä hakemassa. Me ihmeteltiinkin viimeyönä, että ihmeen myöhään oli Aatun auto liikkeellä. Eilen illalla Milla haukkui meidän huusin vieressä. Ajoi kai jotain myyrää. Oli sitten lähtenyt turistien auton perään. Vielä se oli hukassa. Toivottavasti löytyy terveenä.
Klo on 0.10. Taivas aika selkeä. Huomiseksi lupasivat ajoittain sadetta etelästä päin. Toivon ettei tulis.

Tiistai 23.7.2002
Heräsin klo 11. Aurinko paistoi, mutta todella tummia pilviä mönki taivaalla. Matti osasi taas tulla ylös kurusta juuri kun kahvi valmistui. Oli ollut lämmittämässä pyykkivettä. Kyllä oli aikakin. Matin pyykkikassi oli jo aivan täynnä.
Minäkin tein lähtöä alas. Piti olla katsoja, kun katsotaan uuden tulpan kanssa tuleeko lämpimänä kipinää. Matti ei voi sitä katsoa, kun pitää samaan aikaan vetää pumppua käymään.
Klo 13.30 tuli pieni sateenropsaus. Millakin oli tainnut löytyä kun Kultalasta kuuluu koiran haukuntaa. Matti pesi pyykkinsä ja sitten katsottiin kipinä. Nyt se oli sininen. Toisella vedolla pumppu lähti käymään.
Rännättiin muutama lapiollinen koivun ja rännin välistä. Löytyi yksi kesän suurimmista hipuista ja pari hengetöntä. Isomman kanssa ei tarvitse tummaa taustaa kun sen näkee.
Olemme nyt klo 16.30 laittamassa ruokaa. Keitän perunoita. Paistoin kaksi pihviä ja söimme niiden kanssa purkillisen ananasrenkaita. Oikein kuola vali kun odotettiin niiden valmistumista.
Taivas on pilvessä, mutta satanut ei, uhkaili vain. Heräsin ruokalevolta kun pumppu hurahti käymään.
Joku auto pysäköi Mailin leiripaikalle. Siitä lähti kaksi miestä ja kaksi poikaa suoraan rinnettä alas meidän rännille päin. Lähdin vilkkaasti myös alas. Rinteeltä jo näin kun kaksi miestä seisoi Matin vieressä ja kaksi poikaa touhusi rannassa. Tuntui hölmöltä kun kukaan niistä ei puhunut sanaakaan. Ei puhunut Matti eikä äijät. Seisoivat vaan kuin tolpat. Menin rännille ja sanoin edes päivää. Isompi pojista oli kuin Tane. Kun näki mun, niin tuli heti rännille. Totinen se oli ja jutteli rauhallisesti. Sanoi, että hän oli kaivuussa ollut mukana neljävuotiaasta asti. Tuntui tietävän asioista paljon enemmän kuin me. Se katseli totisena ränniin ja ihmetteli, että mitenkä nuo hiput lainkaan jäävät tuohon mattoon kun rännissä on niin vähän vettä. Höpisi itsekseen, että nelitahtipumpulla sais paremmin säädettyä veden vauhtia ja korkeutta. Poika oli aivan oikeassa. Ne lähtivät kiipeämään takaisin rinnettä ylös.
Kyllä meidän on vieläkin kokeiltava tuota ränniä eri asentoihin, että saatais veden vauhti laskemaan ja josko sitä sitten pysyis rännissä vähän enempi saman tien. Jos rihloihin jää kiviä liikaa, niin mulla on kyllä aikaa heitellä niitä pois. Saatiin hieno hippu, kuin torahammas. Klo 20 oli vaikea nähdä ränniin, kun oli umpipilvessä. Lähdimme soittamaan Makelle, että pumppu käy taas. Toivottavasti nyt vähän pidempään. Nyt Matti soitti itse. En oikein saanut selvää mitä Make sanoi kioskin pumpusta, mutta Matti oli sitä mieltä, ettei siitä kannata kysellä kun tuo pumppu nyt taas käy.
Jalo pysäsi telepisteelle juttelemaan. Oli käynyt viime syksynä täällä kun oli jo lunta. Oli ajanut vain omat jälkensä lumeen. Muita ei täällä ollut. Viipyi kolme päivää.
Jutteli, että Luoja ei laske elonpäiviksi niitä päiviä, jotka mies viettää kultamailla. Matti kysyi, että entä naiset. Jalon mielestä nainenkin ainakin puolipäivää hyötyy. Se katsoi kalenterista, että huomenna aurinko laskee Sodankylässä eka kerran tänä kesänä. Harmin paikka. Vielä se haki pitkään pakettiautostaan ruotsin armeijan ritsoja. Sanoi, että niillä vois ampua kiven kanssa siiman puuhun telepisteellä ja hinata sinne lisäantennin. Sillä oli sellainen anteeni autossaan. Jalo jatkoi matkaansa ja me palattiin vaunulle. Juotiin teetä ja syötiin perunarieskaa. Toisen päälle laitettiin herkkumaksamakkaraa ja toisen päälle poroa.
Klo 23 alkoi vaunun katto hiljaa helmeillä. Matti täyttää ristikoita ja minä kirjoitan. Kultaa ei ole vielä putsattu, eikä putsatakaan, jos Matti ei sitä ehdota. Olen kyllästynyt jankuttamaan. Kulta putsattiin klo 1. Sade ropisti tasaisesti vaunun kattoon. Se oli oikeastaan rauhoittava ääni.
Matti meni nukkumaan ja minä luin kioskilta lainaamaani kirjaa. Sen nimi on Kadonnut hirsipuu. Ihan mukavaa lukemista näin hämärässä, hiljaisen erämaan yössä.
Klo 2 syön mustikkasoppaa ja kömpin nukkumaan. Toivon huomisesta hyvää päivää, mitä se sitten onkin.

Keskiviikko 24.7.2002
Matti veti etuteltan vetoketjua täysillä. Heräsin siihen. Koko yön oli satanut. Saavi etuteltan rännin alla oli aivan täynnä vettä. Pientä tihkua satoi edelleen. Päätimme lähteä kylille. Postissakin piti käydä.
Olimme juuri lähdössä, kun joku auto pysäsi parkkipaikalle ja mies häipyi alas. Matti lähti katsomaan. Kurppa sieltä tuli. Sanoi, että hän meinasi yllättää meidät työssä.
Miehet istui etutelttaan ja jopa aurinko vähän paistoi. Keitin kahvit ja juotiin vaunussa. Kurppa oli kaivanut 15 metriä pitkän ja puoli metriä syvän ojan ja sanoi olevansa aivan naatti. Ranne oli tullut pirun kipeeksi. Laitoin siihen mobilattia ja käskin hieroa. Häneltä oli idealside jäänyt kotiin ja oli laittanut ranteeseen sukanvarren ja kiertänyt ilmastointiteippiä sen päälle. Kaikkeen sekin teippi kelpaa. Olen nähnyt, että sillä on paikattu jopa autoa.
Kurppa tiesi, että kartassa erannon kohdalla oleva toinen luku on piirukompassia varten. Nyt sekin selvisi. Olisin muuten tänään käynyt Saariselällä Partiokaupassa sitä kysymässä.
Lähdettiin reissuun kun Kurppa oli lähtenyt.
Kioskilla käytiin mennen tullen. Mennessä siellä oli Timppakin. Hän on ostanut metallin paljastimen. Sanoi olleensa joku ilta tulossa sen kanssa meidän valtaukselle, mutta oli tullessaan poikennut Jalon leirissä ja jäänyt sinne Jaloviinalle. Käskimme tulemaan uudelleen.
Matkalla kauppaan satoi välillä tosi rankasti. Poroja oli paljon liikkeellä. Ostettiin Tanen rippilahja ja käytiin kaupassa. Soitin Seijan Makelle. Käski mitata tarkkaan kumirihlojen korkeuden ja rännin leveyden. Lupasi tehdä uuden nousulaudan.
Voitto sanoi, että Kairapostissa myynnissä oleva nelitahtipumppu on lapiokaivajalle liian tehokas. Sanoi, että sitä se on monelle konekaivajallekin. Toiset käytää 1000 litraa minuutissa nostavaa pumppua konekaivuumontun veden tyhjennykseen.
Anneli ja Voitto asustelee edelleen kioskin tontilla. Niiden kiinanpystykorva Eetu paimentaa tarkkaan yöllä kioskin ympäristöä, mutta kun Anneli menee kuuden aikaan aamulla kioskiin hommiin, niin se menee rauhassa nukkumaan. Oli viimeyönkin maannut vaunun etukatoksen alla, mutta päänsä oli pitänyt ulkopuolella. Muuten se oli aamulla kuiva paitsi päästä tippui vettä. On se hieno koira. Tarttis ottaa siitä kuva.
Takastullessa kioskilla oli Rantala, Aatu ja Ville Kultalasta. Tänään taisi kaikki Palsilaiset olla liikkeellä. Sadepäivä onkin sopiva kulkemiseen.
Aatun kuoppa oli rossannut, kun hän oli syömässä. Kyllä oli totista porukkaa. Sanoivat, että huonosti olis käynyt jos olis montussa ollut.
Vaunulla söimme vasta klo 18.30. ja mentiin silti ruokalevolle. Ilma kostea ja kuuma. Hikinen kamala olo. Klo 20 lähdimme veivaamaan ränniä suorempaan. Oli se kaamee homma. Make ja Matti on laittanut korkeimman pukin rännin alkupäähän, vaikka maa siellä on muutenkin korkeammalla. Matti ei suostunut irrottamaan vesiletkua joka kulki pukin lautojen välistä. Kaivoimme maata ja kiviä pukin alta pois. Nyt ränni on suoremmassa, eikä tarvitse pitää muiden pukkien alla ja päällä kaikenlaisia virityksiä. Kokeilimme pelkällä alavedellä ja nyt jo oli rännissä enempi vettä kuin ennen. Huomenna nähdään mitenkä toimii, kun laitetaan ylävesi ja kunnolla maata ränniin. Klo 22 tehtiin koe. Välillä aina vähän satoi, mutta mentiin pressun alle siksi aikaa töihin. Hippumattossa oli 6-7 pientä hippua ja vasta vaunulla huomasimme, että ne jäi noukkimatta putkeen. Lähdimme takaisin. Muuten oli valoisaa, mutta ränniin ei nähnyt kunnolla ilman taskulamppua. Hiput saatiin putkeen ja niin tuli saalista tänäänkin. Klo 23.45 majoituttiin vaunuun.
Klo 2. Kattoluukku ja ovi oli auki, mutta kylmä ei ollut. Taivas edelleen pilvessä. Huomiseksi lupasivat sadetta.
Päivällä kysyin Voittolta, että onko hän koskaan kokeillut, kumpi on tehokkaampi konsti putsata perät: Vaskata ne vai ajaa uudelleen rännistä läpi. Sanoi, ettei hän ole ainakaan kymmeneen vuoteen enää vaskannut periä. Hän ajaa ne joskus kahteenkin kertaan läpi. Syksyllä hän jättää viimeiset perät ämpäriin ja ajaa ne vasta keväällä ensimmäiseksi. Kaikilla on omat kommervenkkinsä.
Hyvä päivä. Taivas pilvessä, mutta Pikkupalsin oikealla puolella pilvet olivat kirkkaan valoisia. Siellä se aurinko luurasi.
Taidan mennä nukkumaan. Klo on 2.15. Hyvää yötä.  

Alkuun

Viljamit ja perkeleet

Torstai 25.7.2002
Heräsin klo 10. Lämmin. Oikeastaan kuuma ja kostea ilma. Aurinko paistaa, mutta ei pitkään kerrallaan. Pilvimöykkyjä taivaalla paljon. Niiden tulosuunta oli kääntynyt lähemmäksi länttä. Koko Palsi kohisee: Puro lisääntyneestä vedestä, rinteet ja männyt tuulesta. Yöllä ei ole satanut.
Matti plankkaa lippaskenkiään etuteltassa suoraan valkoraitaisen maton päällä. Polvet mahdollisimman levällään, ettei vain plankkia tipahda kuraisille haalareille. Siinä ei mun aamuajatukseni painokelpoisia olleet.
Klo 11 keittelin kahvia ja puuroa. Matti lähti huuskan kautta alas hakkaamaan saunapuita. Lupasi tulla kahville.
Istuttiin kahvilla etuteltassa, kun huomasin liikettä ulkona vesipadan lähellä. Siellä oli se punaniskainen myyrä, jota Milla on jahdannut koko kesän. Luulin, että Milla oli sen jo syönyt, mutta eipä ollutkaan. Milla on ollut kiinni jo toista viikkoa ja myyrä on uskaltanut tulla takaisin.
Lähdimme kokeilemaan ränniä. Hetken veivaamisen jälkeen se saatiin toimimaan. Nyt rännissä oli huomattavasti enemmän vettä kuin ennen. Rännäsimme roskamaata, mutta silti saatiin muutama hippu. Aina välillä piti mennä pressun alle sateensuojaan. Kun tuuli heilauttaa pressua niin sen päälle kertynyt vesi roiskahtaa rännin kohdalta alas. Olin jättänyt suljetun sateenvarjoni kahvasta roikkumaan rännin reunaan. Tietysti juuri siihen kohtaan mistä vesi roiskahti alas. Varjo oli täynnä vettä. Sisäpuolelta.
Klo 16 lähdin keittämään perunoita ja paistamaan Jäämeren lohta. Matti jäi heittelemään montun reunalla kasvavan koivun juurelta pois jo ammoin sitten rännättyjä, jäkälöityneitä kiviä. Kun tuli syömään niin otti disperiinin ja nyt makasi kuin raato.
Nyt paistaa aurinko ja on pistävän kuuma. Kun olimme alhaalla niin silloin tällöin putosi montun takarinteeltä kivi pohjalle. Monttu alkoi olla hengenvaarallinen. Takaseinä pitäisi loiventaa vaikka kultaa ei siitä tulisi lainkaan. Takaseinän korkeus on nyt noin 2,5-3 metriä
Ruoka maittoi Matille ja montulle piti heti päästä. Ruokalepo taisi olla avuksi päänsärkyyn.
Klo 18.15 menimme rännille. Matti kaivoi maata ränniin pesulaatikon ja montun välistä. Arvioimme, että siitä kohtaa maa on voitu jo joskus rännätä. Nousulauta oli koko päivän toiminut hyvin, mutta nyt se alkoi tehdä patoa. Kinaamisen tuloksena oli, että ränniä laskettiin vinompaan. Rännäys lopetettiin klo 20.30. Nousulaudan ruuhka oli jo hippumattoon asti. En enää viitsinyt yritää sitä pois, kun pato pysyi kauhomisesta huolimatta siinä jopa paljaalla vedellä.
Hippumatton yläosa oli aivan täynnä hippuja. Yhdessä ruudussa jopa 5 kappaletta, eikä edes kovin pieniä. Hengettömiä oli vain muutama. Matti lopetti puheet rännin vinompaan laittamisesta siihen paikkaan.
Noukin pinseteillä hiput putkeen ja Matti irrotti nousulaudan ja rihlamaton. Sieltä se padon syy löytyi. Oli ainakin puoli senttiä santaa niiden alla. Tuo vanha lauta on jo kulunut ja rosoinen ja päästää hienon sannan alleen. Voi olla, että kun vettä on rännissä enempi niin santa menee sinne herkemmin. Make lupasi tehdä uuden laudan. Otimme mitat ja ne pitää soitaa Makelle.
Hyvillä mielin lähdin leiriin lämmittämään tiskivettä klo 21.30. Matti jäi laittamaan ränniä kuntoon ja oli taas heitellyt koivunjuurelta kiviä pois. Lähdettiin lämmittämään Maken väen telttaa. Lämpöä se ei muuten tarvitse, mutta kosteus pitää kuivata.
Istuskelimme Maken väen leirissä ja katselimme upeeta näköalaa. Lämmintä oli ja kaunista ja rauhallista. Kuukkelit syöksyy heti paikalle, kun tänne tulemme. Västäräkit juoksee itikoiden perässä. Rantasipit puikkii kivikossa puron rannassa. On tämä upea leiripaikka. Hevi-Goldissa ei ole ketään näkynyt, ei savujakaan sillä suunnalla. Onkohan sekin jo mennyt karessiin.
Vietiin laatikkoon jäänyt kiukaan suojalevy kipinäsuojaksi teltan kamiinan eteen. Siinä oli puupönttää ja rutikuiva maa.
Vaunuun majoitimme itsemme klo 0.10. Kultalassa oli meno päällä. Timppa lauloi. On sillä upea ääni. Rinteet kaikui ja laulu kuului vaunuunkin. Vielä klo 23 aurinko paistoi kurun pohjoispäästä vaunuun. Nyt se paistoi rinteelle. Taivas pilvetön. Täysin valoisaa vaunussakin. Klo 1.30. Taidan vielä lukea vähän. Huomenna täytyy jostain noukkia mustikoita, että saa keittää iltasoppaa.

Perjantai 26.7.2002
Heräsin klo 10. Yö oli huonouninen, vaikka kipuja ei ole ollut. Olen aivan naatti. Klo 7 paistoi aurinko kirkkaasti. Nyt on umpi pilvessä. Ei sada. Mieli tympeä. Matti makas ovensuusohvalla jalat lattialla ja lätsä silmillä. Ihmeen lämmin. Lämmitys ei ole ollut päällä moneen päivään. Aloin aamutoimet ja Matti meni taas huuskan kautta heittelemään kiviä pois montun reunalta.
Huiloon jälkeen klo 13 säätiedotus lupasi huomiseksi lännestä alkaen aurinkoista. Silloin saunotaan. Nyt tarttis käydä kioskilla. Mun tupakat alkaa olla loppu ja huomenna kioski on kiinni. Matti oli edelleen heittelemässä kiviä montun reunalta. Pitää lähteä katsomaan. Se oli vähän vaarallista puuhaa kun hilluu jyrkän montun yläreunalla. Huutelin huuskan kohdalta, mutta menin kuitenkin alas katsomaan. Se oli kaatanut sen koivun montun reunalta. Pätkinyt pitkiksi koippuroiksi. Niistä saadaan saunapuita. Lähdimme kioskille. Ilma pilvinen. Otin mukaan pakasterasian mustikoita varten. En enää osta pakasteita kun mustikat metsässä alkaa olla kypsiä.
Matkalla alkoi aurinko paistaa todella kuumasti. Pysäsimme Pahaojantielle tynnyrin kohdalle, kun siinä oli puhelimessa täydet tolpat. Maililta oli tullut viesti että "Ivalossa 11. 8. klo 17." Matti yritti soitaa, että saatais selko, että tuleeko se todella tänne. Ei saatu vastausta. Matti soitti Jontulle. Jonttu oli töissä ja oli juuri kahvitunnilla. Sanoi, että Mailin touhuista ei nykyään tiedä yhtään mitään. Täytyy soitaa myöhemmin uusiksi. Matti soitti Makelle ja ilmoitti nousulaudan mitat. Make käski pienentää pesualtaan kaltereita niin, ettei ränniin pääse kuin pikkukivet.
Vielä Matti soitti Raiviolle ja jutteli Raijan kanssa akun tyhjäksi sillä aikaa kun minä noukin kipallisen mustikoita. Takasmenomatkalla se kyllä täyttyy. Kioskilla oli paljon väkeä. Anneli sanoi, että Variksenmarjoista tulee hyvää mehua. Siinä oli joku aine joka estää syöpää. Sanoi, että hän keittää mehun maijalla ja pakastaa sen muovipulloihin. ei tarvitse käyttää säilöntäaineita.
Juotiin kahvit, mutta ei maltettu lähteä takaisin vaan jäimme ulkopöytään tupakalle. Upea ilma. Tunturit Nenosenojan valtaukselta poikkesivat myös kioskille ja Sulo tuli meidän pöytään. Sulo sanoi, että kettu perkele on alkanut kulkemaan heidän leirin nurkilla, eikä mulla perkele ole muuta asetta kuin kirves.
Sanoin, että älä vaan sitä tapa. Sen nimi on Viissatanen ja se on todella kaunis elukka. Sulo myönsi, että kaunis se perkele on, mutta kun se kyttää Riekon poikasia. Ne on nyt miehen nyrkin kokoisia ja olivat viimeyönkin olleet heidän vaunun alla turvassa.
Heillä oli joskus ollut valtauksella lemmikkinä harmaakuvemyyrä. Se oli aivan kesy ja lähti monta kertaa illalla kännissä kotiin. Kysyin, että mitä se joi. Kaljaa, perkele, kuului vastaus. Se tuli ruoka-aikaan aina leiriin. Istui penkillä vieressä ja söi siinä kun muutkin. Joku miehistä oli antanut sille korkkiin olutta. Se oli juonut monta korkillista ja sitten otti koko korkin suuhunsa ja heilautti päätään ylös niin, että kalja lensi sen selkään. Lähti sitten mutkitellen kotiinsa ja sanoi muijalleen. että juottivat mun, perkeleet. Se asui meidän kanssa koko kesän. On tuo kioski hieno paikka. Siellä näkee ja kuulee vaikka mitä.
Oltiin juuri lähdössä, kun Voitto tuli pakettiautollaan Vuijemin valtaukseltaan. Tuli heti punaisen mukinsa kanssa kahville. Sanoi olleensa pyykillä. Kädet oli todella puhtaat. Niitä piti oikein näytää. Siihen poikkesi myös joku tutun näköinen, aina siisti mies. Se kulkee hienolla farmari Volvollaan poroportista Palsille päin, mutta en tiedä kuka on ja missä kaivaa. Kovin se on hiljainen. Sanoin, että on sulla upea auto. Sanoi että se on 98-mallia ja sen vuoden jälkeen niitä ei ole valmistettu, eikä enää valmisteta. Se on juuri se hienoin malli farmareissa. Tulomatkalla riisuin takin ja villapuseron ja silti oli kuuma.
Vaunulla keitin perunat ja Matti meni lämmittämään saunavettä. Ruokiksen jälkeen päätin, ettei mennä tänään saunaan. Ne lupas huomennakin kaunista ilmaa ja ajattelin, että pestään tänään pyykkiä ja rännätään loppu ehtoo. Mentiin rännille ja Matti laittoi nousulautaan pellistä jatkoa, jos ei sitten tekis patoja. Oltiin juuri saamassa sen kuntoon, niin alkoi sade.
Matti lähti hakemaan ylhäältä saunavaatteita ja minä laitoin kiukaan alle valkean. Sade pysyi hiljaisena pyykinpesun ja saunanlämmityksen ajan. Kun menimme saunaan niin alkoi oikea kaatosade. Katto tärisi kun sade sitä hakkasi. Kyllä tuo rannan laavu on hyvä olemassa. Siellä voi riisua ja pukea ja kuivatella rauhassa. Vaatteet voi jättää sinne saunomisen ajaksi ja saunan jälkeen voi rauhassa kuivatella ennen kuin pukee. Saunassa on aina sen verran höyryä, että vaatteet siellä kostuu.
Nytkin lähdin ensin saunasta ja istuskelin rauhassa ennen pukemista. Tuli mieleen, että jos joku erämaassa kulkija huomaa laavun ja aikois tulla sateensuojaan ja siellä istuiskin alaston ämmä. Vois siinä vähän leuka loksahtaa. Kun sitten kertois sitä jossain, niin ei kyllä kukaan uskois. Tähän laavuun ei näe koko kurusta. Edessä on Palsinoja ja heti sen takaa nousee jyrkkä rinne. Klo 23.30. vasta kömpittiin ylös. Sade oli laantunut melko heikoksi, mutta kurusta nousi niin paksu sumu, ettei Pikkupalsia enää nähnyt.
Valtavan isosarvinen poro kohnaili vaunun ympärillä ja söi ryöjä marjoja ja haukkasi aina välillä koivusta lehtiä. Kyllä oli harvinaisen hieno otus. Isojen, monihaaraisten sarvien jokaisessa päässä oli aivan samanlainen, lapiomainen levitys. Yleensä niillä on sellainen vain otsalla olevassa sarvessa.
Klo on 2. Palsitunturi näkyi. Pyykit roikki narulla kuin varkaat hirressä. Ei tuulen henkeä. Matti nukki jo ja vaunun nokan edessä kasvavasta isosta männystä ropsahti vähän väliä vaunun katolle vesiryöppy.
Laitoin kynttilöihin valkean, ettei tarvitse sihruttaa kun kirjoitaa. Toivottavasti huominen säätiedotus pitää paikkansa. Taidan lukea vähän. Kattoluukusta kuului ojan kohinaa. Sade oli jo tainnut nostaa veden pinnan aika korkealle. Onneksi rännit ovat nyt tällä puolelle. Ei tarvitse ylittää ojaa.
Tosi hyvä olo saunan jälkeen. Petivaatteetkin oli vaihdettu puhtaisiin. Taas alkoi katto helmeillä. Taitaa sadevesisaavi täyttyä aamuksi. Hyvää yötä.

Lauantai. 27.7.2002
Jäi eilen kertomatta Sulon jutuista, että se kesy oli usein aamuisin krapulassa. Jonain aamuna he avasivat ylivuotisen hernekeittopurkin ja Viljami haukkasi vuoroin sitä ja vuoroin metvurstia. Oli kai alkanut hiukomaan. Täälläpäin kaikki myyrät ja hiiret ovat Viljameita. Sulolle tuntuu kaikki riekon poikaset olevan Perkeleitä. Ei se niitä pahoina pidä, vaan suojelee, mutta kun se kiroilee ihan miesmäisesti, niin kuulostaa siltä, että niiden nimi olisi Perkele.
Eilen illalla, kun Matti kävi vaunulta hakemassa saunavaatteet, yksi Perkele oli juossut päättömästi ympyrää huusin kohdalla tiellä. Viimein se älysi juosta ylärinteen varvikkoon ja piti kovaa piipitystä. Oli ollut nyrkin kokoinen eikä osannut lentää. Siis selvä Perkele.
Heräsin tänä aamuna klo 9.30. Matti istui pöydän vieressä. Oli tainnut maata tapansa mukaan istuinsohvallaan. Mun olkapää oli ollut koko yön todella kipeä. Laitoin siihen kaksi kertaa jääpusseja ja Mobilattia. Kättä ei voi yhtään nostaa sivullepäin.
Oli kova tuuli ja satoi edelleen vähän väliä. Tuuli kävi nyt Kultalasta, siis luoteesta päin. Voi olla, että iltapäivällä selkenee, niin kuin lupasivat. Valoisampaa jo on.
Klo 11 sataa. Klo12. 30. sataa yhä enempi. Klo 14. sataa edelleen. Klo 16. välillä paistaa, välillä sataa. Pilvet tulee lännestä.
Klo16.30. Matti lähti rännille, tietysti huuskan kautta. Minä perkasin mustikat ja lähdin myös alas. Ilma aika viileä. Ensin vähän pisarteli, mutta hetken päästä oli taivas aivan sininen. Näin nopeasti ilmat tunturissa muuttuu.
Rännäsimme klo 20. asti. Saalis heikko. Siinä mielessä hyvä, että oli vain muutama hengetön, muut vähän isompia. Oli vaikeuksia nähdä rännin varjon puoleiseen reunaan kunnolla. Rännin päälle ripustettu pressu estää valoa ja tähän aikaan ei rännille enää aurinko paista, rinne on edessä. Pitäis rännäys lopettaa aikaisemmin tai noukkia hiput taskulampun valossa tai seuraavana päivänä.
Matti jäi putsaamaan rihloja ja minä kiipesin Maken väen leiriin lämmittämään telttaa. Nopeasti ja pienellä puumäärällä se lämpeää. Niiden patja on melkein tyhjä. Nostin sen kyljelleen ja se painui ihan kasaan. Ei siinä voi Make ja Anni kyllä nukkua enää.
Matti tuli myös leiriin ja otti aurinkoiselta rinteeltä kuvia. Maken väen lähdön jälkeen on satanut 43. milliä. Lähdettiin soittamaan. Ketään Matti ei saanut kiinni. Noukin soittelun aikana kipollisen Variksenmarjoja. Vaunulla keitin niistä mustikoiden kanssa yhdessä soppaa. Kyllä oli hyvää.
Vaunulle näkyi kun paksu savu nousi kurun pohjalta Kultalan suunalta Timpan koijan kohdalta. Lähdimme rinteelle katsomaan, että palaako koija. Ei palanut. Nuotiossa kai oli reilusti märkiä puita ja siitä savu. Puhuttiin ihan tavallisella äänellä keskenämme ja silti Jalo ilmestyi rinteen alapäähän vaununsa viereen. Huusi, että piti tulla katsomaan kun kuuli puhetta. On sillä hyvä kuulo. Olimme aivan lähekkäin kun puhuimme, joten meidän ei tarvinnut huutaa ja Jalo sen kuuli vaikka oja kohisee hänen vaununsa lähellä. Milla tietysti kuuli huudon ja alkoi haukkua. Hetken päästä se oli meidän vaunulla. Oli se iloinen kun näki Matin. Matti laittoi sen naruun ja lähdettiin viemään sitä Kultalaan Aatulle.
Kuultiin, että Aatu on koko ajan ajanut tynnyrin kohdalle lähelle kioskia, kun on pitänyt soittaa johonkin. Neuvottiin se telepisteelle. Oli käynytkin siellä. Pätkinyt oli, mutta asiansa sai toimitettua. Imuriporukka oli tullut eilen. Vieraitakin niillä oli. Neljä autoa ja vielä joku oli tullut taksilla. Neljä lastakin oli mukana. Sauna oli lämpiämässä ja iso nuotio pankalla. Ei ihme, että savua tuli. Kyllä Timpalla nyt on rauhatonta. Taitaa silti tykätä, kun on vipinää. Emme käyneet koijalla asti. Timppa näytti vaskaavan rannassa. Mememme joskus toiste käymään. Variksenmarjojen keitosta tuli todella hieno tuoksu. Vähintään yhtä hyvä kuin makukin on.
Olkapää oli pahasti kipeä ja rannekin vihloi. Laitan yöksi ranteeseen tuen. Taivas oli aivan sininen. Klo1 ulkolämpö +6. Ilma viilenee yöllä heti kun on selkeää. Klo 1.30 ei tarvitse mitään valoa kun lukee tai kirjoittaa. Matti nukkui.
Tein Molukista ottamastani kovalevyn palasta harjakaton kellarin kannen päälle. Harjan taitekohtaan laitoin ilmastointiteipin. Nyt ei aurinko lämmitä tynnyrin mustaa kantta ja samalla kellaria. Taidan lukea vähän. Toivottavasti muksujen tykönä on asiat kunnossa. Vähän huolestuttaa kun ei saatu mihinkään yhteyttä. Hyvää yötä.

Sunnuntai 28.7.2002
Klo10 upea, aurinkoinen, rauhallinen aamu. Sopivan lämmin. Istuskelen etuteltassa kahvilla ja nautiskelen olostani. Oja kohisee ja tuuli kulkee rinteillä hetkittäin. Voisko parempaa pyytää.
Matti oli juonut soppaa ja häipynyt kai huuskan kautta rännille. Pumppu ei vielä käynyt.
Klo 10. 45 pumppu huusi ensin kuin henkeä vietäis ja rauhoittui sitten tasaiseen hyrinään. Jos tuon pumpun käyntiä yleensä hyrinäksi voi sanoa. Kuukkelit tulivat. Edelleen niitä oli kolme. Olivat jo aikuisen näköisiä. Ne olivat ensimmäiset elävät olennot, jotka tänään näin. Se tarkoitaa sitä, että tänään löytyy KULTAA !
Klo 11.15. Olen istuskellut ja nauttinut olostani. Taidan keittää lisää kahvia ja viedä Matillekin kun menen alas. Rännäys loppui alkuunsa kun alkoi sade. Muutaman hipun ehdin noukkia. Yksi oli suurempi kuin tähän asti on löydetty.
Lähdimme kioskille. Matti soitti Mailille. Maili oli jo maksanut lentomatkansa tänne. 11. 8 klo 17. 50. hän olisi Ivalon kentällä. Se oli sunnuntai päivä ja torstaina pitää lentää takaisin. Lennot oli Porista Hesaan ja Hesasta Ivaloon ja päinvastoin. Hyvä juttu. En olis uskonut, että se lähtee. Tane oli lähtenyt Lontoosta pohjoiseen johonkin leirille. Hyvin menee kuulemma.
Kioskilla ollessa ei satanut. Oli taas paljon väkeä. Joku mummu ja pappa oli myös tyttären poikiensa kanssa kioskilla. Nainen sanoi, että he asuvat Saariselällä, mutta joka kesä on pakko käydä kioskilla. Sanoi, että kioski on heille kuin Pyhä paikka. Hän syö yhden munkin siellä vaikka hänellä on diabetes. Pienemmän pojan nimi oli Valtteri. Hän oli laulanut Karhunpesäkiven karhulle ja karhu antoi hänelle palkaksi noin 8 senttiä korkean keramiikkakarhun. Poika kävi autosta sen hakemassa, että sai näyttää meille. Oli metka nuija. Se laittoi naamansa aivan lähelle mun naamaani ja kysyi, että mikä sun nimesi on. Sanoin nimeni ja poika sanoi että hän on Valtteri. Mummu toivotteli meille lähteissään hyvää onnea kullan etsinnässä.
Vaunulla keitin pippuripossusta perunasoppaa. Tuli aika hyvää. Matti söi kaksi lautasellista. Ruokalepo piti ottaa, mutta Mailin leiripaikalle tuli punainen pakettiauto ja siitä lähti mies ja nainen. Tutkivat Kahvan rajamerkkiä ja lähtivät alas. Matti lähti perään. Mies oli jo rannassa, mutta lähti Matin menon nähdessään lujaa takaisin. Olivat aivan ihmeissään, että missä he ovat. Niillä oli kyllä hyvä kartta ja olivat menossa Lohjan kivikerhon valtaukselle. Valtauksen nimi on Lohman. Kutsuimme ne vaunulle ja siellä tutkittiin karttoja. Se valtaus on poroportin jälkeen oikealle kääntyvän tien perällä, mutta joku oli piirtänyt heidän karttaansa reitin kääntymään Palsintien puolivälistä .Kääntyyhän siellä useitakin teitä matkan varrella, mutta ei niitä viittoja enää tule luettua. He eivät olleet ennen kultaa huuhtoneet ja mies oli todella innoissaan ja rouva ihmeissään. Päivittelivät sitä, että me olemme täällä koko kesän. Ihmettelivät, että mitenkä tuo vaunu on tänne tuotu ja mitenkä se saadaan täältä pois.
Onneksi Voitto oli käymässä Kultalassa ja oli sopivasti lähdössä takaisin. Matti pysäytti Voitton tielle ja hän lupasi opastaa ne ihmiset perille oikeaan paikkaan.
Aikaisemmin, kun laitoin ruokaa ja Matti oli korjaamassa mäkeä, niin Voitto tuli mäkeä alas ja kyydissä oli toinen ukko Vanhoista veijareista. Pysäsivät Matin kohdalle juttelemaan. Menin käymään siellä. Veijari esitteli itsensä ja käski kovin käymään Kultalassa.
Oli tullut puhetta muistamisesta. Veijari jutteli, että kaksi miestä tunnisti toisensa, että ovat asuneet sodassa samassa teltassa. Kaikki muut asiat ja muistot todistivat, että niin todella oli, mutta kumpikaan ei muistanut kumman sodan aikana he yhdessä olivat.
Menimme päivälevolle, kun Voitto vei ne ihmiset mennessään. Pilviä kierteli mutta ei pahasti satanut. Klo 19.30 Matti lähti heittelemään kiviä. Menin perässä ja huusin mäen puolivälistä, että vedä pumppu käymään. Ei tarvinnut kahdesti huutaa, kun pumppu jo kävi. Rännättiin maata koivun kohdalta.
Klo 20.30 oli Jalo tullut rinnettä alas ja löi kätensä yhteen montun yläpuolella. Kyllä hätkähdettiin molemmat. Jalo katseli kuoppaa. Otti kuokan ja kopautteli kiviä. Kyllä se osaa kivien tunnustelun. On kai niitä niin kauan möyrinyt. Sanoi, että hyvin meidän rännissä nyt on vettä, kun metalliränni on niin liukas. Kyllä hämmästyin kun se otti pleksin ja vatkasi sillä vettä hippumatton päällä, ja lujaa. Ei se kultaa katsonut väristä, vaan siitä mitenkä se käyttäytyi matossa. Näytti yhden murusen ja sanoi, että tuo on kultaa. En ikinä olis sitä löytänyt. Uunotti mun katsomaan ränniin ja tarjosi Matille ryypyn kolmentähden jallupullosta. Haistoin kyllä heti mistä oli kysymys.
Vielä vaunussa, kun kulta oli putsattu ja keräilyputkessa niin näyttää toisessa asennossa. että ei se kultaa ole ja taas toisessa se on aivan samanlainen kuin muutkin hiput. Kyllä meillä on vieläkin paljon oppimista.
Jalo lähti vaunulleen ja me menimme hakemaan pientä naulaa, jonka voi lyödä etuteltan vesirännin päähän. Ilman sitä pienemmällä sateella vesi lähtee valumaan rännin alapuolta takaisin päin ja vesi menee ohi saavin. Löimme jo yhden naulan rännin päähän suoraan rännin suuntaisesti. Se ei auttanut. Nyt naula laitetaan taas rännin päähän, mutta suoraan alaspäin. Ans kattoo pelaako se nyt.
Kävin Maken teltalla ja siellä kaikki oli hyvin. Tehtiin useita poikittaisia ojia alas menevän tien yli niin, että sadevesi kertyy virratessaan niihin, eikä lähde virtaamaan tietä pitkin. Poikittaisojista vesi virtaa varvikkoon: Jos vesi virtaa tietä pitkin alamäkeen, se vie sannan mukanaan, vain kivet jää tielle. Monessa mäessä on jopa 20 senttiä syviä nuruja, kun vesi on ollut hommissa.
Klo on 1.40. Matti meni maata. Ulkolämpö +14 astetta. Taivas selkeä. Hevi Goldin päällä melkein täysikuu. Ei tuule eikä sada eikä yhtään tähteä taivaalla. Valoisaa on. Hyvää yötä.

Maanantai. 29.7.2002
Nykyään oli tullut tavaksi herätä melko tarkkaan klo 10. Niin nytkin. Sade alkoi rapistella kattoa melkein heti. Matti oli alhaalla, koska saappaat olivat kadonneet etuteltasta. Taivas pilvinen. Oikein sopiva sää lähteä Ivaloon. Klo 10.45. Matti kömpi sadevaatteet päällä kurusta ylös. Kahvi oli valmista, mutta puuro kiehuu vielä.
Kun lähdimme, niin satoi. Kioskilla kahvit ja sitten postiin Saariselälle. Seuraava etappi oli Ivalo. Koko ajan oli vetänyt vettä taivaalta niin että asvaltti lainehtii. Sade loppui kun päästiin Ivaloon ja sinisiä läikkiä ilmestyi taivaalle. Teetettiin yksi rulla kuvia. Siinä oli Annin laivasto ja taidekuvia.
Aatu, Milla ja yksi veijari olivat myös Ivalon reissulla. Juttelivat Matin kanssa valokuvausliikkeen edessä. Ostimme Vaskoolista kaksi Familonin tyynyä. Toisen saa Matti. Vanha heitetään molukkiin. Toisen saa Maili päänsä alle, kun tulee tänne. Vielä ostimme pussilakanapeiton. Maili saa sen peitokseen ja sen jälkeen saa Matti siitä torkkupeiton.
Viinakaupasta Matti haki mun Makelle vedonlyönnissä häviimäni pullon ja Timpalle synttäripullon. Osti tietysti vielä Votkaa itselleen. Pankki ja ruokakauppa ja sitten Kaunispäälle syömään. Syötiin huipunleikkeet. Kaunispään laella, autojen vieressä oli pienehkö helikopteri ja lentäjä oli ravintolassa kahvilla. Kaikenlaisia kulkuneuvoja täällä näkee. Kahvittelun jälkeen kopteri nousi ilmaan ja meni menojaan.
Matti soitti Raivioskalle ja mahat täynnä menimme kioskille kahville. Siellä vierähti taas aikaa, mutta sitähän meillä on. Annelin vanhimman pojan nimi on kans Markku ja sille oli syntynyt tänään ensimmäinen vauva. Oli innoissaan soittanut, että se jo hänelle hymyili.
Anneli jutteli, että Timppa ja Jalo pruukaa juhlia yhdessä ja että Jalolla on tapana tehdä kaikenlaisia kepposia. Joskus Jalo oli yöllä tullut Timpan tykö aika hämärässä ja poikennut koputtamaan Veijareiden vaunun ikkunaan. Veijarit nousivat pelästyneinä katsomaan. Jalo oli irvistellyt naama ikkunassa kiinni, peukalot oli korvissa ja heilutteli sormiaan kuin pikkupoika. Sitten se oli lähtenyt hyppimällä vaunulleen päin ja lyönyt välillä ilmassa kantapäitään yhteen. Se olis tarvinnut nähdä. Veijarit olivat todella pelästyneet.
Vaunulla laitoin kalan maustettuna jääkaappiin. Hakkasin pihvit hakkuupölkyn päässä ja nekin meni maustettuna jääkaappiin odottamaan syöjiään. Matti lähti taas heittelemään kiviä. Menin perässä ja ajettiin eiliset rihlat. Huono saalis. Noin 10 pientä hippua.
Kaadetun koivun juurakon alle oli Matti kaivanut ison onkalon. Juuret olivat kasvaneet isohkojen kivien ympärille ja kivet siellä olivat todella piukassa. Kuokka, lapio, hakku ja rautakanki oli käytössä, mutta juurakko pysyi hievahtamatta paikallaan. Otettiin oksasakset avuksi. Vähitellen saatiin juuri kerrallaan paljaaksi ja saksilla poikki. Kahden pään kokoisia kiviä tömähti aivan yllättäen montun pohjalle ja pienempiä paljon. Viimein katkesi viimeinenkin juuri ja koko möykky tömähti monttuun. Oli se painava. Matti pudisteli, hakkasi ja potki sitä, mutta ehjänä pysyi. Alkoi sitten laskea montun päällä olevan pressukatoksen etureunaa alemmaksi, että ränniin saatais enemmän valoa.
Minä menin monttuun ja vähitellen krapasin maata pois juurien välistä ja sentti sentiltä sain katkottua juuria lyhemmiksi. Jätettiin möykky pressun alle kuivumaan, että saatais loppukin maa juurakosta pois.
Vielä Maken leirin tarkastus ja pitkästä aikaa iltanuotio. Saatiin tänään Ivalosta ostettua Pop- ja Atrilliä. Se ei ole ottanut. Syötiin niitä ja vielä hilloleipiä. Klo 23. 10 aurinko meni Pikkupalsin taa. Lämmintä oli silti. Ylhäällä tuuli niin että kohisi, mutta leirissä vain vähän.
Klo 23.45 majoituttiin vaunuun. Autoja ei illalla liikkunut. Rauhallista oli. Matti luki Ilta Sanomaa. Make oli saanut lisää lomaa. Lähtevät Annin kanssa huomenna illalla ja ovat aamulla täällä. Käyvät Kuukkelissa kaupassa ja sitten tietysti kioskille. Se aukeaa klo 10.
On vielä homma rännätä se kuoppaan pudonnut maa ja turpeet ja juurakot. Emme taida saada niitä tehtyä huomisen aikana. Rännättävä se silti on. Lupasivat huomiseksi kaunista ilmaa. Klo 23. 45 ulkolämpö +11 astetta. Klo 2.45. Hyvää yötä.  

Alkuun

Kirveenhamaralla päälle

Tiistai. 30.7.2002
Upea aurinkoinen ja reipastuulinen aamu. Tuuli lännestä. Pilvimöykyt meni vauhdilla yli taivaan. Ei sateen uhkaa.
Matti oli jo klo 10 rannassa. Klo 11 hurahti pumppu käymään. Oli kai siihen asti heitellyt kiviä. Vein Matille kaksi voileipää ja kahvia kun menin alas. Pesin vähän pyykkiä ja se kuivui saman tien. Kaksi upeeta poroa kävi rannan laavulla. Oli ne kauniita kun niillä oli uusi karva. Rossanneessa rinteessä ei paljon hippuja ole. Ajettiin klo 15 asti. Syötiin lämmitettyä lihasoppaa ja tietysti levolle piti mennä.
Olin juuri torkahtanut kun joku kutitti kaulassa. Ajattelin, että hiukset kutittaa ja huitaisin ne sivuun. Hetken päästä kutitti taas. Sama huitaisu ja harmi alkoi nousta pintaan. Olin paljain käsivarsin ja hetken päästä kutina siirtyi käteen. Taas huitaisu. Vain hetki ja kutina jatkui. Sitten nousin ja laitoin oikein lasit päähäni, että varmasti näen mikä helvetti se oli. Kyllä hämmästyin. En ikänä ole sellaista otusta nähnyt. Se oli kuin puolet kärpäsen koosta ja aivan kuin kyykyssä, maha kiinni käsivarressa. Se oli ruskehtava ja liikkui kuin rullilla, nopeesti ylös, alas ja suoraan sivuille kääntymättä itse lainkaan. Lähdin kiireesti ulos. Matkalla se seilasi pitkin käsivartta, pää poikittaissuuntaan, mutta yhtä nopeasti se kulki sivuttain ranteen ja kyynärpään välillä, kääntymättä itse lainkaan. Avasin vetoketjun etuteltasta ja laitoin käteni ulos ja huitaisin sen pois. Silmänräpäyksessä se oli siinä taas.
Taisin vähän hermostua ja fliitaisin oikein kunnolla. Se taisi pudota maahan. Toivottavasti ei pahasti loukannut. Vedin visusti vetoketjun kiinni. Oli vähän sellainen tunne, että se tulee jostain reiästä vieläkin takaisin.
Sitten alkoi sellainen tunne, että pitäis raapia ja joka puolella. Tuntui, että joku kömpii pitkin nahkaa. Mikä hemmetti se mahtoi olla. Pitäis joskus kysyä luontoillasta. Illallakin vielä hyvin herkästi ja nopeesti tuli huitaistua naamaansa tai niskaansa, kun muisti sen otuksen. Matti ei saanut nukuttua, vaan lähti rännäämään jätemaata. Minä, ihme kyllä nukuin melkein tunnin. Sitten menin myös rännille ja rännättiin melkein klo 20 asti. Ilma upea. Saalis huono.
Mies ja nainen tuli rinnettä alas rännille. Sama mies kävi viimekesänä tyttärensä kanssa saunalla. Oli silloin näyttämässä tytölle vanhoja kaivuupaikkojaan. Nyt oli rouvan vuoro. Asuivat teltassa tuolla aivan ylhäällä. Mies oli sanonut, että meidän luokse uskaltaa tulla käymään.
Tiskasin ekan kerran ulkona. Oli tosi kaunis ilta. Matti laittoi mun hakkuuni varren. Nyt sekin on kunnossa. Korjasin k-pressun kiinnityksen, kun tuuli repii sen aina auki. Laitoin keltaisen kiinnitysklemmarin ja siihen narusta lenkin ja lenkin vielä raskaan kiven ympärille. Kai se nyt pysyy. Syötiin nuotiolla ja lähdettiin soittamaan Makelle. Olivat Annin kanssa tulossa Mikkelin alapuolella. Tulivat nyt muita teitä, kun nelostie on tullut jo niin tutuksi. Olivat lähteneet kotoa klo 20. Make oli ostanut uuden nelitahtipumpun. Hinta noin 600 euroa. Mailikin tulee kimppaan. Hyvin tehty.
Kyllä tuo vanha pumppu käy hermoille. Tänäänkin vettä tuli sen verran kun pumppu halusi. Toisinaan se huutaa kuin henkeä vietäis ja sitten taas pysähtyy kokonaan, kun väsyy kiljumaan.
Ylähyllyn pariskunta istuivat maassa telttansa vieressä. Olivat keittäneet kaasukeittimellä Kuopiolaista kalasoppaa. Lammesta ne olivat saaneet monta tammukkaa. Siinä sopassa ei ollut lainkaan perunaa. Sipulia oli ja suolaa ja tietysti kalaa. Tarjosivat meillekin, kun tulimme telepisteeltä. Oli hyvää soppaa. Matti lähti viemään Timpalle 60-vuotislahjaa ja korttia. En lähtenyt mukaan kun siellä oli vaan lauma äijiä. Timpan laulua on kuulunut monta tuntia. Sanoista ei saa selvää, mutta upea ääni sillä on.
Klo on nyt 0.30. Lyön vaikka vetoa, että äijä on naula päässä kun tulee takaisin. Toivottavasti ei loukkaa eikä putoa jokeen.
Oli kertynyt pilviä ja laitoin kynttilöihin valkean. Vielä kyllä näkis kirjoittaa, jos kääntyis niin, ettei käsi varjostais paperia. Taidan tehdä petit ja iltahommat. Vaunussa on lämmin. Palsioja kohisee. On hiljaista.
Ei ollut äijällä naulaa päässä kun tuli klo 2.45. Juhlissa ei ollut kukaan ollut juurikaan päissään. Timppa oli saanut lahjaksi ripasta tehdyn nuottitelineen ja joku oli tuonut ison trusan koivunoksia kukiksi. Vanhaan puutarhatuoliin, josta kangas oli hajonnut, oli laitettu istuimelle lautoja ja Timppa oli istunut siinä. Joku oli oikein pukeutunut juhlia varten ja tehnyt rievusta kaulaansa kravatin ja ylpeillyt, että hän on parhaiten pukeutunut vieras. Timppa oli laulanut ja soittanut kitaraa. Joku rumpasi pesuvadin pohjaan. Välillä vati oli laitettu nuottitelineen nokkaan lähelle nuotiota. Siinä se oli lämmennyt liian kuumaksi ja oli tuumittu, että taisi viritykset mennä sekaisin.
Luontokin juhli Timpan synttäreitä. Taivas Pikkupalsin yläpuolella, juuri juhlijoiden takana, oli kirkkaan oranssin punainen ja ihmeen viiruinen. Männytkin kurun tämän puoleisella rinteellä olivat aivan oranssin värisiä. Hyvät juhlat olivat olleet.
Otin kuvan tuosta taivaasta, mutta koskaan en ole onnistunut saamaan sitä sellaisena filmille kuin se on. Ei kai nytkään.
Tänäänkin oli hyvä ja kaunis päivä. Makelle ja Annille toivon suojaa matkalle.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 31.7.2002
Heräsin klo 8. Onneksi nukuin uudelleen. Matti herätti mun klo 9 niin kuin oli sovittu.
Aloin puuronkeiton ja Matti lähti telepisteelle soittamaan Makelle. Make oli nukkunut hetken autossa ja olivat nyt vähän Sodankylän alapuolella. Arvioi, että puoliltapäivin olisivat Kuukkelissa. Ehdin hyvin keittää ja syödä puuron ja vielä ehditään kioskille vastaan. Taivas pilvinen. Ulkolämpö vain +12 astetta. Kuukkelit kävi syömässä Matin viemää hiillosmakkaraa. Klo 11 lähdimme kohti kioskia.
Aina siellä on väkeä, niin nytkin. Porukkaa lappasi koko ajan sisään ja ulos. Joku pariskunta jutteli kesystä ketusta. Se kuulemma makaa puun takana tassut ristissä ja odottelee sapuskaa. Tulee hakemaan kädestä. Jos on aivan hiljaa paikallaan ja käsi suorana, ottaa makkaraa kämmenellä. Sanoin, että ei Viissatanen kyllä tule. Muija kääntyi äkäisesti ympäri ja sanoi, että "oletko kokeillut." Täytyi sanoa että en ole.
Yhtäkkiä Make tuli pöytään kahvin ja munkin kanssa ja Anni jäätelöineen. En käsitä mitenkä ne pääsi tulemaan niin, ettei me huomattu. Olin koko ajan tarkkaillut ikkunasta tietä kioskin takana ja meidän piti mennä ulos vastaan ja tarjota tulokahvit ja jätskit. Tiskillä oli niin paljon porukkaa, että sinne pääsi huomaamatta, mutta Maken pään olis pitänyt nähdä muitten yli. En osannut heitä sisältä katsoa, kun autokaan ei vielä ollut tullut. Arvaa harmittiko. Käytiin autossa katsomassa pumppua. Hienon pelin poika toi. Juotiin vielä toiset kahvit ja sitten Kahvaan.
Make ja Anni meni autolla alas ja sanoivat menevänsä vähäksi aikaa nukkumaan. Ilma edelleen pilvinen ja tuulee reippaasti. Anitankin oli tehnyt mieli lähteä, mutta vapaata ei ollut enää.
Minäkin taidan huilata vähän. Menimme kaikki nukkumaan. Klo15 laitoin ruokaa. Klo 17 Matti kävi herättämässä Annin ja Maken. Syötiin ja muut lähti pumpun kokeiluun. Minä tiskasin.
Olin menossa alas, kun pumppu hurahti hetkeksi käymään. Sanoin, että oli kovin lyhyt koeajo. Ne oli laittanut öljyt koneeseen ja Maken piti kokeilla kuinka kireä vetonaru on. Olivat kaikki pelästyneet, kun pumppu hurahti käymään. Minäkin sain sen aivan helposti toimimaan. Huomenna on haettava Ivalosta jotain osia letkun kiinnitykseen. Vanhat ei sovi tähän pumppuun.
Make vaskasi yhden vaskoolillisen ja löysi yhden hengettömän. Anni hakkasi kivijauhoa, vaaleaa ja tummaa. Kävivät hakemassa Kuusiojan takaa Souvareiden kasasta lautalavan uuden pumpun alle maahan. Uusi hieno ajolauta laitettiin saumausmassan kanssa paikalleen ränniin. Massan täytyi kuivua ja siksi ajot jäi tältä illalta tekemättä.
Make sanoi, että tänne on tullut syksyn tuntua. Me emme sitä ole huomanneet kun olemme täällä kokoajan.
Paistoin köyhiäritareita iltapalaksi. Hyvin kelpasi. Make ja Anni lähti nukkumaan jo klo 21. Saman tien tuli Timppa metallinpaljastimensa kanssa. Juotiin kahvit ja kokeiltiin laitetta pihapiirissä. Oli se hieno laite. Timppa selitti mitä erilaiset äänet tarkoittaa. Sanoi äänen kuultuaan, mikä on maan alla. Milloin oli pullon korkki tai rautanaula tai pellin pala. Aina se osui oikeaan, kun esine kaivettiin maasta. Mekin opimme kuulemaan korkin ja naulan eron. Kyllä se laite kiljaisi, kun Matti vei sen maassa olevan kuparilangan yli. Sanoin, että meidän pihasta on korkit siivottu pois, mutta kyllä niitä vaan löytyi. Olivat vain vähän syvemmällä. Kun aurinko meni Pikkupalsin taakse, niin lämpö putosi heti +6 asteeseen. Oli meillä vilu kaikilla. Timpalla oli vain ruutupaita päällään. Timppa jutteli, että joku oli yrittänyt vetää kakstahtipumppua käymään ja joka vedolla kironnut että "perkele." Ei silti lähtenyt käyntiin. Sitten meni pappi yrittämään ja joka vedolla huusi että "samat sanat." Eihän papin sopinut kiroilla. Ei kertonut onnistuiko pappi käynnistämään pumpun.
Päivällä Voitto jutteli kioskilla, että Savossa on niin sitkeitä torakoita, että kun semmosen laittaa hakkuupölkyn päähän ja lyö kirveen hamaralla päälle, niin se uppoaa polviaan myöden tukkiin ja irvistää pahasti.
En muista olenko kertonut Kuukkeleiden matkimistaidoista. Ne osaa matkia jopa sitä ääntä joka tulee, kun etuteltan vetoketju vedetään auki tai kiinni. Jonain aamuna menin kolme kertaa halpaan ennen kuin huomasin mistä oli kyse. Hääräsin vaunussa ja ovi oli auki etutelttaan. Vetoketju vedettiin auki ja kun kukaan ei huuteluihini vastannut, niin menin katsomaan. Ketään ei ollut missään. Lopuksi menin ulos ja kiersin vaunun, josko joku pitää peliään. Ei ketään missään, paitsi Kuukkeli joka lensi tyhjälle ruokapaikalle ja veteli vetskaria aiva selvästi. Ainahan vetskari avataan kun heille mennään viemään ruokaa.
Aikaisemmin Make tuli huuskasta meidän leiriin ja kysyi, mitä asiaa sulla on. Olin vähän hölmönä ja kysyin, että kuinka niin. Make sanoi, että sinähän vihelsit monta kertaa. En ollut viheltänyt eikä mulla asiaakaan ollut. Käytän yleensä lyhyttä merkkivihellystä, kun se kuuluu paremmin pitkälle kuin huuto ja Kuukkelit ovat sen oppineet.
Mulla on tapana viheltää merkki aina kun menen Maken väen leiriin. Kerran he olivat kaikki teltassa ja Aksu oli sanonut, että kumpi se on, Kuukkeli vai Samppu.
Klo on nyt 1. Jalo meni autollaan Kultalaan. Muuten koko seutu on hiljainen ja rauhallinen. Kylmä taitaa ulkona olla. Matti meni k-selle klo 1.10. Ulkolämpö vain +3 astetta. Kyllä Make varmaan joutuu yöllä lämmittämään telttaa. Huomiseksi luvattiin pilvipoutaa ja lämpenevää. Taidan lukea vähän ja mennä maata.

Torstai 1.8.2002
Huonosti nukuttu yö.
Heräilin monta kertaa. Oli vilukin. Vasta aamulla nukuin kunnolla.
Klo 9.50 heräsin, kun joku koputti vaunun seinään. Matti oli juuri pukenut, mutta peti oli vielä tekemättä. Kun Matti meni ulos niin sieltä kuului, että "Terve". Pidin lupaukseni ja tulin kun niin sovittiin. Siellä oli Santin Jussi Porista. Se on voimalaitoksella töissä. Jussi oli tullut henkilöautolla ja muu perhe oli jäänyt Saariselälle mökkiin vielä heräilemään.
Ilma oli upea. Aurinko paistoi, mutta oli viileä tuuli.
Keitin kahvit. Jussi jutteli, että hän oli poikennut poroportista tälle puolelle, eikä tiennyt meidän valtauksen nimeä (tai ei muistanut.) Hän kysyi tietä joltain vanhalla Skoodalla ajavalta, vanhalta äijältä, joka oli pirusti kännissä. Oli kuka tahansa, mutta tien oli tänne neuvonut. Oli ensin käskenyt siitä eteenpäin kääntyä joka tienhaarasta oikealle, mutta sitten korjannut, että ei kun vasemmalle.
Istuimme pihalla, kun Make veti pumpun alhaalla käymään ja miehet lähtivät alas.
Hetken kuluttua tuli Jussi kovalla innolla ylös. Sanoi, että hän käy hakemassa perheensä ja tulee takaisin. Alhaalla Make oli käskenyt Jussin ottaa vaskoolin ja kokeilla. Jussilla ei ollut silmälaseja mukana ja piti nekin hakea.
Matti oli sanonut, että me lähdemme käymään Ivalossa, mutta jos he tulevat sillä aikaa niin ajaa autonsa meidän leiritielle ja näytti mistä löytää vaskooleita. Kaivaa voi mistä tahansa meidän valtaukselta, paitsi montusta. Ei montusta kaivuuta olis tarvinnut kieltää. Tuntui ymmärtävän sen muutenkin.
Lähdimme Ivaloon Maken maasturilla. Kioskilla oltiin klo 12.30. Make sanoi, että aina kun he lähtevät asioille, he ovat kioskilla klo 12.30. Aurinko paistoi, mutta mittari näytti vain +14 astetta. Sopiva ilma matkustaa.
Putkenosat haettiin ja Matti maksoi pankissa osansa pumpusta Maken tilille. Kävin apteekissa ja sitten ruokakauppaan. Make soitti Anitalle. Siellä oli pilvistä ja lämpöä +29 astetta. Kostea ja raskas ilma. En vaihtais.
Kaunispäällä syötiin huiputusta ja sitten taas kioskille. Siellä riitti väkeä sisälle ja ulos. Muut meni ulos kahville, minä jäin sisälle. Sisällä istui joku tutun näköinen iso äijä. Se kysyi, että oletko lukenut lehdestä koko jutun siitä isosta hipusta, joka löytyi imurilla Sotajoesta. Sanoin, että katsoin vain kuvat ja luin kuvatekstit. Äijä sanoi, että se hippu oli vähällä mennä jätekasaan. Oli ollut viimeisessä rihlassa aivan reunalla. Muitakin isoja hippuja on löytynyt samalla lailla, täpärästi. Sitä tuntui oikein harmittavan ja sanoi vielä, että kyllä konekaivuuta jo pitäis kehittää vähän tarkemmaksi.
Kahvassa oltiin klo17.30. Santin auto oli jo meidän leiritien sivussa. Muut lähti alas ja minä menin laittamaan ruokatavaroita jääkaappiin ja sitten huilaamaan. Huilasin melkein tunnin ja sitten menin alas. Jussi oli vaskaamassa ja vaimo ja kaksi tyttöä katselivat rännillä. Pienempi tytöistä oli Eveliina ja se touhusi koko illan Annin kanssa yhdessä. Kiva juttu kun Anni sai kaverin. Jussi vaskasi meidän viimevuotisesta montusta joen vastarannalla. Annoin vaimolle pilkkisaappaani, että hänkin pääsi joen yli. Meni mielellään myös kokeilemaan. Jussi haki maata montusta vaskoolliinsa ja tuli vaskaamaan joen mutkaan, kaikkein kovempaan virtakohtaan. Vaskausvauhti oli kuin kilpavaskaajilla. Huusin virran yli, että oletko ennenkin vaskannut. Vastaus oli, että en koskaan. Kyllä oli naurussa pitelemistä. Matti oli kuulemma sanonut, että vaskaa hitaasti, mutta Jussi oli niin innostunut, ettei malttanut hidastella.
Tytöt noukki granaatteja rännistä ja vaskoolistakin löytyi muutama. Aurinko meni pilveen ja tuli kylmä tuuli. Lämpöä vain +11 astetta. Jussi kysy voisko joltain rinteeltä hakea puita ja voisko johonkin tehdä nuotion. Käytöksestä huomaa, että ovat vanhoja lapin kävijöitä.
Lähdimme kaikki ylös leiriin ja tehtiin nuotio sinne. Heillä oli eväät mukana. Makkaraa isot määrät ja leipää, mehua, kahvia ja Jussin itse tekemää sinappia. Jussi näytti olevan se, joka piti huolen ruokailusta ja antoi porukalleen ruuan käteen kun oli valmista.
Anni ei makkaraa ottanut. Sanoi, että isä tuo hänen ruokansa.
Santit lähtivät klo 21 aikaan. Tuntuivat olevan todella ihastuneita tähän paikkaan. Jussi sanoi, että jos etelässä omistais tälläisen paikan, niin olis miljonääri. En tiedä mitä sillä tarkoitti.
Annin tuli kai kylmä, kun ei ollut lisätty vaatetta siitä mitä päivällä oli päällä. Ei se sitä kyllä myöntänyt. Hekin lähtivät teltalleen.
Kävimme myöhemmin katsomassa ja siellä oltiin hammaspesulla ja menossa nukkumaan.
Viime yönä Make oli käynyt ulkona klo 3. Silloin oli mittarissa 0 astetta. Make oli laittanut valkean kamiinaan, vaikka teltta ei kylmältä tuntunut.
Kyllä tuo pumppu käy hienosti. Lähtee käymään kuin nappia painais ja vesi tulee tasaisesti ränniin, eikä paljoa roisku kun putoaa kuoppaan. Säädöt pelaa kuin ihmisen mieli. Vipua vääntämällä vesi tulee juuri niin kuin haluaa. Oli se hieno ostos. Olen aina kuullut vaunuun, kun pumppu on käynyt ja sen kun se on käynnistetty. Nyt en kuule. Etutelttaan kuulen hiljaista hyrinää jos ei tuule. Vasta kun menee Mailin leiripaikan kohdalle, kuulee käykö pumppu. Matilla on vaikeuksia kun se ei kuule koska Make laitaa pumpun käymään. Täytyy vain käydä kyttäämässä.
Olen plokannut lämpimässä vaunussa tiliotteeni kuitit ja laittanut postin muutenkin järjestykseen.
Klo on pian puoliyö. Tuuli on tyyntynyt. Ulkona taitaa olla kylmä. Matti voi katsoa männyn kyljessä olevaa mittaria kun menee ilta k-selle.
Klo1 oli ulkona +7 astetta. Puolikuu on kirkas vaikka taivas on valoisa. Se paistaa vaunulle Mailin leiripaikan takaa. Vähät pilvet tulevat melkein pohjoisesta. Lupasivat viikonloppuna sateista ja navakkaa pohjoistuulta tuntureille. Timppa sanoi, että Pekka Pouta oli joskus telkkarissa säätiedotuksessa sanonut, että "tuntureilla tuulee niin että tukka lähtee," Luen vielä vähän ja kämpin petiin. Hyvää yötä.

Perjantai 2.8.2002
Pilvinen aamu.
Ensin +11 ja myöhemmin +14 astetta. Todella pieniä sadekuuroja tuli muutama. Make ja Anni oli herännyt jo klo 6. Ei ihme, kun menivät illalla nukkumaan klo 21. Ranne on piruillut koko yön. Olen herännyt joka kyljenkääntöön, kun ranteesta vihlaisi.
Matti lähti alas klo 9. Make oli silloin jo rännillä. Pumpun ääni ei tänne kuulunut. Huutelin Mailin leiristä tai oikeastaan vihelsin porukkaa kahville. Matti tuli. Make oli mennyt keittämään perunoita. Heillä oli jo nälkä ja olivat vähän aiemmin juoneet kahvit. Mattikin meni heidän kanssa syömään pihvejä ja perunaa.
Levon jälkeen juotiin vaunussa kahvit. Matti putsasi vanhan pumpun. Maili oli sanonut, että hänellä taitaa olla sille ostaja. Make voi mennessään viedä sen etelään.
Nyt, klo19. 30 keittelen variksenmarjakeittoa. Muut on rännillä tai kalassa, en tiedä kummassa.
Klo 20.15 Matti kömpi ylös. Olivat löytäneet kauden suurimman hippunsa. Anni ja Make olivat menneet lammelle kalaan ja tulevat iltanuotiolle, jos Anni jaksaa. Radiosta tulee puhelintoive konserttia. Olen tiskannut. Sopan keitossa tulee aina suttuista tiskiä. Pikkupalsin takana on sininen taivas.
Ei kauan kestänyt kun Make ja Anni tulivat kalasta. Kysyttiin saalista ja vastaus oli että 17 Tammukkaa. Hetken päästä niitä olikin 117 ja naamat oli virneessä.
Tehtiin nuotio. Nyt Annilla oli kunnolla päällä. Klo 22 aurinko vielä paistoi kurun päästä, mutta kovin alhaalta. Ulkolämpö +11 astetta. Syötiin nuotiolla makkaraa ja leipää ja vaunussa juotiin kahvit ja kuumaa mehua. Klo 23 Make ja Anni lähtivät nukkumaan. Heillä oli öisin pipot päässä. Ei tarvitse vetää päätään makuupussiin.
Taas rapsahti vähän vettä. Minuutin verran sadekuurot kestää.
Putsattiin päivän saalis. Tämänpäiväinen isompi hippu oli muiden mielestä F kirjaimen mallinen. Minusta se näytti nuottiavaimelta. Hieno se oli, näytti miltä vaan.
Äsken kulki erittäin tumma pilvi yli ja oli noin viisi minuuttia aika hämärää. Nyt näkee taas hyvin lukea ja kirjoittaa. Pikkupalsin yllä on pilvistä huolimatta valoisa peite. Sen takana aurinko luuraa.
Klo 23.30 taidan vähän lukea ja yrittää muistaa kuunnella klo24 säätiedotuksen.
Kirjoituskäden ranne on taas pirun kipeä. Säätiedot kuunneltiin. Vähäisiä sateita lupasivat ja viileää. Klo 0.30. Ulkolämpö +6,5 astetta. Matti meni nukkumaan. Laitoin kynttilöihin apuvalon ja luen vähän. Hyvää yötä.

Lauantai 3.8.2002
Edelleen pilvistä ja välillä tulee muutama pisara vettä. Aika viileää. Pitäis lämmittää sauna, mutta ensin on laitettava pressu tai muovi pesuteltan päälle, ettei lämpö karkaa.
Nyt klo 13.30 on paistanut vähän aurinkokin ja sitten kohisi pohjoinen tuuli yli sateen kanssa. Matti ja Make lähti rännille ja Anni pelaa korteilla. Taitavat alhaalla joutua sateensuojaan.
Syötiin "samminpihvit" ja sitten mentiin peittämään pesutelttaa muovilla. Se muovi on ostettu 10 vuotta sitten huvilateltan peitteeksi, eikä sitä ole koskaan tarvittu. On ollut samassa käärössä ja samassa muovipussissa koko ajan. Pelkäsin, että on jo aivan murtunut. Eheä oli ja valtavan suuri. Jäi aika rumasti retkottamaan, kun tuuli riepotti pahasti, kun sitä laitettiin. Ajaa silti asiansa. Matti oli putsannut saunan ja vesipadasta roskat. Nyt oli padallinen kuumaa vettä. Laitoin kiukaan alle valkean ja lähdin hakemaan saunavaatteita.
Kun saunoimme, tuuli yltyi puuskissa niin kovaksi, että pyykkipojat lenteli pitkin rantaa. Muovi oli niillä kiinni naruissa. Välillä upea auringonpaiste ja taas kova sade ja tuuli.
Ränniltä kuului kauheaa kolinaa, kun Make punttasi ja pesi kiviä. Make tuli näyttämään kahta aika komeeta ja yhtä pienempää hippua. Olivat isommasta päästä tähän astisista löydöistä. Eilinen nuottiavain oli silti niitä isompi.
Make ja Anni menivät saunaan. Sanoivat, että lämmin oli. Pukivat kans laavussa. Kutsuin saunakahville. Anni joi lämmintä mehua ja laittoi hunajaa joukkoon.
Nyt klo 19.45 Make ja Anni lähti telepisteelle. Matti laittoi ulkona vesipadan alle valkeeta. Täytyy tiskata, jos vaikka paistais illalla Maken ja Annin maidosta räiskäleitä. Taivas on välillä aivan pilvetön ja välillä taas ropsauttaa vettä. Tulivat soittokeikalta. Oli soitettu Anitalle ja Mailille. Anita oli sanonut, että nyt on makkarissa eka kerran +25 astetta. Koko kotonaolon ajan oli ollut vielä kuumempi. Luojan kiitos saa olla täällä. Olis siellä tukalat oltavat. Paistoin vaunussa koko litran maitoa räiskäleiksi pienellä pannulla. Kyllä kelpasi ja jäi vielä aamuksikin. Anni ja Make ottavat niitä mukaansa. Make harkitsee, että hakkaako hän puita kun menee teltalle, vaiko vasta yöllä, jos on pakko. Klo 22.30 lähtivät Make ja Anni teltalleen ja ulkolämpö oli +6 astetta. Taisi Make hakata puut heti.
Klo 1 edelleen +6 astetta. Taivas on vetäytynyt tasaisempaan pilveen, mutta on pilvisenäkin valoisa. Puut ja pensaat erottuvat hyvin, vaikka hämärää onkin. Kirjoitan tätä kynttilöiden valossa.
Matti meni maata. Nousee aamulla aikaisemmin ylös. Minä vielä lueskelen.
Poroja on liikkeellä aika paljon ja vasat on mukana. Syövät marjoja ja sieniäkin jo on. Juolukat alkaa olla kypsiä. Kanerva on alkanut kukkia ja riekonpoikaset on aika isoja. Västäräkit häärää ja joku outo pikkulintu myös. Kuukkelit viihtyy paremmin Maken ja Annin leirissä ja ovat siellä paljon rohkeampia kuin meillä. Make ja Anni pitävät ne hyvässä ruuassa. Make sanoi, että huomenna täytyy mennä hakemaan aika kaukaa puita. Voi olla että kioskilta asti.

Sunnuntai 4. 8.2002
Käteni pahasti kipeä. Matti kirjoittaa kunnes käsi on parempi.
Pilvinen sää jatkuu. Otin aamulla muovit pois pesuteltan päältä. Klo oli puoli kymmenen. Make huuteli kahville.
Kioskille lähdettiin, kun piti hakea puita Maken leiriin. Takas tullessa niitä sitten tuotiin kuorma. Sitten molemmissa leireissä aloitettiin sapuskan laitto. Sampun käsi on pirun kipeä.
Syömisen jälkeen otettiin pienet torkut. Sitten montulle hommiin. Tänään kultasaalis aika pieni. Montun pohjalla iso kivi. Ei vielä tänään selvinnyt, kuinka iso. Saattaa olla niin iso ettei saada sitä pois. Se ehkä selviää huomenna.
Minä ja Anni saimme lievän ripulin. Epäillään hedelmäsalaattia koska se oli ainoa, jota muut eivät syöneet, eivätkä saaneet mahavaivojakaan.
Tuossa parkkipaikalla kävi yks äijä, joka oli joskus kaivanut Korhosen valtauksella. Tässä on tänä kesänä käynyt aika monta äijää katselemassa vanhoja kaivuupaikkojaan. Osa kyselee missä se kämppä on. Eivät tienneet, että se on palanut.
Klo 23 edelleen pilvistä ja 9 astetta lämmintä.
Kioskilla oli yks äijä aika kännissä. Kysyi, että oletko sinä se Volvomies. Täsmensi vielä että ajat sillä valkoisella Volvolla. Mulla on nyt ilmeisesti kaksi nimeä täällä. Volvomies ja Herra Kahva. Ne antavat täällä uudet nimet kun eivät tiedä oikeita nimiä.

Maanantai 5.8.2002
Aamulla pilvistä ja 9 astetta lämmintä.
Lähdin vähän jälkeen kymmenen Maken leirille katsomaan, miten Annin maha jaksaa. Hyvin jaksoi. Ei enää ripulia. Olivat juuri heränneet.
Make keitti aamukahvit ja juotiin ne ja aloitettiin kauppareissulle lähtövalmistelut. Lähdettiin siinä kahdentoista aikaan. Tietysti kioskin kautta.
Make ja Anni meni Saariselän kylpylään ja me menimme Ivaloon asti apteekkiin ja kauppaan. Sitten tietysti Huipulle lohisopalle. Sinne tulivat Make ja Anni myös. Kuukkelin ja kioskin kautta takaisin Kahvaan. Menimme Maken kanssa vielä tunniksi montulle ja löysimme kesän isoimman hipun. Samppu paistoi räiskäleitä. Make ja Anni kävivät vaunulla syömässä niitä ja saivat vielä mukaansakin aamupalaksi. Klo 11.30 ulkona on pilvistä edelleen. Satanut ei ole koko päivänä. Ulkolämpö klo1.30 +4.

Tiistai 6.8.2002
Minä yritän taas jatkaa kirjoittamista.
Heräsin klo11. Pieni sade rapisteli vaunun kattoa. Synkkää ei ole. Tuuleekin vähän. Rannetukea en vielä uskaltanut poistaa.
Ilma lämpeni niin, että on melkein +20 astetta, vaikka pilvistä on koko ajan. Anni tuli sanomaan, että äijät haluaa kahvia. Jalo potkiskeli kiviä Kultalan mäen päällä ja Matti huusi hänetkin kahville. Jalo kutsui meitä katsomaan monttuaan. Minä en uskaltanut mennä, kun tiedän, että siellä on kamalan louhikkoinen maasto. Siellä oli ollut syvä monttu kallioiden kolossa ja montussa vettä melkein metrin verran.
Nyt ranne sattuu niin pahasti että kirjoittaminen pitää lopettaa.

Matti jatkaa: Jalo vetää ejektorilla montusta veden pois, että saa savista maata ämpärillä ränniin. Katselimme yhden ämpärin rännäyksen. Siinä oli muutama hippu. Jalon monttu on kallionkolossa. Yksi seinä on lähes ehjää kalliota. Muut seinät louhikkoista ja iso kivistä. Vaarallisen näköinen. Monttu alkaa olla niin syvä ja pohjalta kapea, että ei sitä voi enää paljon syventää.
Jalon valtaukselta tultuamme aloitimme ruokatunnin, jonka jälkeen mentiin taas montulle hommiin. Saatiin muutama pikkuhippu. Lopetimme rännäyksen yhdeksän maissa ja tehtiin makkaranuotio meidän leiriin. Makkaran syönnin jälkeen kahviteltiin vielä vaunussa.
Make ja Anni lähtivät nukkumaan puoli yhdentoista aikaan. Putsasimme päivän saaliin ja tehtiin ilta-askareet. Nyt on klo 24.10. Ulkona sataa tihuuttaa. On tihutellut lähes koko päivän. Lämpötila pihalla +9 astetta ja melko hämärää, ei kuitenkaan pimeää.  

Alkuun

Poro jökötti tuulikaapissa

Keskiviikko 7.8.2002
Taas yritän kirjoittaa itse.
Klo 10 heräsin. Ilma vähän utuista, mutta enää ei sada.
Eilen illalla löysin ranteestani kipeän jänteen. Aloin hieroa sitä. Koukistin vähän väkisin kättä ylöspäin ja kun vihlaisi, niin pysäytin vääntämisen ja aloin hieroa kipukohtaa. Hieroin niin kauan, että kipu loppui. Ja sama uudelleen. Nyt käsi liikkuu paremmin.
Klo 11 Matti lähti Maken leiriin. Oli vähän epäselvää lähdetäänkö tänään kauppaan vai ei. Kai sen pian kuulee. Väsyttää ja on tympee olo.
Imuriporukan Tapani lähti taksimersulla pois. Toinen Mersu lähti jo eilen.
Tuntuu, että polttiaiset ovat saapuneet. Vähän kyllä ovat outoja mutta silmiin tuppaavat, niin kuin ennenkin. Anni sanoi samaa. Nyt riitti kädelle.

Matti jatkaa.
Ilma edelleen pilvinen ja kostea, mutta ei sada.
Päätettiin lähteä kauppareissulle, jos huomenna sattuis olemaan kauniimpi ilma, niin saatais rännätä kauemmin. Lähdettiin Kuukkeliin. Tietysti kioskin ohi ei päästy, vaikka maha oli jo ennestään täynnä kahvia. Vietiin Voittolle kakstahti bensat, kun ei itse enää tarvita.
Kaupassa ja postissa käynnin jälkeen mentiin Kaunispäälle syömään. Ja taas kioskille kahville. Kioskilla ollessa Voitto tuli ja maksoi bensat väkisin, vaikka me sanoimme, ettei se maksa mitään. Uhkasi ettei hän ota sitä, jos ei saa maksaa.
Kahvaan päästyämme menimme Maken kanssa rännille ja ajelimme kaksi tuntia. Vähän tuli taas kultaa.
Makkaranuotio tehtiin meidän leiriin pressukaton alle, koska oli vähän sateenuhkaa. Makkaransyönnin jälkeen juotiin vaunussa kahvit ja höpistiin.
Make ja Anni lähti nukkumaan puoli kahdentoista aikoihin. Samppu keitti vielä kattilallisen perunoita huomisia "samminperunoita" varten ja paistoi palan lohta jonka pistimme poskeen yöllä yhden aikaan. Ulkolämpö +10 astetta. Ei sada.

Torstai 8.8.2002
Tänään heräsin vasta klo 10. Ilma edelleen pilvinen ja kostea. Silloin tällöin sataa hetken aikaa. Rännäys aloitettiin vasta puolelta päivin. Kultaa tuli taas vähän. Löydettiin kesän suurin hippu. Pieni sekin.
Päivällä Samppu laittoi muurikalla "Kahvanperunoita" ja syötiin vaunussa koko sakki.
Syömisen jälkeen lähdimme Anni, Make ja minä tuonne vastarinteelle. Kuljimme siellä noin pari tuntia ja oltiin melkein eksyksissä. Tultiin poropolulle Hevi Goldin paikkeilla. Anni oli kaikkein parhaiten selvillä suunnasta ja minä kaikkein eniten sekaisin ja Make siltä väliltä.
Tuolla ylhäällä on aika puhdasta metsäpohjaa. Jonkin verran kaatuneita ja lahonneita keloja, sekä tietysti pystyssä olevia. On siellä paljon isoja muurahaispesiä.
Takaisin palattuamme juotiin vaunulla kahvit jonka jälkeen lähdimme taas rännille hommiin.
Puoli 9 aikaan lopetimme rännäyksen. Rihloja pestessä löytyi yksi aika hyvä hippu.
Makkaranuotio tehtiin meille, koska oli kosteutta ilmassa ja sateen uhkaa. Makkaransyönnin jälkeen juotiin vielä vaunussa kahvit. Make ja Anni lähtivät leirilleen noin kuoli kahdentoista aikoihin.
Nyt Pitää vielä putsata päivän kultasaalis ja sitten maata. Klo 0.30 on ulkona +11 astetta sekä pilvistä ja kosteaa.

Perjantai 9.8.2002
Pitää taas yrittää kirjoittaa itse.
Edelleen pilvinen aamu. Pitkin yötä olen kuunnellut sateen ropinaa.
Käsi edelleen työkelvoton. Tuntuu, että täälläkin olemisella taitaa olla rajansa. Olen melkein koko kesän enimmäkseen oleillut. Voi olla hyvä, että asia hoituu näin, ettei jää iänikuista oloa, että tänne pitäis päästä. Voihan sitä matkailla muutenkin, jos siltä tuntuu.
Klo on 12. Ilma synkän pilvinen. Pumppu tuntui lähtevän käyntiin. Make ja Anni lähtevät huomenna. Rännäys pitää vetää loppuun.
Käsi on todella pirullisen kipeä. Maili tulee pyhänä lentäen Ivaloon klo 17.50.

Taas Matti jatkaa kirjoittamista
Tänään taas rännättiin kuopan pohjalta kiviä ja niiden rakoja. Saatiin muutama pieni hippu.
Päiväruokailun jälkeen lähdettiin telepisteelle punaisen tynnyrin luokse. Raijalta oli tullut viesti, että Lehtosen Helmi on kuollut. Soitin Mailille. Suunnitelmat ennallaan. Tulee lentäen sunnuntaina ja menemme Ivalon kentälle vastaan.
Koska punaisen tynnyrin telepiste on lähellä kioskia, niin tietenkin käytiin kahvilla. Kahvaan palattuamme rännättiin vielä pari tuntia. Samppu paistoi räiskäleitä illalla ja syötiin niitä. Anni ja Make lähti vaunulta leiriinsä vähän ennen puolta yötä.
Pitää vielä putsata päivän saalis ja sitten nukkumaan. Klo 24 ulkolämpö +11 astetta ja pilvistä, mutta ei sada. Aamulla pitää mennä jelppimään Makea leirin purkamisessa.

Lauantai 10.8.2002
Taas pitää vähän minun kirjoitaa.
Klo 10 Matti häipyi avuksi Maken leirin purkutöissä.
Klo 12. 30 siellä ovat vieläkin.
Klo 10 oli taivaalla muutama sininen läiskä. Nyt klo 12.30 on taivas sininen. On melkein helle. Kolmeen viikkoon ei näin kaunista ilmaa ole ollut. Kun tulee kaunis ilma, niin mieliala korjaantuu heti.
Paistoin eilen illalla räiskäleitä etuteltassa ja vieläkin on käryn hajua vaunussa. Nyt on hyvä tuulettaa. Keittelen lähtökahveja. Kai ne sieltä pian tulevat, vai ovatko menneet vielä vaskaamaan. Käsi on paljon parempi. Ei satu vaikka olen jo näin pitkään kirjoittanut yhtämittaa.

Taas Matti jatkaa kirjoittamista.
Purettiin Maken leiri ja pakattiin laatikkoon ja kotiin vietävät autoon. Make vei vanhan kakstahtipumpun Vantaalle sekä kimppakullat.
Juotiin vaunussa lähtökahvit ja sitten lähtö. Menimme saatille ja toisille lähtökahveille Savottakahvilaan. Anni ja Make lähtivät kohti etelää klo 15.20.
Takaisin tullessa soitettiin vielä Makelle. Klo 16 olivat Sodankylän eteläpuolella. Noin 100 km matkaa Rovaniemelle.
Kahvaan tultuamme siivottiin vaunu ja laitettiin ruokaa. Otettiin pieni ruokalepo. Harkinnassa oli saunan lämmitys. Taitaa jäädä lämmittämättä tältä päivältä.
Jäi lämmittämättä. Menimme rännille pariksi tunniksi. Sain rautakangella siirrettyä isoa kiveä kuopan pohjalla ja kaivoin sen alta tavaraa ränniin veden alta. Saatiin muutama tuulenviemä. Kivi tai kallio jatkuu alaspäin. Todennäköisesti se on kallio. Jos ei ole, niin on tosi iso kivi. Vesi vain haittaa. Sitä on jo kuopan pohjalla. Pitää aloittaa kuopan laajennus, sillä syvemmälle ei enää pääse. Ei ainakaan ennen kuin monttu on huomattavasti laajempi. Silloinkin tulee vesi haitaksi. Mutta ne ovat sitten ensikesän murheita.
Nyt aloitetaan päivän saaliin putsaus ja sitten maata.
Klo 23 oli ulkolämpö +12 astetta, pilvistä ja hiukan tuulee. Klo 1 oli ulkona +9 astetta. Selkeää.

Sunnuntai 11.8.2002
Noin klo 9 lähdin rännille. Ajoin ämpärillisen kuopan pohjalta kiven alta ja neljä lapiollista. Saalis yksi vähän isompi ja muutama tuulenviemä. Ulkoilma pilvinen ja +12 astetta lämmintä.
Samppu nousi vasta klo 11.30. Pitää lähteä kaupoille ja Mailia lentokentälle vastaan. Tietenkin kioskin kautta. Käytiin Ivalossa kaupassa ja Seolla tankkaamassa sekä vaihdettiin kaasupullo täysinäiseksi.
Sitten lentokentälle odottelemaan Mailia. Juotiin kentän kahvilassa kahvit. Juteltiin pariskunnan kanssa ulkopöydässä. Olivat olleet Norjassa Nordgapissa ym. Odottelivat Helsingin konetta. Ukko oli entinen kullankaivaja. Nykyisin hioskelee kiviä.
Kone tuli ja Maili. Lähdettiin kohti Kahvaa. Ehdittiin vielä kioskille kahville.
Mentiin illalla rännille. Kaivettiin kuopan pohjia. Löydettiin muutama hippu, pari vähän isompaakin. Oltiin rännillä kolme varttia. Tultiin vaunulle putsattiin kulta ja mentiin nukkumaan.

Maanantai 12. 8.2002
Aamu kaunis ilma puolipilvinen
Aamupalan jälkeen lähdimme Saariselälle hakemaan Mailin kameraan pattereita. Ei saatu Saariselältä ajettiin Ivaloon sieltä saatiin. Käytiin vielä kaupassa ja Kaunispäällä syömässä. Tietenkin kioskin kautta mennen tullen. Anneli sanoi, että meidän pitää käydä joka päivä, koska meidän perässä tuli suuri joukko turisteja kioskille. Samoin kävi eilen.
Kahvaan päästyämme otettiin pienet nokkaunet.
Minä en nukkunut. Makailin jonkun aikaa ja lähdin montulle. Muljasin eri paikkaan sen helvetin kiven, joka on siellä montun pohjalla. Yritin sitä rikkoa ja sain irti jokusen palasen, mutta en tarpeeksi, että sen olis saanut montusta ylös. Montun pohja on kalliota tai helvetin suuri kivi. Ei pääse enää alaspäin. Huomenna pitää alkaa isontaa monttua.
Maili ja Samppu tuli montulle puoli 7 aikaan. Silloin pantiin pumppu käyntiin ja alettiin hommiin. Rännättiin kolmisen tuntia, Saalis oli muutama hippu. Pieniä olivat.
Puoli kymmeneltä lopetettiin. Tultiin ylös tehtiin, makkaranuotio ja syötiin ja vietettiin iltahetkeä vaunussa. Taivas oli täysin pilvetön ja klo 23 on ulkolämpö +5 astetta voi olla ennen aamua pikkupakkanen. Vielä putsataan kulta ja sitten maata.

Tiistai 13.8.2002
Aamu kaunis hiukan pilvistä.
Pilvet häipyivät ja tuli tosi kaunis ilma ja lämmin. Menin paiskimaan kiviä montun yläpuolelta, ettei ne kaikki olis keväällä montussa.
Maili kävi soittamassa ja joutui menemään Aumarin tienhaaraan asti. Poroporukka oli kulkenut mukana, mutta ei tullut enää mukana takaisin.
Sitten mentiin Mailin kanssa lammen takarannalle vaskaamaan, muttei ei saatu mitään.
Ruuanlaiton ja syömisen jälkeen pienet unet. Sitten lämmitettiin sauna. Montulla oltiin vain vähän aikaa. Tulos sen mukainen.
Oltiin rannan laavussa, kun Timppa huhuili Mailin leiripaikalla. Kävin käskemässä Timpan alas kahville. Timppa tuli miinaharavansa kanssa. Joi kahvit ja pullon kaljaa. Sitten mentiin meidän montulle katsomaan. Timppa sanoi, että meidän ränni on liian suorassa. Rihlat ei elä. Timppa meni monttuun ja rikkoi peruskalliota niin kuin malliksi. Sanoi, että kyllä ne irtoo kun on vain pienikin rako ja kunhan härnää tarpeeksi kauan pikkuhiljaa vaikka useimman tunnin. Niistä raoista se kulta kuulemma löytyy. Timppa lähti klo 23. Silloin oli ulkolämpötila +6 astetta.
Päivän saaliin putsaus ja iltatoimet ja nukkumaan meno.

Keskiviikko 14.8.2002
Kaunis puolipilvinen päivän alku. Lämmintä noin +18 astetta.
Lähdin rännille. Kaivelin montun pohjalta rakosista maata ja kiviä ämpäriin. Timppa tuli montulle ja laskettiin vielä vähän lisää ränniä vinompaan. Timppa halusi kokeilla mitenkä toimii. Oli varma, että toimii eikä hukkaa hippuja. Timppa pesi maata niin vauhdikkaasti kun minä nostin ämpärillä montusta. Pestiin joku 8 ämpärillistä. Tuli jonkin verran pieniä hippuja.
Timppa teki muutaman koevaskauksen. Meidän valtaukselta tuosta tasaselta. Sai 8 erittäin pientä turistihippua. Sitten se teki vielä toisen koevaskauksen 30 metrin päästä meidän rajasta. Sai sieltäkin jokusen hengettömän.
Ruokailun jälkeen käytiin telepisteellä ja sen jälkeen lähdettiin vielä montulle. Raapein vielä pohjakoloja.
Rännille tuli joku kaivaja. Poromies Puolankalta. Toi terveisiä Vieno ja Toivo Pyykköseltä. Olemme luulleet, että Pyykköset eivät tänä kesänä olleet lainkaan täällä, kun heidän vaunuaan ei näkynyt tien lähellä, jossa se on aina ollut. Olivat kyllä olleet, mutta vieneet vaununsa niin kauaksi tiestä, ettei sitä näkynyt. Nyt ovat lähteneet jo, mutta terveiset tuli perille.
Mies sanoi meidän monttua lupaavaksi. Kävi kiinni rautakankeen ja muljas Timpan irrottaman kallion palan pystyyn. Pesin siinä touhussa irronneet kivenmurikat ja löytyi tähän mennessä kesän suurin hippu, ja tietenkin pikkuhippuja.
Lähdettiin montulta vaunulle kahville. Mies tuli ja juteltiin. Lähti vasta vähän ennen klo 24. Tämän jälkeen siivottiin vielä päivän saalis ja sen jälkeen Maili ja Samppu suoritti saaliin jaon.
Jäi sanomatta, että kun ruokailun jälkeen pesin rihlat niin niistä tuli hippuja enemmän kuin koskaan on rihloista tullut. Johtui kai Timpan rajusta ajosta.
Ulkolämpö klo 24 +9 astetta.

Torstai 15.8.2002
Heräsin klo 8. Vettä sataa kuin aisaa. Viime vuorokauden aikana satoi 34 mm.
Klo 9.15 lähdettiin viemään Mailia Ivalon lentokentälle. Tietenkin kioskin kautta. Ivalossa käytiin asioilla ja sitten lentokentälle. Kentällä toimittiin normaalisti, turvatarkastukset ym. Sitten ilmoitettiin koneen lähdön myöhästyvän vähän. Jonkin ajan kuluttua ilmoitettiin, ettei kone lähde lainkaan teknisen vian vuoksi. Maili olisi päässyt iltakoneella Helsinkiin, mutta jatkoyhteyttä Poriin ei ollut. Päätti lähteä vasta huomenna.
Lähdettiin kentältä Kaunispäälle syömään ja sitten takaisin Kahvaan. Kioskin kautta tietenkin. Pienen lepohetken jälkeen montulle pariksi tunniksi. Saatiin taas vähän hippuja. Makkaranuotio tehtiin ja sen jälkeen vaunuun sisälle. Klo 24 ulkolämpö +12 astetta, eikä enää sada. Palsin pinta on noussut joitakin senttejä. Aamulla uusi yritys lentokentälle.

Nyt yritän taas itse kirjoittaa.
Lentokentän ulko-ovella seisoskeli todella iso poro. Valtavat sarvet ja kaunis kuin mikä. Tulimme ulos sauhuille ja se tuhisti turvallaan pitkin Mailin paljaita käsivarsia. Tarkasti kameran ja tutki vaatteet. Kyllä se kävi meitä kaikkia katsomassa, mutta Mailiin se oli ylen ihastunut. Saatiin hienoja kuvia. Emme tienneet olisiko sitä pitänyt taputtaa tai rapsuttaa.
Sen sarvien yläpää oli paljon Matin pään yläpuolella.
Aina kun ovesta tuli ihmisiä, poro se meni niitä tutkimaan. Toiset näyttivät pelkäävän ja ulkomaalaiset olivat kuin puusta pudonneita. Kun ne huomasivat, että me emme pelkää sitä, niin nekin jäivät paikalleen seisomaan. Yksi venäläinen nuori mies tuli ovesta ulos ja poro oli erikoisen kiinnostunut sen puserosta. Mies meni edellä ja katsoi kauhistuneen näköisenä taakseen ja nyki hihaansa. Poro seurasi turpa kiinni hihassa. Me nauroimme ja kun mies sen huomasi, niin hänkin hymyili ja jäi paikalleen. Poro tutki puseron ja lähti toisten luo.
Poro olis tullut sisälle meidän perässä. Otin kuvan sisältä päin kun se seisoi etujalat tuulikaapissa lasiovien takana. Maili sanoi, että jos se huomaisi mennä rakennuksen pitkälle sivulle, josta pääsee vastaanottohalliin automaattisesti aukeavista ovista ja tallustelis sisälle, niin olis se ainakin ulkomaalaisille muistiin jäävä juttu.
Takaisin tullessa ei enää satanut. Paistoi jopa aurinko. Lämmin on ja kiva kun Maili sai vielä yhden lomapäivän. Pojat ja Jenny pärjäävät hyvin Roopen ja Lissun kanssa.

Perjantai 16.8.2002
Taas Matti kirjoitaa.
Herätys klo 8.30.aamutoimien jälkeen lähtö kohti Ivalon lentokenttää. Kioskille kahville, jossa oli Voittokin paikalla. Juteltiin Voitton ja Annelin kanssa niin kauan, että Mailikin ihmetteli, että kyllä siinä kioskilla kuluu aika niin ettei huomaakkaan.
Kioskilta jatkettiin matkaa. Lentokentälle mennessä poikettiin Kuukkelissa, josta ei ostettu mitään. Eikä ollut postiakaan.
Lentokentällä kaikki sujui nyt normaalisti. Jopa Poro oli paikalla. Oltiin kentällä niin kauan, että kone nousi.
Sitten Ivaloon kauppaan. Seolta tankattiin Volvo ja pari vesikannua. Poikettiin kioskille.
Anneli oli jemmannut Sampulle mustikkapiirakan. Arvasi, että varmaan poiketaan.
Kioskilla poikkesi Rajavartioita. Olivat pidättäneet Pahaojantiellä jonkun miehen. Ilmeisesti ajeli autolla kännissä. Auto oli jäänyt lähelle punaista tynnyriä. Ukko vietiin verikokeisiin. Rajavartiat olivat etsiskelemässä Metsähallituksen miestä, joka oli ollut kateissa tiistaista asti. Kadonnut oli kartoittamassa taimikoita.
Maililta saatiin tieto, että on ehjänä Porissa.
Kahvaan päästyämme laitettiin ruoka, syötiin ja lähdettiin montulle. Ajettiin rihlat ja muutama lapiollinen montusta. Pumppu kävi tunti kaksikymmentä minuuttia ja saatiin monta pientä hippua, hengettömiä enimmäkseen.
Vaunulle tultiin vähän ennen kymmentä. Ulkona edelleen pilvetön taivas ja 7 astetta lämmintä klo 22. Kullan putsaus ja maata meno.

Nyt minä aion itse kirjoittaa. Käsi on melko hyvä.
Juttelin lentokentän työntekijän kanssa siellä oleilevasta porosta. Ajattelimme, että jos poro on opetettu turistien tähden siellä olemaan.
Virkailija sanoi, että poro on tullut sinne aivan itse. Tulee paikalle aina vähän ennen kuin kone laskeutuu ja viipyy kunnes kone taas nousee ilmaan. Seisoo ulko-ovella passissa. Nainen sanoi, että se syö vain hapanleipää. Siinä ei saa olla mitään päällä, ei edes voita. Vähän sen turpaa voi alhaaltapäin silitää, mutta muuten ei kannata pidellä. Kentällä työskentelevät miehet ajavat sitä pois, kun se paskoo laatoitukselle ja sotkee paikat. Homma on turhaa, sillä poro on takaisin paikallaan ennen kuin sitä ajaneet miehet.
Turistit yritävät syöttää sille herkkuja, mutta vain hapanleipä kelpaa. Kentän kahvilan pitäjä sitä sille antaa. Täytyy vieläkin sanoa, että oli se kaunis otus.
Vielä Rajavartijoista. Ne tulivat kioskille Pahaojalta päin. Olivat siellä tarkastaneet maastoa.
Olivat pyytäneet Annelia sanomaan Palsi perällä oleileville, että jos näkevät jossain harmaan avolava Toyota maasturin, niin soittaisivat heti hätänumeroon.
Matti kävi Kultalassa katsomassa. Siellä ei ollut kuin Timpan auto ja meidän valtauksella on vain Turhanpäiväisen maasturi. Kultalasta tai meidän valtaukselta ei pidemmälle autolla pääse.
Vartijoilla oli hienot tummanvihreät virkapuvut ja käsiase roikkui lonkalla. Niitä oli kolme. Yksi tuli sen pöhnäsen kanssa kioskiin. Seisoi sen vieressä ja sanoi Annelille, että sille ei olutta saa myydä, korkeintaan vissyä. Vissyä se sitten osti ja kiroili kovin sille vartijalle. Rajavartijoilla on täällä poliisin oikeudet. Oli hyvä, että yksi kännissä ajava jäi kiinni pelotukseksi muille.
Tuohon parkkipaikalle oli päivällä tullut harmaa Mazda. Illalla siihen tuli punainen Saabi. Siitä lähti kaksi miestä valtavat rinkat selässä. Sanoivat menevänsä pariksi päiväksi kalaan ja kultaa kaivamaan Souvareiden valtaukselle.
Olen kiitollinen, että Maili pääsi turvallisesti kotiin. Make oli ollut Helsinki-Vantaan lentokentällä Mailin kanssa niin kauan, kun Porin kone lähti. Oli nähnyt Mailin "ison" hipunkin. Make antoi meille hyviä neuvoja kuopan suhteen, kun soitimme hänelle.
Ilma on ollut upea. Saabin pojat sanoivat, että ensi sunnuntaina on luvattu seuraava sade.
Toivon suojaa sille Metsähallituksen miehelle. Anneli sanoi, että se oli käynyt kioskilla ja oikein kädestä esitellyt itsensä. Oli noin 30-35 -vuotias. Toivottavasti se on vaikka ryyppy tai muilla reissuilla, ettei vahinkoa olis sattunut.
Viimekesänä tänne metsiin kuoli yksi poromies. Oli saanut sydänkohtauksen. Helikopterilla se oli löytynyt. Koirakin oli ollut mukana. Kuulimme siitä vasta nyt. Helikopterin kyllä muistamme kun se pörräsi ympäriinsä ja aika alhaalla. Tänä kesänäkin on kopteri lennellyt samalla lailla, mutta kai ne voi muutenkin tarkastella maastoa.

Lauantai 17.8.2002
Kaunis upea aamu.
Aurinko helottaa ja on raikas heikko tuuli. Yöllä oli aika viileää ja nyt on ulkona lämpimämpää kuin sisällä.
Matti lähti lämmittämään pyykkivettä. Hänellä oli enää yksi ihopaita puhtaana.
Minäkin pesin pyykkini ja kaikki kuivuivat ennen iltaa.
Vaihdettiin taas ränniä suorempaan ja lisättiin vettä. Ei oikein vieläkään tunnu sujuvan kunnolla. Hiput kyllä alkoivat jäädä hippumaton alkupäähän. Hoksattiin sekin, että kun Timppa laittoi rännin niin vinoon ja veden virtaamaan niin lujaa, niin se sanoi syyksi sen, että ei tarvitse niin usein käydä raapimassa rihloja. Timpalla se onkin hankalaa. Hän on yksin rännillä ja kaivaa maata ränniin ainakin 10-15 metrin päässä rihloista. Meille se on parempi, että otetaan hiput talteen ja minä raapin ja hoitelen rihlat. Saalista tuli, mutta heikonlaisesti. Rännillä oli oikein kuuma.
Klo 15 tulin vaunulle laittamaan ruokaa. Matti jäi putsaamaan rihloja.
Luulin, että nyt taas on helikopteri liikkeellä, kun koko mäki alkoi jymistä. Kaksi isoa moottoripyörää tuli jyrkkää rinnettä alas. Pysäsivät lukemaan Kahvan leiripaikan kylttiä ja jatkoivat matkaa Kultalan mäen päälle. Samantien kääntyivät ympäri ja ajoivat meidän leiritielle Volvon taakse. Menin ulos ja huomasin, että ne olivat rajavartijoita. Toinen esitteli itsensä oikein kädestä. Kysyin, että eikö miestä ole vieläkään löytynyt. Ihmetellen se kysyi että "Ai, te tiedätte." Sanoin, että saatiin sana kioskilta, että pitäis katsella paikkoja täällä Palsin perillä. Sanoi myös, että Matti kävi katsomassa Kultalassa, eikä siellä autoa ollut, eikä ole meidänkään valtauksella ja, että tie päättyy tähän.
Se sanoi, että miestä ei ole löytynyt eikä edes autoa. Sanoi myös, että on mahdoton tehtävä kun näistä metsistä jotain hakee. On helpompi löytää neula heinäsuovasta kun sillä on sentään jonkinlaiset rajat. Vartija sanoi, että miehen äiti oli soittanut poliisille, ettei mies ole tullut kotiin. Ihmettelin miksi Matsähallitus laittaa jonkun yksin näihin metsiin hommiin. Sanoi, että maanantaina se oli ollut töissä kaverin kanssa, eikä kukaan tiedä miksi se oli tiistaina lähtenyt yksin. Sanoi vielä, että voihan sitä päässä naksahtaa, eikä tiedä vaikka olis Hesassa tai Norjassa tai missä vain. Antoi auton rekkarin. Toyota lava-auto, jossa valkoinen kate lavan päällä. Jos sen näkee, niin pitäis soittaa hätänumeroon ja pyytää Ivalon poliisille.
Se kysyi minun nimeni ja osoitteeni ja kirjoitti ylös. Kysyi myös, että oletteko Järvenpäästä. Sanoin että Porista ollaan.
Sitten se käski toisen miehen ottaa paikannuksen. Miehellä oli kädessä kuin lihava kännykkä ja se näppäili sitä ja luetteli toiselle tosi pitkän numerosarjan ja toinen kirjoitti ylös.
Koko ajan ne oli vilkuilleet ympärilleen. Sitten selvisi mistä vilkuilu johtui. Kyllä ne ihaili tätä paikkaa ja maisemaa. Katselivat rinteitä pitkään ja sanoivat, että kyllä on harvinaisen upea tämä teidän maisema.
Lähtiessään käski sanoa miehelle terveisiä. Kävivät vielä Kultalassa kääntymässä kun sanoin, että tie päättyy sinne. Toivon todella, että se mies olisi turvassa
Syötiin paistettua lohta ja perunoita. Ruokalepo ja sitten menimme korjaamaan Maken varastotelttaa talvikorjuun.
Rännille ilmestyi taas polttiaiset. Mailin tuomat "Ohvipuikot" laitettiin palamaan rännin reunaan ja montun rinteille muutama. On ne tehokkaita. Vähän ne itikat päätä kuppas, mutta silmät sai olla rauhassa.
Saalista tulee huonosti. Pitäis laittaa uusi hippumatto. Vanha on jo kovin kulunut. Reunat ovat aika pyöreät ja pohjassa on melkein reikiä.
Klo 22 tultiin ylös vaunulle. Molemmat aika väsyneinä. Kulta putsattiin ja syötiin iltapala.
Matti täytti ristikoita ja meni nukkumaan klo 1.15. Lupasivat tänne huomenna paikoin sadetta. Vähän on kertynyt pilviä. Palsinoja on illalla alkanut kohista paljon kovempaan. Taitaa johtua matalapaineesta. Sitä pitäis ruveta seuraamaan.
Jäi kertomatta että Turkulainen kävi ämpärin ja virvelin kanssa meidän valtauksella joen mutkasta nyppäämässä 5 purotaimenta. Oli perannut ne heti. Mihin mahtoi laittaa rotkot. Poikkesi rännillä ja haukkui kaikki Metsähallituksen tarkastajat ja rajavartijat. Kiroili, että veivät perkeleet kaverin eilen verikokeisiin. Ottivat pirut ajokortinkin pois. Sanoi että kaveri oli maannut sammuneena metsässä ja sieltä herännyt ja tullut autoon soittamaan. Se auto oli Pahaojantiellä puhelinmäen päällä. Mitenkähän se siihen oli tullut.
Sillä kaverilla ei ole omaa valtausta. Kaivaa milloin kenenkin valtauksella. Menee kuulemma huomenna tai maanantaina vaatimaan korttiaan takaisin. Sanoi, että niillä ei ole ajamisesta mitään todisteita.
Kutturantien alkupäästä on joku mies viime talvena kuollut. Oli vähän päälle 50-vuotias. Kysyin, että mikä sen ikäisen tuli kun kuoli. Sanoi, että pirullinen muija sen tappoi. En voinut olla kysymättä, että mikä mies se sellainen on, kun antaa muijan itsensä tappaa. Ei vastausta, mulkaisi vaan.
Klo 1.50 alkoi vaunun katto rapista. Satais nyt yöllä ja huomenna olis kaunista.
Klo 1. oli ulkolämpö +6 astetta.
Hyvää yötä. Ukkonen jyrisee idän suunnalla.  

Alkuun

Kipu loppui kun kädestä hävis tunto

Sunnuntai 18.8.2002
Heräsin klo11. Lonkka pirun kipeä. Pää ja ranne särkee. Ei hyvältä näytä.
Matti leikkaa varpaankynsiään ulkopenkillä. On todella lämmin. Pilvistä kyllä. Oikea Polttiaisten ruokailusää. Olemme molemmat vähän laiskoja. Joku hakkaa puita Kultalan suunnalla.
Pähkäillään tässä, että lähdettäiskö kioskille. Harmaa Mazda on lähtenyt parkista, mutta Saappi on siinä vielä. Pojilla on varmaan ollut kalaonnea ja löytäneet kultaa Souvareiden valtaukselta. Matti lähti huuskaan. Klo on 12.30. Edelleen pilvistä ja lämmintä. Kuukkelit kujertaa pihalla. Mahtaakohan niillä olla ruokaa.
Lähdettiin kioskille. Matti täytti ennätysmäärän kuoppia tiestä. Minä vähän säestin. En voinut tuon lonkan kanssa mennä ojiin hakemaan kiviä. Paljon autoja kulki ohi. Kultarotkon Soili meni punaisella Hiacellaan valtaukselleen ja väkeä näytti olevan mukana. Joku mies rämisteli kilvettömällä Mersulla. Katettu avolava Ford meni kans. Kovin ne hymyilee ja morjestelee. Saisivat kyllä täyttää kuoppia kans, edes oman valtauksensa kohdalta.
Kioskin ulkopenkit oli täynnä äijiä. Sisälläkin oli väkeä. Kadonnutta oli eilen haettu neljän miehen voimin. Kaksi oli mennyt Köysivaaraan ja kaksi kävi mm. Palsilla. Kun lähdimme niin Jauhiaisen Matti pyysi kyytiä Muuberille. Käski katsomaan monttuaan ja ränniään ja keitti kahvit noen mustaamassa nuotiopannussa. Samanlaisessa kuin Aatullakin oli. Siinä on vain sentin mittainen nokka. Otin kuvan siitä.
Nyt saatiin oikea oppitunti rännistä ja rännäämisestä. Sillä oli 20 senttiä leveät puurännit ja vanhoista metallirihloista tehty kivitoppari. Vettä tuli rauhallisesti ja kun laitoin etusormen pystyyn ränniin, niin koko sormi upposi veteen. Isohkot kivet lipuivat rauhallisesti melkein suoraa ränniä alas. Sillä oli kennomaisesta kuramatosta tehty hippumatto ajolaudan takana ja sen pohjana oli poikittaispalkoista kumimattoa. Samanlaista kun Make toi palan meille. Lupasi tuoda meillekin sitä kuramattoa. Pienempää hippumattoa ei ollut lainkaan. Pesuränni oli alkupäässä ja leveää puuränniä ennen nousulautaa oli ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin meillä on. Jauhiainen sanoi, että mitä kapeampi ränni, sen suoremmassa sen pitäis olla. Me sanottiin, että me on kuultu aivan päinvastoin. Se vastasi heti, että joo jos metsästää vain isoja hippuja. Sillä oli rihlojenkin alla sitä poikittaispalkoista kumimattoa. Rännin päässä, maassa sillä oli lasten pulkka ja siihen vesi ja maa putosi rännistä. Se sekoitti sitä välillä kummallisen näköisellä työkalulla. Kevyet kivet jatkoi matkaa, mutta korukivet, jotka yleensä ovat raskaampia, jäivät pulkkaan.
Se esitteli kukkamaansa, joka oli reunustettu isoilla koruhiontaan sopivilla kivillä. Päivänkakkarat siinä kukki, mutta muiden kasvien nimiä en muista. Joimme kahvit ulkopöydän vieressä. Pöydällä oli juomalasia suurempi lasipurkki ja se oli puolillaan pyöreitä, verenpunaisia, Pektus-karkkia puolet suurempia granaatteja. Ei kukaan voi arvata, miltä tuntui olla kaatamatta niitä kouraansa. Olen joskus nähnyt yhden sellaisen Timpalla. Ei niitä oltu hiottu, vaan ne on löydetty sellaisenaan. HUH HUH !
Jauhiainen asustaa isossa kuljetusauton lavakontissa. Kontin seinään oli tehty ikkuna ja kattoikkuna siellä oli myös. Ovi oli pitkällä sivulla ja rappusina oli suuret kanatikkaat, paksusta lankusta tehdyt. Sisällä oli kaasuhella, pöytä, tuolit, sohva ja perällä iso makuutila. Sanoi, että hän päällystää sen auton hirsipaneelilla. Auton takana oli vanha Jeeppi. Sanoi, että sillä hän lataa puhelimensa. Sisältä asunnosta siellä voi soittaa. Ulkopöydässä juotiin kahvit, punaisista mukeista.
Yhtäkkiä alkoi Pahaojantien suunnalta kuulua verta hyytävä koiran valitus. Se huusi niin, että seutu raikui. Lähdimme tietä pitkin katsomaan. Kyllä nousi tukka kauhusta pystyyn kun olin varma, että joku oli ajanut koiran yli ja jättänyt kitumaan. Jättäydyin vähän perään. Jauhiainen pääsi eka mäen päälle, niin se tiesi heti mistä oli kyse. Valitus vaimeni ja Matti sanoi, että tiellä oli iso Husky. Jauhiainen sanoi, että se on syönyt mahansa täyteen ja sitten lähtenyt juoksemaan auton perässä. Se aiheuttaa koiran mahaan kouristuksia ja kamalan kivun. Koira oli aivan nääntynyt ja meni maata tien sivuun, kun sai ensin paskottua.
Vaunulla oltiin klo 17. Tehtiin Kahvanperunoita ja otettiin ruokis.
Klo 19 Matin piti päästä rännille. Heti leiritien päässä jäätiin juttelemaan Kultarotkon porukan kanssa. Soili ja Pirjo sen valtauksen omistaa. Niillä oli mukana joku mies ja nainen, turisteja Tampereelta. Kaikki esittelivät itsensä, mutta on surkeeta kun nimet unohtuu saman tien. Ne olivat tehneet kauhean lenkin. Menneet Mäkäräkurun kautta Ivalojoelle ja Palsin kurua sieltä takaisin. Vähän oli mustikoita ämpärin pohjalla.
Soili sanoi, että nyt mennään lämmittämään sauna. Siihen Pirjo, että ensin laitetaan ruokaa. Lähtivät reippaasti kiipeämään tuota jyrkkää rinnettä ja Soili sanoi muille, että "Älä ruovuta. Kyllä se nousee".
Me jatkettiin matkaa alas. Huuskan tykönä Matti huomasi, että hänen huuhdonta pussinsa jäi Volvon katolle ja lähti sitä hakemaan. Menin alas ja odottelin kauan. Viimein lähdin katsomaan, mikä estää Mattia tulemasta. Taas oli väkeä leiritien päässä. Nainen ja mies Kuhmosta. Jälleen nimet meni hukkaan. Niillä oli asuntoauto tuolla ylhäällä. Mies on ollut kaivamassa Kultalassa pari vuotta sitten. Juttua riitti tunnin verran. Me lähdettiin alas ja ne Kultalaan. En tiedä onko siellä muita kun Timppa.
Matti lohkoi pari pientä nokkaa kalliosta ja raoista tuli noin puoli litraa maata. Se ajettiin läpi rännistä ja Matti pesi rihlat. Hippuja 10 kappaletta. Ajoaika 15 minuuttia.
Aivan äkkiä taivas peittyi mustiin pilviin ja taskulampun valossa noukin hiput putkeen. Alkoi tihkusade ja molempien selkä kastui.
Kun tultiin ylös niin Saappi kävi parkkipaikalla ja pojat seisoskeli ulkona teepaidat päällään. Kalaa olivat saaneet, mutta kultaa ei löytynyt. Toinen sanoi, ettei sieltä ennenkään ole kultaa löytynyt. Näytin meidän 15 minuutin saaliin ja poika sanoi, että kun tuolla vauhdilla ajaa koko päivän, niin putki on täynnä. Ei taitais olla.
Sanoivat ajavansa vielä tänään Rovaniemelle. Toivottelivat hyvää kultaonnea kun lähtivät.
Klo 1.30 sataa edelleen. Huomenna lupasivat poutaa. Matti meni nukkumaan. Ulkolämpö +12 astetta.
Hyvää yötä.

Maanantai 19.8.2002
Satoi koko yön. Klo 10 taivas oli umpipilvessä, mutta sade loppui.
Klo 11.30 näkyi jo sinisiä läikkiä taivaalla. Millakin oli Kultalassa, kun haukku kuului. Olemme suunnitelleet mitä muutoksia rännille tehtäis. Matti jo lähti alas.
Ei se haukkuja Milla ollutkaan. Oli komea korppi. Ne lentää matalalla ja voivat haukkua kuin koirat. Nyt koko seutu kylpee auringossa. On lämmin. Onneksi tuulee.
Tuuli yltyi aika kovaksi. Ylärinteellä puut heilui ja oli kova kohina. Kurussa tuuli vain vähän. Aurinko paistoi rännille pistävän kuumasti.
Matti laittoi vedentuloaukon eteen kumiläpän ja jatkoi pesutilan maton kokomittaiseksi. Se hidasti sannan ja kivien vauhtia. Saatiin ylärinteestä useita ei hengettömiä ja tietysti hengettömiäkin.
Turhanpäiväisen mies Yrjö ja poika Jari tuli käymään rännillä. (Poika on kuin ilmetty Esko Aho.) Olivat lähdössä kotiin. Heidän valtaus meni karenssiin ja olivat ottaneet uuden valtauksen vielä kauempaa erämaasta. Uuden valtauksen nimi on JA YR KA heidän etunimiensä mukaan. Vaimon nimi on Kaarina. Olivat kärryillä lykänneet kaikki vanhan valtauksen tavarat tiettömiä teitä pitkin kairaan. Vanhalle valtauksellekin oli jo käveltävä meidän valtaukselta asti ja kannettava kaikki mitä sinne vie. Olivat jo aloittaneet montun teon. Kaarina ja Yrjö asuvat Posiolla ja poika Jari vissiin Raahessa. Eivät tule enää tänä kesänä takaisin.
Rännäsimme klo 15.30 asti ja sitten lähdin ruuan laittoon. Ruokalepo tietysti piti ottaa.
Klo 18 aikaan taas pumppu käymään. Hippuja tuli tasatahtiin. Eivät ole isoja, mutta eivät pieniäkään. On ollut hieno päivä. Illalla klo 20.30 tuuli kääntyi puhaltamaan pohjoisesta ja ilma kylmeni heti. Taivaalle kertyi pilvipeite ja taskulampun valossa noukin hiput talteen. Klo 21.30 kömmittiin ylös vaunulle. Joku auto tuli todella hiljaa mäkeä alas. Meitä vähän hymyilyttää, kun ne ovat niin varovaisia. Muistan silti hyvin kun ensimmäisen kerran vuonna 1994 me tänne tulimme. Kyllä oli tukka pystyssä pelkästä kauhusta tuossa mäessä. Jyrkemmissä paikoissa tuntui, että auto voi lentää perän kautta ympäri kun nokka oli melkein pystyssä alaspäin. Ei kyllä hymyä olis saanut naamalleen tekemälläkään.
Siitä autosta tuli 50-60 -vuotias mies ja oli menossa Souvareiden valtaukselle kalaan. Kyseli meiltä reittiä ja että pääseekö Palsin vartta kulkemaan. Pojat, jotka lähtivät täältä eilen, olivat olleet kotona Rovaniemellä klo 3. Sanoi, että hän on yhden valtaajan serkku ja tunsi pojatkin. Sanoi myös, että siellä valtauksella on sissiteltta ja kota. Hän nukkuu makuupussissa jommassa kummassa suojassa.
Silloin, kun pojat sinne kulkivat, niin ne menivät Pikkupalsin yli. Sen ylityksen jälkeen on kuulemma kangasmaastoa ja sitä on helppo kulkea.
Oli jo melko pimeä kun se lähti. Rinkassa roikkui valkoinen muovipussi ja taskulamppu oli valona. Seurasimme Palsin rinnettä kiikarilla, mutta valkoista pussia ei sinne ilmestynyt. Taisi mennä joenvartta pitkin.
Matti lämmitti tiskivettä ulkopadassa ja tiskasin isot tiskit. Nyt kahvipannukin taas kiiltää ja tumppipurkit on puhtaita. Pohjoisen puolelta taivas on välillä aivan kirkas. On kuin siellä paistais aurinko tai oikein kirkas kuu. Välillä se taas on aivan synkkien pilvien peitossa.
Kulta putsattiin. Syötiin hapanleipää ja maalaispossua laitettiin päälle ja juotiin teetä.
Klo 0.45. Matti nukkuu. Ulkolämpö +8 astetta. Nyt vasta laitoin vaunun lämmön päälle.

Tiistai 20.8.2002
Heräsin klo11. Ilma upea ja raikas.
Taas tuli auto Kultalan mäen päälle. Mies ja nainen pukivat retkivaatteet päälleen ja lähtivät vaskooleineen alas Kultalaan.
Klo 12 tuli Matti kurusta kahville. Oli löytänyt muutaman hipun. Kauniita olivat. Matti sanoi, että aamulla oli leirissä ollut paljon poroja, kun hän istuskeli etuteltassa.
Aurinko paistaa siniseltä taivaalta. On oltu montulla, mutta saalis ei ollut erikoisen hyvä. Klo 15.45. tultiin syömään perunoita ja poroa. En ota tänään enää Salatsopyriiniä. On niin paha olo jatkuvasti. Käsi on kyllä edelleen kipeä. Katsotaan mitenkä käy.

Matti jatkaa kirjoittamista tästä.
Pieni huili otettiin ja lähdettiin taas montulle. Saatiin vähän pikkuriikkisiä hippuja. Monttu tuottaa nykyään heikosti. On ajateltu, että kun pumpun bensa loppuu, niin aletaan pikkuhiljaa pistämään Kahvaa talvikuntoon. Bensaa on vielä noin 8 litraa jäljellä.
Nyt on klo 22 ja vielä on valoisaa. Ohutta yläpilveä ja 10 astetta lämmintä. Koivuista on alkaneet lehdet hiljalleen ruskistua ja varista. Keltaiset lehdet, joita oli siellä täällä pieniä läiskiä, olivat melkein kaikki varisseet. Taitaa tänä syksynä olla huono ruska. Saa sitten nähdä, jos silloin ollaan vielä täällä.

Keskiviikko 21.8.2002
Yritän kivusta huolimatta vähän kirjoittaa.
Kaunis aurinkoinen aamu.
Täydellinen hiljaisuus. Matti on rännillä. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Ei tuulta.
Yöllä kuulin aivan kuin joku olisi huutanut. Tarkistin joka puolelta maastoa, mutta ketään ei näkynyt. Saatoi olla joku eläin.
Matti tuli ylös ja sanoi, että kun hän aamulla meni montulle niin Kultalasta päin tuli Kettu ja aivan rauhallisesti meni hänen edellään Kahvan tietä alas. Hän oli viheltänyt sille, mutta se ei lisännyt eikä hidastanut vauhtiaan. Tietä pitkin meni niin kauan kun hän sen näki. Matti sanoi, että se ei ollut Viissatanen. Jospa se olikin Kakssatanen, sen verran pienempi oli ollut. Kyllä nyt muistan sen yöllisen äänen. Ketun äänihän se oli. Ei vain yöllä tullut mieleen.

Matti jatkaa kirjoittamista.
Rännäsin aamulla noin kolme varttia. Ei ollut putkea mukana, joten hiput jäi ränniin. Kun tulin ylös niin lähdimme kioskille ostamaan leipää.
Menomatkalla Turkulainen ajoi Pahaojantiellä meidän ohi niin lujaa, etten minä aja edes Kutturan tiellä. Ihme, että auto kestää. Kioskilla se istui ulkopöydässä ja joi olutta. Kyseli meiltä onko Palsin montussa muita kuin Timppa.
Yritettiin soitaa Mailille ja Makelle punaiselta tynnyriltä, mutta molemmat puhelut meni vastaajaan. Salmiselta tuli viesti, että he ovat jängällä eikä meitä ole näkynyt. Arveltiin, että se oli vitsi, niin kuin olikin. Soitin Aartolle ja hän sanoi, että tuntuu kuin olisi lapissa, kun Housulammilla on niin paljon hyttysiä. Ovat seuranneet Kivijärven tilannetta ja siellä on kaikki hyvin. Olivat nähneet punaisen auton meidän mökin pihassa ja Nordlundeilta kuulleet, että Maili oli siellä.
Kioskilla juotiin kahvit ja juteltiin hetken aikaa Annelin kanssa ja sitten takaisin Kahvaan. Palsin Tullin kohdalla Geologinen laitos tekee tutkimuksia. Siltä ainakin näytti, että porailevat reikiä maahan.
Anneli sanoi että Muuberilla on nähty karhunpaskoja. Joku sienestäjä oli nähnyt. Oli oikein kirjasta tarkistanut, että niitä ne oli.
Kahvaan päästyämme menin heti tekemään tulen saunan vesipadan alle rantaan. Sitten vähäksi aikaa rännille. Kun vesi lämpesi niin sitten kiukaan alle tulet.
Saunan jälkeen ruuanlaittoon ja pienen ruokalevon jälkeen taas montulle. Ajettiin noin kolme varttia, jonka jälkeen noukittiin päivän saalis. Se oli suhteellinen eli saman kokoinen kun yleensäkin päivässä on saatu.
Puoli kymmenen maissa käytiin telepisteellä ja Samppu soitti Mailille ja Makelle. Molemmissa huusholleissa kaikki hyvin
Nyt klo on 24.05. Taivas täysin kirkas ja 9 astetta lämmintä. Klo 1.20 6,5 astetta lämmintä.

Torstai 22.8.2002
Heräsin vähän yli 9. Lähdin rantaan pistämään saunan pesuhuoneen helmoja kuivumaan, koska ilma oli tosi lämmin. Klo 9.30 oli +18 astetta.
Tulin vaunulle kahville ja sitten lähdettiin takaisin alas. Vein laudat vaunun alta talvisäilöön ja Samppu vei muuta sälää laatikolle. Järjestettiin laatikon sisällystä. Saunan pesuhuone pakattiin ja laitettiin talvikuntoon laatikkoon. Vein vielä pikkukaasupullon ja keittimen laatikkoon.
Yhden aikaan lähdettiin Ivaloon. Kun oltiin peruuttamassa vaunulta tielle, niin mäkeä alas tuli valkoinen pikkubussi. Pysähtyi vähäksi aikaa keskelle mäkeä ja lähti sitten hiljaa alas ja jatkoi matkaansa meidän ohi Kultalaan asti. Sama auto sai sitten meidät kiinni vähän ennen punaista telepistetynnyriä. Ei mennyt ohi vaikka kuoppien vuoksi ajoimme todella hiljaa. Ajeli perässä kioskille asti ja jatkoi matkaa Kutturan suuntaan.
Annelilta sitten kuultiin, että se oli hautaussaatto. Siinä autossa oli miehen tuhkauurna ja hänen vaimonsa ja lapsensa. Mies oli kuollut pahaan sydänvikaan ja toivonut, että hänen tuhkansa vietäisiin määrättyyn paikkaan Ivalojoen rantaan. Sitä oltiin nyt viemässä ja uurnan kanssa ajeltiin ensin niillä paikoilla, missä vainaja eläissään oli oleillut ja mm. kaivanut kultaa. Miehen lapinkaveri oli kyytimiehenä ja halusi näyttää perheelle myös Palsin. Ne olivat vuokranneet veneen ja lähtivät Kutturasta Ivalojokea alaspäin määrättyyn paikkaan hautaamaan uurnan. Kioskilla oli todella hiljaista ja vakavaa porukkaa.
Kioskilta jatkoimme Saariselän postin kautta Ivaloon. Ensin apteekkiin ja sitten Ivalon terveyskeskukseen hakemaan Sampun ranteeseen kortisonipiikkiä, joka sieltä saatiin. Terveyskeskuksessa meni aikaa puolitoista tuntia. Sitten Tapsantapuliin hakemaan Noitarumpupaitoja. Niitä ei ollut. Sieltä pankkiautomaatin kautta K-markettiin ruokaostoksille ja Seon kautta takaisin Saariselän Kuukkeliin. Noitarumpupaitoja löytyi, mutta vain lasten kokoja.
Soitettiin Mailille, Makelle, Raivioskalle ja Nevon Arjalle ja Seijalle laitettiin viesti.
Paluumatkalla poikkesimme Golden Naturassa katsomassa, onko Jauhiainen tuonut sitä lupaamaansa kuramattoa. Ei ollut vielä palannut matkaltaan.
Kun käänsimme autoa Jauhiaisen asumuksen vieressä, niin kauempana olevasta asumuksesta tuli mies. Sanottiin asiamme ja mies kertoi, että Matti on joutunut lähtemään Norjaan vetämään eräretkeä. Ei ole tullut sanottua, että Jauhiainen on kullankaivuun lisäksi myös retkiopas.
Kun ajoimme tänne kaivospiirille, niin ohitimme kaksi lapinkoiraa. Toinen oli kovin lihava ja ilmeisesti kovin vanha ja oli jäänyt vähän jälkeen toisesta. Kauniisti ne hölkkäsivät aivan tien laidassa. Koirat tulivat aivan Jauhiaisen pihapiiriin ja poikkesivat metsään. Silloin tuli meidän kanssa juttelevan miehen pystykorva ja lähti niiden perään. Mies huusi että Emma takaisin. Ei mitään vaikutusta. Emma jatkoi matkaansa toisten koirien kanssa, vaikka ukko olis kuinka huutanut. Viimein ukko huusi että "Emma. Kalle on täällä!" Silloin Emma kääntyi ympäri ja tuli niin, että risut lenteli ja kurvissa jalat löi tyhjää kuin piirretyssä filmissä. Ulisten se paineli vaunulleen. Samppu kysyi, että mikä ihme se Kalle on. Kyllä hämmästyimme, kun ukko sanoi, että se on kuukkeli. Kai kuukkeli on syönyt Emman ruuat, kun sitä niin piti vahtia.
Emma oli kiltti ja ystävällinen pystykorva ja kaunis karva sillä oli.
Kahvaan päästyämme laitettiin sapuska ja käytiin rannassa vetämässä saunateltta pesuhuoneen lattiaritilöiden päälle kuivumaan.
Sitten vaunulle kuuntelemaan kymmenen uutiset ja säätiedotus. Luvattiin lämmintä ja poutaa. Paikoin sadetta.
Nyt oli taivaalla vähän pilviä, eikä ainakaan tähän mennessä ole satanut.
Klo 1.15. ulkolämpö +11 astetta.

Perjantai 23.8.2002
Aamulla yhdeksän maissa oli ilma pilvinen ja lämmin.
Lähdin puoli kymmenen aikaan montulle. Rännäsin tunnin ajan. Tulin vaunulle kahville. Samppu oli juuri herännyt. Kahvittelun jälkeen lähdettiin rantaan purkamaan saunaa. Saatiin sauna purettua ja heti alkoi sataa. Kävi tuuri, kun saatiin sauna kuivana pakettiin ja laatikkoon. Laavu oli vielä täynnä. Saunan kiuas oli siellä ja pesuhuoneen putket, kaikki saavit ja tuolit ja kaikki muut astiat. Lattialaatat olivat vielä maassa paikallaan. Pitää huomenna yrittää niitä talvi jemmaan jos ei satu satamaan.
Nyt klo 23.30. Taivas täysin pilvetön. Taitaa tulla kylmä yö.
Ruokailun ja ruokalevon jälkeen lähdettiin soittamaan vaunulle vetäjää. Oli aika huono radiokeli. Jouduttiin ajamaan ohi punaisen tynnyrin, ennen kuin saatiin kenttää sen verran, että saatiin soitettua. Soitettiin myös Mailille.
Menomatkalla meitä vastaan tuli asuntoautolla pariskunta Kuhmosta. Sama pari, joka kävi täällä Palsilla pari päivää sitten. Kun ajoimme takaisin Kahvaan päin, ne tuli taas vastaan ja pysähtyi meidän kohdalle. Juteltiin siinä jonkin aikaa. Kävi ilmi, että he hakevat valtausta. Ovat kulkeneet monessa paikassa ja suorittaneet koevaskauksia mm. Sotajoella, Ivalojoella, Mäkäräkurussa ja Kuusiojan latvoilla ym. Mukavia ihmisiä.
Kahvaan tultuamme lähdettiin heti taas montulle. Rännättiin runsas tunti ja saatiin jokunen hengetön.
Täällä alkaa jo keskiyöllä olla aika pimeää, ainakin jos on pilvessä. Nyt kun vaunussa on kynttilän valo, niin ulos ei näe muuta kun pilvetöntä taivasta vasten puiden latvat. Ulkona näkee kyllä nipin napin kulkea ilman lamppua. Taisi jäädä mainitsematta, että ensiviikolla saadaan vaunun Papinhaminaan. Luvattiin soittaa maanantaina ja sopia tarkemmin vetopäivä. Ehkä se on jossain puolenviikon aikoihin.
Kultaa kyllä tulee hissuksiin, mutta kyllä täältä on ennemmin tai myöhemmin kuitenkin lähdettävä. On jo oltu yli kaksi kuukautta. Välillä tulee jo semmoinen tunne, että pitäis heti lähteä etelään, mutta vielä se olo on mennyt aina ohi.
Valtauksen talvikuntoon laittaminen on kova homma kun ajelee Papinhaminasta aina tänne. Ilmeisesti etelään päin lähdetään noin viikon kuluttua, luulisin.
Klo1.10 ulkolämpö +4 astetta.

Lauantai 24.8.2002
Nyt on käsi niin terve että voin taas itse jatkaa kirjoittamista.
Heräsin klo 9. 30. Matti istui etuteltassa ja oli jo keittänyt kahvia.
Aiemmin oli ollut pilvistä, mutta nyt paistaa upeasti aurinko. Pitkästä aikaa Matti oli nähnyt Kuukkelin ennen Västäräkkiä.
Aloin aamupuuhat ja Matti lähti kantamaan saunalta tavaraa laatikolle. Oli vienyt pesuteltan lattialavat, saavit, pallit, vadit, lavon ja paljon muuta. Peittänyt ne pressulla laatikon viereen. Rännit pitää laittaa laatikon pohjalle ja sitten vasta muut tavarat.
Kun menin alas, niin Matti vaskasi eilisiä kumirihloja. Niissä oli vain pari turistia. Isoja vaaleita pilviä purjehtii lännestä, mutta koko päivänä ei ole satanut.
Ajoimme pari tuntia ja vasta loppuvaiheessa tuli useita saivareita ja paljon turisteja.
Ruoka laitettiin jo klo 15. Tietysti ruokalepo. Ilta-ajo kesti samat kaksi tuntia. Matti punttasi kaksi isoa kiveä kuopasta ylös ja minä harjasin niistä irtomaan vaskooliin.
Piti lähteä klo 20 aikaan lämmittämään tiskivettä mutta ajettiin vielä perät rännistä. Niistäkin löytyi useita saivareita ja monta turistia.
Vasta klo 21.30 tultiin ylös. Lämpötila ulkona +8 astetta. Matti teki vesipadan alle valkean ja minä tein nuotion hilloleipien grillausta varten. Savu meni tiiviinä pötköinä suoraan Kultalan rinnettä alas ja jäi leijumaan kurun pohjalle aivan heidän vaunujensa kohdalle.
Kyllä tulimme mielellämme lämpimään vaunuun. Syötiin ja odoteltiin tiskiveden lämpiämistä.
Matti haki isolla ämpärillä kiehuvan kuumaa vettä padasta ja alkoi kaataa sitä vaunun pöydällä oleviin tiskivateihin. Vesi lensi yli vadin pöydälle ja lurisi siitä pitkin sohvia. Huusin, että älä pöydälle kaada. Vastaus oli että "Mihin minä sitten kaadan kun en näe mitään." Pelästyin ja ihmettelin, että miksi et näe. Matti vastasi, että lasit on huurussa. Voi helvetti, että mies kaataa vaunussa kiehuvaa vettä vaikka ei näe mihin se menee. Olen nauranut sitä jo kaksi tuntia. Ei taida loppua tulla. Nauru alkaa heti kun sen touhun muistaa.
Sieniä täällä on jo aika paljon, mutta viimevuotisesta ruskasta ei ole kuin pieni haju. Kanervatkin varisti kukkansa heti alkuun. Ei tullut maa maalatun väriseksi. Keltaiset laikut koivuista ovat varisseet pois.
Klo 23 on jo aika pimeää. Putsattiin kulta ja nyt klo 0.30 vietetään aikaa kynttilöiden valossa.
On kiva kun voi pitkästä aikaa taas kirjoittaa.
Ei ihme, että käsi näinkin hyvin sen piikityksen jälkeen parani. Henkilökunta ja lääkäri taisivat vähän nokkiintua, kun en enää alkanut heidän kanssaan neuvottelua vaan ilmoitin heti, että oikeaan ranteeseen pitää laittaa kaksi kortisonipiikkiä. Kokemus on osoittanut, että ne ei ulkopaikkakuntalaisia kovin innokkaasti hoida. Sanovat vaan, ettei siinä tulehdusta ole vaikka sen näkee jo otsallaankin. Päivystävällä lääkärillä oli vielä 20 minuuttia aikaa vastaanottoa, mutta se häipyi paikalta kun kuuli asiani. Odottelin aikani ja sitten hoitaja käski mennä toiseen kerrokseen osastolle ja siellä osaston lääkäri ottaa vastaan. Ensiksikin se muija otti naulan paksuisen neulan ja veti ruiskuun kortisonia enemmän kuin ikinä on edes polveen laitettu. Se laittoi neulan ranteen keskeltä ja ohjasi sen viistoon sivulle päin. Painoi ruiskusta ainetta niin lujaa, että peukalo oli mutkalla alaspäin ja suu oli tiukkana viivana. Ranteen sivuun nousi iso vaalea kova patti ja muija sen kuin painoi lisää lääkettä. Sitten kuului risaus ja kortisonia lensi mun naamalleni ja kaulaan ja puserolle. Lääkäri sai suihkun naamalleen, vaatteilleen, käsivarsiin, pöydälle ja lattialle. Lääkettä oli jo niin paljon ranteessa että nahka ei enää venynyt ja ruiskun mäntä hajosi. Muija sanoi vain että "OHO" Antoi mulle paperia ja kuivasin naamani, kaulani ja pöydän. Lääkäri kuivasi itsensä ja lattian. Sitten se otti uuden ruiskun ja laittoi saman satsin ranteen toiseen sivuun. Nyt ei ruisku hajonnut.
Kun joutuu tuollaisen käsittelyyn, on hyvä, että on jo niin tottunut nivelpiikkeihin ja kipu on ennestään jo niin kova, että neulan aiheuttama kipu ei siinä paljon tunnu. Voi katsella sitä touhua kuin olis sivullinen.
Nyt on ranteen molemmin puolin samanlainen patti ja kädestä meni tunto kokonaan.
Jos se mieslääkäri ei kolme vuotta sitten viitsinyt hoitaa mun polveani, niin tätä lääkäriä ei kyllä laiskuudesta voinut moittia.
Kortisonin maku tuli kurkkuun, niin kuin aina piikin jälkeen, mutta nyt se levisi suuhunkin. Menimme suoraan R-kioskille ostamaan suklaata. Kyllä särky loppui kun tuntoa ei ollut.
Nukuin yöllä 9 tuntia yhteen menoon ja oikein hyvin nukuinkin.
Tänään illalla piikeistä on kulunut kaksi vuorokautta ja sain alkaa hommiin. Kyllä se vielä määrätyissä asennoissa pistää mutta tulehdusta ei enää ole.
Kun olimme ilta-ajolla, niin parkkiin on tullut Toyota maasturi. Sen miehen auto, joka meni Souvareiden valtaukselle, on myös vielä parkissa. Se ei sanonut mitenkä kauan aikoo viipyä.
Klo 1 yöllä ulkolämpö +2 astetta. Jos pakkaset tulee ennen lehtien varisemista, niin ruska voi sittenkin tulla. Maaruska ainakin pakkasista paranee. Nyt en rasita kättäni enempää, että sais huomennakin kirjoittaa.
Hyvää yötä.  

Alkuun

Se siitä suunnittelusta

Sunnuntai 25.8.2002
Heräsin klo 7.30. Join vettä ja menin takas maata.
Matti oli lähtenyt rännille klo 8.30. Tuli kahville klo 11. Oli löytänyt oikein komean hipun ja muutaman pienemmän. Laitoimme eilen syväruutuisen hippumaton palan suoraan pesulaatikosta tulevan veden alle rännin pohjalle ja siinä se hippu oli ollut.
Lähdettiin taas rännäämään. Saalis oli huono. Matti kokeili monesta paikasta aina ämpärillisen ja enimmäkseen tyhjää saatiin. Koivunalusrinteestä tuli paremmin.
Ilma ei voi parempi olla. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja idästä puhaltaa raikas tuuli pitkin kurua.
Kaivoimme laatikosta pois saunan pesuteltan ja otettiin se pois pussista. Matti laittoi pyykkinarun Maken leiriin ja pesuteltta ripustettiin tuuleen liehumaan.
Ennen ruokailua se käärittiin tuulen avustuksella takaisin pussiin, nyt varmasti kuivana. Vielä jätesäkki päälle ja laatikkoon takasin. Kyllä tuli hyvä olo kun nyt on varma, että se on kuiva, eikä keväällä homeessa.
Sitten ruokailu ja ruokis ja takaisin rännille. Pesin ensin yöpaitani. Kun otin rannan padasta ämpärillä vettä, joudun nojaamaan kiviin. Kun paita oli pesty ja pudautin sitä ennen narulle laittoa, niin se kävi mun rinnuksiini ja oli aivan nokinen. Uusi pesu ja kun olin taas laittamassa sitä narulle, niin tuuli oli jo tyyntynyt. Toin paidan etutelttaan kuivumaan.
Ilta-ajossa saalis edelleen huono. Kun noukimme hippuja rännistä niin polttiaiset teki oikean hyökkäyksen. Ne ilmestyy heti, kun tuuli tyyntyy. Vaikka laittoi hupun päähän ja narut piukkaan kiinni, niin silti ne pirut pääsi syömään jopa niskaa. Mattia ne kuppaa pahiten lakin rajasta. Klo 21 tultiin ylös. Ilma edelleen upea.
Lähdettiin telepisteelle kuuntelemaan Mailin lupaamaa viiden päivän säätietoja. Viestiä ei ollut. Soitin Mailille. Hän paistoi räiskäleitä ja heillä asiat kunnossa. Lämmin siellä on edelleen. Sanoi, että on hyvä kun yöllä lämpö laskee viiteentoista asteeseen.
Olivat alkuviikolla luvanneet tänne sadetta, mutta myöhemmin peruneet sen. Ota niistä selvää.
Grillattiin hilloleipiä ja nyt klo on 23.30. käytiin kuvaamassa täysikuuta Hewi Goldin taivaalta.
Hortoilin ulkona ja kuulin selvää koputusta ränniltä päin. Lähdimme taskulamppujen kanssa ottamaan asiasta selkoa. Huuskalta näkyi hyvin rännille ja siellä ei ollut ketään. Hiljaista oli muutenkin rannassa. Pähkäilimme ääntä vielä vaunussa, kun Matti sanoi, että hän oli silloin viemässä säilykepurkilla Kuukkeleille ruokaa ja koputti purkkia tyhjäksi päin laudan reunaa. Niin ne äänet kaikuu täällä rinteillä. Kuuluu aivan eri suunnasta mistä ne todellisuudessa tulevat. Se siitä koputuksesta.
Nyt täytyy vielä putsata saalis.
Aamulla oli Matin tykönä rännillä käynyt sama mies, joka viime kesänä neuvoi ruiskun käytön. Kyllä se aina kädestä tervehtii ja sanoo nimensä, mutta muistiin se ei jää. Se on Porista ja asuu upeassa asuntoautossa Kultarotkossa. Sille tulee kaveri myöhemmin ja he lähtevät kanooteilla Ivalojoelle. Viimevuonna olivat Lemmenjoella ja menevät nytkin sinne. Toi terveisiä Kultarotkon naisilta. Hän oli kävellyt sieltä Palsin rantoja pitkin ja jatkoi matkaansa Ivalojoelle asti. Hän käy VAIN lenkillä ja kävelee takaisin ja jatkaa sitten matkaansa kanoottireissulle. Maken tekemiä pesulaatikon kaltereita se oli ihmetellyt, niin kuin moni muukin ja luvannut sanoa Kultarotkossa, että sellaiset kannattais hankkia. Kiva ja kohtelias ukko se on.
Klo 1.30. ulkolämpö +14,5 astetta. Taitaa olla ukkosta ilmassa. Kuukin on mennyt pilven tai rinteen taakse.
Palsinoja laulaa laulujaan ja pulisee juttujaan. Nyt pitäis varastoida mieleensä talven varalle tämä maisema ja äänet.
Klo 1.45 sade rapistaa vaunun kattoa.
Hyvää yötä.

Maanantai 26.8.2002
Heräsin klo 8.30. Matti oli jo lähtenyt rantaan. Ilma upea.
Aurinko helottaa siniseltä taivaalta. Eilen olimme varmoja, että meidän tuurilla tänään sataa. Ei sada.
Vietin aamupuhdetta, kun sain kesken kahvinjuonnin päähäni aloittaa etuteltan purkamisen.
Otin pitkän seinän ikkunasivun irti ja ripustin sen narulle. Harjasin helmasta kurat ja jätin kuivumaan. Siihen piti homma jättää, mutta nälkä kasvaa syödessä. Jatkoin sivujen aukomista. Poistin kivet ja laudat helmojen päältä. Harjasin nekin puhtaiksi ja nostin kivien päälle kuivumaan aurinkoon. Tein hommia jääpussi sidottuna ranteeseen, enkä huomannut, että se oli ollut siinä yli tunnin. Herneet oli sulaneet aivan velliksi ja kahvi oli jäähtynyt kuppiin.
Klo 11 menin viheltämään Mattia apuun, että saadaan teltan putket irti ja loputkin seinät narulle. Matti oli rannassa purkanut leiriä.

Matti kirjoittaa itse hommistaan.
Aloitin rannassa irrottamalla pumpun letkuista ja kannoin sen laatikkoon. Painepuolen letkun vein ylös rinteeseen kuivumaan. Yläpään laitoin kiinni puuhun ja letkun roikkumaan rinnettä alas. Pesin rihlat ämpäriin. Pitää ne vaskata kunhan ehtii. Sitten rännin purku ja kantaminen laatikolle. Kannoin kaiken sälän montulta laatikon viereen ja peitin pressulla. Pukit sidoin männynjuurakkoon kiinni. Nyt monttu on talvikunnossa, paitsi että sadekatos on paikallaan.

Minä jatkan kirjoittamista tästä.
Taivaalle alkoi kertyä pilviä ja käärimme etuteltan Volvon takalaatikkoon. Vaunu on niin täynnä tavaraa, ettei meinaa sisälle päästä. Jätettiin etuteltan lattialaatat vielä vaunun eteen ja tuolit ja pöytä.
Sitten kauppareissulle. Roskia oli kertynyt aika paljon molukkiin vietäväksi.
Mentiin kioskille kahville ja Kaunispäälle syömään kalasoppaa. Heli sanoi, että se Korhonen, joka on nyt löytänyt 63 gramman hipun, on kaivanut 43 vuotta. Se on Kaunispään korumyymälän pitäjän eno. Se sama Korhonen on pitänyt jossain seminaarissa puheen ja sanonut, että ensimmäiset 35 vuotta kullan kaivuussa ovat ne vaikeammat vuodet. Laskettiin, että Matti olis silloin 96 vuotias ja minä 93v. Matti sanoi, että kyllä silloin on syytä helpottaakin.
Make ja Jonttu soitti. Jonttu pyysi ilmoittamaan vähän ennen kun menemme kotiin, että hän ehtii siivota ja tuulettaa meillä. Hänellä oli ollut historian kokeet. Kymmenessä tunnissa oli luettu koko keskiaika ja siitä kokeet oli. Kuuma Porissa on edelleen. Mäkeläntiellä kyllä pärjää, mutta kaupungissa on tuskaisen kuuma. Samaa sanoi Make. Kuuma on heilläkin. Olivat käyneet entisen naapurinsa mökillä saunomassa ja uimassa.
Kuukkelin kautta mentiin kioskille. Soitin ja sovittiin että vaunua tullaan vetämään Papinhaminaan keskiviikkona klo 14.
Kioskilta lähteissämme turkulainen istui ulkopöydässä ja sanoi naama virneessä, että kyllä nuo vanhat Volvot syö bensaa kauheet määrät. Kyllä äijät nauroi, kun Matti vastas, että ei se sitä bensaa syö, vaan se oikein juo sitä.
Vielä käytiin Papinhaminassa katsomassa mihin vaunu laitetaan, jos meidän vakituinen paikkamme on varattu. Nyt siinä oli joku ulkomaalainen henkilöauto, kanootti katolla ja ukko pelas kalastusvälineiden kanssa ulkona. Katsottiin varapaikka ja sitten takasin Palsille.
Korjattiin pahimpia kuoppia Pahaojan tieltä ja suon yli menevän siltarummun sivuja. Poroportin jälkeen tie on niin kamala, että lapiolla ei sitä pysty korjaamaan. Lähempää Palsia korjattiin enempi. Kiehisen ja meidän mäki jäi huomiseksi. Oltiin aivan poikki kun klo 19.30 oltiin vaunulla. Istuttiin ulkona 15 minuuttia ja sitten laittamaan tavaraa laatikkoon. Täytettiin sitä oikein ajatuksen kanssa ja nyt se onkin aika hyvässä järjestyksessä. Saunan lattialaatat laitettiin Maken väen leirin pressun alle. Enää eivät Kuukkelit tule katsomaan. Ovat kai oppineet, ettei siellä enää asuta. Klo 21 saatiin homma kuntoon. Vielä vietiin tavaraa rannan laavuun. Klo 21.55 oltiin vaunulla.
Ilma edelleen upea. Kurun päässä taivas aivan punainen. Se tietää kaunista ilmaa huomiseksi.
Taas istuskeltiin vaunun edessä ja kuunneltiin klo 22 säätietoja, kun Viissatanen tuli vaunun yläpuoleiselle rinteelle. Heitin päivällä Kuukkeleille nakinpaloja. Ne kätkee ruokailusta yli jäävän sapuskan jäkälikköön. Niitä se kettu kaiveli maasta ja söi. Sitten se meni tielle ja sain zuumilla otettua siitä pari kuvaa. Toivottavasti se näkyy niissä.
Tein nuotion ja grillasin hilloleipiä. Hillo loppui.
Ollaan aivan rättiväsyneitä. Upea, ohuen pilviverhon samentama täysikuu paistaa Kuusiojan suunnalta.
Se mies, joka oli Souvareiden valtauksella, on lähtenyt pois, koska auto on häipynyt. Nyt täällä Palsilla on vaan Timppa ja me.
Klo 0.15 Matti meni nukkumaan. Uhkasi lähteä jo klo 8 vaskaamaan.
Make kysyi uuden hippumatton leveyttä. Anneli mittasi sen. Se on 206 mm. Klo 1 yöllä on ulkolämpö +4. On hyvä kun yöksi ilma viilenee. Etelään ei tee mieli lähteä ennen kuin helle siellä vähän laantuu. Nyt taidan lukea ja mennä vähän tavallista aikaisemmin nukkumaan.
Hyvää yötä.

Tiistai 27.8.2002
Edelleen upea ilma.
Ulkoa sai päästää lämpöä sisälle. Matti rullasi idealsidettä pöydän vieressä.
Aloin aamutouhut. Kahvin jälkeen Matti oli joka aamuisella huussireissullaan käynyt korjaamassa rännin katospressun pois.
Ilma vain lämpeni. Rauhallista ja kaunista on.
Lähdimme korjaamaan Kiehisen mäkeä. Jo keväällä ukkossade vei hiekat tiestä koko mäen matkalta. Noin puolimetriä leveän ja 20-30 senttiä syvän ojan teki tiehen. Volvolla sen pääsee väistämään, mutta vaunun kanssa ei. Kyllä kädet venyi kun kannoin maastosta ämpärillä kiviä uran täytteeksi. Matti kantoi lapiolla maata kivien väliin ja päälle. Varmaan sata lapiollista siihen meni. Emme silti täyttäneet ojaa kuin sen verran, että vaunun siitä voi vetää niin, ettei se muljahda ojaan. Meistä molemmista oli aivan ilma pois. Tukat ja vaatteet aivan märkinä hiestä. Jatkettiin vähitellen tietä eteenpäin, josko korjaamista pitäisi jatkaa. Vähän kuin vahingossa ajettiin kioskille asti. Siellä oli tuttuja kaivajia, niin kuin aina.
Molemmat otimme pullaa ja kahvia.
Anneli sanoi, että se hukassa ollut Metsähallituksen mies on löytynyt. Rajavartija oli sanonut, että kunnossa on ollut mutta ei ole lupa sanoa mistä se löytyi.
Joku muu oli tiennyt, että sillä on sellainen lääkitys, että jos lopettaa niiden ottamisen niin menee pää sekaisin. Hyvä, että ei ole pahasti käynyt.
Sekin vanha, kokenut vaeltaja joka katosi Inarista Sevettijärvelle tekemällään vaelluksella, on nyt itse tullut Sevettijärven kylään. Hän oli lähtenyt melkein ilman varusteita reissuun ja aikonut elää luonnon antimilla, mutta jokin meni pieleen. Oli laihtunut 19 kiloa ja ajantaju oli kuusi päivää myöhässä. Oli kyllä nähnyt lentokoneet ja kopterin, mutta ei näyttäytynyt niille kun ei tajunnut, että häntä voidaan etsiä. Ovat saaneet selville, että se on luultavasti ollut 5-6 päivää paikallaan muutaman kilometrin päässä Sevettijärvestä. Ivalon sairaalaan se oli viety toipumaan. Näin voi kokenutkin vaeltaja joutua pulaan.
Kioskille on ilmestynyt Keltavästäräkki. On se hieno. Aikaisemmin päivällä Matti sai otettua kuvia Kuukkelista meidän leirissä. Toivottavasti onnistuivat.
Pesin, kuumensin ja rasvasin muurikan ja nyt se on loorassa talvikorjuussa. Myös teltan pöytä, astioita ja muuta sälää vietiin loodaan. Teltan lattialaatat pinottiin rappujen päälle, jotka oli ensin sovitettu ulkopadan eteen. Nyt niissä on pressu päällä ja lavat kuivina talvikorjussa. Vesikupin jätin pataan ja toinen otetaan mukaan, kun Sotajoesta saa ämpärillä huonosti vettä.
Kattilat ja pannut pakkasin koriin ja kori on Volvon lattialla apumiehen jalkatilassa. Toinen kori on vielä sisällä vaunussa. Siinä on arempaa tavaraa ja se matkustaa Volvon etupenkillä. Vaunun vetäjä tulee huomenna klo 14.
Rannan laavu on vielä purkamatta. Majailemme siellä kunnes kaikki on kunnossa ja lähdetään etelään.
Joku mies tuli pitkin rinnettä Matin luokse, kun Matti korjasi isoa mäkeä. Oli ihmeissään, että missä hän nyt on. Oli tullut vissiin muijansa tai kaverinsa kanssa suunnistamalla Tolospään suunnalta, tarkoituksena mennä Selberin ojalle. Olivat suunnistaneet melkein kilometrin liikaa oikealle.
Mies tuli vielä illalla rannan laavulle ja pyysi ostaa tupakkaa. Annoin sille vajaan askillisen. Se sanoi, että kaveri on lammen rannassa ja hän oli saanut Tammukan lammesta.
Kävimme vielä myöhemmin looralla ja samalla Maken väen leiristä katsomassa, mitä ne häärää tai ovatko vielä siellä. Siellä oli narulla vaatteita ja ne rakensi Souvareiden jättämistä lautalavoista jotain häkkyrää. Telttaa emme nähneet.
Majoituimme vaunuun klo 22. Molemmat aivan naatteja. Löhöttiin molemmin puolin pöytää niin kauan, että tuli pimeä. Sitten vasta olo korjaantui. Klo 22 jälkeen on muutaman kerran sade vähän rapistellut vaunun kattoa. Pilviä on, mutta Hewin päällä näkyy kuu. Klo 1.30 ulkolämpö +10. Palsi kohisee taas aika lujaa. Kyllä se matalapaineella enempi metelöi. Vettä siinä on aika vähän ja sade niin heikkoa, että sen noususta ei ole kysymys. Laitan kellon soimaan aamulla. On pakattava loput tavarat ja tiskattava tiskit. Toivon, että huomenna ei satais ja että vaunu saatais eheänä Papinhaminaan.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 28.8.2002
Heräsin klo 10, kun Matti piti soivaa herätyskelloa kiinni korvassa.
Matti oli jo keittänyt kahvit. Luojan kiitos, on melkein kaunis ilma. Tuulee lännestä ja vain osittain pilviä.
Hommat aloitettiin heti. Klo 11 oli jo aamutoimet tehty, matot hakattu ja vaunu siivottu. Nyt Matti krapaa kelosta tehdystä kynttilänjalasta steariinia nuotioon. Aurinko paistaa. Tiskivesi on lämmintä. Kuukkelit syö västäräkeille vietyjä kauraryynejä. Ei kelpaa Matin paloittelemat kypsät perunat, kun niissä ei ole kastiketta.
Ilmastointiteippirulla oli jo pitkään hukassa ja eilen löysin sen muurikan kassista. Nyt se on taas hukassa. Se on pakko löytää. Sitä tarvitaan välttämättä, kun joutuu vaunua peruuttamaan. Matti teki raudan joka estää vaunun jarruja menemästä jumiin kun sitä peruuttaa. Jos sitä ei teipillä sido kiinni, se lentää taivaan tuuliin. Klo 12 melkein kaikki hommat on tehty.
Aurinko paistaa upeasti. Nyt on aikaa vähän katsella ympärilleen. Joku farmari Wolkkari meni Kultalaan.
Ne ihmiset, jotka leiriytyivät tuonne lammen rantaan eilen illalla, ovat siellä vielä. Telttakin niillä näytti olevan ja pyykit tai vaatteet ovat vielä narulla. Matti sanoi, että on tainnut semmonen mies lukea päänsä pehmeäksi, joka lähtee kävellen erämaahan ja on menossa sellaiseen paikkaan, jossa ei varmasti ole kauppaa eikä kioskia ja lähtee ilman tupakkaa. Täältä ne ei pois pääse kuin kävellen tai liftaten. Autoja käy enää harvoin. Onnea heidän matkalleen. Klo 13 aurinko paistaa edelleen. Tuulee puuskaisesti ja pudauttelee nuotiopressua. Matti irroittaa aurinkopanelia.
Klo 14 kaikki kunnossa. Volvo lastattuna kuin kameli, kattoon saakka. Kuskin penkki on ainoa tyhjä paikka koko autossa.
Vaunu on käännetty niin, että sitä voi vain lähteä vetämään.
Istuin penkillä kasseineni vain pari minuuttia kun kyyti tuli. Sanoi heti, että hän aikoo myydä maasturinsa, kaupoista on jo sovittu. Voihan V. Kyllä tuli kumma olo. Hän on puhunut jollekin miehelle, jolla on neliveto lava-auto, että saatais se vetämään ensikesänä vaunu Palsille ja syksyllä pois. Saatiin miehen nimi ja puhelinnumero.
Poroportin jälkeen alkoi sataa kaatamalla. Satoi ensin vettä ja sitten isoja rakeita. Ne pomppi 10 senttiä konepellillä. Sadekuuro loppui ennen kioskia.
Pahaojan oikealla puolella kurussa on kaunis ruska. Volvosta sitä ei ole nähnyt, kun istutaan niin matalalla. Papinhaminassa oltiin vähän ennen neljää. Vakiopaikka oli taas vapaana. Ensin luulin, että sen on joku varannut, kun siinä oli pöytä ja tuoli. Vaunun vetäjä sanoi kiukkuisesti, että täällä ei tuollaisia varauksia oteta huomioon ja että ei niistä tarvitse välittää. Ne on olleet siinä jo kauan ja ovat aivan romuja. Niin ne olikin.
Nyt vaunu ajettiin vähän lähemmäksi rantaa ja vähän edemmäksi kuin ennen, ettei koivu estä tiirailua parkkipaikalle. Sinne vahtaamme joskus jopa kiikarilla. Nyt on vaunu paremmassa asennossa kuin ennen. Matti peruutti Volvolla vaunun rannanpuoleisen pyörän paksun laudan päälle ja vaunu saatiin aivan suoraan, siis vatupassiin.
Aurinko paistaa todella kuumasti. Matti kantoi Volvosta tavaraa ja minä laitoin paikalleen.
Taas tuli kiire, että ehdittäis kioskille kahville vielä ennen viittä.
Ehdittiin kyllä. Kauhavalaiset, joilla on valtaus Harriojalla, tulivat myös kahville. Niillä on tosi iso kissa. Nyt se ei ollut mukana. Mies imuroi Harriojan pohjaa. Lähtevät huomenna kotiin. Voittokin tuli ulkopöytään kahville. Voitto sanoi, että onhan tuossa kioskin pihassa auto, jolla meidän vaunu saa kyydin Palsille ja syksyllä pois. Naureskeli vielä, että kyllä hän hiljaakin vetää jos käsketään. Hyvä tietää, että vetoapua saa jatkossakin. Luulen, että Voitto vetäis nätisti. On ainakin tottunut vetämään todella isoa vaunua. Istuskeltiin yli tunnin kioskin ulkopöydässä.
Matti vei mun vaunulle ja lähti Kuukkeliin kauppaan ja hakemaan ruokavettä. Laitoin jo Palsilla jääkaapin sulamaan ja pesin sen nyt. Oli kumma tunne kun pesin ritilät ja voin tuosta vaan käväistä rannassa ne huuhtomassa. Ei ollut isoa rinnettä. Pieni vaan.
Klo19 laitoin perunat kiehumaan. Klo 19. 30 Matti tuli ja syötiin poroa ja perunaa.
Nyt ei mikään laite hajonnut vaunusta vedon aikana. Ei ainakaan vielä ole tullut julki.
Hiljaista on. Tällä alueella ei muita ole. Huilasin puoli tuntia. Tähän aikaan ei pitkää lepoa voi ottaa tai ei nuku yöllä.
Vain muutama auto on kulkenut Kutturan tiellä. Joku mies sotki todella lujaa polkupyörällä Kutturaan päin. On ollut upea, rauhallinen ilta. Matti löhöö ja lukee Iltasanomia. Siitä ei löydy radio-ohjelmaa ollenkaan. Paska lehti.
Melkein täysi kuu nousee nelostien suunnalta. Yhden lapinmiehen äiti oli sanonut, että täysikuu on kahdenhengen kuu. Pilviä on molemmin puolin taivaanrannalla, mutta tässä kohdalla on aivan selkeää.
Ivalon kone on jo jonkin aikaa lähtenyt klo 22.20. Se ylittää Palsin ja jatkaa suoraan länteen. Tekee välilaskun Kittilään, ennen Hesaan menoa.
Kuultiin aiemmin, että taas oli joku mies haettu ambulanssilla valtaukseltaan. Joku sanoi kioskilla, että kai oli eväät loppuneet, eikä pumppu muuten suostu käymään. Sanoivat vielä, että se osasi valita kaikkein halvimman kyydin.
Klo 22. tuli tälle alueelle iso asuntoauto iso kärry perässään. Siitä tuli heti mies ulkoiluttamaan isoa susikoiraa. Matti oli ulkona sauhuilla ja ne jutteli pitkään tuossa tiellä.
Mies kertoi, että menevät liiton valtaukselle kaivamaan. Olivat lähteneet Kirkkonummelta klo viiden aikaan. Pysähdytty oli vain tankkaamaan ja pissattamaan koiraa. Väsynyt tuntui olevan. Heitä oli viime kesänä ollut 4 miestä kaivamassa. Olivat kaivaneet urakalla 8 tuntia päivässä. Ison montun olivat saaneet aikaan.
Täällä ei ole rinteitä varjostamassa ja laitoin kynttilöihin valkean vasta klo 23. Valoisaa riitti niin pitkään.
Nyt klo 0.30 ja on jo aika hämärää. Matti lukee edelleen lehteä. On noussut aika reipas tuuli. Olen viluinen, vaikka vaunussa on lämpöä +20 astetta. Taitaa tulla uni lullaamatta. Huomenna luvattiin etelään sadetta ja tänne poutaa. Katsotaan nyt jaksetaanko huomenna lähteä Palsille vai maataanko koko päivä.
Klo 1.45. Tähtitaivas ja ulkolämpö +7 astetta. Sotajoki kohisee. On hyvä, ettei kohina loppunut kun lähdettiin Palsilta. Kohina täällä on kyllä erilaista.
Kirkas kuu valaisee itäisen taivaan ja pohjoisesta loimottaa revontulet. Värejä niissä ei ole, mutta kauniita ovat silti. Toivottavasti tällä reissulla vielä värillisiäkin nähdään.
Hyvää yötä.

Torstai 29.8.2002
Heräsin klo 6. Aurinko oli jo noussut idän suunnalta metsänrajan yli. Pilviä on aika paljon. Join kuumaa vettä, vedin sauhut ja menin takaisin nukkumaan.
Klo 9. 45 heräsin uudelleen. Matti oli noussut aikaisemmin ja silloin oli ollut taivas aivan pilvetön ja upea auringon paiste. Nyt taivas on umpi pilvessä. Matti lähti Volvolla kioskille kahville. Tuli takaisin, kun aloittelin puuron syöntiä.
Kioskilla oli ollut iäkäs mies pystykorvansa kanssa. Se mies istuu siellä todella usein. Se imuroi jotain Sotajoen sivuhaaraa tuolla vastarannalla Kutturan tien toisella puolen. Koskaan sillä ei ole jalassa oikeita kenkiä. On vain yksiremmiset sandaalit tai vanhat vilttitossut. Koira on aina autossa, mutta valtauksella se on vapaana. Ei lähde mihinkään eikä aja poroja. Se mies asuu Sodankylässä ja on vain kerran tänä kesänä käynyt kotona.
Kastelee kuulemma kukkansa aina hengiltä. Hänellä oli ollut valtauksella joku kaveri käymässä. Kertoi, että kun olivat olleet imuroimassa hän oli kaatunut kyljelleen jokeen. Vain hattu oli jäänyt pinnalle. Kun hän pääsi ylös vedestä, piti mennä selälleen maahan ja nostaa jalat ylös, että saappaat ja housut tyhjeni vedestä. Kaveri oli vasta illalla saunassa alkanut nauraa. Oli sanonut, että ei ennen uskaltanut.
Kioskin ulkopöydässä oli tuullut kylmästi. Päätimme lähteä Palsille. Tehtiin tarkat suunnitelmat siitä, mitä tarvitaan mukaan. Ruuanlaittovehkeet otettiin mukaan ja kioskin kautta mentiin. Väkeä liikkuu tasatahtia. Kioskille tuli joku porukka etelästä. Sanoivat että kamala helle siellä on edelleen.
Kyllä Palsintie taas tuntui huonolta, kun on päivän ajanut tasaisella.
On tämä upea paikka edelleen, vaikka täällä on koko kesän jo ollut. Tavarat leireissä just niin kuin ne jätimme. Kultalasta kuuluu koiran haukuntaa. Onkohan imuri-Tapani tullut. Millan ääni se ei ole ja kyllä se jo olis tullut meitä katsomaan.
Haettiin looran vierestä mun ränni ja yksi vesitorvi. Monen paikanvaihdon jälkeen sain sen toimimaan saunarannassa. Virta pakkas sen viemään. Jätin rihlat kokonaan pois. Matti toi kaksi ämpärillistä maata montulta. Heti löytyi nätti hippu ja muutama hengetön. Matti vaskasi viimeiset rihlat ja sai 20 pikku hippua ja paljon hengettömiä. Hieno saalis.
Klo 16 aloin laavussa ruuanlaiton. Jo tuli tenkkapoo. Perunat kiehui kattilassa kaasukeittimellä kun huomasin, ettei ole kahvivesi kattilaa. No, kahvivesi keitetään sitten kun perunat on kypsiä. Sitten huomasin, ettei ole suodatinta. Se käytiin kaivamassa laatikosta talvikorjusta. Seuraava huomio oli, ettei ole mitään mihin kahvin suodattaisi. Onneksi autossa oli termari ja Matti kiipesi sen hakemaan. Matti söi perunoita ja makkaraa ja minä perunoita ja tillisilakkaa. Viimein saatiin kahvit ja Jaffakeksejä jälkiruuaksi. Se siitä aamuisesta suunnittelusta.
Sotajoella oli kova ja kylmä tuuli kun lähdimme tänne. Täällä on aivan rauhallista. Tuuli humisee ylhäällä rinteillä. Lämminkin on auringossa. Ruuanlaiton aikana vähän satoi ja Hewi Goldin päälle tuli hieno sateenkaari. Ehdimme ottaa siitä kuvat ja sitten se katosi.
Klo 19 aikaan lähdimme huussireissun ja yläleirissä istuskelun jälkeen ajelemaan Sotajoelle Papinhaminaan.
Pilviä oli mutta aurinko pilkisteli raoista. Suosillalle oli joku laittanut siihen kuoppakohtaan lisää maata, jonka me Palsille mennessä täytimme. Hieno juttu. Kun laittaa kuopan täyteen ja sotkee maan piukkaan, niin auton paino tekee siihen silti pienen montun. Nyt ei monttua enää ole. Ensimmäisen kerran tänä kesänä joku on meidän lisäksi korjannut Pahaojan tietä.
Olimme melkein kioskilla kun Matin puhelimesta tuli viesti läpi. Päätettiin kokeilla, että miten pitkälle Kutturaan päin on ajettava, että vois soittaa. Sotajoen jälkeen, ensimmäisen ison mäen päällä MOLEMPIEN puhelimiin tuli täydet tolpat. Matin puhelin on toiminut täällä paremmin, mutta minun radiolinjani ei ole inahtanutkaan ennen. Matti soitti Makelle ja minä Mailille. Molemmissa paikoissa asiat hyvin. Maili on ostanut keltaisen -89 mallisen pakettiauton. 3+3 henkeä. Jonttu kai sillä ajelee, kun saa kortin helmikuussa. Tane oli manannut, että pitikö ostaa pakettiauto ja vielä noin karmeen värinen. Pasi oli käskenyt Mailin mennä sillä huomenna töihin JOS se lähtee käymään. Matti sanoi, että onnea Keltuaisesta, mutta sen nimi on kuulemma Tipilintu.
Kun päästiin vaunulle niin molemmilla oli todella vilu. Lämpö päälle ja syötiin kuumaa perunarieskaa ja juotiin teetä.
Ketään ei ole tullut tälle alueelle. Se eilinen asuntoauto oli aamulla lähtenyt jo ennen kuin me herättiin.
Klo 21 ulkolämpö +8. Klo 23 +3. Klo 0.30 taas +7 astetta. Taivas oli mennyt paksuun pilveen. Klo 0. 35 alkoi sataa.
Oli kiva tunne kun saimme taas putsata päivän saaliin. Nyt se on omassa varastoputkessaan. Katsotaan mitä löydämme ennen Poriin lähtöä.
Matti meni nukkumaan. Taidan lukea vähän.
Hyvät yöt.

Perjantai 30.8.2002
Heräsin vasta klo 10. Matti oli taas häippässyt kioskille.
Kioskille oli aamukahville tullut taas samat äijät. Nyt oli istuttu sisällä. Sodankylän ukko on kova tupakkamies ja oli sanonut, että kun hän joskus ajoi nosturia niin hän poltti 7 askia päivässä tupakkaa. Voitto oli sanonut, että kyllä sulla silloin piti olla ainakin kolme tupakkaa yhtä aikaa suussa. Työurakseen se mies on ajanut rekkaa. Jutteli joskus aikaisemmin, että hän ajoi täysperävaunullisen rekan etu ja takaperin ihan mihin vain mutta puolperävaunua hän ei ikinä oppinut peruuttamaan. Aina se oli klinkussa vaikka hän mitenkä olis keskittynyt.
Päätimme lähteä Ivaloon. On haettava 6 kertaa 4 metrin pressu talveksi looran peitoksi ja kunnon kuormaremmit sen kiinnitykseen. Vanhat on niin haperia, että voivat katketa ja siihen ei ole talvella varaa. Matin pitää maksaa vakuutusmaksu, hakea Panadolia, mulle filmirulla ja paljon muuta.
Nyt tänne poikkesi asuntoauto. Matti meni ulos. Kovin siellä pölistiin ja huidottiin käsin. Hakevat kai sopivaa oleskelupaikkaa. Mies näytti jatkuvasti Sotajokea. Lähellä tietä olevalle kukkulalle ne autoineen parkkeerasivat. Olivat Saksalaisia sanoi Matti. Puhuminen suoritettiin käsin.
Ensin menimme tietysti kioskille. Siellä oli tuttu pariskunta joilla on valtaus lähellä Sotajokea Vehviläisen tien varrella. Heidän valtauksellaan ei ole polttiaisia, kun se on kuivaa kangas maastoa. Olivat nyt lähdössä etelään. Jättävät vaununsa tänne talveksi. Toivoteltiin hyvää talvea puolin ja toisin. Nimiä en nytkään muista.
Toinenkin kaivaja, joka kaivaa Vehviläisellä on maanantaina lähdössä kotiin. Hän vie vaununsa mukanaan. Sillä on valkoinen maasturi jossa on punainen lippa. Sanoi, että kun hän maanantaina laitaa maasturin käymään niin hän pysäyttää sen vasta kotona. En kysynyt missä asustaa.
Voitto oli tuonut näytille upean korusarjan. Oli soikea riipus ja korvikset ja sormus. Pohjat ja reunat oli sulatettu Palsin kullasta. Niihin oli mennyt 10 g hienokultaa, joka oli putsattu 18 karaattiin. Kivet oli kaikissa samaa. Voitto on joskus löytänyt Palsilta hienon Korundin. Siitä ne oli tehty. Sormukseen laitettu kiven osa on kalliimpi kuin muu kivi yhteensä. Se oli niin puhdas kohta. Voitto sanoi, että timantin kovuus on 10 ja tuon kiven on 9. Siinä välissä ei ole muita kiviä. Granaatin kovuus on sillä asteikolla 3. Anneli saa ne korut kun he ovat olleet 40 vuotta naimisissa, noin 1,5 vuoden kuluttua.
Matkalla Ivaloon satoi aivan valtavasti. Pilvet ovat laskeutuneet matalampienkin tuntureiden laelle. Lentoasemalta kävimme ostamassa M ja L kokoiset Noitarumpupaidat Mailille. Kaikki muutkin asiat, paitsi kuvien kehitys onnistui hyvin.
Kaunispäällä syötiin tullessa huiputusta ja sitten vaunulle ruokalevolle.
Kyllä oli tarpeen tämä huiloo.
Tälle alueelle on tullut toinenkin vaunu, meistä vähän kauemmaksi.
Klo 20 sataa edelleen, mutta ei enää kaatamalla. Rapistelee vaunun kattoa ja kastelee vaatteet tosi tehokkaasti. Se myyjä Ivalossa sanoi että "Vasta ensi tiistaina heittää satamasta. " Jos niin käy niin silloin jo menee mielellään hommiin.
Kaivajat alkaa poistua ja ruskaturistit saapua. Ensiviikoksi on Saariselkä jo ajat sitten varattu täyteen.
Klo 21 sade loppui. Ilma silti harmaan kostea ja taivas umpi pilvessä. Kävelin pitkän lenkin tällä alueella. Kävin rannassa. Vesi oli noussut niin, että vedenottokivelle ei enää päässyt. Ilma oli kostea, mutta ihmeen lämmin. Itikoita ei ollut. Koski Sotajoen sillan alla kohisee aika lujaa. On kuin kokoajan menis auto Kutturan tiellä. Istuskelin savuilla ulkona. Saksalaisten asuntoautosta sammui valot klo 22. Meille ne syttyivät silloin. On syöty karkkeja koko päivän ja on kamalan puhku olo. Huomisen kuluista ei tietoa. Valokuvat saa Ivalosta huomenna jos on ennen klo13 siellä. Ans kattoo mitä tehdään.
Klo 1 yöllä Matti kävi kusella. Tuli sisälle ja sanoi että " +9 astetta ja helvetin pimeä ja tihkusade." Sateen täytyy olla todellista tihkua, kun katolta ei kuulu pienintäkään rapinaa. Koski kohisee, muuten on täydellinen hiljaisuus. Matti meni nukkumaan. Luen vielä jonkin aikaa.
Hyvää yötä.  

Alkuun

Teittekö viimeisen valtauksen

Lauantai. 31.8.2002
Heräsin klo 9.30. Edelleen pilvistä, sade ajoittaista tihkua. Vähän valoisampaa kuin eilen.
Päätimme lähteä Ivaloon hakemaan kuvia. Kuvia ei saatu. Saimme vain kehitetyt filmit. Lupasivat lähettää kuvat postissa, kunhan saavat koneensa kuntoon. Matti päätti ottaa filmit ja teetetään kuvat niistä Porissa.
Jatkoimme matkaa Inariin. Siellä kävimme Siidan näyttelyssä sisätiloissa. Ulkonäyttely oli katsottu aikaisemmin. Oli hienosti sisustettu museo. Äänet ja tv ruudut olivat aivan uutta. Toiset, esimerkiksi revontulia esittävät ruudut olisivat saaneet olla isompia. Äänitehosteet olivat loistavia. Ostin pienen Maahiskirjan.
Vielä käytiin Inarin hautausmaalla katsomassa Pyrkyreiden palstaa. Sinne oli laitettu päistään käppyrällä olevista kelon oksista iso risti. Sen keskelle oli laitettu kuparilaatasta tehty pieni risti ja siihen oli kaiverrettu palstalle haudattujen kaivajien nimiä. Monet nimet olivat kirjoista tuttuja. Otin rististä kuvan.
Kun lähdin Matin perään, niin kolme miestä jutteli Matin kanssa. Kysyivät missä muistomerkki on. Sanoin, että pyrkyreiden palsta on tuolla. Yksi mies oli hämmästyneen näköinen ja sanoi, että hän kysyi Matilta Heittiöiden palstaa. Matti ei sanonut mitään. Kävi selville, että he hakivat myös sitä muistomerkkiä, johon kerättiin oikein nimilistan kanssa kesällä kiviä ja pyydettiin talkoisiin sitä tekemään. Sanoin, että se on Ivalon hautausmaalla.
Lähdimme ajelemaan takaisin päin. Poikettiin Savottakahvilassa Kaisalta kysymässä koska pääsisi saunaan. Sauna käytiin laittamassa lämpeämään ja puolentunnin päästä päästiin löylyyn ja pesulle. Kyllä pesimme. Ainakin kolmen saunomisen verran. Nyt on hyvä olo.
Sade oli loppunut ja pieniä kirkkaita läiskiä näkyi Sotajoen takaisella taivaalla.
Syötiin, juotiin ja löhöttiin vähän ja lähdettiin kävellen Kutturaan päin kokeilemaan toimiiko puhelimet. Toimivat eka mäen päällä. Lähetin päivällä viestin Seijalle, Makelle ja Mailille, että käytiin Pyrkyreiden palstalla. Nyt Seijalta tuli viesti että "Mikä se on?" Anita viestitti että "Kävittekö varaamassa itsellenne viimeisen valtauksen?" Jatkoi siihen kohteliaasti, että taitaa silti olla liian aikaista.
Vastasin Anitalle ja laitoin viestin myös Mailille. Matti laittoi viestin Makelle ja Make soitti heti takaisin. Ne jutteli varmaan puolituntia ensikesän kaivamisesta ja pumpuista.
Oli hieno, raikas ilma vaikka oli aivan pilvistä. Vähän kädet meinas palella.
Vaunulla keitin mustikkasoppaa ja Matti kävi viruttamassa siivilän joessa.
Saksalaisten asuntoauto oli vielä täällä ja perälle oli tullut toinen vaunu. Ne kulkee asioillaan avolava Toyota maasturillaan. Tulivat illalla vaunulleen ja siellä on siitä asti ollut iso nuotio pihassa. Sillalta olis saanut hienon kuvan siitä, mutta kamera oli tietysti vaunussa.
Nyt klo on 23.30. On vain löhöilty. Matti lukee Ilta-Sanomia ja minä laitoin pampulat päähäni ja aion lukea kirjaa. Koski kohisee tosi lujaa. Vesi on noussut paljon vaikka on satanut vasta vähän aikaa. Mitenkähän Palsilla mahtaa vesitilanne olla. Niin vähissä se oli, että vois vähän noustakin.
Tähän vaunun kohdalle jokeen tuli aivan musta vesilintu, jolla oli valkoiset laikut kyljissä. Kirjassa ei ole muuta vesilintua sen näköistä kuin Riskilä. Pitää vielä kotona tarkistaa.
Hyvät yöt.

Sunnuntai. 1.9.2002
Aamulla edelleen tihkusade.
Matti oli häipynyt kioskille. Nyt selvisi että filttitossumiehen nimi on Viljo ja hänen pystykorvansa nimi on Nalle. Viljo oli ollut kahden miehen kyydissä aamukahvilla. Anneli oli sanonut, että Aatu on tullut Palsille, mutta Rantala ei.
Kutturan suunnalla taivas vähän selkenee.
Klo 12 aikaan lähdettiin ajelemaan ilman päämäärää, paitsi ensin tietysti kioskille.
Anneli sanoi, että saksalaiset oli eilen käyneet heidän vaunullaan pyytämässä latausta kännykkäänsä. Oli vaikeuksia saada ne ymmärtämään, että heilläkään ei ole sähköä.
Voittolla oli parin taskulaskimen kokoinen tulkkauskone. Saksalaiset tuli pyörillä kioskille ja taas kokeiltiin tulkkikonetta. Aika vaikeaa se oli. Kone tarjosi vaikka mitä sanoja. Se selvisi, että he ovat Länsi-Saksasta ja paikkakunnan nimikin, mutta sitä en muista.
Paikallisuutisiakin kuultiin. Joku oli ajanut Kutturantiellä autonsa ihan romuksi. Yhden ylitettävän ojan kohdalle oli sortuman vuoksi laitettu keltaisia tolppia ja lippusiima. Siitä se oli vetänyt ojaan ja päin vastapankkaa. Se oli mennyt täräyksestä vähän pöperöksi ja soittanut hätänumeroon. Niillä oli ollut kova homma selvittää, että missä päin Suomea se ojanpohja on, sillä mies oli vain huutanut, että täällä ojan pohjalla hän on. Viimein siltä oli saatu selville, että Kutturan tiellä ja sitten olivat hälyttäneet Ivalon poliisin. Oli siinä tuuria mukana. Oli kioskilla sanonut, että ajoi seitsemääkymppiä ja tielle hyökkäs Ahma tai Karhu. Sitä hän väisti ja lensi ojaan. Kyllä se oli ollut ylpeä, kun paikalle oli tullut poliisi, paloauto ja ambulanssi. Oli sanonut vielä, että hän pani poliisin puhalluttamaan itsensä ainakin kolme kertaa, ja kyllä oli hyvä että nähtiin, ettei hän nyt ollut kännissä. Joku kertoi naama virneessä sanoneensa, että juu et varmaan ollutkaan. Oltiin kaikki sitä mieltä, että pienen kolauksen olis sietänyt vaikka saadakin.
Voitto antoi meille lainaksi tulkkikoneen, että saadaan kokeilla ja harjoitella sen käyttöä illalla vaunulla.
Make oli pyytänyt Mattia kysymään Voittolta ejektorista. Sellainen kuulemma pitäis tehdä talvella, tai siis Make tekee. Voitto lupasi antaa malliksi mukaan yhden, jonka hän on saanut joltain toiselta. Hänellä on vielä omakin.
Lähdettiin kohti nelostietä. Ensin ajettiin Kiilopäälle. Tihkusateen vuoksi ei voinut kuvata, vaikka kauniita paikkoja oli paljon. Ajoimme vielä Tankavaaraan. Siellä satoi todella rankasti hetken aikaa. Välillä taas aurinko paistoi.
Soitin siskolle. Nyt oli syöpätutkimus kokeiden tulokset valmiit. Aivan puhtaat olivat. Porissa sataa nyt rankasti. Sisko sanoi, että yli kuukauteen ei ole pisaraakaan satanut. Kyllä sitä oli jo ehditty odottaakin, kun kaivokin alkoi olla kuiva. Sade oli alkanut perjantaina. Lauantai aamuna joku pojista oli katsonut ulos ja sanonut, että "Taas sataa."
Illalla tuli aurinko näkyviin. Kyllä oli hieno tunne. Kävelimme tässä alueella pitkän aikaa. Emme lähteneet Kutturan tielle, kun siellä oli varjoista. Maa ja ruoho oli vielä aivan märkää. Oli heikko, mutta selvä iltarusko. Toivottavasti se tietää huomiseksi kaunista ilmaa, vaikka ne sadetta lupasivat.
Se mies, joka kaivaa Vehviläisellä lähtee huomenna pois. Oli tullut toukokuussa. Sanoi, että hän juo kioskilla aamukahvit ja sitten matkaan.
Jos huomenna ei sada niin lähdemme heti aamulla Palsille ja laitamme paikat talvikuntoon
Toivon todella, ettei sataisi.

Maanantai 2.9.2002
Heräsin klo 8.30. Nyt ei sada. Pilvistä kyllä on.
Päätimme lähteä Kahvaan. Tietysti kioskille ensin.
Juteltiin pitkät tovit Annelin ja Voitton kanssa. Kävi jostain ilmi, että heillä on aivan samanlaista kränää keskenään kuin meilläkin. Mielipiteet vain ovat päinvastaiset. Anneli sanoi minulle melkein vihaisesti, että "Älä vain sano, ettet ole horoskoopiltasi Neitsyt." Pakko vastata, että olen kyllä. Aloin jo aavistella, mutta kysyin silti Annelin merkkiä ja Kaurishan se oli. On ihme, että voi olla mielipide-erot niin samanlaiset. Anneli ei mitään paperille suunnittele. Kun tekee esimerkiksi liinoja tai ryijyjä, niin muuttaa välillä tyyliä jos siltä tuntuu. Matti sanoi, että mulla on aina vatupassi ja kaikki suunnitellaan valmiiksi paperille ja sitten suunnitelmaa pitää tarkasti noudattaa. Voitto nauroi makeesti ja sanoi, että hän tekee aivan samaa. Kyllä niiden kanssa aika kuluu.
Lähdimme röykyttämään kohti Kahvaa. Välillä sanoin, että joku on korjannut tietä. Matti väitti, että ne on meidän vanhoja korjauksia. Kiehisen mäessä oli Matinkin myönnettävä, että joku oli hommissa ollut. Sitä oli korjattu oikein kunnolla. Oli otettu iso kivikin pois keskeltä tietä.
Kahvassa kaikki kunnossa. Meidän leiristä otettiin nuotiopressu alas, pyykkinarut pois ja kuivasin kellarin kannen ja peitin sen. Puupino kasattiin tiiviiksi ja peitettiin pressulla. Seijan ja Maken pöytäpölkky laitettiin vesikattilan taakse pressun painoksi. Vielä haravointi ja nyt meidän leiri on talvikunnossa.
Sitten alas rantaan. Kuivattiin talouspaperilla kaikki tavarat laavusta jotka vietiin laatikkoon talvehtimaan. Pläkkiämpäriin laitettiin pienet kaivuukalut, saappaat, keitin, kattila ja paljon muuta kannettiin laatikolle. Laatikon kansi oli märkä. Pressu oli vuotanut. Matti lähti kantamaan pumppua auton takaloodaan ja minä kuivasin vessapaperilla laatikon kuivaksi. Kyllä siinä muutama rulla kului. Kärrystä irrotettiin pyörät ja nekin sai "kiillotuksen" wc paperilla. Hyvin kaikki tavara loodaan mahtui.
Taiteltiin ensin ostamamme paksu mustapohjainen pressu kannelle kaksinkerroin. Siinä ennen ollut ohut muovi oli alkanut vuotaa. Sitten uusi iso pressu seuraavaksi. Ostimme halpakaupasta kaksi isoa kuormaremmiä. Myyjä sanoi, että ne on 20 metriä pitkiä. Eipä olleet kuin 5 metriä. Molemmat remmit oli laitettava yhteen, että riitti laatikon ympäri. Kun remmi oli saatu kiinni, alkoi kuin taiottuna sade. Kyllä kävi tuuri. Ei tullut vain sade, alkoi myös kova riepottava tuuli. Emme mennet poluille, vaan suoraan rinnettä alas laavuun suojaan. Vedettiin rauhan sauhut ja alettiin säkittää saunapuita jätesäkkeihin. Kaksi ja puoli säkillistä niitä oli. Laavu on rannassa todella tarpeellinen. Siellä on nytkin hyvä tuulen ja sateen riepotuksessa huilata ja tehdä hommia.
Sateeseen ja tuuleen oli silti lähdettävä. Matti tietysti huusin kautta. Huusi on pysynyt hyvin kuivana, kun jo aikaisemmin laitoimme pressun sen katolta roikkumaan joka puolelta yli. Rumalta se näyttää, mutta vieläkin jätämme sen siihen. Meidän leiripaikalla ei tuullut.
Aikaisemmin, kun olimme loodalla, Kuukkelit tuli kysymään ruokaa. Meidän leiriin ne ei tulleet. Maken väki taisi sittenkin voittaa ruokintakisan. Nyt meillä ei ollut evästä mukana, mutta ensikerralla otamme ja laitamme Maken väen leiriin.
Matkalla takaisin oli sade melkein loppunut, mutta tuuli niin lujaa, että vesi tuli melkein vaakasuoraan. Pakollinen kioskilla käynti ja sitten vaunulle. Kutturan suunnalta tuulee todella lujaa. On pirun kylmä. Vaunu oikein tuljahtelee tuulenpuuskissa. Sade kyllä loppui.
Keitin maalaispossusta lihasoppaa ja otettiin kunnon ruokalepo.
Nyt klo on 20. Tuuli on kääntynyt lähemmäksi länttä ja taivaanrannalla näkyy jo siivu selkeää taivasta. Tuuli se on joka ilman putsaa.
Joku asuntoauto kävi alueen perällä ja tuli heti takaisin. Me nostettiin takaikkunasta kättä ja se pysäsi heti tuohon tielle. Matti meni ulos ja ne jutteli pitkään. Oli nuorehko mies. Kotoisin Turusta. Asuu nykyään Oulussa ja on nyt neljän kuukauden vuorotteluvapaalla. On kierrellyt pitkin Lappia ja haeskelee sellaisia paikkoja, missä muita ihmisiä ei olisi. Lähti katsomaan Kutturan suunnalle, josko sellainen paikka löytyis. Jos ei, niin hän tulee tänne takaisin. On noukkinut saavillisen Variksenmarjoja ja sanoi noukkivansa lisää.
Aurinko on juuri menossa puiden taakse Sotajoen toiselle puolen. Vielä klo 20.30 se paistoi jopa vaunuun sisälle.
Voitto meni kohti Kutturaa pakettiautollaan. Taitavat mennä Vuijemin valtaukselleen saunomaan.
Se mies asuntoautoineen tuli takaisin ja pysäsi meidän vaunun kohdalle. Jutteli, että jokaisen sivutien päässä oli ollut valtaus. Ei oikein tiennyt jääkö tähän yöksi vai lähteekö Saariselälle tansseihin. Hyvää yötä se toivotteli ja meni autoineen alueen perälle. Kyllä se ajaa lujaa. Taitaa Variksenmarjat olla hillona saavissa. Se on merimies ja eläkkeeseen on aikaa vielä 6 vuotta. On se nuoren näköinen tai sitten pääsee aikaisin eläkkeelle.
Joku mies kioskilla jutteli, että hän kävi keväällä Palsilla Timpan tykönä ja Timppa oli alkanut siivota. Jopa petivaatteet ja matto oli ulkona tuulettumassa. Hän oli sitä itsekseen ihmetellyt. Ei ole Timpan tapaista täällä liikaa siivota. Nyt hän oli käynyt siellä uudelleen ja petivaatteet ja matto olivat edelleen narulla ulkona.
Perjantaina Timppa oli käynyt kioskilla ja sanonut että hän joutuu lähtemään pois jo tämän kuun lopussa. Ajokortti menee vanhaksi, eikä Ivalon terveyskeskus ota ulkopaikkalaisia vastaan ajokortin tähden.
Päivällä kioskilla Anneli katseli lehdestä kolmen päivän sääennustetta. Tämän päivän ennuste oli jo mennyt aivan pieleen. Voitto naljaili pöydän toiselta puolen, että minkähän viikon lehti sulla mahtaa olla. Anneli totesi aivan vakavana, että "Mitä sen on väliä." Sellainen tunne täällä todella on, että on sama mikä päivä tai viikko on menossa.
Klo 22 tuli parkkipaikalle vaalea henkilöauto iso vaunu perässä. Pysäsi huusin ja roskiksen väliin ja sammutti heti valot. Menivät suoraan vaunuun ja minuutin päästä vaunusta sammui valot ja hiljaista tuli. Taisivat olla todella väsyneitä.
Klo 23 nousi nelostien suunnalta kirkas kuun sirppi. Taivaanrannalla on taas kirkas raita, vaikka muuten on pilvistä. Hiljaista on. Pariin tuntiin ei yhtään autoa ole kulkenut. Koski vain kohisee. Se kuuluu hyvin vaunuunkin, vaikka kattoluukut ovat kiinni. Joku mies kioskilla sanoi, että Sotajoen pinta on noussut puoli metriä. Hänellä ei enää ole mitään asiaa montulle.
Päivä on pulkassa ja toivon, että ilma huomenna olisi edes kuiva, vaikka ei aurinko paistaisikaan.
Klo 0.30 ulkolämpö +9 astetta. Saman se on ollut jo monena yönä.

Tiistai 3.9.2002
Heräsin klo 6. 30. Edelleen todella kova tuuli. Ei ihme, että antoivat radiossa tuulivaroituksen. Pitäisköhän kääntää vaunun nokka kohti tuulta. Nyt tuuli puhkuu suoraan sivulta ja pudauttelee vaunua oikein kunnolla. Join sokerinpalan kanssa mukillisen kuumaa vettä ja nostin idän puolelta rullaverhon ylös. Kirkas aurinko oikein räväytti päin naamaa. Se oli noussut jo pari metriä metsän yläpuolelle. Vaunussa on lämpöä 17 astetta. Jätin rullaverhon ylös, kun aurinko tuntui niin lämmittävän. Menin takaisin nukkumaan.
Heräsin klo 10.10. Vaunussa +20 astetta. Kirkas auringonpaiste edelleen.
Matti oli häipynyt. Luultavasti ensin Ivaloon ja sitten kioskille.
En ehtinyt laittaa puuroa ja kahvia tulemaan, kun Matti jo tuli. Oli lähtenyt Ivaloon jo klo 8. Tullessa poikkesi tietysti kioskille. Voitto oli sanonut, että tämän alueen perällä, kun ylittää suon pitkospuita pitkin, on hieno tulenvärinen puu. Se pitää käydä kuvaamassa. Matti oli sanonut käyneensä jo Ivalossa. Siihen Voitto, että "Sinähän olet kuin kollikoira. Kun vähänkin löysää narua niin heti reviiri suurenee."
Kioskinväellä on Annelin sisko miehineen vieraisilla ja Voitto oli lähtenyt näyttämään niille Palsia.
En vielä ehtinyt pukea, kun eilinen asuntoauto tuli tuolta perältä ja pysähtyi meidän kohdalle. Matti meni ulos juttelemaan. Hetken päästä ne pöykkäsivät sisälle. Miehellä oli videokamera ja Matti haki kultaputket näytille. Kyllä se ihmetteli. Oli pyytänyt saada kuvata kultaa, että hän saa todistaa nähneensä oikeaa Lapin kullan kimallusta. Sisällä ei kimallus oikein näkynyt kunnolla. Veivät putket aurinkoon ulos, tuohon vanhalle lautapöydälle. Siellä auringossa kulta todella kimalsi. Tuuli puhalsi niin, että putket lähti pyörimään. Matti piti niistä kiinni, että mies sai kuvattua. Tuulee suoraan Kutturasta päin. Juotiin vaunussa kahvit ja juteltiin puolitoista tuntia. Miehen nimi oli Martti. On laivalla kokkina. On 50 vuotias ja pääsee eläkkeelle 56 vuotiaana. Oli kiva juttukaveri.
Taivaalle alkoi kertyä pilviä ja lähdimme kiireen vilkkaa kohti Kahvaa. Martti oli vielä kioskilla ja oli ostanut 10-vuotiaalle pojalleen puukon tuliaisiksi. Olikin hieno puukko. Niitä oli kioskiin tullut vasta pari päivää sitten. Martti lähti ja toivotti monta kertaa hyvää jatkoa meidän elämällemme. Niitä toivotuksia on nykyään saatu todella paljon, kun väki lähtee täältä kotiseuduilleen.
Aatukin oli kioskilla. Milla odotti autossa. Aatu sanoi, että viime perjantaina Palsi oli tulvinut oikein kunnolla. Oli repinyt hänenkin siltansa irti, mutta se oli paksulla köydellä rannassa kiinni ja hän sai vedettyä sen takaisin.
Kettu oli härnännyt Millaa. Viissatanen oli ollut asialla. Milla oli lähtenyt kovalla matelillä ajamaan sitä takaa. Kettu oli kiivennyt rinnettä ylös aina noin 10 metriä ja jäänyt katselemaan ja odottelemaan. Useita kertoja sama toistui, ennen kuin Milla uskoi ja tuli nolona takaisin. Aatu sanoi, että jos tappelu olis tullut niin Milla sen olis hävinnyt. On se Viissatanen niin suuri.
Taas Milla oli ollut karkureissulla. Oli lähtenyt Ison Leksan auton perään. Nyt tuli sentään ilman kyytiä takaisin.
Tuuli on edelleen aivan mahdoton.
Kun pääsimme Kahvaan omaan leiriimme, niin tuulta ei ollut lainkaan. Alhaalla kurussa tuuli vähän puuskissa.
Eka työ oli avata loodan kuormaremmi ja laittaa se niin, että se kulki päädyssä olevan lavon pystyosan yli. Nyt se ei pääse luistamaan pois. Laitettiin vielä toinen vanha remmi alemmaksi ja lisättiin kiviä helman päälle. Kurun puolelle kannettiin kiviä ja naruilla pressun helma sidottiin kiviin kiinni. Nyt ilma pääsee kiertämään laatikon alle. Sitten rannan pata tyhjäksi ja kuivaksi. Sinne laitettiin kaksi ämpäriä, saunan vesikuppi ja karhupumppu. Pressu laitettiin kaksinkerroin padan päälle ja kaksi narua ympärille ja helmoille kiviä. Laavusta saunapuut säkitimme jo edellisellä kerralla. Nyt Matti irrotti laavun pressun kiinnikkeet ja samassa tuuli nosti pressun rauhallisesti ilmaan ja laski sen aivan suorana pusikon päälle. Suut auki sitä katselimme. Puusäkit siirrettiin istuintukin viereen. Tumppipullot ja muuta tilpehööriä laitettiin säkkien alle ja viimeiseksi pressu päälle. Isot kivet Matti kantoi pitämään pressua paikallaan. Nyt vain toivotaan, ettei tulvavesi vie niitä keväällä.
Sitten tuli Voitto vieraineen mäkeä alas. Vierailla oli hieno Samojedi. Puhdas ja iso. Se mies valeli naamaansa Palsin vedellä ja hörppäsi kämmeneltään suuhunsakin.
Sanoin Voittolle, että tuolla on meidän monttu ja että Timppa oli sitä mieltä, että pohjalla on kallio. Ei tarvinnut muuta sanoa, kun se paineli montulle. Innostui kovin kun näki kallion. Sanoi, että kyllä se kallio on. Kyykki montussa ja sanoi, että kyllä uurteet on hyvään suuntaan. Montun perällä oleva nuru, joka nousee Kultalan suuntaan, voi olla oikea pesäpaikka. Sanoi, että tämä monttu kiinnostais häntäkin todella paljon. Jos uurre nousisi alaviistoon, niin kulta olisi painunut joelle päin. Kyllä se näki kivessä kaikkea. Luetteli mitä kiveä on missäkin ja tuo ja tuo uurre ei helpolla ole murtunut. Tökkäsi sormensa sivumennen kallioon ja sanoi, että tuossa on granu, tuossa kvartsivuonne ja tuossa sitä ja tuossa tätä. Matti ei kuoppaan tullut, enkä yksin pysynyt niin hyvin kärryillä, että kaikki muistaisin. Vieraat olivat unohtuneet ja olivat jo menneet ylös, kun montusta noustiin. Voitto lähti reippaasti niiden perään.
Huusi saatiin kuivana pakettiin. Kuivikepussi laitettiin säkkiin ja ulos huusin taakse. Epäilen, että siitäkin voi lähteä homeen alku, kun se on kosteaa. Rumasti meni huusi pakettiin. Ei kehtaa kuvaa ottaa. Pressun helmat levitimme irti seinästä ja kiviä pirusti päälle. Taitaa silti olla hyvä, ettei ole niin tiiviisti paketoitu, ettei ilma pääsee kiertämään.
Vielä järjestettiin uusiksi putkikasa, sidottiin kasa puihin kiinni ja laitettiin pressu päälle. Asia selvä.
Kuukkeleita ei nähty, mutta iso kasa laitettiin ruokaa samaan paikkaan, missä Maken väkikin niitä ruokki.
Matti otti meisselin ja vasaran ja mentiin montulle tarkastamaan Voitton näyttämiä kivilajeja. Emme löytäneet mitään ennen kuin kastelimme kallion. Matti lohkasi sen granun irti ja kokeili muitakin paikkoja.
Paksuja pilviä oli kertynyt taivaalle, mutta välillä paistoi aurinko. Tuuli humisi ylhäällä rinteillä. Kahvassa oli kuin toisessa maailmassa, kun tiesi mitenkä ylhäällä tuuli riepoi.
Klo 17 aikaan lähdimme kohti Papinhaminan leiriä. Lämmitimme eilistä lihasoppaa ja ruokailun aikana alkoi sade.
Klo 22 tuulee edelleen lujaa. Pieniä sadekuuroja on mennyt yli vähän väliä. Välillä menee synkkä pilvi ja välillä on selkeää.
Illalla tuli vihreä pakettiauto tuohon notkelmaan, jossa se oli jo pari päivää sitten. Väliajan se on ollut Pahaojan tien vieressä. Taitavat marjastaa. Vielä tuli iso maasturi ja vaunu. Majoittuivat tuonne perälle. Niillä oli iso nuotio ja se sammui aivan äkkiä. Heittivät kai siihen vettä. Niillä oli myös iso musta koira. Se oli liekassa ja sanoi kovat sanat kaikille kulkijoille.
Nyt klo 22.30 on aika hämärää. Kynttilöissä on valo. Pitäis kai laskea rullaverhot, mutta sitten ei näe ulos. Viimeyönä oli todella kirkas tähtitaivas. Mitähän on ensiyönä. Toivon, että tuuli edes vähän tyyntyisi. Meidän piti mennä tuonne mäelle soittamaan muksuille, mutta huomasin sen vasta nyt ja taitavat olla jo nukkumassa. Soitetaan huomenna.
Palsille jäi vielä Timppa, imuri-Tapani ja Aatu.
Meidän puolesta Palsille voi talvilepo alkaa. Tekisi mieli silti mennä sinne vielä kuvaamaan.
Klo1 yöllä ulkolämpö +5 astetta. Kirkas tähtitaivas ja naapurit pölisee ulkona.

Keskiviikko 4.9.2002
Aamulla upea auringon paiste.
Yöllä klo neljä heräsin kovaan rintakipuun. Sormetkin puutuivat. Nousin äkkiä ja join vettä. Maha piti kovaa murinaa ja otin Nexium happosalpaajan. Taisi auttaa, koska kipu vähitellen loppui ja olin nukahtanut.
Aamulla sanoin Matille, että nyt lähdetään kohti etelää. Matilla ei ollut mitään sitä vastaan ja aloimme pakata vaunua matkakuntoon.
Ensin Matti kävi kioskilla kahvilla. Voitto oli eilen illalla tuonut lupaamansa ejektorin malliksi, että voidaan talvella tehdä sellainen. Sillä nostetaan vattä montusta. Matti oli sanonut, että lähdemme kotiin. Voitto harmitteli leikillään, että olis pitänyt unohtaa se ejektori vielä Vuijemille.
Pakkaaminen vähän hidastui, kun koko ajan tuli vaunuja ja asuntoautoja hakemaan paikkaa alueelta, ja kaikki tuli juttelemaan.
Vasta puoli kahden aikaan lähdimme kohti kioskia. Imuri-Tapani oli aamulla ollut kahvilla ja sanonut, "älkää vielä lähtekö. Lumi tulee vasta kuukauden päästä". Edelleen väkeä kioskilla riittää. Anneli tarjosi lähtökahvit ja surkutteli meidän lähtöä. Ihmetteli, että joko teillä on vaunukin perässä. Voitto oli lähtenyt Ivaloon ja soittamaan äidilleen.
Annelin pienen perunasängen päällä oli yöllä ollut pressu, ja pressun päällä oli aamulla jäähileitä. Yöllä oli upea tähtitaivas ja jopa revontulet. Ei ihme, että oli mennyt pakkaselle.
Kello 14.15 lähdimme kohti nelostietä. Lähtölukema Volvon mittarissa 323890. Nelostiellä vähän korjattiin vaunun kuormaa. Toinen petivaate tyyny laitettiin eteen. Kyllä heijaaminen loppui. Viestejä tuli ja meni. Sodankylässä tankattiin ja juotiin kahvit. Taas matkaan. Rovaniemen Shellillä syötiin lehtipihvit lohkoperunoilla ja taas matkaan.
Kello lähenteli kahtakymmentä. Noin kymmenen kilometriä Rovaniemeltä etelään poikkesimme Rovamotellin leirintäalueelle. Täällä on paljon mökkejä ja vaunupaikkoja. Kovan ähellyksen myötä vaunu saatiin paikalleen. Nyt klo 23 vaunussa hienon lämmin.
Sodankylän jälkeen alkoi piskotella vettä ja se muuttui sateeksi Rovaniemen lähellä. Nyt sade on loppunut. Autoja kulkee nelostiellä. Kovalta melulta se tuntuu, vaikka tie on aika kaukana.
Soitin Mailille ja Tane vastasi. Lähtee ensiviikon torstaina Sakken luokse maatyöleirille. Sakke oli vihjannut, että hänellä on piano. Sakke itse soitta rumpuja. Kiva, että Tane pääsi sinne. Jonttukin tuli puhelimeen .Sanoi, että älkää kovin äkkiä tulko, että hän ehtii leikata ruohon. On tehnyt esitelmää Paavi yhdeksännestä. Siitä saa huonosti tietoja. Internetissä ei ole mitään. Hän on monta päivää istunut kirjastossa. Sanoi, että kun tunnilla tekee muistiinpanoja, niin joutuu lyhentelemään sanoja eikä kotona meinaa ymmärtää, mitä on tarkoittanut. Tane soitti meille molemmille puhelimen välityksellä Palmgren konservatorion läksykappaleen. Kyllä oli hieno esitys. On upeeta taas nähdä koko sakki.
Anita, Iitu ja Make soitti. Anni puhui puppan kanssa. Hänellä on huomenna urheilupäivä. Hän ottaa evääksi neljä omenaa, jotka on itse valinnut puista ja vielä sämpylän. Anita on laittanut kepin päähän muovikipan. Kun sillä ottaa omenan puusta, niin eivät kolhiinnu, kun eivät putoa maahan. Anni selitti Matille, että hän valitsi viisi omenaa puusta, puhdisti ne ja niistä tuli liukkaita. Yhden hän söi jo tänään. Leipää, jonka hän ottaa evääksi on myös suunniteltu. On leipä ja tietenkin voita, sitten on juuston siivu, neljä kurkun siivua ja sitten makkaraa. Ja taas makkaraa ja neljä kurkunsiivua ja taas juusto ja sitten tietenkin voita ja vielä toinen leipä. Tarkkaa hommaa. Kyllä niillä eväillä jaksaa urheilla.
Iitu on tänään täyttänyt 65 vuotta. Puhelu Iitun kanssa katkesi, kun minulta häipyi kenttä kokonaan.
Klo on 23.50. On aivan pimeää ulkona. Nelostiellä päin näkyy katuvalot ja motellin vastaanoton pihavalot. Joku mökissä asuva hakkaa jatkuvasti auton ovia. On sitä taas kova tottuminen tähän "sivistykseen".
Olimme lapissa 14.6.-4.9. välisen ajan. Kotiin lähti mielellään, mutta vieläkin tuntuu, että siellä olo jäi kesken. Kestää taas kauan ennen kuin näkee Palsin ja kaikki ihmiset siellä.
Ollaan aika väsyneitä. Ans kattoo riisuuko Matti nyt päällysvaatteet kun menee nukkumaan. Korvatulppia hän EI ainakaan laita.

Torstai 5.9.2002
Heräsin kello 9.30. Matti oli jo käynyt kahvilla vastaanoton ravintolassa. Ilma oli onneksi pilvinen. Ulkona on tällä alueella viisi valkoista suurta ankkaa aivan vapaana. Ruohokentän keskelle on kaivettu vesiallas ja sen keskellä on vesisuihku. Siinä ne ankat käyvät välillä uimassa. Ne oli tullut aamulla polulla Mattia vastaan. Kaksi pienempää oli kiireesti mennyt isomman viereen. Se oli kai niiden emo. Mattikin vähän kavahti, että tulevatko nokkimaan. Eivät ne tulleet. Tarkastivat varmaan, josko saisivat sapuskaa. Vielä oli liekassa kolme lammasta. Joku mies oli juuri ollut vaihtamassa liekan paikkaa. Oli kai jo ruoho syöty siitä kohtaa loppuun. Sitten oli lauma kaneja. Niille oli annettu ruokaa yhden mökin viereen. Harakka hyppi ja pörhisteli kanien keskellä. Yritti kai saada sapuskasta osansa. Mies oli sanonut että niitä pitää vähitellen totuttaa olemaan sisätilassa. Alkaa olla jo kylmät yöt.
Lähdimme tienpäälle klo10.30. Rovamotelli jäi taakse. Aika kova liikenne. Ihmeen vähän asuntoautoja ja vaunuja liikkeellä viime vuoteen verrattuna. Kemi-Oulu välillä edelleen mahdoton liikenne. Mitenkä joku pystyy asumaan sen tien vieressä menettämättä hermojaan. Paljon siellä on omakotitalojakin.
Kasitiellä liikenne rauhoittui huomattavasti. Kyllä on kuuma. Ulkolämpö +22 astetta. Onneksi auringon edessä on utupilveä. Vähän jälkeen Raahen poikettiin taas Järvelän Järven kauniille levähdyspaikalle laittamaan ruokaa. Heti meidän perään tuli auto ja asuntovaunu. Mies ja nainen olivat Turun liepeiltä. Olivat menossa Kilpisjärvelle, jos viikossa ehtivät. Yyterissä olivat viettäneet eka yön ja vähän ennen Oravaista toisen. Heillä oli vuokravaunu ja ukko sanoi, että on kuin kivirekeä vetäisi. Autokin käy aivan kuumana. Niillä oli melko uusi Ooppeli. Ne lähtivät pohjoiseen ja me perunoiden syönni jälkeen etelään. Paljon lähetimme viestejä ja saimme myös. On hienoa olla puhelimella yhteydessä kotiin matkan aikana. Oli tarkoitus ehtiä Oravaisten leirintäalueelle yöksi. Ilta alkoi jo hämärtää, kun kello 20.10 ajettiin pysäköintipaikalle. Kahvila, johon ilmoittaudutaan oli suljettu klo 20. Voihan iso-Vee. Huomattiin yksi sivuovi, joka vielä oli auki. Kävin koputtelemassa siihen ja huutelemassa. Täydet valot siellä oli, mutta ketään ei näkyny. Menin viimein sisälle. Sieltä pääsin isoon keittiöön. Seinillä riippui pitkiä rivejä puukkoja, nuijia, lastoja ja kattiloita. Koneita ja altaita seinänvieret täynnä. Ihmistä ei vain löytynyt. Yritin saada numerotiedustelusta paikan numeron, mutta seinässä olevalla nimellä ei numeroa löytynyt. Viimein nuori nainen tuli ovesta ulos ja saimme kuin saimmekin ilmoittauduttua sisään.
Nyt ei Matti kiertänyt vaunupaikalla ympyrää niin kuin viime vuonna. Pysähdyimme jo portilla ja käytiin tarkastamassa maasto ja katsottiin mistä kannattaa ajaa. Pitkin nurmikkoa sitten sähkötolpan viereen ajettiin, mutta nyt on hyvä aamulla lähteä liikkeelle. Ei tarvinnut Matinkaan hermoilla, kun koko alueella ei ole ketään muita. Klo 20.30 oli vaunun jalat laskettu alas ja asetuttu asumaan. Matti lähetti viestejä, ja moni vastasi. Raija viestitti, että nauttikaa olostanne. He katselevat saaressa merta ja kuuntelevat kaukaista ukkosen jyrinää. Maili on Tanen kanssa kotona löhöämässä. Jonttu on Jennyn tykönä.
On tämä siisti paikka. Kävin tiskaamassa huoltorakennuksen keittiössä ja Matti viihtyi vessassa. Sitten haettiin vaunusta puhtaat vaatteet ja mentiin suihkuun. Elellään kuin privatissa, kun muita ei alueella ole. Ilma on mitä parhain. Meri aivan tyyni. Vähän sumuinen. Saaret kyllä näkyy. Istuttiin ulkona savuilla ja katsottiin idän suunnalta taivasta, kun siellä salamoi. Jyrinää ei kuulu. On kai niin kaukana. Ilma on vähän viilentynyt. Meille 17 astetta tuntuu aika lämpimältä. Palsilla piti ottaa takki päältä, jos lämpöä oli yli 14 astetta. Klo on 24. On syöty iltapalaksi perunarieskoja ja nakkeja.
Jonttu kysyi onko lihaa tulossa. Matti lukee lehteä ja täyttää ristikoita. On alkanut tuulla. Kattoluukusta possahtelee vähän väliä. Kasitellä on jatkuva autojen jyrinä. Ei se minua häiritse. Laitan korvatulpat kun menen nukkumaan. Toivottavasti huomenna ei ole kovin kuuma päivä. On raskasta matkata heleteellä. Aamulla otamme kuvia, kun viimevuonna ne jäi ottamatta tästä alueesta. Klo 1 yöllä alkoi raju ukon ilma. Ei paljon satanut, mutta jyrisi senkin edestä. Toivottavasti se raikastaa ilmaa.

Perjantai 6.9.2002
Heräsin klo 9.30. Hieno ilma. Pilvistä ja lämmintä, mutta ei sada. Matti oli lähtenyt kahville päärakennukseen. Olen nukkunut hyvin. Korvatulpat auttavat, vaikka kattoluukkukin oli yöksi jäänyt auki. Ulkona +17 astetta. Ei tarvita lämmitystä. Vähän pelottaa matkan teko, kun on aika kova ja puuskainen sivutuuli.
Merellä on lokkeja niin paljon, että näyttää kuin siellä olisi valkoinen läikkä vedessä. Saaret näkyy hyvin, mutta ulapalla on utua.
Aamutoimet tehtiin ja pakattiin taas vaunu matkakuntoon. Otin kivinäyttelystä kuvia.
Lähdettiin kohti Vaasaa. Aikalailla tuuli pudautteli vaunua. Onneksi on pilviä, muuten olis mahdottoman kuuma. Närpiössä vakipaikassa juotiin kahvit ja matka jatkui. Nyt ei mutkittu ylimääräistä Vaasan ohituksessa, vaan pysyttiin koko ajan kasitiellä. Taas saatiin paljon soittoja ja viestejä. Meidät toivotettiin tervetulleiksi kotiin. Vähän jälkeen Merikarvian syötiin levähdyspaikalla kylmiä nakkeja. Minä söin kolme ja Matti neljä.
Kotona oltiin klo 16.30.
Siellä oli piha kuin viidakko. Kaikki niin vihreää. Ruoho ja koivut ja kaikki. Oli haikea lähteä Lapista, mutta oli kiva tulla kotiin. Nähdä pojat ja Roope ja Lissu. Muut tuli kesän aikana kyllä nähtyä. Outoa liikkua taas sisätiloissa, kun vaunu ehti tulla niin tutuksi.
Ensi kesänä taas lähdetään, jos Luoja suo.

Alkuun

 www.maisanpaja.net