Kahva 6922/1, Palsi

Sampun päiväkirja 2003

TÄMÄN SIVUN SISÄLTÖ 

Vessoissa oli oikeat pytyt 

Base paarma

"Tämä on kultaa!" 

Enontekiö on siellä, mistä ajetaan Amerikasta Suomeen 

Lapinharakka voi syödä Viljamin 

Isomus ei tahdo miehen nimeä 

Palsikin meni kuralle 

Tunturissa ilmat vaihtuu alle minuutissa 

Ei se siellä voi olla, kun se on lapissa

Kutturassa asuu riuku

Löylykauhalla soppaa sokeriaskiin

Turistin perkeleen teltta lensi vastaan  

Turskalimpun voimalla Jaska nurin 

"Nalleko se siinä" 

Kaikki valuu kohti etelää 

Tähän mennessä julkaistut:

Vuosi 1999
Sotajoki
Valtausta etsimässä

Vuosi 2000
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2001
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2002
Anitan päiväkirja
Maken päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2003
Maken päiväkirja 
Sampun päiväkirja  
Anitan päiväkirja 
Matin kronikka 

Vuosi 2004
Sampun päiväkirja 

Vuosi 2005
Sampun päiväkirja 

----

Tulossa vielä ainakin:

Vuosi 2004
Anitan päiväkirja

Vuosi 2005
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2006
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2007
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2008
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2009
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2010
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Yllä näkyvän käsittelyn saavat kaikki uudet "yrittäjät".

Torstaina 3.7.2003 klo 1.45 lähdimme kohti pohjoista
Lähtömme siirtyi aiotusta yli kuukaudella eteenpäin. Suola arvoni putosi alle sietorajan ja jouduin sairaalahoitoon ja toistamiseen vielä osastolle kokeisiin. Nyt ovat arvot kohdallaan ja Pääkkönen antoi luvan lähteä. Kehotti varomaan liiallista veden juomista ja käyttämään normaalisti suolaa.
Ajamme edelleen valkoisella Volvo 240.sellä. rekkari EJT-750 ja vanha tuttu on perässä tuleva Eriba Novakin.
Volvon mittarissa lukema 335343. Ulkolämpö +15,9 astetta.
Klo 3 hirvi ja vasa ojassa tien vasemmalla puolella. Onneksi pysyivät siellä.
Klo 4 ajoimme levitykselle puuronkeittoon. Yritimme ottaa pienet torkut, mutta taitaa menohalut olla kovat, kun kumpikaan ei saanut unta.
Maili ja Anita olivat jo yöunensa nukkuneet, kun molemmilta tuli viesti. Matti vastasi viesteihin ja vähän harmitti, kun ei itse ehtinyt ensin viestittää. Jatkoimme matkaa.
Klo 5.50. hieno hirvi tien oikealla puolella. Taivas onneksi pilvinen. Ulkolämpö +16 astetta.
Klo 7. Jo aurinko paistaa. Nyt se paistaa sivulta mutta Vaasan jälkeen tie kääntyy kohti koilista ja silloin se paistaa päin pläsiä.
Klo. 8. Ulkolämpö + 20 astetta. Taivaanrannalla vähän utua. Hyvin on matkanteko sujunut. Pysähdyimme venyttelemään. Riistapirtin ohitimme vahingossa.
Klo. 8.15. Pietarsaaren Nesteellä. Joimme kahvit ja pestiin tuulilasista itikanraadot pois. Kuuma ilma.
Klo. 9.40. Kalajoella parkissa. Vaunu on puiden varjossa, mutta voi isä että on silti kuuma. Otin kotoa mukaan kanakastiketta ja nyt keitin riisiä ja syötiin. Raijalta tuli viesti. Kysyi, että onko Karttusen Tomi Ollin poika. Tomi oli eilen ollut telkkarissa, Satahäme soi ohjelman Kultainen harmonikka kilpailun finaalissa. Oli kai ollut viides tai kuudes. Matti soitti Raiviolle ja Seija toivotti hyvää jatkoa matkalle.
Yritimme nukkua. Pakotin Matin laittamaan korvatulpat. En tiedä nukkuiko, mutta kuorsasi sitten hereillä jos ei nukkunut. Klo 12.30 noustiin ylös. Ulkolämpö +22 astetta. Vaunu laitettiin kuntoon ja jääkaappi akuille ja matka jatkui klo 13. Onneksi on reilusti pilviä.
Make soitti telepisteeltä. Ei häävit oltavat ole Kahvassakaan. On ollut niin kuuma, ettei varastoteltassa pysty edes syömään ja ulkona on paarmoja, mäkäräisiä ja polttiaisia. Ne käyvät kimppuun, sanoi Make.
Olivat menneet Raahenpirtille Retsan ja poikain luokse syömään. Paksut hirsiseinät kai pitää sen viileämpänä kuin teltan. Retsa ja pojat eivät vielä olleet tulleet Kahvaan pirtiltä. Heillä on pakkaaminen ja tavarat on kannettava autolle. Lähtevät tänään kohti Poria. Retsan pitää ehtiä huomenna klo 17 Porista lähtevään koneeseen.
Make lähti alas Kahvaan odottelemaan porukan tuloa. Ylhäällä telepisteellä on ollut pitkään aivan tuuletonta ja haisevan kuumaa. Nyt oli heikko tuuli ja muutama isompi pilvi näkyvissä. Lapin radio oli luvannut viilenevää jo tänään. Make oli tyytyväinen. Make ja Anni lähtee Krouveja saatille ja menevät saman tien kylpylään Saariselälle. Make lupasi soittaa vielä illemmalla.
Klo. 13.15. satoi muutama pisara tuulilasiin. Iin Shellillä klo. 15.40. Juotiin kahvit ja matka jatkui. Kemistä käännyttiin kohti Rovaniemeä. Ilma vain kuumeni. Voi isä, että osaa olla tukalat oltavat. Pahimmillaan ulkolämpö +30,7 astetta. Auton pinnat sisältäkin ovat niin kuumat, että hätkähtää jos käsivarsi niihin käy. Paksuja pilviä on ollut jo pitkään edessäpäin, mutta ne aivan kuin menevät edellä. Meidän kohdalla on kirkkaansininen taivas ja auringonpaiste sen mukainen. Pojat ja Retsa ovat tulossa alaspäin ja sanovat pilvistä samaa. Heitäkin ne pakenevat, mutta eri suuntaan. Kumma juttu. Me ajamme kohti toisiamme ja molempien edellä kulkee pilvet poispäin. Tane sanoi, että kuinka vi**ssa voi olla näin kuuma.
Sovimme, että treffaamme Rovaniemellä ja menemme yhdessä syömään. Oli puhe, että mentäis ravintolaan, jonka katolla on kärryjä ja traktoreita. Me ehdimme siihen ensin ja todettiin vain, että se oli lopullisesti suljettu.
Tapasimme Rovaniemen Shellillä. Retsa tarjosi kaikille Havaijinleikkeet ja kahvit.
Kyllä pojat ja Retsa olivat täysin aitoja kullankaivajia. Tanellakin oli komee parta. Jonttu oli niin likainen, ettei pohjaväriä näkynyt. Oli niitä hieno nähdä. Juttua riitti ja matkan tukaluus unohtui.
Klo. 21 me lähdimme kohti pohjoista ja toiset kohti etelää. Heillä on perässä meidän peräkärry, jolla make vei rännit Kahvaan. Maken ei nyt tarvitse ajaa Porin kautta, kun he vievät kärryn kotiin. Sama **tanan helle vain jatkuu, vaikka on "yö" tulossa.
Klo. 22.30 olimme Raudanjoella, levityksellä. Siellä on vessoissa oikein pytyt ja käsienpesu altaat ja mikä parasta: Kraanasta tulee lämmintä vettä. Ilma on vähän viilentynyt mutta vaunu on kuin pätsi.
Minä tein rohkean päätöksen ja hain vessasta ämpärillisen lämmintä vettä ja laitoin ämpärin vaunun viereen ulos tuolille. Sitten komensin Matin kyttäämään, tuleeko joku parkkipaikalle. Riisuin kaikki vaatteet vaunuun ja ulkona pesin itseni. Ei voi kuvailla kuinka hyvä olo tuli. Oli Matti aika hölmistynyt siitä touhusta, mutta kiireesti haki miesten vessasta vettä ja teki saman tempun. Minä olin vuorostani vahdissa.
Menimme nukkumaan ja laitoin kellon soimaan kolmelta, että voimme loppumatkan ajaa vähän viileämmässä.
Matti nukkui, minä en. Klo. 1 nousin keittämään puuroa ja kahvia. Mattikin taisi nukkua vain toisella silmällä, koska nousi heti ylös.
Jäi sanomatta että Make soitti telepisteeltä illalla klo 23. Siellä oli ilma viilentynyt ja alkanut tuulla. Lämpöä oli +14 astetta. Make oli todella tyytyväinen. En osannut kuvitella, että täälläkin on näin kamala helle. Toivon todella että se jo loppuis. Porissakin on kuulemma jo satanut ja ilma viilentynyt.
Klo 3 Sodankylän Nesteellä. Kahvit ja tankkaus. Matka jatkuu. Nyt aurinko räköttää puhtaalla naamalla. Kyllä häikäisee. Porttikosken tienhaarassa Matti näki eka poron. Toinen nähtiin muutaman kilsan päässä. Karhukin oli tien vieressä istumassa. Korvatkin näkyi hyvin. Piti oikein jarruttaa. Ei ollut karhu, vaan iso, ruohojen keskelle jäänyt postilaatikko. Kyllä osasi hyvin meitä hämätä. Vielä nähtiin kolmas yksinäinen poro.
Kutturantien alussa lähetettiin viestejä, koska pian menemme pois kuuluvuusalueelta. Makelle laitoin viestin, että älkää tulko ennen klo yhtätoista, että ehdimme vähän nukkua. Kutturantiellä, vähän ennen kioskia oli tiellä kaksi isoa ukkometsoa. Eivät pitäneet mitään kiirettä ja otin useita kuvia niistä.
Klo. 6. Papinhaminassa.
Kaikki asiat päin peetä. Vaadin matkan ajaksi jääkaapin toimimaan akkujen varassa ja se oli vienyt vaunun akuista jännitteen niin alas, ettei lämmitystä saatu päälle. Oli tyhmää pitää jääkaappi seiskalla kun ykkönen olis hyvin riittänyt. Suihkuhuoneen ovesta oli kahdesta alimmasta saranasta irronnut ruuvit ja ovi retkotti yläsaranan varassa. Alkoi todella kova ukonilma. Vaunu oli aivan vinossa. Se vedettiin toisen pyörän eteen laitetun laudan päälle. Matti unohti vetää käsijarrun päälle ja vaunu lähti itsekseen liikkeelle, putosi laudalta ja on taas vinossa. Mun syy! Matti huusi kuin hyeena Oli hyvä ettei alueella ollut muita matkailijoita. Koko matka sujui hyvin. Vaikeudet tulivat kolmen minuutin aikana yhteen nippuun. Kylmä. Sataa lujaa ja jyrisee.
Hyvää yötä.

Alkuun

Base Paarma

Perjantai. 4.7.2003 Kello soi yhdeltätoista. Minä en sitä kuullut kun on tulpat korvissa, mutta Matti koputti päähäni. Kyllä väsyttää. Olisin varmaan nukkunut iltaan asti. On otettava verenpainelääke ja siksi noustava ylös puuron keittoon. Ilma on sumuinen ja märkä. Ulkolämpö onneksi vain +11 astetta. Pojat on jo kotona, ehein nahoin.
Makea ja Annia odotetaan niin, että pää ja niska natisee kyttäämisestä ja korvat venyy kuuntelusta. Toivottavasti niillä on tarpeeksi vaatetta päällä. Vaunu on kylmä, eikä vettäkään tule kraanoista, kun akuissa ei ole virtaa.
Klo 12.20. Make ja Anni tulivat vaunulle. Make olis heti lähtenyt vetämään vaunua Palsille, mutta minulta oli tupakat loppu ja Annelilla ei kioskissa ollut ykkös tupakkaa. Lähdimme Maken maasturilla Kuukkeliin kauppaan ja päätettiin mennä saman tien Kaunispäälle syömään. Nyt ei matkalla nähty yhtään elukkaa. Kun tulimme Kuukkelista ulos, niin aurinko paistoi kirkkaasti. Make pysäsi sille seisomalle ja sanoi kovalla äänellä, että "joko tuo saatana taas paistaa." Olis ollut tuhannen taalan paikka, jos olis saanut videolle ohikulkijoiden ilmeet. Iso karvanen äijä hattureuhka päässä ja kiroo aurinkoa. Kauppa ja ruokareisun jälkeen Make veti hienosti vaunun, ilman mitään vahinkoa Palsille. Peruutti sen meidän leiripaikalle, lankkujen päälle, aivan suoraan. Oli se aika homma.
Timppa pitää tänään lauluillan kioskilla ja sinne on "mentävä." Make sanoi, että se on jo kauan jännittänyt, että jos ei sinne tulekaan väkeä. Lähdimme klo 19.30. Maken maasturilla. Väkeä oli.Kurppakin oli oikein laulamassa. Muita en tuntenut. Anni oli väsynyt ja haukotteli. Takaisin lähdimme klo 21.
Pahaojantie on hienossa kunnossa. Se on höylätty kahteen kertaan keväällä. Täällä on edelleen kulohälytystila, eikä nuotiota uskalla tehdä. Toimme mukanamme viimekesänä Ivalon Seolta ostamamme pienen grillin. Matti ja Make grillasi hiilillä makkaraa. Annikin söi. Väsymyskin taisi unohtua.
On niillä ollut aika touhua täällä Krouvien kanssa. Silloin, kun paarmoja oli paljon, niin Retsa oli luvannut Annille 10 penniä jokaisesta tapetusta paarmasta. Anni oli litvinyt niitä muutamassa tunnissa 88 kappaletta. Make ja Anni olivat pelannut Base Paarmaa. Lyöneet laudalla paarman hengiltä aina, kun se oli tullut kiertämään heitä ruokailumielellä.
Make sanoi, että paarmat osaa hienosti huijata. Kun niitä pöykkii 30 päin varastoteltan ikkunaa ja hän kopauttaa sormella ikkunaa, ne putoavat teltan pohjalle ja jäävät maahan kuin kuolleet. Sitten kun jättää oven auki ja jää hiljaa paikalleen, niin 28 syöksyy yhtä aikaa ovesta ulos ja 2 jää kiertämään ja pöykkimään teltan seiniin.
Aurinkopaneli laitettiin lataamaan akkuja kun lähdimme kioskille. Vaikka on pilvistä niin takaisin tultuamme saatiin lämpö päälle. Istuimme lämpimässä vaunussa ja juttelimme. Ilma oli pilvinen ja sumuinen satoi vähän tihkua. Lämpöä ulkona oli vain 8 astetta. Paarmat ovat kokonaan hävinneet. Muitakaan itikoita ei ole näkynyt. Kai ne sai shokin kun ilma kylmeni niin nopeasti.
Käytiin katsastamassa uusi ränni. Hyvin se toimii. On ne kaivaneet valtavan kuopan. Palsissa on vesi niin alhaalla, etten ole ennen nähnyt. Annilla on itse tehty vesiratas. Hän on rakentanut padon kivistä ohjaamaan vettä rattaaseen. Hyvin se pyörii. Majan Anni on rakentanut rangoista leirin yläpuoliselle rinteelle, ison männyn juurelle. Kuukkelit käy siellä syömässä ruokapaikalta hakemaansa sapuskaa. Make teki tulet teltan kaminaan. Taitavat jo nukkua. Klo. 1 meni Mattikin nukkumaan. Keitän yöpuuroni ja menen kans maata.
Hyvää yötä.

Lauantai. 5.7.2003 Auta luoja mikä yö. Oikea käsi, olkapää, hartia ja pitkät luut ovat särkeneet kuin valkeessa. Olin tosi väsynyt illalla ja odottelin yöunta. Onneksi oli yksi jääpussi mukana. Sulanut se oli ja jäätynyt taas yhdeksi klimpiksi. Pidin sitä olkapäässäni niin kauan, että se suli ja nyt on herneet taas erikseen pussissa. Mobilatti ei paljon auttanut mutta klo 8 aikaan laitoin kolotusöljyä. Se auttoi niin, että nukuin klo yhteentoista asti. Matti mun taas herätti ottamaan verenpainelääkkeeni. Matti hieroi selkääni, käsivartta ja hartioita. Se auttoi. Menen vielä nukkumaan. Pilvistä on ja aika kylmä. Noin +10 astetta.
Nousin laittamaan jääpussia olkapäähäni juuri kun Anni tuli. Menin silti takaisin petille ja Anni jäi lukemaan Harry Potterin Liekehtivää tornia. Nyt klo on 19 ja Anni lukee edelleen. Matti ja Make tuli alhaalta vaunulle klo. 14.30. Niillä oli hieno saalis jo tältä päivältä.
Keitin perunoita kaikille ja söin itse perunan kanssa poroa ja voisoosia. Make kävi omassa leirissään kuumentamassa rautapannulla valtavan määrän lihapullia. Muut söivät niitä perunoiden kanssa. Sitten kahvit ja ruokalepo. Matti huilasi vaunun peräsohvalla. Minä ja Make peteillä ja Anni tietyst jatkoi lukemista. Huilattiin tunti ja viisi minuuttia. Make motkotti, että liikaa maattiin. Keitin vielä kahvia ja Make unohti kellon. 18.30 se huomasi ajan ja karjaisi että "äijä saatana, nyt mennään."
Määräsin tuomaan talousvettä, mutta alkoi sataa ja ensin laitettiin montun päälle pressu sadesuojaksi. Anni jatkoi lukemistaa. Sade ropistaa vaunun kattoa ja pilvikerros on tasaisen harmaa. Heikko tuuli. Etutelttaa ei vielä ole pystytetty ja kengät pakkaa jäämään sateeseen kun ei muista, ettei ole kattoa päällä.
Olkapää on jo parempi. Paistinpannu on jäänyt kotiin. Voihan V. Maken rautapannussa on pore ja se vuotaa rasvaa jos sillä paistaa. Katsotaan nyt millä ritareita paistettais.
Matti toi vettä ja astioita laatikosta ja Anitan Sammille antaman teflonpannun. Se on todella iso. Pesin astiat ja pannun ja paistoin pari jättipannullista ritareita. Make ja Matti tuli sopivasti alhaalta ja syötiin ne pois.
Anni lukee. On lukenut jo 300 sivua. Kirjassa on yli 700 sivua yhteensä. Puolilta öin Make ja Anni lähtivät nukkumaan ja me vielä oikaistiin vaunua. Maa tukijalkojen alla on vähän antanut periksi. Matti hieroi hartiani ennen maatamenoa.
Klo 2 keitin puuroa ja ihmettelin outoa ääntä. Menin ulos kuuntelemaan. Timppa lauloi.
Suurimman osan päivää on sataa tihuuttanut ja tihuuttaa edelleen. Laitoin kolotusöljyä käteeni ja hartioihini ennen nukkumaan menoa.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 6.7.2003 Tihkusateinen, pilvinen päivä. Matti lähti alas jo toista tuntia sitten. Annia ei ole näkynyt. Tarttis lähteä katsomaan. Lähdin alas. Kyllä on raaka ilma. Lämpöä + 8 astetta. Aivan tyyntä mutta ilma täys kuin sadepisaroita, vaikka ei varsinaisesti sada. Pisarat vain roikkuvat ilmassa.
Make sanoi että teltan päällä oli aamulla suuria vesipisaroita vaikka ei ole satanut. Ollaan kai taas pilvessä.
Make keitti kahvit ja minä lähdin vaunulle. Anni tuli hetkenpäästä Potteria lukemaan.
Äijät oli löytöneet tosi hienon "isohkon" hipun ja useita pieniä.
Syötiin ja lähdettiin levon jälkeen telepisteelle ja samantien kioskille kahville. Siellä oli paljon väkeä ja yksi äijä oli kuin Rantala mutta se oli kovin puhelias. Rantala taas on hyvin hiljainen. Silti ihmettelen jos se ei Rantala ollut. Make ja Matti soitteli puheluita tynnyriltä.
Valtauksilla on taas käynyt varkaita. On viety ränneistä hippumattoja, jopa sellaisista paikoista joihin ei ole edes tietä. Letkuja on varastettu ja Hullu on jäänyt kiinni viimetalvena puiden varastamisesta. Vehviläiseltä se niitä on pöllinyt silloin kun kärähti.
Kioskin ulkoseinässä on puinen kouru ja siihen voi laittaa ilmoituksia. Kourun yläosassa lukee Kairaposti. Nyt siinä on tiedote kaivajilta, jossa tehdään selväksi mitenkä käy, jos vielä varastaa.

Kuulutus
On törkeää, että viime vuosina, ja viime aikoina on meiltä kaivajilta joku, tai jotkut, "sosialisoineet" erilaista kampetta.
Jos joku näistä limanuljaskoista haluaa välttyä joutumasta ROSVO-ROOPIN erikoiskäsittelyyn, niin palauttakoon ottamansa tavarat entisille paikoilleen.
Edellä mainittuun käsittelyyn vääjäämättä joutuu tästä lähin tavatut uudet "yrittäjät."
Terveisin vaan: Kaivajat.

Rangaistuspaikka sijaitsi kioskilta noin 30 metriä Sotajoelle päin. Kuva tämän päiväkirjan alussa.

Kyllä on hyvä, että jotain on saatu aikaan. Taivaanrannalla oli monella suunnalla pilvissä rakoja, mutta täältä katsottuna pilvipeite on tasaisen harmaa. Kahvassa Matti auttoi Makea ja Annia kantamaan osaa tavaroista autoon, huomista lähtöä varten.
Klo. 19. 30 Anni tuli lukemaan. Make ja Matti lähtivät vielä rännille. Kylmä oli ja synkkää. Radiosta tuli luontoilta. Kun se loppui, menin poistamaan talvipressua nuotiopuupinon päältä. Sieltä pelmahti monta maamehiläistä ja jäivät kiertämään ympärilleni. Heillä oli kai pesä pressun suojassa. Jätin pressun pois. Se on tehokas konsti saada mettiäiset muuttamaan muualle.
Tein nuotion ja noukin leirialueelta ison kasan talven puista katkomia oksia polttoon. Grillasimme Annin kanssa makkaraa ja leipää. Klo. 21.15 tulivat Matti ja Make ylös leiriin ja aloittivat omien makkaroidensa grillauksen.
Vaunussa juotiin kahvit ja juteltiin. Onneksi helle ei ole palannut. Vaatetta kyllä saa päälleen, mutta kuumuudelle ei mitään voi.
Klo. 24 ilma tuntui valoisammalta ja kirkkaammalta kuin eilen, vaikka nytkin sataa tihkua. Matti meni jo nukkumaan, eikä Timppakaan enää laula. On kai aika hänenkin jo nukkua.
Tänään äijät löysi hienoja hippuja. Yhden aika hyvän kokoisen. Se on kuin jalustalla oleva kipsinen pää, jolla on suu auki. Krouvin miesten kanssa löydetty hippu on vieläkin kaikkein suurin. Ulkolämpö on +7 astetta. Tihkusade.
Hyvää yötä.

Maanantai. 7.7.2003. Minä ja Matti kurkittiin kelloa vuoron perään jo seitsemästä asti. Klo 9.30 noustiin ylös. Klo 10 jälkeen Matti lähti katsomaan Maken leiriin. Make oli herättänyt Annin ja tehnyt aamupalaa. Porukalla kantoivat tavaraa autoon. Make ajoi maasturin jo eilen valmiiksi alas leirin kohdalle. Nyt saivat kantaa tavarat alamäkeen.
Lähtö kohti kioskia klo 12.30. Aurinko paistoi ajoittain, mutta ilma oli silti viileä, noin +14,5 astetta. Kahvit juotiin kioskilla ja olen luvannut tarjota lähtöruuat Kaunispäällä. Sinne ajettiin peräkanaa. Huipunleikkeet siellä syötiin. Menin edeltä ulos ja otin kuvan kun Anni ja Make tulivat ravintolasta ulos. Minulla on heistä kuva samasta paikasta silloin, kun Anni oli 4 vuotias.
Klo 14.40 maasturi starttasi kohti etelää ja me lähdimme Ivaloon asioille. Oli kuuma reissu. Kotiin jääneiden tavaroiden tilalle ostimme uusia. Pyykinkuivaukseen tarkoitettua pyykkipoikahäkkyrää ei saatu mistään. Niitä oli kyllä ollut, mutta ei ollut enää.
Klo. 17.30 oltiin Kutturantiellä. Matti soitti Makelle. Olivat napapiirillä. Anni peuhasi jollain kiipeilytelineellä. Olivat eka kertaa käyneet Raudanjoella vessassa. Se on ainoa paikka meidän tiedossa, jossa kunta pitää matkailijoille oikeaa vessaa. Siellä on jopa käsienpesuallas ja lämmin vesi.
Mailillekin soitimme. Porissa oli kuuma ja helvetisti hyttysiä. Maili laittoi saappaat jalkojen suojaksi, kun meni hakemaan pyykkejä narulta. Täällä on nyt kolmas kesä, kun hyttysiä ei ole.
Poikettiin kioskille. Kurppa, Filttitossumies ja Papinhaminan perältä oleva valtaaja istuskelivat auringossa ulkopöydässä. Juttelimme hetken ja lähdimme Kahvaan töihin.
K-pressu paikalleen ja nuotion päälle sadepressu. Sitten aloimme äheltää etutelttaa pystyyn. Kyllä sen pystytyksen jo hyvin osaa, mutta silti se on aina yhtä vaikeaa. Siinä se nyt taas tönöttää. Pressu laitettiin maahan lattiaksi ja lautaritilät sen päälle. Laatikosta haettiin pöytä ja ulkoa Porin reissun tehneet tuolit sisälle. "Vähän" lattiaritilät lonksuu, mutta päätettiin korjataan niitä myöhemmin.
Klo 2.30 aloin puuron keiton. Kuukkelit tulivat ruuan hakuun ja leipä kelpasi hyvin. Pilviä oli, mutta silti erittäin valoisaa. Lämpöä ulkona +7 astetta.
Hyvää yötä.

Alkuun

"Tämä on kultaa!"

Tiistai 8.7.2003 Upea auringonpaiste. Juotiin etuteltassa aamukahvit. Kyllä se lisää kummasti tilaa. Muutenkin siinä on mukava istuskella. Näkee porot, kuukkelit ja muut ötökät ja kuulee pienimmätkin luonnon äänet.
Lähdimme telepisteelle ottamaan selvää, mitenkä Maken ja Annin kotimatka on sujunut. Matti ajoi eka pisteen ohi. Sen tietää sitä, että mennään kioskille asti.
Tiedä mitä kallossaan ajatteli, kun hyvin äkäisellä äänellä sanoi, että "tämä ei sitten saa tulla tavaksi." Kai yritti uskotella itselleen, että minä käskin ajaa ohi.
Tynnyriltä soitimme Makelle. Oli pari minuuttia aikaisemmin avannut puhelimensa. Kova rätinä sieltä kuului. Kysyin onko jo kivimylly päällä. Ei ollut vaan paistinpannu. Aamupalaa oli tekemässä. Kotona ovat olleet aamuyöllä klo. 3.28. Kyllä on ajanut lujaa. Hyvin matka oli sujunut.
Kemin ja Oulun välillä oli todella iso lintu lentänyt edestä, melkein hipomalla tuulilasia. Make oli lyönyt jarrut päälle. Sanoi, että muuten olis tuulilasi hajonnut.
Olen kiitollinen, että matka sujui turvallisesti.
Kioskilla kuultiin, että elinkautiseksi luultu kaivaja, Jauhiainen on lopettanut kaivuuhommat kokonaan ja myynyt osuutensa kaivospiiriin toiselle Jauhiaiselle, joka ei silti ole mitään sukua. On kuulemma löytänyt itselleen nuoren, kauniin. Sama Jauhiainen sanoi meille viimekesänä, kun keitti kahvit aivan mustalla pannulla, "että mies ei vaimoa saa jos, sillä on likainen kahvipannu." On kai nyt pannunsa pessyt.
Kahvassa alettiin taas hommiin. Matti sahasi ja hakkasi kaksi talven kaatamaa pienehköä mäntyä puiksi. Jätettiin vielä pressu pois puupinon päältä, kun mettiäiset kiertelee ympärillä. Ei ne kovin hyökkääviä ole, mutta parempi olisi, jos muuttaisivat muualle. Minä haravoin leirin ja Matti kantoi pöntät säkillä johonkin kuoppaan. Pesupöytä laitettiin paikalleen ja tehtiin puukasan pressulle uusi teline.
Tein nuotion ja halstrasin palan lohta. Matti keitti perunat. Oli hyvää. Ruokalepo tietysti otettiin ja sitten matot vaunusta ulos. Siivosin vaunun ja Matti hakkasi matot.
Joku mies kävi kysymässä valtausta nimeltä Kultakukko. Sellaisesta emme ole koskaan edes kuulleet. Selvisi, että sen pitäisi olla Pahaojalla. He olivat siellä käyneet, mutta eivät nähneet ketään missään. Heillä oli selvä ohje ajaa Pahaojan parkkiin ja kävellä siitä eteenpäin. Sanoin, että ovat tulleet pahasti harhaan. Mies näytti kädellä kaaressa kurua ja rinteitä ja sanoi, että kyllä näiden maisemien tähden kannatti tulla. Toivon, että löytävät etsimänsä paikan.
Me lähdimme rännäämään. Kyllä on outoa ja kova opettelu uuden rännin kanssa. Montussa on vettä ja rännäsimme rinnettä. Pirusti tuli todella pieniä hippuja.
Summamutikan mies tuli taas meitä katsomaan. Toi terveisiä Vienolta ja sen ukolta ja sanoi, että ne tulevat heinäkuun viimeisellä viikolla. Sanoi, että hän oli valtauksella viikkoa ennen Juhannusta ja oli ollut todella kylmä. Monttu oli jäähileessä puolille päivin ja hän nukkui pakettiautossa. Oli lähtenyt välillä kotiin. Sanoi, että heidän valtauksella on nyrkin kokoisia rautamöykkyjä ja irvi, että heillä on kiuaskivetkin rautaa. Sanoin, että nehän ruostuvat talvella. Ei kuulemma ruostu. Millaista rautaa se mahtaa olla.
Kovin se katseli monttua ja sanoi, että ejektorilla vesi lähtis nätisti. Matti vastasi vain, että ejektori on, mutta se ei toimi. Aloin tivata, että millainen heidän ejektorinsa on ja mitenkä he sitä käyttävät. Lähdin näyttämään meidän ejektoria ja ukko tuli perässä. Sanoi, että heidän vehkeessään se osa, joka laitetaan veteen on paljon lyhyempi. Arveli, että josko tuo ei jaksa nostaa vettä koko putken täydeltä noin pitkää matkaa.
Kun mies oli mennyt niin haimme loodasta rautasahan ja teriä. Matti sahasi leirissä putkesta aika pätkän pois. Toivottavasti nyt toimii. Kokeillaan huomenna.
Eka kerran tein tänä kesänä leirin vesipadan alle valkean ja tiskasin isot tiskit. Matti teki nuotion ja grillasi Kabanossia. Istui hiljaa nuotiolla ja näki kun Viljami luikki kivenkolosta toiseen. Se kävi kiveltä hakemassa voisoosissa survottua perunaa ja palasi koloon sitä syömään. Iso se oli ja harmaa ja lihava. Kävin hakemassa kiikarin ja tarkensin ne kivenkoloon ja jäin odottamaan. Ei tullut enää. Matti näki kun se pinkoi rinnettä ylös ja häipyi omille teilleen.
Kultasaalis putsattiin ja laitettiin keräilyputkeen. Pieniä kovin ovat. Toivotaan parempaa.
Klo 2.30. Valoisaa kuin keskipäivällä, vaikka on vähän pilvenhattaroita.
Ulkolämpö +7 astetta. On upeaa kun ilma viilenee yöksi.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 9.72003. Taas upea aurinkoinen ilma.
Etuteltta niin kuuma, että tulee mieleen. Maken jutut täällä olleesta helteestä.
Klo 11 on lämpöä varjossa jo +19 astetta. Onneksi vähän tuulee ja se on vilpoista.
Aurinkopuolen rullaverhot vaunussa ovat alhaalla ja ovi visusti kiinni. Avasin vaunun takaikkunan. Se on kohti pohjoista ja sieltä käy raikas viima.
Paarmoja on ilmestynyt ja ampiaisiakin. Ampiaiset pörrää aivan lähellä maata ja niiden siipien ilmavirta liikuttelee maassa olevia pikkuroskia. Tiedä mitä etsivät.
Matilla oli kova kiire kokeilemaan ejektoria. Lähdettiin alas. Maken teltat avattiin tuulettumaan. On niin kuuma, ettei kaminaan tehty tulia.
Rauhallista on ja Palsi jaksaa vähälläkin vedellä kohistaa. Maken väen leiristä näköalat pysyvät yhtä upeina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Täällä sen eilisen miehen, joka haki Kultakukkoa, olis pitänyt käydä.
Ajettiin, tai yritettiin ajaa ejektorilla montusta vettä pois, mutta sitä tuli laitteella vielä lisää. Matin mielestä asia oli selvä ja putken lyhentäminen oli virhe eikä se auttanut mitään.
Minä kyykin montussa ja huusin, että näin helpolla ei luovuteta. Matti otti poistoletkun pään alta pois ämpärin ja heti ilmestyi pieni pyörre veden pintaan. Kiireesti perkasimme syvemmän ojan kivikkoon, poistoletkulle ja heti lähti vettä montusta niin, että horina kuului. Santaa ja kiviäkin meni mukana. Monttu tyhjeni vauhdilla ja sivuilta virtaavan vedenkin se imi.
Nopeasti Matti täytti kaikki ämpärit ja ajettiin noin 2 tuntia. Paljon tuli pieniä hippuja, mutta yksi vähän isompikin löytyi.
Ruuanlaitto klo. 15-16. Matti ei malttanut huilata, vaan lähti rännille. Minä kyllä makailin.
Joku auto jäi jumiin mäkeen. 5-6 kertaa se yritti ennen kuin pääsi ylös. Sen seuraaminen vei minunkin uneni. Otin eväät mukaan ja lähdin alas.
Radio uhkaili huomenna sadetta ja laavu ja muut paikat rannassa on saatava kuntoon. Tunnin kesti ennen kuin Mattikin tuli hommiin. Laavun pressu laitettiin paikalleen. Kun se oli kiinnitetty, huomattiin että se on vain pari senttiä eri kohdassa kuin viimekesänä. Hyvin tehty.
Vesipadasta poistettiin talvisuojaus ja sitten pystyttämään saunaa ja pesutelttaa. Aikaa ja hermoja se vei, mutta klo 1.30. ne olivat pystyssä. Saunassa on lavo ja kiuas paikallaan. Pesuteltassa pressu ja ritilät lattialla ja suihkuverho paikallaan. Maken leirissä suljettiin teltat ja sitten vaunulle.
Viljami ja kuukkelit saivat Piknik paistia ison kasan. Matkan aikana jääkaappi suli ja on kyseenalaista syödä sitä itse. Pahalta se ei haissut. Vesihuolto tehtiin ja tiskasin kattilat.
Matti oli jo tulossa sisälle kun huomasi, että Volvon takarengas oli tyhjä. Minä keitin puuroa ja Matti vaihtoi renkaan. Klo 2.30 hommat hoidossa.
Päivästä ei tullutkaan niin kuuma kun aamulla näytti. Ilmestyi pilviä ja tuuli reilusti. Ihan hyvä ilma tehdä hommia.
Meinasin unohtaa, että nähtiin eka kerran Koskikaran poikasia. Voimakkaimmassa virtakohdassa ne majaili. Emolintu sukelteli ja kaksi poikasta odotteli kivillä. Pitivät pientä siritystä ja siivet värisi. Kun emo nousi sukelluksista, niin kyllä osasivat päästää aika metakan. Emolla on valkoinen rinta, mutta poikaset olivat kokonaan tummia. Hieno juttu että ne nähtiin.
Klo 2.50. Matti nukkuu. Ulkolämpö +10 astetta. Yhtä valoisaa kuin päivällä.
Hyvää yötä.

Torstai 10.7.2003 Klo 8.30. heräsin kovaan ropinaan ja kovaan k-hätään.
Mänty vaunun nokan edessä taas pudottelee oksilleen kertyneen veden harvakseen vaunun päälle. Muutenkin katto rapisee aika kovaan. Nyt piti säätiedotus paikkansa. Saavi, etuteltan räystäskourun alla on jo puolillaan vettä. Matti on kuulemma jo kuudesta asti kuunnellut sadetta. Ei yhtään harmita lähteä Auviliin autonrengasta paikkauttamaan. Ei tarvitse funtsia, että mentäiskö mieluummin montulle.
Saunan katto piti ensin käydä tarkistamassa. Se jäi aika löysään ja voi kerätä isonkin vesipussin päälleen.
Ei ollut saunan katolla vettä, mutta Maken varastoteltan katolla oli ja paljon. Matti tyhjensi sen ja kiristi naruja. Teltta oli aivan kierossa ja lisää meni. Tuolla pelillä ei se ole pitkäikäinen. Kun runko ei ole suorassa niin kiristykset kohdistuu sellaisiin kohtiin joissa ei ole vahvikkeita.
Lähdimme jatkuvassa sateessa kohti kioskia. Kioskilla oli Kurppa, Filttitossumies ja Tunturin Sulo. Kurppa näljäili, meille että ettekö te lainkaan kaiva. Sulo sanoi, ettei Kurppakaan ehdi kaivaa kun se on rakastunut. Matti kysyi, että kuka on uhri. Minäkin jäin vahingossa oikein odottamaan vastausta. Kurppa oli nolo ja alkoi selittää mitenkä tehdään pettua. Sulo ei antanut periksi vaan jatkoi, että Kurppa on rakastunut puihin ja halailee nyt niitä. Filttitossumies sanoi, että pettu on nykyään oikein lääkettä.
Sulo sanoi syöneensä viimekesänä pettuleipää. Kysyin mistä hän sitä sai ja miltä se maistui. Vastasi, että Iisalmessa hän sitä söi eikä siinä mitään ihmeempää makua ollu,t mutta persus kärsi kun tikut raapi ulos tullessaan. Voi veljet, että naurettiin.
Sulo on aina totinen ja puhuu yksitoikkoisella äänellä. Siksi sen jutut niin yllättää.
Matti sanoi Voittolle, että sinulla on väärä muki, kun se ei ollut punaista muovia. Voitto vastasi, että hän ei enää saa siitä juoda. Anneli oli sanonut, että jos tulet sen mukin kanssa niin et saa lainkaan kahvia.
Klo 11 lähdimme kohti Ivaloa paikkauttamaan rengasta. Sataa koko ajan ja pilviä on kolmessa kerroksessa. Alimmat on aika vaaleita ja ryömivät pitkin tuntureiden kylkiä. Niitä on jopa tuntureiden puolivälin alapuolella. Seuraava kerros on tumma ja liikkuu vähän eri suuntaan. Tummat pilvet ovat pitkiä pötköjä. Ylin kerros on tasaisen harmaa, eikä sen liikkeestä saa selkoa.
Ivalossa rangas paikattiin. Apteekissa käytiin ja ruokakaupassa ja vielä bensa asemalla. Sataa ja sataa.
Seija ja Make tulee Kiilopäälle mökkiin 23-25 päivä heinäkuuta. Sitä ennen taitavat käydä Kilpisjärvellä. Seijan jalka on vielä kipeä, mutta kovin hänen silti tekee mieli mennä tunturiin. Toivotaan, että löytyis sopivat kengät.
Maken väen loma alkaa 25.7.ja ovat kai täällä 26. päivä. Molempien Makejen porukka saapuu samana päivänä. toivottavasti Seija ja Make edes käyvät täällä Kiilopäällä olon aikana.
Meidän Make sanoi, että Jonttu on saanut tarpeekseen lehtien puhelinmyynnistä ja lähti jo toisena päivänä lätkimään. Teki ihan oikein. Palkkaa sai jos myi lehden, siis pelkkä provikka. Jos et saa myytyä, vaikka koko päivän soitat, niin et penniäkään saa.
Make käski kaivaa montun lammen puoleisesta päästä. Sanoi, että siellä pohjalla on savikerros ja sen alla voi olla aarre. Ejektorilla voi imua vähän jeesata. Hyvin heillä asiat oli. Vantaalla ja Porissa sataa ja paistaa vuoroon ja hyttysiä ON. Täälläkin on mäkäräisiä vähän näkynyt ja polttiaisiakin.
Kaunispään Huiputuksen jälkeen taas kioskille jälkiruokakahville. Sade loppui kioskilla ollessa. Palsintie oli aika kuoppainen.
Vaunulla mentiin suoraan ruokalevolle. Nukuttiin molemmat yli tunnin. En ole aikoihin ruokista niin hyvin nukkunut. Ihmettelin kun päässä oli niin tukkonen olo ja korvissa sirras kuin jättiläis-heinäsirkat. Taisin polttaa liikaa tupakkaa matkalla.
Matti lähti laittamaan tulen Maken teltan kaminaan ja sanoi sitten menevänsä rännille. Tein eväät mukaan ja lähdin alas.
Klo 22 aikaan pilvet häipyi. Nyt klo 23.30 on taivas aivan sininen. Aurinko melkein pohjoisessa metsänrajassa. Sieltä se vieläkin paistelee. Matti lukee Harri Potteria.
Tänä iltana on Kultalassa lapannut paljon väkeä.
Päivällä kioskilla oli sellainen perhe, joka kaivaa nykyään Vuijemilla ja niillä on 15 vuotias tyttö. Ovat kaivaneet Korhosen aikaan täällä Palsilla ja tyttö on ensimmäisen kesänsä viettänyt täällä. On ollut silloin 4 kuukauden vanha. Aina se tänne pyytää vieläkin. Se vasta nuorena on aloittanut. Anni oli sentään jo 4-vuotias.
On jäänyt sanomatta, että Kaunispään Heli ja Anneli kiitteli hymyssä suin meitä joulukortista. Lähetimme molemmille Matin kuvan, jossa hän oli pukin vaatteissa.
Matilla on yskää. Onneksi otin Redol Compia mukaan. Mitta tietysti jäi kotiin.
Klo 1.30 ulkolämpö +7 astetta.
Valoisa, selkeä taivas. Kaunis "päivä." Kuukkelit käy pölkyllä syömässä piknik paistia. Matti sitä niille pilkkoi.
Hyvät yöt.

Perjantai 11.7.2003 Klo 10.30 +14 astetta. Paistaa ja ei paista. Enimmäkseen taivas on pilvien peitossa.
Lähdimme alas. Matti lähti rännille ja minä laittamaan saunaa lopulliseen kuntoon. Oli siitä vielä kova homma. Pesin saavit, pallit, vadit ja paljon muuta. Hakaneuloilla laitoin pesuhuoneen ovipielet kiinni saunaan, ettei lämpö pääse raoista karkaamaan eikä kylmä pääse sisälle. Siivosin laavun ja lämmitin padassa saunaveden. Puhtaat vaatteet ja pyyhkeet otettiin jo mukaan. Hyvin saunan kiuas veti ja sauna tuli todella lämpimäksi. En tiedä johtuiko tyynestä ilmasta, vai siitä kun ulkolämpö oli +20 astetta.
Saunomisen jälkeen kiipesimme vaunulle syömään. Matti hakkasi vähän puita ja sitten taas lähdettiin rännille.
Kyllä tuli kultaa. Jopa 10 hippua samassa ruudussa, mutta niin pieniä oli, että piti vetää ne ruiskuun. Autoja huristeli ylhäällä jatkuvasti.
Klo 18 tulimme ylös ja lähdimme kioskille Timpan pitämään lauluiltaan. Syy autojen paljouteen Palsilla selvisi siellä. Joku pitää 60-vuotis päiviään Raahenpirtillä. En muista nimeä.
Väkeä oli kovin vähän, eikä Timppa vielä edes soittanut. Istuskelivat vain ulkopöydissä. Kurppa oli ja joku outo sakki yhdessä pöydässä. Matti sanoi Timpalle, että mikä on kun pelit ei soi. Timppa haki sisältä kitaransa ja soitto ja laulu pääsi alkuun. Kyllä väkeä löytyi. Osa poikkesi vain ostoksilla ja osa jäi laulamaan.
Timppa lauloi yksin Elvistä ja joku mies ja nainen menivät keskelle tietä tanssimaan. Oli se hyvä näky. Nelostieltä päin tuli asuntovaunua vetävä henkilöauto ja yritti kääntyä Pahaojantielle. Oli siinä autossa hölmistyneitä naamoja. Keskellä korpea törmäävät tällaiseen näkyyn. Tanssijat ei paljon edes väistäneet.
Lauluillan piti loppua klo 21 . Me lähdimme klo 22.50 ja osa porukkaa vielä jäi. Veimme roskamme Papinhaminan molukkiin ja takas tullessa tuli Voitto pakullaan meitä vastaan. Taisi mennä vedenhakuun tai valtaukselleen.
Kurppa on tullut valtaukselleen jo ennen juhannusta. Sanoi, että montusta kulta loppui ja kaivuuhalut meni samantien. Hänelläkin on viimeinen kesä menossa, jos lisäaikaa ei hyväksytä. Hän on ostanut Metsähallitukselta kotapuu luvan. Sillä saa kaataa yhden euron kappalehintaan kodantekoon sopivia mäntyjä. Irvaili, että ei puiden paksuutta ole paperissa huomattu määrätä. Niitä hän on nyt kaatanut ja kuorinut kuivumaan.
Filttitossumieskin oli lauluillassa. Sanoi, että hän EI laula, mutta kyllä loppuillasta lauloi. Papinhaminasta tuli joku porukka autolla laulamaan ja lähtivät kävellen pois. Hetkenpäästä yksi nainen tuli takaisin ja lähti autolla muiden perään. Unohtivat kai sillä tulleensa.
Yhdellä perheellä oli lapinkoira nimeltään Leidi. Se mies oli sanonut Matille, että hän on joskus 10 vuotta kaivanut Palsilla ja Timppa oli siellä myös koko ajan, eikä hän ikinä ole kuullut sen laulavan tai soittavan.
Ne laudat ja lankun pätkät jotka olivat alasmenotien vieressä ja joista Make ja Retsa tekivät ensimmäiseen ränniin tolpat, olivat hänen jättämiään. Hän oli jättänyt ison lautakasan Timpalle, että se saa tehdä itselleen koijan. Siihen asti Timppa oli nukkunut muovikelmun alla maassa.
Vaunulla tehtiin iltapala ja Matti grillasi Maken antamaa makkaraa. Putsattiin kullat ja laitettiin varastoputkeen.
Klo 2.10 tuli Kultalasta päin porukkaa. Olivat kai Raahenpirtin juhlijoita. Henkilöauto sieltä tuli ja kävelijät menivät parkissa olleeseen isoon pakettiautoon ja hiljaista tuli.
Taivas melkein selkeä vaikka tunti sitten vähän satoi. Silloin oli ulkolämpö +15 astetta.

Lauantai 12.7.2003 Vaunussa KUUMA ! Klo 10 +23 astetta, ulkona, varjossa. Klo 11 +22 astetta.
Taivas onneksi vetäytyi pilveen. Aamutoimet tehtiin ja sitten montulle.
Laitettiin ejektorin poistoletkun pään alle mun iso korvavaskooli. Matti meni monttuun, enkä tiedä miksi se sai niin vähän santaa tulemaan veden mukana. Kuopasta vesi tyhjeni hyvää vauhtia ja vielä vauhdikkaammin Matti täytti neljä ämpäriä soralla. Eka ämpäri oli rännäyksessä kun Matti huusi pesulaatikolta että "tämä on kultaa". Sillä oli kämmenellä pyöreähkö, lituska hippu. Suurin mitä me ollaan koskaan saatu. Hän oli vain nähnyt sen laatikon pohjalla kun santa ja sora oli siirtynyt eteenpäin. Ei edes katkaissut vettä vaan otti sen sormin veden alta. Upea juttu. Kyllä säväytti.
Pari kertaa jouduttiin laavuun sadetta pakoon ja taas rännille. Yhdessä ämpärissä oli ihmeellistä maata. Matti pesi harjalla näljäpintaisia kiviä, mutta yksi kivi ei putsaantunut, vaan pieneni koko ajan. Tökittiin sitä sormella ja se oli kuin tussu kumipallo. Ei kivi lainkaan vaan saven tapaista näljää. Tyhjiin se meni kun hieroi sitä kämmenten välissä.
Sade palasi vähän väliä ja lähdimme ruuanlaittoon. Paistoin lohen pannulla kun sade haittasi ulkona halstraamista. Maustoin eilen kalan suolalla ja oudolla pippuriseoksella, jonka purkin luultavasti Retsa oli jättänyt rantaan pressun reunan alle. Rannassa he olivat savustaneet kalaa ja purkki kai oli jäänyt vahingossa piiloonsa. Hyvin se kalaan sopi.
Otettiin pieni ruokalepo. Matti oli jo häipynyt kun heräsin. Sade ei enää kiusannut. Minäkin lähdin rännille. Saalis loppui yhteen, mutta komeeseen hippuun.
Eilen lauluillassa ollut perhe, joilla on Leidi niminen lapinkoira, tuli mäkeä alas. Mukana oli tytär miehensä kanssa ja tulivat rännille. Korpela on heidän nimi. Korpela selitti, että hän on ollut täällä Voittolla vuokrakaivajana ensin ja myöhemmin hän valtasi itselleen lammen kohdan. Hän kaivoi pienellä koneella ja selitti tarkkaan mitkä kohdat hän on kaivanut ja kuinka syvälle. Kallioon asti hän ei ole mennyt.
Niillä on ollut leiri Maken leiripaikalla ja ovat tehneet sen kellarinkin. Sauna heillä oli Kuusiojan ja Palsin välissä. Sinne oli ollut siltakin Anitan huuhdontakiven kohdalla. Tulva oli sen irrottanut, mutta se oli köydellä kiinni ja hän sai sen takaisin.
Nämä olivat ne, jotka antoivat lammen ennen valtausajan päättymistä pois. Ilman sitä temppua ei meillä täällä valtausta olisi. Heillä ei nyt ole valtausta. Ovat vaunuilemassa Papinhaminassa ja käyvät sieltä katselemassa vanhoja kaivuupaikkojaan. Lähtivät nyt Annelin ja Voitton tykö saunomaan. Sauna on nykyään kioskin tontilla.
Aloitimme viimeisen ämpärillisen rännäyksen. Siitä tuli toinen hieno, bumerangin mallinen hippu. Suurin mitä minä olen rännistä noukkinut. UPEETA! Pieniä hippuja tuli kymmeniä ja hengettömät vedin ruiskuun. Nyt ne on vaskoolissa kuivumassa. Laitan ne huomenna "pulloon."
Jo päivällä lämmitin saunan padassa vettä. Ppesin tukkani ja Matti kaatoi vettä päähäni. Sitä on nyt korvat täynnä.
Klo 21 lähdimme Aatua katsomaan. Milla haukkui vihaisesti kun lähdimme mäkeä alas, mutta kyllä ääni muuttui kun pääsimme lähemmäksi. Se nuoli molempien naamat eikä tiennyt mitenkä olisi luikerrellut.
Kello-Ville tuli saunasta ja Aatu vielä saunoi. "Kello-Ville" nimi tulee siitä, kun hän osaa valaa pronssista todella kauniita ja monen kokoisia kirkonkellon näköisiä kelloja. Kioskillakin on noin 30 senttiä korkea Villen tekemä kello.
Ne ovat laittaneet muoviputkesta oikein vesijohdon leiriinsä. Kraana on kiinnitetty pöytää merkkaavan lavan kylkeen. Ylhäällä rinteellä on lähde ja sieltä heidän vesi tulee. Kirkasta, todella hyvää vettä. Ville aloitti kahvinkeiton. Laittoi kahvipannun lavalle, kraanan alle. Vettä tuli tippa harvakseen. Aatu oli saunassa ja Ville sanoi, että se pesee siellä pyykkiäkin. Johdossa on ylempänä haara, josta menee toinen letku saunaan. Vedestä suurin osa menee nyt sinne. Ei auta kuin odotella, että Aatu saa pyykkinsä pestyä.
Aallon Mikko tuli kävellen kurua pitkin. Istua rötkähti pölkylle ja katseli veden tippumista. Sanoi, että taitais saada kahvit nopeammin, kun kävelis takaisin omaan leiriinsä. Aatu kai sai pyykkinsä pestyä ja sulki kraanan, kun pannu täyttyi nopeasti. Nokipannukahveja nuotiolla ei voita mikään. Niin hyvältä se maistuu.
Aatu tuli saunasta ja Rantalakin tuli laavulle. Haistoivat kai hyvän kahvin tuoksun.
Aallon Mikkokin on nyt lapiokaivaja. Hän on jo kerran saanut jatkoaikaa Johanneksen Joikuun ja syksyllä oli tullut ilmoitus, että valtaus menee karessiin. Hän oli kysynyt, että eikö hän sais sitä vielä jatkettua. Olivat määränneet karessiajaksi vain 3 kuukautta. Se kului talven aikana ja hän sai keväällä jatkaa hommia. Koneen käyttöön on haettava ja maksettava erikseen lupa. Mikon valtaus oli tosi suuri. Nykyään yksi valtaus saa olla korkeintaan 7 hehtaaria. Se laki oli jo silloin kun Kahva vallattiin. Meillä on 6,8 hehtaaria. Mikko joutui ottamaan kaksi valtausta, että sai suunnilleen saman alan mitä hänellä ennenkin oli. Hän oli aiemmin hakenut Selberin ojalta valtausta, kun luuli, että tätä ei enää saa. Oli saanut sen ja nyt hänellä on kolme valtausta. Ainakin johonkin niistä hän haluaisi hakea konekaivuluvan ja se on aika kallis.
Kesällä Retsa ja Taneli oli vaeltanut Isolle Palsille. Mikko oli neuvonut heille sen rinteellä olevan tosi vanhan kullankaivajien tekemän luolan paikan. Pojat ei sitä löytäneet ja Mikko oli vieläkin siitä pahoillaan. Vielä porukka jutteli, että täältä Ivalojoelle mennessä on Palsin kurussa ainakin kymmenen kämpän rauniot. Ne on joskus olleet kaivajien asumuksia. Ihme kun Raahenpirtti on tuholta pelastunut. Kaikenlaisia aarteita täällä maa kätkee sisälleen. Timppa oli miinaharavalla löytänyt 1800 luvun puoivälin rahan ja Mikko tosi vanhan kuparikamman. Mikko ärähti, etten sitä ainakaan Tankavaaran kultamuseoon anna. Mieluummin pitää sen itse.
Rantala oli löytänyt kaksi upeeta granua. Ne oli tummanpunaisia ja toinen oli noin sentin pituinen ja puoli senttiä paksu. Toinen vain vähän pienempi. Jos ne ei hiottaessa murru, niin ovat aika arvokkaita.
Klo 23 morjestelimme Millan ja muut ja kiipesimme vaunulle.
Laitoin pampulat päähäni. Lämmitin ulkona tiskiveden ja tiskasin. Putsattiin päivän saalis ja laitettiin varastoputkeen. Liotin jalkani lämpimässä vedessä ja leikkasin varpaankynteni. Kyllä tuli kenkiin tilaa. Sadevedellä kynnet pehmeni hyvin.
Klo lähentelee kolmea. Taidan alottaa puuron keiton.
Jäi kertomatta, että Rantalan monttu on vieläkin noin metrin syvyydeltä jäässä. Hän oli ihmetellyt miksi maa muuttui yhtäkkiä niin kovaksi. Hakku upposi vain pari senttiä. Jäässähän se oli. Aatu sanoi, että viikko ennen juhannusta oli hänen monttunsa poisto ojassa aamuisin parin sentin jää. Make ei ole sanonut, että meidän montulla olis jäätä ollut.
Klo on pian 4. Taidan mennä maata. Hyvää yötä tai huomenta, kuinka kukin tähän aikaan haluaa.

Alkuun

Enontekiö on siellä, mistä ajetaan Amerikasta Suomeen

Sunnuntai 13.7.2003 Klo 10 vaunu todella kuuma. Tukala olo. Ei hääviltä näytä Matinkaan kunto.
Ulkona, varjossa +24 astetta. Astemäärä ei riitä selitykseksi näin pahaan oloon. Ukkonen taitaa olla tuloillaan, kun yöllä kuului lammelta päin jyrähtelyä. Eilen Aatu sanoi, että alkuviikoksi oli luvattu tosi kovia helteitä. Jos tukaluus tästä vielä lisääntyy, ei pirukaan lähde enää kauppareissulle. Päätettiin mennä sinne nyt. Paksuja, isoja pilviä onneksi taivaalla. Ne vähän helpottaa oloa.
Kioskilla oli paljon väkeä. Kahvit juotiin ja sitten Kuukkeliin. Lämpö vain nousi. Soitin Makelle, Tanelle ja Jontulle. Pojat sanoi, että Maili oli eilen lähtenyt Heinävedelle Valamon Luostariin lomalle. Tane ei tiennyt kauanko viipyy. Sen kyllä, että ei yli kahta viikkoa.
Meidän nurmikon pojat oli eilen leikanneet. Tane nukkuu Roopen kanssa Mailin sängyssä silloin, kun Maili on poissa. Tane oli yöllä herännyt kamalaan huutoon. Oli epäillyt, että se oli kissan ääni ja tarkasti että Lissu oli sisällä. Sitten hän oli karjaissut ikkunasta ulos ja ääni oli loppunut. Sanoi, että hän todella pelästyi. Kissat kyllä saavat aikaan selkäpiitä karmivan äänen.
Kutturantiellä paluumatkalla autossa oli niin kuuma, että Mattikin alkoi hermostua, vaikka siihen ei paljon tehoa kuuma eikä kylmä.
Kioskilla oli edelleen väkeä. Annelin sisko on töissä kioskilla Annelin apuna ja eilen oli tullut toinen sisko perheineen kyläilemään. Nyt niiden leirissä on kolme isoa vaunua. Eilen illalla olivat istuskelleet nuotiolla ja yhden siskon mies oli soitellut haitaria. Mikä vois sopivampi olla kun haitarin soitto lapissa iltanuotiolla.
Ostimme viisi purkkia possun säilykelihaa ja kahvipaketin ja jatkoimme matkaa. Onneksi taivaalle oli kertynyt synkkiä pilviä. Ne vähän varjostaa auringon kuumuutta. Kun nousin autosta poroporttia avaamaan, niin kaikki vaatteet olivat liimautuneet nahkaan kiinni. Tosi synkkiä pilviä oli aivan päällä. Ihme kyllä puhalsi raikas tuuli. Olimme ajaneet vain parikymmentä metriä, kun eka pisarat tuli tuulilasiin ja alkoi kunnon sade. Auton ulkomittarissa lämpö laski asteen 50 metrin välein. Kahvassa oli enää +19 astetta. Kerrankin kaikki oli sateesta tyytyväisiä.
Ruunlaitto ja lepo ja rännille. Matti kaivoi neljä ämpärillistä maata kuopan Maken leirin puoleisesta päästä. Kolmessa ämpärillisessä ei niin hipun hippua, ei edes hengetöntä. Viimeisen ämpäri pohjalta löytyi Aatun nimeämä Harteikas hengetön. Sen Matti otti putkeen ja samassa alkoi sade. Oli niin harmaata, että lähdimme vaunulle. Vasta klo.21 sade loppui. Ukkonen jyrräsi taas lammen suunnalla, mutta ei tullut meidän kohdalle. Pilvistä on vaikka on kirkastunut.
Kun sade alkoi, yläpilvet menivät vaunulta pohjoiseen ja alapilvet tuli todella vauhdilla Pikku Palsilta vaunulle päin. Enää ei saanut selvää mihin päin pilvet liikkuu. Istuimme vaunussa ja nojasimme sohvan nurkkiin jalat suorana sohvalla. Matti näytti nukkuvan sujuvasti istuallaan.
Klo 22 lähdimme tarkastamaan tiluksia. Maken teltan kamiinaan tehtiin valkea ja käytiin siivoamassa rännin ympäristöä. Matti kelasi vanhan "kännipukin" päälle kerälle Maken lappona käyttämän letkun. Keräsin ja kiersin kerälle maasta rännipressun narut ja yhdestä laitettiin rantaan pyykkinaru. Pesuteltan ja saunan ovien päällä oleva sadeläpän naru oli sulanut poikki kuuman savupiipun kyljessä. Laitoin uuden narun ja kiinnitin sen niin, ettei enää käy piippuun. Kiertelimme vielä Palsin rantoja ja sitten katsomaan kamiinaa. Hyvin olivat puut palaneet ja teltta kuivui tuuletuksen jälkeen.
Teimme nuotion ja grillasin itselleni kaksi nakkia. Molemmista nakeista puolet putosi maahan. Niistä sai Viljami iltapalaa. Matti grillasi Kabanossia, eikä pudottanut tällä kertaa Viljamille, vaan söi kaiken itse. Vesiohuolto tehtiin ja Kuukkelit ruokittiin. Oltiin menossa vaunuun kun äijä häipyi. Näin että se oli menossa alas ja huusin perään. Tapansa mukaan se mölisi jotain selkä minua päin. Näin ettei se mennyt huusiin vaan jatkoi matkaa alas asti. Otin sateenvarjon tiuhan tihkusateen tähden ja lähdin perään. Puolivälissä rinnettä Matti tuli vastaan ja sanoi, että hän luuli että Maken teltta palaa. Kuusiojan kurusta nousi niin paksu usva, että se näytti savupatsaalta. Teltta ei palanut. Hyvä niin.
Kultasaalis laitettiin varastoputkeen. Luulin että hippuja on vain yksi mutta niitä olikin kolme.
Pohjoisesta alkoi taas nousta kirkas raita taivaalle. Toivon, että huomenna ei olisi kovin kuuma. Nyt on +12 astetta.
Hyvät yöt.

Maanantai 14.7.2003 Klo 11 +17 astetta. Puolipilvistä. Ei paha.
Matti lähti montulle ja klo.11.30 minäkin sinne menin. Vedettiin ejektorilla monttu tyhjäksi Maken puoleisesta päästä. Rinteeltä rossaa maata aina tilalle. Koko satsissa ei hipun hippua, ei hengettömän hengetöntä. Noin huonoa saalista ei kolmen tunnin ajosta ennen ole tullut. Onkohan Palsin Ukko suutunut jostain. Ei ole tietoa mitenkä sitä lepytettäis.
Kun nyt pilviä riittäis. Auringossa on pistävän kuuma. Onneksi on raikas tuuli.
Maken teltat ovat hyvin kuivuneet ja tuulettuneet, kun aamulla jo avasimme ovet ja venttiilit.
Klo 14.30 lähdin perunoiden keittoon. Olimme ostaneet uusia perunoita Kuukkelista ja Ivalosta. Ne on kummallisia: Kun niitä keittää niin toinen puoli perunasta voi olla aivan kova ja toinen puoli kypsä. Toiset taas kypsyy kokonaan. Täytyy keittää aina ylimääräisiä, etteivät lopu kesken. Vaunu oli hienon viileä, kun jätin aamulla takaikkunan ja kattoikkunat kokonaan auki. Auringonpuolen rullaverhon jätin myös alas. Söimme perunoiden kanssa Maalaispossua ja sitten tietysti ruokalevolle.
Matti oli taas lähtenyt montulle kun heräsin. Laitoin kassin kuntoon ja lähdin alas. Mennessäni siivosin huusin. Jouduin palaamaan takaisin, kun jätin putkipussin vaunuun. Ei olis syytä liikoja kavuta noita rinteitä tällä helteellä.
Matti oli heitellyt valtavan määrän kiviä pois montun reunalta. Taas kaivettiin maata pohjalta Maken puoleisesta päästä. Rännäys jatkui yhtä mittaa puoli yhdeksään asti ja vain muutama hengetön oli pivossa. Maata on lyöty läpi todella paljon. Korpela on varmaan tuon kohdan putsannut. Ei se muuten noin tyhjä voisi olla. Se sanoi siirtäneensä pintamaan eri kohtaan ja rännänneensä vain pohjat. Oliskohan tuossa nyt sellainen kohta. Jos se on koneella siirellyt maata, niin kyllä sadevesi sen jälkeen on hengettömätkin vienyt huissille. Taidetaan siirtyä levittämään kuoppaa toisesta päästä. Siellä pohjana on kallio. Ei sen läpi kaikki hengettömätkin ole voineet mennä.
Ilta mitä upein. Tuuli loppui ja ilma vähän viileni. Maken väen teltat suljettiin. Ei tarvinnut laittaa tulta kamiinaan kun muutenkin oli kuivaa.
Söin vaunulla perunarieskaa ja Matti vaati, että lähdetään Timppaa katsomaan Kultalaan. Kultalan leiriin tuli punainen farmariauto ja kaksi miestä ja poika. Me mentiin ohi Timpan koijalle. Siellä oli imuriporukan noin 10-vuotias nätti poika. He olivat yhdessä korjanneet Timpan savutorvea. Timppa oli löytänyt platinahippuja. Ne oli vielä kultahippujen joukossa. Hän laittaa ne myöhemmin omaan putkeensa, kun niitä nykyiseltä montulta tuntuu löytyvän. Sillä oli filmirullapurkissa melkein mustaa jauhetta ja joukossa oli reilusti pieniä hippuja. Sitä oli melkein puoli purkillista. Ei Timppakaan ollut varma mitä se musta aine on. Sanoi, että se on niin raskasta, että kun yrittää puhaltamalla erottaa sen joukosta kullan niin kulta lentää ilmaan ja musta jää paikalleen. Sen olen nähnyt, että Timppa kyllä osaa puhaltamalla kullan putsata. Se musta ei voi olla rautaa eikä hematiittia, kun ne on kultaa kevyempiä. Kultaa painavampaa se nyt kuitenkin on. Kyllä Timppa sen vielä selvittää. Oli sillä putkessa hienoja hippujakin. Ei grammasia, mutta ei pieniäkään. Vähän saman kokoisia mitä Makellakin oli. Lauluiltaa ei perjantaina pidetä, kun Ivalossa on Kultakisat silloin.
Aatu oli lisännyt vesirattaaseensa kaksi pumppua. Hän kaivaa nyt aika lähellä Timpan koijaa. Niin kuin aina, oli Aatu tehnyt montulleen tosi komeet sillat. Enää ei tarvinnut ylittää jokea notkuvaa vanhaa ränniä pitkin. Timppa on ristinyt Aatun siipirattaan Missisipiksi. Hyvin se nimi sille sopii ja Aatu oli mustalla maalilla laittanut pöntön kylkeen nimen. Kauniisti oli maalannut, niin kuin Aatulla on tapana.
Takas tullessa tuli vastaan ne kaksi miestä ja poika. Toinen miehistä soittaa Souvareissa. Olivat menossa valtaukselle. Kävelevät ensin noin 2 kilometriä Palsin kurussa ja sitten kääntyvät ojaa pitkin itään. Heidän valtaukselta virtaa toinenkin oja kohti Ivalojokea, mutta kummassakaan ei ole kalaa. Sanoivat kalastavansa Raahenpirtin alapuolisessa syvänteessä.
Poikkesimme vielä Kultalan laavulle, kun Milla oli kokoajan heiluttanut häntäänsä ja odottanut meitä. Kello-Ville, Aatu ja Rantala paistoivat räiskäleitä ja Milla sai joka neljännen letun. Sanoin, että en voi enää räiskäleitä syödä kun maito ei sovi. Rantala sanoi, että miksi et paista Kullankaivajan lettuja. Niihin tulee vain vettä, jauhoja ja suolaa. Sanoin että sitä pitää kokeilla. Ville virnisti ja kysyi koska meinaat paistaa. Aikoo kai tulla osingolle.
Aatun montulta tulee kuulemma satamäärin hengettömiä, mutta ei yhtään isompaa. Kyllä me olis oltu tänään sellaisesta saaliista tyytyväisiä.
Kiipesimme omaan leiriin ja lämmitin ulkopadassa pesuvettä. Matti korjasi vähän mäkeä ja sitten grillattiin nuotiolla iltapalaa. Klo 24 aurinko paistoi vielä nuotiolle. Voi taivas että oli hieno ilta. Raikas ilma, ei itikan itikkaa. Ilma viileni vauhdilla, kun aurinko meni puiden taakse. On istuskeltu vaunussa. Minä kirjoittelen ja Matti lukee Potteria. Kuukkeli käy tolpan päässä syömässä leipää. Ensin se söi Viljamille viedyt makkarat ja kinkunpalat.
Klo 2.15 Matti meni nukkumaan ja minä virkosin keittämään yö puuroa.
Asteita ulkona +7. Tyyntä on ja taivas aivan selkeä ja sininen. Aurinko jo kajottaa koilisen suunnalla. Päivällä lämpöä oli + 23-25 astetta. Käki kukkuu yötä päivää.
Hyvää yötä.

Tiistai 15.7.2003 Klo 11 +23 astetta varjossa.
Paha olo ja tosi kuuma. Onneksi takaikkunasta käy heikko viima. Kultalastakaan ei kuulu yhtään pumpun ääntä. Viettävät kai siestaa. Etelässä on kova helle, sanoi radio ja niin on täälläkin. Matti vain änkee rännille paahteeseen ja meni kans. Minä en sinne uskalla edes yrittää. Keräsin pyykit ja lähdin katsomaan, josko rannassa vähän tuulisi. Tuuli siellä ja nyt odottelen, että laavun takana olevan männyn varjo tulis laavun katon kohdalle. Se viilentää kummasti.
Matti kävi nostamassa Palsista vettä pataan ja laitoin pyykkiveden lämpiämään. Matti huseeraa montulla vaikka sinne ei edes tuule. Töitä se tekee, mutta taaskaan saalista ei ole tullut. Pesin pyykkini laavun varjossa ja Mattikin kävi pesemässä omat vaatteensa. Pyykkipojat jäi vaunuun, eikä kummankaan tullut edes mieleen lähteä kiipeämään ylös aurinkoista mäkeä. Käytiin lainaamassa Anitan narulta poikia.
Klo 13.30 tuli rännin kohdalle muutaman puunlatvan varjo. Otin sateenvarjon lisäsuojaksi aurinkoa vastaan ja menin hommiin. Kuuma siellä oli silti. Ei saalista. Ajattelin, että oliskohan saalis viilentänyt oloa vai olisko käynyt päinvastoin.
Klo 14.30 lähdin keittämään perunoita. Motkotin Matille, että tulee pois aurinkoiselta ränniltä, mutta ei auttanut. Sinne se jäi.
Vaunu oli kuin pätsi. Avasin sepposen selälleen etu ja takaikkunat ja tuuli puhalsi läpi vaunun pituussuuntaan. Ulkolämpö varjossa +28 astetta. Silti ilmavirta helpottaa oloa. Kultalassa joku käytti pumppua 10 minuuttia. Joko pumppu kuumeni tai sitten sen käyttäjä, ja hiljaista tuli.
Keitin perunat ja Matti kömpi kurjan näköisenä kurusta ylös. Oli kova päänsärky. Ei pitäis kohnottaa enää tässä iässä. Syötiin ja Matti otti eturuuaksi kaksi disperiiniä. Sitten pusero pään ympärille suojaksi vetoa vastaan ja maata. Määräsin äijän pysymään pois montulta, kunnes sinne tulee varjo. Niin tehtiin.
Klo 18 lähdimme alas. Veimme omat pyykkipojat ja palautimme lainat takaisin. Taas rännättiin niin, että klo 21 tultiin ylös pillereiden ottoon.
Matti grillasi makkaraa ja lähdimme telepisteelle. Nousin puhelimen kanssa tien vieressä olevalle kannolle ja heti tuli 3 tolppaa. Soitin Jontulle ja pyysin häntä laittamaan suihkuhuoneesta pyykkipoikahäkkyrän terassille ja soitin Seijalle, että he hakisivat sen mukaansa kun lähtevät Lappiin. Seija ja Make lähtee perjantaina Kilpisjärvelle. Ovat varanneet sieltä mökin maanantaihin asti. Sitten tulevat Sarin porukan tykö Leville ja sieltä keskiviikkona Kiilopään mökkiin.
Maili on edelleen Valamossa. Oli kuulemma käynyt Kuopiossa syömässä kalakukkoa. Pojat häärää elukoiden kanssa. Jonttu oli tänään käynyt kaupassa ja ostanut puolikiloa jauhelihaa. Tane huuteli terveisiä. Hyvin pärjäävät.
Seija sanoi, että Porissa on tänään ollut +32 astetta. Merikarvialla oli ukkonen tappanut naisen. Mies ja lapset olivat saaneet palovammoja. Leirintäalueella olivat olleet.
Oli meillä hauskaa kun soitin Makelle. Jo ennen soittoa Matti hoki moneen kertaan, että täytyy sanoa Makelle, että kuoppa ei tuota enää mitään. Kun olin puhelimessa, Matti seisoi kusella, selkä minuun päin ja huusi että "Tuotto on loppunut kokonaan. Ei tule enää mitään." Selitin Makelle tilanteen ja Make käski Matin juoda vähän enemmän.
Kello-Ville ja Aatukin tulivat telepisteelle. Kaikki hakivat paikkansa kuka missäkin sai puhelimensa kuulumaan. Kultalan äijät oli mun kehotuksestani menossa lammelle kalaan. Ville kyseli kovin, etteivät vaan ketään siellä häiritse. Matti sanoi, ettei heistä ole mitään häiriötä ja että kalastakaa rauhassa.
Keräsin Matin puheluiden aikana puita takaloodaan ja Matti hakkasi ne leirissä. Mekin lähdimme rantaan. Matti haki päivällä koivun rangan joen takaa laavulle. Otti kirveen ja sahan mukaan ja minä otin lisää pyykkiä pestäväksi. Matti hakkasi kaikki puut ja minä pinosin ne.
Vajaa tunnin päästä Kultalan äijät tuli lammelta ja niillä oli yli 10 tammukkaa. Tekevät huomenna kalasoppaa. Joko Kullankaivajan soppaa ( siinä ei ole lainkaan perunoita) tai tavallista. Kutsua piti, ennen kuin tulivat laavulle. Kaikki kävi katsomassa saunaa sisältä ja kehuivat kovin. Käskivät laittaa pataan talveksi kiviä. Jos sattuu vesi keväällä nousemaan niin ei kovin helposti lähde pata veden mukaan. Oli kiva niiden kanssa jutella.
Ilma viileni illalla, mutta nyt klo 2.50 on aurinko jo kipuamassa pilvettömälle taivaalle. Toivon, että huomenna ei olis kovin rankka päivä.
Täällä lentelee isoja sudenkorennon tapaisia otuksia. Luulin yhtä pieneksi linnuksi, niin iso se oli. Polttiaisia on alhaalla iltaisin jos on aivan tyyntä. Ei hyvä. Paarmojakin on, mutta ei niin paljoa kuin keväällä. En ole tainnut edes yhteensä vielä nähdä 88 kappaletta, jonka määrän Anni oli litvinyt muutamassa tunnissa. Kerroin siitä Kultalassa ja Ville kysyi heti, että käyttikö Retsa niitä kalastamiseen. Sitä en tiennyt. Nyt oli Aatulla mukana lammella tapettuja paarmoja. En huomannut kysyä saiko niillä kalaa. Kyllä Aatullakin kaloja oli, mutta oliko ne saatu paarmoilla, sitä en tiedä.
Nyt on mentävä nukkumaan. Klo on pian 3. Kuukkeli hyppii vaunun katolla. Käki kukkuu. Viljamia ei ole näkynyt. Ulkolämpö +14 astetta.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 16.7.2003 Klo. 11. ulkolämpö varjossa + 26 astetta. Taivas aivan sininen. Onneksi ajoittain vähän käy tuulenhenki.
Rännille ei uskalla mennä, ei edes Matti. Klo 12 kävin hakemassa pyykit narulta. Vaikka ulkona tuulee, niin siellä on paljon kuumempi kuin sisällä. Matti torkkuu sohvalla. Nyt pitää vain odotella vaikka iltaan asti, jos ei ennen helpota. Etuteltan putketkin on sisäpuolelta niin kuumat, ettei kauan voi kiinni pitää. Lapin radio lupasi ukkosta Pohjois- ja Etelä-Lappiin. Keski-Lappiin ei. Toivottavasti tämä kohta heidän jaottelussaan kuuluu pohjoiseen. Ei ukonilma tässä pahitteeksi olis. Se viilentäis ilmaa. Lintuja ei näy, eikä korentoja, ei edes paarmoja. Kai niilläkin on lämmönsieto rajansa. Kultalassa kävi pumppu vähän aikaa. Nyt on hiljaista. Taitavat keittää Tammukkasoppaa. Hyvää ruokahalua heille. Yksi ampiainen kävi pöykkimässä ikkunaan.
Klo 14 Maken leirissä +31 astetta. Meidän leirissä on +32 astetta varjossa. Ei tuulen henkeä. Voi veljet mikä helle.
Radio neuvoo mitä pitäis syödä ja juoda ja mitenkä suojautua kuumuudelta. Sanoivat ettei Rovaniemen korkeudella ilma liiku mihinkään ja valittivat, että melkein läkähtyy.
Kaikista varotoimista huolimatta vaunu kuumeni niin, että lähdimme alas katsomaan josko rannasta löytyis varjokohtaa, jossa vois vaskata. Otin eväät mukaan.
Ripustin Saunan vieressä olevaan pieneen mäntyyn pressun. Laitoin sen keskikohdalta ja reunasta narulla runkoon kiinni ja kulmat levitin sitomalla narut puskiin. Sitten saappaat jalkaan ja palli veteen varjon kohdalle. Sain tosi hienon ja viileän vaskauspaikan. Vesi viilentää ihmeen paljon. Ei kai se silti ihme ole, kun veden lämpötila on vain +7 astetta. Matti haki mulle ämpärillisen maata montun rossanneesta rinteestä ja lähti itse vaskaamaan joen toiselle puolelle vanhalle montulle.
Nyt tuli ekasta vaskoolista 14 hengetöntä ja yksi pinsettihippu. Matti ei löytänyt mitään ja tuli myös saunarantaan vaskaamaan.
Klo 14 lähdin perunoiden keittoon. Kyllä oli tuskainen kapuaminen rinnettä ylös. Nyt on ilmestynyt sudenkorennon näköisiä, mutta pienempiä otuksia tosi paljon. En ole tuollaisia ennen nähnyt. Niitä oli tien reunasta nousevan rinteen varjokohdassa varmaan satoja. Ne pörräsivät paikallaan lähellä maata, niin että roskat liikkui ja sitten pörähtivät taas ilmaan. Ihmisistä ne ei välitä. Taitaisin kauhistua jos tuollainen yrittäisi purra.
Vaunu oli taas kuin pätsi. Avasin kattoluukut ja varjopuolelta kaikki ikkunat. Ovi oli pidettävä visusti kiinni. Etuteltassa oli ainakin +50 astetta.
Matti oli kantanut veden rannan pataan ja vaskannut vähän. Syötiin poroa ja perunoita. Sitten vain kuumuuden keskelle maata. Matti taisi nukkua oikein kunnolla. Minä torkuin ja yritin olla ajattelematta mitään. Niin kului tunnin verran ja silloin oli montulla jo varjo. Lähdettiin hommiin. Laitoin valkean padan alle ja menin rännille. Matti otti rossaavasta rinteestä maata ja ihmeiden ihme. Saatiin useita pikku hippuja. Kyllä tuo montun Maken puoleinen pää oli siirrettyä maata. Ei se muuten noin tyhjä voinut olla, kun talven rossaamasta maastakin sentään jotain löytyi.
Ukkonen jyrähteli idän suunnalla ja luojan kiitos, alkoi ilmestyä pilviä. Jyrinää kesti yli tunnin, mutta se pysytteli Lammen ja Kuusiojan takana. Radiossa sanottiin, että Enontekiö oli tänään Suomen kuumin paikkakunta. Selitin Matille, että Enontekiö on siellä missä ajetaan Amerikasta Suomeen. Tarkiotus oli sanoa Norjasta. Kyllä tässä helteessä alkaa pää lopullisesti pehmetä. Hetken päästä Matti sanoi, että kai meidän täytyy illalla grillata hiilillä, kun tuo maa on niin kylmä. Hän tietysti tarkoitti, että kuiva.
Rännäyksen jälkeen mentiin saunaan pesulle. Ei tarvinnut laitaa valkeaa pesään. Isolamppu huolehti lämmöstä. Kyllä voi tulla hyvä olo, vaikka on helle ja peseytyy lämpimällä vedellä. Matti pesi heti likaiset vaatteensa.
Sitten ylös lämmittämään tiskivettä. Pari astetta ilma oli viilentynyt ja se jo tuntuu hyvältä. Syötiin ja istuskeltiin ulkona.
Aatu, Ville ja Rantala ajoivat mäen päälle autolla ja Ville huusi, että pääseekö Milla hoitoon. Miehet oli menossa lammelle kalaan. Matti otti Millan remmin ja lähdimme ison mäen päälle lenkille. Milla on nykyään aina kiinni ja on varmaan hankala heittää virveliä ja samalla pitää koiran hihnaa.
Ilma on viilentynyt todella paljon. Vaunulla enää +22 astetta. Pilviä on ja jopa vähän tuulee.
Äijät haki Millan tunnin kuluttua ja Aatu oli kovin tyytyväinen, kun oli saanut rauhassa kalastaa. Rantala lähtee huomenaamulla aikaisin pois. Juttelimme tuossa tiellä ja klo 22.30 alkoi sade. Sitä kesti noin tunnin, mutta paljon ei vettä kertynyt. Klo 0.30 putsailtiin päivän saalis ja istuskeltiin vaunussa. Kaikki ikkunat, kattoluukut ja ovet olivat auki. Oli pakko saada vaunu päivän jäljiltä jäähtymään. Oli aivan hiljaista.
Yhtäkkiä alkoi kuulua sellaista ääntä, kuin auto vetäis tiellä jotain lanaa. Katselimme ympärillemme vähän ihmeissämme. Mitään outoa ei näkynyt, mutta huomattiin, että rinteen takaa nousi kamalan synkkä pilvi, joka toi mukanaan tosi kovan tuulen, tai päinvastoin. Isot, paksutkin männyt heiluivat rajusti. Sitä kesti noin puoli tuntia ja se putsasi pilvet taivaalta. Aina on puhuttu ja kirjoitettu, että tunturissa ilma vaihtuu nopeasti. Tässä oli hyvä esimerkki.
Toivon, että radio puhui totta kun sanoi, että huomenna ei enää ole epäinhimillisiä lämpöasteita. Klo 1.30 ulkona +16 astetta.
Myöhemmin, kun seisoskelin ulkona, vaunun takana, alkoi taas kohista ja katsoin taivaalle. Vaunun länsipuoleisen rinteen takaa syöksyi paksu pilvirintama.
Pikku Palsin yli vaunulle päin tuli mustanpuhuva pilvirintama ja tulikin lujaa ja syöksyi edellisen pilvikerroksen alapuolelle. Niiden yläpuolella oli vielä kolmas pilvikerros. Se liikkuu hitaasti. Ennusta nyt sitten tuollaisista ilmaa. Onkohan merellä säässä yhtä nopeita muutoksia. Nyt jyrisee ukkonen Pikku Palsin takana. Toivottavasti se putsaa ilman täältäkin, että uskalletaan huomenna lähteä kauppaan.
Hyvää yötä.

Alkuun

Lapinharakka voi syödä Viljamin

Torstai 17.7.2003 Ulkolämpö +18 astetta. Upea viileä aamu. Pilviä paljon. On hieno lähteä kauppareissulle.
Kioskilla vasta joimme aamukahvit. Kovin ihmettelivät, miksi olemme näin kauan olleet poissa. Väkeä riittää. Jatkoimme matkaa Saariselän postiin. Aika monta kirjettä oli, enimmäkseen suoravelotus ilmoituksia.
Sade alkoi heti kun päästiin nelostielle. Koko Ivalon reissun ajan satoi ja Kaunispää oli pilvikerroksen peitossa. Kaunispään laella jäin autoon juttelemaan puhelimessa Sirkan kanssa ja auton ohi pyyhälsi pilvisumua kuin savua.
Syötiin huipunleikkeet ja jälkiruokakahville mentiin kioskille. Sade loppui Kutturantiellä, eikä Palsilla ollut satanut lainkaan.
Ruokis otettiin ja sitten rännille. Ejektorilla kuoppa tyhjäksi. Otettiin neljä ämpärillistä kuraa ja vielä rinteestä lisää. Ei hipun hippua, vain muutama hengetön.
Menin laittamaan Maken väen teltan kaminaan tulet ja lähdimme vaunulle iltapalalle. Kaminan tarkastusreissulla Matti meni rantaan hakemaan koivupökkelöä puiksi. Minä en rantaan mennyt, vaan kiipesin loodan kohdalta ylös isolle rinteelle. Jyrkkä se perhana on. Oli nilkat lujilla ja pääsin ylös vain kulkemalla siksakkia. Melkein ylhäällä oli iso kaatunut kelo. Huusin ja vihelsin, että Matti rannassa huomaisi missä olen. Sain vihdoin sen kuulemaan, että ottaa kirveen ja sahan ja tulee ylös. Oli kiva istua puun rungolla ja katsella Matin kiipeämistä. Ei siitä ensin näkynyt kuin pää ja hartiat ja keltainen saha jota se raahasi mukanaan. Matin reumattomat koivet kestivät kiivetä suoraan ylös. Matti karsi puolet kelosta ja sahasi sen kolmeen palaan, joista kaikista saa vielä kolme pölkkyä hakattavaksi.
Laitoimme ne poikittain rinteelle ja potkaisimme vauhtia alamäkeen. Pienet okasntyngät haittasivat pyörimistä ja suunta muuttui jatkuvasti, kun pölli komahti päin puita. Onneksi alaspäin oli helpompi liikkua niiden perässä. Lopulta saatiin ne laavuun kuivumaan. Kelo on siitä ihmeellinen puu, että jos se ei makaa aivan maassa, niin se kuivuu muutamassa tunnissa. On kai niin tiivis ja tervainen, ettei paljon vettä itseensä ime.
Koko päivänä ei ulkolämpö ole noussut yli +18 asteen. Etelässä, jopa jo Rovaniemellä on edelleen yli +30 astetta. Kyllä nautin viileydestä. Vaatetta on helppo lisätä jos tarvitsee, mutta helteelle ei voi mitään.
Klo 2.45 ulkona enää +4 astetta. Taivas on sininen ja vielä on täys päivä. Toivottavasti ei tule enää niin kuuma.
Joku mies kävi rännillä, ei sanonut nimeään. Hän on ollut Kultalassa tiistaista asti. Hänellä on imuri ja 40 senttiä leveä ja metrin pitkä ränni ja siinä on vain rihlat. Huonosti on saalista tullut. Sanoi etsivänsä uuden paikan.
Miehet, jotka menivät Souvareiden valtaukselle, olivat tänään tulleet sieltä pois. Toisen selkä oli palanut auringossa niin, ettei voinut laittaa paitaa päälleen.
Nyt en laita vaunuun lämpöä päälle vaikka sisällä on vain +17. Voi olla, että hetken päästä taas aurinko porottaa.
Hyvää yötä.

Perjantai 18.7.2003 Ulkolämpö +17 astetta. Hyvältä näyttää. Puolipilvistä ja heikko tuuli luoteen ja pohjoisen väliltä. Ei taida tuuli osua montulle.
Matti on jo käynyt avaamassa Maken teltat ja laittanut kaminaan valkean. Eilen kävi aika köpelösti, kun haettiin mun puiset rihlani kumirihlojen tilalle. Hyvät ne on eikä enää ole kovaksi paakkuuntuvaa kivien keruuta. Pähkäilimme hetken aikaa, että laitoimmeko rihlat väärään suuntaan ja aikamme pähkittyämme käänsimme ne. Vaunussa alettiin taas epäröidä: Onko ne rihlat ny vasta väärin päin? Asia ei selvinnyt. Äsken hain Seijan Maken tekemän rännin piirustukset kaapista ja tarkastettiin asia. Nyt ne vasta värinpäin on. Matti lähti rännille kääntämään niitä uudelleen. Ei kai sen niin kiire olis ollu, mutta jos joku kulkee ohi ja näkee.
Seija ja Make oli jo tulossa kohti pohjoista. Tuovat meidän pyykkipoikahäkkyrän, jos Jonttu on onnistunut laittamaan sen ulos niin, että he sen löytävät.
Rännillä oltiin klo 14.45 asti. Aurinko paistaa, mutta viileä tuuli helpottaa oloa. Saalis on todella huono, vain muutama hengetön. Kyllä turhauttaa ajaa ämpärillinen toisensa jälkeen, tunti tolkulla ja tyhjän saa.
Tein nuotion ja halstrasin ison palan Inarinjärven taimenta ja pienemmän palan kirjolohta samassa halsterissa. Taimen ei tullut hyväksi. Oli kovin kuiva, ainakin halstrattuna. Kai se pitäis paistaa pannulla tai tehdä soppaa. Voi olla, että pala oli niin suuresta kalasta, että oli kuiva senkin tähden. Kirjolohi on jääkaapissa ja loput taimenesta Matti paloitteli kuukkeleille. Ruoka lepo otettiin. Kun heräsin, Matti oli jo lähtenyt rantaan ja tuli sanomaan että taas on neljä ämpäriä täynnä maata. Sanoin, että keitetään kahvit vaunulla tai lähdetään telepisteelle ja saman tien kioskille. Matti valitsi kioskin.
Tynnyrillä tuli Matille monta viestiä. Maililta ei vieläkään mitään.
Kioskilla vain riittää väkeä. Juteltiin ulkona jonkun lintumiehen kanssa joka kulkee komeella Mersu-maasturilla. Oli käynyt Palsillakin ja nähnyt Taviokuurnan. Kysyin siltä, voiko Lapinharakka (Isolepinkäinen) tappaa leppälinnun. Sanoi, että kyllä voi, jos saa sen kiinni. Se syö jopa myyriä ja muita jyrsijöitä. Voi syödä vaikka Viljamin.
Pahaojalla oli ollut aamulla klo 5 vain +2 astetta lämmintä. Aika moni nukkuu pienessä teltassa ja jopa ulkona jonkun pienen katoksen alla. Yksi ukko kertoi ihmetelleensä, mikä ihme hänen naamaansa vaivaa. Oli niin tottunut helteeseen, ettei heti tunnistanut kylmyyttä.
Ajoimme Sotajoen ohi ison mäen päälle. Siellä kuuluu hyvin minunkin Radiolinjani. Laitoin Mailille viestin, että jos ei hänestä pian mitään kuulu, laitan poliisit perään. Soitin Tanelle ja heidän kanssaan Maili oli tänään puhunut. Kuuma Porissa oli edelleen. Pojat vie Roopen meidän altaaseen vilvoittelemaan aina lenkin jälkeen. Muuten asiat hyvin. Makelta tuli puheviesti. Soitin vastaajaan ja se sanoi vain, että "sulla on surkee vastaaja. Se luettelee pitkät määrät numeroita." Sitten se sanoi ,että soitellaan.
Nevolta, Raijalta ja Salmiselta oli tullut viesti. Seija ja Make oli lähtenyt Porista aamulla klo 8. Siellä oli +23 astetta. Nyt klo 18.30 ne olivat juuri ohittaneet Tornion, ja taas oli mittarissa +23 astetta. Kuuma autoilupäivä on heilläkin ollut.
Vaunulla vain käväisimme ja sitten rännille. Taas ajettiin maata yli klo 22 asti. Ei meinaa uskoa, että saalis on niin pieni. Pieni nökö hengettömiä koko päivänä. Näin se vaan on. Klo 22.30 grillattiin iltapalaa ja lähdettiin vaunun yläpuoliselle rinteelle etsimään vesinurua. Yksi löytyi pirun kaukaa. Se on varmaan se nuru, josta Kultala ottaa vetensä. Klo 23.30 lähdimme vielä alas joen mutkan taakse katsomaan sitä kohtaa, missä vettä tulee kallion raosta. Rikottiin kalliota hakulla. Vesi tulee aika syvältä mudan joukosta pulppuamalla ylöspäi. Taitaa olla Kuusiojan tai Palsin vettä. Ei sitä puhtaana astiaan saa. Lämpöä on ulkona enää +10 astetta.
Kultalassa juhlitaan. Jalo tuli päivällä ja on tainnut tuoda akunaalia mukanaan. Klo on nyt 2.30. Ulkolämpö +5 astetta. Kultalakin jo hiljainen. Taivas sininen ja pilvetön. Taitaa tulla taas lämmin päivä.
Hyvää yötä.

Lauantai 19.7.2003 Klo 11 + 22 astetta. Onneksi taas tuulenhenki hönkäilee vaunun takaikkunasta. Ei pilven pilveä taivaalla. Olen nukkunut hyvin pitkästä aikaa.
Nyt pitäis ottaa rauhallisesti kunnes rännille tulee varjo. Luojan kiitos luoteesta tulee pilviä. Alin, ohuempi pilvikerros tulee lännestä. Ei taida kovin paha päivä tullakaan.
Matti meni rännille. Radio ei sadetta luvannut, mutta meille tänne Pohjois-Lappiin viileämpää.
Matti oli avannut Maken teltat ja ähelsi rännillä. Menin saunarantaan. Laitoin pressun puuhun ja menin sen varjoon vaskaamaan. Matti toi ämpärillisen maata. Alhaalla tuulee reippaasti. Piti oikein laittaa pitkähihainen pusero päälle. Kaks hengetöntä sain koko ämpärillisestä. Hengettömiä Mattikin noukki rännistä. Sama tulos, otti maata mistä hyvänsä.
Klo 15 aikaan ruuanlaitto ja kova yritys ottaa torkut. Multa ei onnistunut. Matti taisi vähän nukkua. Taas rännille. Otin puoli ämpärillistä maata harjaamalla kallion koloja. Ei hipun hippua. Ilta kului rännätessä kuusen alustaa. Hengettömiä saatiin vähän. Matti ei ole suostunut putsaamaan ränninpäästä jätemaata pois ja vähän väliä vesi tulee jalkoihin. Nyt se oli laittanut rännin päähän astian niin, että vesi tuli rännille päin. Motkotin, mutta vastaus oli, ettei sitä muuten saa. Kun oli tunti rännätty, kuopassa oli puolet enempi vettä kuin yleensä. Siellä kävi oikein aallot. Ei vesi sinne suoraan lorissut, vaan meni maan kautta. Nyt vasta alkoi ämpäri sopia niin, ettei vesi tullut jalkoihin päin.
Klo 21 kömmittiin ylös. Ilta oli tosi kaunis. Aurinko paistoi eikä ollut kuuma. Grillattiin ja syötiin. Joku harmaa pikkuauto tuli Kultalasta. Kurvasi toiseen mäkeen. Katseli meitä, että sai morjestaa ja meinas ajaa penkkaan. Nauroin kuin hullu. Matti vähän motkotti. Kultalassa oli täys hiljaisuus. Oli kuin siellä ei ketään oliskaan. Niiden pumppua en ollut kuullut koko päivänä.
Olen unohtanut kertoa, että Rantala oli vetänyt henkilöautolla ison kiven montustaan. Pelkäsi sen putoavan päälleen, kun jää montusta sulaa.
Mikolla on erikoinen sauna. Se on kaivanut kolon rinteeseen. Tehnyt sinne penkin ja kuumentaa kivikasan. Sitten laittaa pressun katoksi ja saunoo. Sillä on vielä sähköhellakin. Se laittaa jopa laatikkoruokia. Sähköhellasta on otettu eristeet pois ja takimmainen levy. Hellan on kaivettu osittain rinteeseen. Hellan alla olevassa säilytystilassa poltetaan puita ja savutorvi tulee takalevyn reiästä ulos. Kaikkea sitä ihmiset keksii.
Klo 23 lähdimme laatikon kohdalta rinteelle sahan ja kirveen kanssa. Eilen otettiin kaatuneesta kelosta kolme pätkää latvasta. Nyt Matti sahasi ja karsi koko tukin. Siitä tuli kolme pölliä, joista kaikista saa 5 pätkää puita varten. Monessa erässä passitettiin ne pyörimään rinnettä alas. Ei ne menneet niin lujaa ja pitkään kuin hakkuupölkky. Olivat paljon pidempiä ja pamahtivat aina puihin ja pysähtyivät. Kun tönäsee pöllin pyörimään alas rinnettä, seisoo vaistomaisesti paikallaan, kunnes pölli pysähtyy. En tiedä miksi. Alasmenotien alapäästä Matti kantoi ne laavuun. Kun pöllit on hakattu, meillä on komeita puita ja paljon.
Klo 1.30 taivas puhtaan sininen. Klo 24 ulkona +16 astetta. Tuuli oli melkein tyyntynyt. Kukaan ei ole liikkunut. Mitään ääntä ei ole kuulunut. On täydellinen hiljaisuus. Kuukkelit hakee ruokaa tolpan päästä ja niiden siivistä ei ääntä kuulu. Aikaisemmin illalla, kun grillasimme, Matti laittoi makkarankuoret viereensä penkille, tarkoituksena viedä ne Viljamille. Kuukkeli lensi penkille ja haki kuoret vähitellen siitä. Saatiin siitä jopa kuvia.
Kultasaalis on putsattu kuivumaan etutelttaan. Se laitetaan huomenna pikkupulloon. Hengettömät me laitetaan nykyään "Poripulloon" ja isommat vain putkeen. Taitaa mennä iäisyys ennen kuin pullo on täynnä, vaikka se on vain 2 senttiä korkea.
Matti lukee Potteria. Taidan keittää puuron ja valmistautua nukkumaan.
En keittänyt, kaasu loppui. Lähdettiin vaihtamaan pulloa. Matti sen vaihtaa, mutta minä toimin haistajana. Olimme tulossa sisälle, kun joku vihelsi. Jalo tuli rannasta. Oli ollut lammella kalassa. Ei hän vielä ole montullaan edes käynyt. On laittanut saunan kuntoon ja vaunun asuttavaksi. Sanoi saaneensa viimekesänä korpista kuvan 5 metrin päästä. Se on jo hyvin. Oli kai ollut piilossa kuvaamassa.
Ulkolämpö +15 astetta edelleen. Toivon että ei tulis kuuma päivä.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 20.7.2003 Klo 11 ulkona +23 astetta. Sisällä +24. Onneksi taas alkaa tulla luoteesta pilviä. Peittäisivät nyt koko taivaan. Olen kovin väsynyt ja niin tuntuu olevan Mattikin. Huilattiin ja oltiin tympeitä. Pilviä alkoi pukata vähän rajummin ja tuuli oli puuskissa aika kova. Ei se silti viilentänyt oloa, eikä mielialakaan kohennut.
Keitin perunat klo 15. Kun oli syöty alkoi ukkonen jyristä vaunun yläpuolisen rinteen takana. Mentiin silti levolle. Nukkumisesta ei voinut edes puhua. Valtava sade rummutti vaunun kattoa ja ukkonen jyrisi ja salamoi joka puolella. Maattiin kumpikin omalla petillään ja katseltiin rajuilmaa. klo 18 tuli jyrinässä tauko. Ilma oli viilentynyt ja saavi mennyt yli varmaan saman verran kun vettä oli kertyikin. Ennen sadetta Matti putsasi vanhan moottorisahan. Nyt se on vaunun alla.
Lähdimme telepisteelle ja kioskille tietysti. Siellä riitti edelleen väkeä. Anneli sanoi, että on ollut kiire päivä. He olivat eilen Ivalossa kultakisojen juhlissa. Tulivat sieltä klo 2 yöllä ja hän nousi leipomaan klo 6 aamulla. Ei ole kuulemma ehtinyt väsyttää.
Kun tulimme poroportista, oli tien toisella puolella kaatunut kolme puuta. Yhden tosi ison männyn latva oli melkein tiellä. Iso mänty oli kaatunut yli tien vähän Pahaojalle päin. Joku moottorisahamies oli sen pätkinyt. Ilmeisesti myrsky oli tehnyt tuhojaan.
Käytiin Sotajoen takana mäellä soittamassa. Maililta oli vihdoinkin tullut viesti. Tinanapeilla uhkailu tehosi. Valamossa aika kuluu hyvin. Ennen viestin lähettämistä hän oli ollut Jorma Hynnisen konsertissa. Kateeksi käy.
Soitin Seijalle. Hän nautiskeli olostaan Kilpisjärven rantamökissä. Make oli lähtenyt Saanalle, mutta oli hetken päästä tullut aivan märkänä takaisin vaihtamaan vaatteita. Matkalla oli satanut rajusti, mutta mökillä ei yhtään. Taas yksi esimerkki Lapin nopeista säämuutoksista. Seijan jalka ei kestä kiipeilyä ja Make meni lenkille yksinään. Eilen olivat käyneet Norjassa. Kilpisjärvellä oli pilvistä, mutta ei satanut, ainakaan mökin kohdalla. Lähtevät huomenna kohti Leviä, Sarin väen mökille. Keskiviikkona viimeistään tulevat Kiilopäälle.
Viestejä tuli paljon ja Make soitti Matille. Kun viimeksi yritimme heille soittaa, olivat olleet Linnanmäellä.
Kun ajoimme Palsille niin retkeilijäporukka oli parkkipaikalla tunkemassa tavaroitaan rinkkoihin. Yksi mies oli pikku maistissa ja esitteli innoissaan Matille paikannuslaitettaan. Sillä saa helposi selville välimatkat ja paikkojen suunnat. Esimerkiksi kun jättää autonsa johonkin ja ohjelmoi tiedon koneelle, niin auto löytyy. Hän oli maksanut siitä vähän yli 1000 mk. Nykyään sen hinta on moninkertainen. Kova se mies juttelemaan. Muija yritti sitä hoputtaa ja saada töihin, mutta ei se tainnut edes kuulla.
Me lähdimme tekemään Maken kaminaan tulta. Kyllä oli syytäkin. Teltan ympärillä ei ollut ojaa ja reunan alta oli mennyt vettä ja kastellut maan melkein kaminaan asti. Kaivoimme ojan ja kamina laitettiin kunnolla kuumaksi. Pitää aamulla laittaa taas tulet, että maa kuivuu.
Moottorisahan kanssa menimme laavulle. Tukit nostettiin nokkakärryjen päälle. Minä pidin kiinni ja Matti pätki ne sopivan mittaisiksi pölleiksi. Niitä tuli 19 kappaletta. Makelta haettiin kunnon halkaisukirves ja Matti hakkasi pöllit puiksi. Minä pinosin ne laavun perälle. Niistä tuli kaksi komeeta pinoa ja hieno tervan haju leijuu rannassa. Yksi pölli vietiin Maken leiriin ja Matti hakkasi sen puiksi. Nyt heillä on puita saman verran kun Make sinne jätti.
Puidenhakkuun aikana nousi joesta vahva sumu. Pikkupalsikin oli sumun peitossa, mutta nyt, klo 1.30 se alkaa taas näkyä.
Matti lukee Potteria ja minä olen kirjoittanut. Lupasivat huomenna taas ukkosta ja +28 astetta lämpöä. Toivon todella, että olisivat väärässä lämmön suhteen. Klo. 2.30 ulkona +15 astetta. Taas Palsi on sumussa.
Hyvää yötä.

Maanantai 21.7.2003 Klo. 11 +15 astetta. Taivas umpipilvessä. Onneksi.
Uhkailevat huomenna taas helteellä. Olen nukkunut hyvin, mutta Matti valitteli huonoa yöuntaan. Nyt nautin viileydestä.
Matti lähti joka-aamuiselle retkelleen. Ensin huusi, sitten ränni. Minulla on joka paikka kipeänä. Tukinpätkien nostelu kostautui. Kai se ohi menee, kun tukkejakaan ei enää ole.
Maken telttaa tuuletettiin monta tuntia. Maa teltassa alkoi kuivua. Rännättiin klo 15 asti. Tunnin ruokis ja taas rännille. Hengettömiä on alkanut tulla, mutta ei yhtään suurempaa. Hyvä, että edes niitä. Välillä kävimme paikkaamassa saunan pesuteltan katoon ilmestyneen reiän ilmastointiteipillä. Sade ja aurinko ovat haperruttaneet kankaan ja kun se on pidettävä veden poistumisen tähden aika tiukalla, niin se helposti repeää. Ei taida pesuteltta enää pitkäikäinen olla.
Klo. 21 lähdimme ylös pillerin ottoon ja ruuan laittoon. Jalo oli korjaamassa meidän mäkeä. Matti meni juttelemaan, tietysti ilman lapiota. Jalo lupasi tulla kahville. Etuteltassa juotiin ja juteltiin yli tuti.
Tiskasin ja Matti syötti Kuukkeleita melkein kädestä. Lähdimme vielä Maken teltan lämmitykseen. Laitoin kaminan täyteen puita. Voi taivas, että siellä tuli kuuma. Emme uskaltaneet lähteä pois, vaan odotimme valkean palamista loppuun. Heiluttelin ovipressua ja joka heilautuksella pöllähti kuumaa höyryä ulos. Ihme kun kangas ei syttynyt palamaan. Kopistelimme kepillä savutorvea, niin kuin Make käski ja nokipilvi lensi piipusta teltan päälle. Matille tuli kiire pudistamaan sitä pois. Palojälkiä ei jäänyt. Oli viimeinen kerta kun laitoin puita noin paljon.
Vaunulla putsattiin kultasaalis ja laitettiin keräilypulloon vettä, ettei kulta näytä hiekalta. Pullossa on niin pieni suuaukko, että kulta piti ensin kuivata ja sitten vasta ujuttaa taitetun paperin avulla pulloon. Pinsetit eivät suuaukosta mahtuneet. Olivat siihen hommaan liian leveät.
On ollut ihanteellinen päivä. Pilvistä, mutta ei sadetta. Lämpöä +17 astetta. Heikko tuuli. Nyt klo 1.30. keitän puuroa ja Matti lukee Potteria. Kuukelit käy tolpalla syömässä. Viljamikin kävi illalla.
Oli outoa, kun idässä oli upea iltarusko. Mitähän se mahtaa tietää. Huomenna se nähdään.
Klo 2 yöllä on ulkolämpö +11 astetta.
Hyvää yötä.

Alkuun

Isomus ei tahdo miehen nimeä

Tiistai 22.7.2003 klo 8 satoi. Klo 11 +17 astetta, puolipilvistä.
Lähdimme Ivalon reissulle. Oli ostettava kaasua, bensaa ja haettava ruokavettä.
Kuuma oli jo ennen poroporttia. Väkeä oli paljon liikkeellä. Asuntoautoja ja -vaunuja liikkujista suurin osa.
Seijalta tuli viesti, että ovat Särestöniemessä ja ennen iltaa Kahvassa. Hyvä juttu.
Ivalon reissun jälkeen syötiin Kaunispäällä. Heli jutteli, että eilen kun oli se pitkään kestänyt ukonilma, niin huipulla oli ollut todellinen myrsky. Valtavan pitkiä salamoita välähteli jatkuvasti Palsilla päin. Tuuli oli yltynyt myrskylukemiin. Ei se ihme ole kun Kaunispään huippu on aivan puuton eikä tuulella ole mitään esteitä.
Heille oli juuri silloin tullut asiakkaiksi 25 hengen seurue. Niillä oli tosi vaikeuksia päästä autosta ovelle ja sitten ei meinattu millään saada ovea auki, kun tuuli painoi sitä kiinni. Kun ovi miesvoimin saatiin auki, tuuli heitti kaikki tavarat tiskiltä ja pöydiltä pitkin salia.
Sähkökin oli hetkeksi katkennut. Kerroin, että meiltä ei sähköt menneet. Samassa hölmistyin höpinöitäni. Mitenkä Kahvasta vois sähköt katketa, kun niitä ei edes ole. Heli nauroi, että hänelle kävi samalla lailla. Heillä on suihkualtaan pumpun käynnistys ja pysäytys ajastimen takana. Suihku oli pysähtynyt väärään aikaan ja hän oli vihaisesti huutanut ajastimelle, ettei kello vielä ole 21. Ei tullut mieleenkään, että sähköt voivat muutenkin katketa.
Kioskille mentiin ruokakahville. Anneli oli ollut Ivalonssa ja hiki valui päästä kun sai kuorman purettua. Sanoi, että kyllä on kamalaa kun pihassa on ilmastoitu auto ja hänen on ajettava tuolla Subarulla. Voitton pakettiauton ajaminen vaatii kuormaauto kortin ja sellaista ei Annelilla ole. Sanoi, että hän kyllä ajaa Voitton auton Sotajokeen.
Matti soitti tynnyriltä Makelle. Make sanoi, että Seija ja Make voivat olla yötä heidän teltassaan.
Lämmintä oli matkalla noussut +29 asteeseen, mutta leirissä kävi raikas tuuli ja olo oli kuin taivaassa. Siivosimme vaunun ja noin tunnin kuluttua Seija ja Make tulivat. Menimme auton viereen vastaan ja kun ovi aukesi niin autosta kuului: "Voi helvetti !" Aika laimeasti sanottu siihen verrattuna, että minä olisin saman matkan istunut autossa tällä helteellä. Onneksi Kahvassa tuuli.
Toivat tuliaisiksi Kullankaivajan likööriä, jossa lilluu 24 karaatin hippuja. 52% ainetta. Täytyy siivilöidä hiput pos ja laittaa veteen. Upea pullo. Porista ei sitä saanut. Myyjä oli sanonut, että on yksi tilattu pullo ja jos sitä ei viikon kuluessa haeta, hän voi sen myydä. Make oli sanonut, että hän on jo silloin pohjoisessa. Myyjä oli innostunut ja katsonut tietokoneelta eri kaupunkien viinakauppoja. Oulussa oli yksi pullo ja Kemissä 14 pulloa. Kemistä olivat tuliaispullon ostaneet.
Seija ja Make innostuivat meidän Maken väen teltasta. Lähdettiin katsomaan paikkaa ja kokeilemaan pääseekö Seija kipeän jalkansa kanssa sinne kulkemaan. Voisivat hyvin kyllä olla vaunussakin meidän puolesta. Seijalle etsittiin sopiva keppi ja ihan hyvin se leiriin pääsi. Teltta kelpasi heti. Make ja Matti kantoivat tavarat autosta.
Lämmitettiin sauna ja Seija ja Make saunoivat ensin. Sovittiin, että Make puhaltaa Annin pilliin kun sauna on vapaa. Pillin ääni kuului komeasti vaunulle. Kiirettä ne olivat pitäneet. Mahtoiko olla saunominen pilalla kun sieltä kiireellä lähtivät. Minusta pitää saunareissulla saada istuskella laavussa, kuivatella, haahuilla ja juoda pullo olutta tai vetää savut. Ensi kerralla sovitaan sauna-ajaksi ainakin kaksi tuntia. Me lähdimme saunomaan ja sen jälkeen meidät kutsuttiin nuotiolle. Ilta oli hauska ja sopivan lämmin. Klo 2 aikaan me lähdimme vaunulle. Matti oli aika pätkässä.
Klo 3 ulkolämpö vielä +16 astetta. Taivas sininen. Enteilee kuumaa päivää. Kultalasta kuului mölinää.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 23.7.2003 klo11. +22 astetta. Melkein kylmä tuuli. ONNEKSI: Pilviä porhaltaa taivaalla aika lujaa. Tulevat rinteen takaa vaunun yläpuolelta. Toiset aika tummia.
Matti oli juonut mustikkasoppaa ja häipynyt Maken kanssa rännille. Keittelin puuroa ja kahvia ja lähdin katsomaan porukkaa.
Äijät olivat rännillä ja Seija leirissään. Istuin pitkään Seijan kanssa. Oli kiva jutella kun ei vaan istunut auringossa. Seijan teki mieli rännille ja sinne mentiin. Maken polun päässä huudettiin Seijan Make Seijalle tukitolpaksi. Make toisella puolen ja sauva toisessa kädessä menivät mäen jyrkimmän kohdan alas ja kivikon yli rännille. Miehet rännäs ja me Seijan kanssa istuttiin ja säestettiin hommia.
Klo 14.30 molemmat porukat ruuan laittoon.
Hetken päästä Make tuli kauhistuneena hakemaan Mattia, kun Maken väen keitin oli kesken perunainkeiton poksahtanut, kattilan kansi oli hypähtänyt ja keitin sammunut. Matti lähti katsomaan, mutta ei hänkään osannut ottaa keitintä irti pullosta.
Matti tuli takaisin ja sanoi, että perunat keitettiin kypsiksi Seijan ja Maken omalla keittimellä ja että Make meinaa ottaa koko vehkeen autoonsa ja lähteä Ivaloon sitä korjauttamaan.
Kun olin syönyt, menin sanomaan, että ei tuollaista vehjettä voi ottaa henkilöautoon. Se voi vuotaa kaasua. Ehdotin, että käyvät Matin kanssa soittamassa Makelle ja saavat ohjeet keittimen irrottamiseksi pullosta. Niin tehtiin. Make oli sanonut, että hän tuo siihen uuden osan, eikä Seijan Maken kannata ostaa yhtään mitään. Oli vielä huomauttanut, ettei keitin keittämällä hajoa. Myöhemmin selvisi miksi se hajosi. Minä vedin vehjettä keittimessä olevasta kahvasta pitkin maata kauemmaksi teltan seinästä. Se kahva ei ollut vetämistä varten vaan olis pitänyt nostaa pullon kyljessä olevasta kahvasta.
Seija ja Make lähtivät Kiilopäälle ilmoittautumaan, ettei ne eivät anna heidän huonetta pois. Me otettiin päiväunet ja lähdettiin soittamaan. Seija ja Make oli menossa Kuukkeliin kauppaan. Sovittiin treffit kioskille. Kyllä oli autossa tuskaisen kuuma, vaikka ulkolämpö oli vain +24 astetta. Ulkona sentään puhalteli raikas tuuli.
Aatu oli kioskilla ja kysyi, ollaanko kotiin lähdössä. Matti vastasi, että joo. Aatu tarkoitti Poria ja Matti Kahvaa. Asia oikaistiin ja Aatu kertoi sanovansa täällä Millalle, että mennään kotiin, kun lähtevät Kultalaan.
Aatun auto oli sammunut Muuberin kohdalle ja joku oli vetänyt sen kioskille. Lupasimme Aatulle kyydin Palsille, mutta Aatu kysyi ensin Voittolta, että ymmärrätkö sinä tuosta autosta mitään. Voitto sen sai käymään. Sillä oli päässään ihmeen kevyt laite, jossa oli todella suurentava poikittainen lasi. Kun vielä siirsi silmien eteen pyöreän linssin, niin ihokarvatkin näyttivät partakarvoilta. Se päässään Voitto putsasi jonkun osan ja auto oli kunnossa. Ajoimme jonossa Palsille. Ensin Aatu, sitten Seija ja Make ja viimeisenä me.
Aatu odotteli parkkipaikalla meitä ja sovimme, että kun lähdemme Ivaloon, käymme ilmoittamassa hänelle. Jos hän haluaa viedä autonsa remonttiin, mennään yhdessä ja tuodaan hänet takaisin.
Taas rännille. Make sanoi, että hänellä on autossa meille lahja. Kyllä hämmästyimme kun niillä oli takaluukussa pulkka. Make oli poiminut sen kyytiin ojasta tulomatkan varrelta. Sanoi, että se oikein pyysi mukaan. Nyt saadaan hyvä korukivien keruuruuhi rännin päähän. Puitakin sillä haettiin. Make veti puulastissa olevaa pulkkaa pitkin maata Maken leiriin. Veikkasimme Seijan kanssa pysyvätkö puut pulkassa, kun se vedetään leiripolun päästä ylös. Ihme kyllä pysyivät.
Myöhemmin grillattiin meidän leirissä. Seijalla oli Kuukkelista ostettua hyvää kaurarieskaa. Pitää ostaa itsellekin.
Kultalasta kuului Millan haukuntaa. Haukun ääni eteni kurun pohjalla kovaa vauhtia meidän valtaukselle ja jatkoi Kuusiojalle päin ennen kuin häipyi. Ajaa kai taas poroa.
Puolen tunnin päästä Milla tuli rinnettä ylös Kahvan leiriin. Kieli roikkui melkein polvissa. Matti otti sen naruun ja vei Kultalaan. Ketään hän ei nähnyt. Oli laittanut Millan kiinni liekaköyteen ja tuli takaisin. On ne ihmeissään, kun luulevat Milla on itse tulleen takaisin ja laittanut itse itsensä liekaan.
Seija ja Make lähtivät klo 23 kohti Kiilopäätä. Seija sanoi, että jos nyt lähdetään, ehditään aamupalalle.
Ruokittiin Kuukkelit ja Viljami ja istuskeltiin vielä ulkona. Oli juuri majoituttu vaunuun, kun alkoi kova tuulen kohina. Tuuli oli tulossa lähempää lampea. Taivas meni niin synkkään pilveen, ettei vaunussa nähnyt kunnolla lukea. Puoli tuntia satoi kovaa.
Klo 1 Palsista nousi sumua. Palopirtinojalla oli upea sumupatsas. Toivottavasti ilma viilee.
Kulta jaettiin kahteen kasaan. Me jaoimme ja Seija ja Make valitsevat. Taas alkoi sataa. Matti nukkuu. Alan puuron keiton.
Hyvää yötä.

Torstai 24.7.2003 klo 11 +21 astetta. Pahan näköisiä pilviä ja sinistä taivasta ja viileä tuuli: Kaikkiaan ihan hyvä alku päivälle.
Matti tuli alhaalta. Oli klo 9 aikaan keittänyt kahvit ja juonut mustikkasoppaa. Seija ja Make ajoivat mäkeä alas. Äijät lähtivät heti rännille ja Seija tuli vaunulle. Olivat jo käyneet hotellissa aamupalalla ja Kuukkelissa kaupassa. Seija oli aamulla ollut todella väsynyt. On kai matkan aikana kertynyt univelkaa.
Mekin lähdimme aamupuuron jälkeen alas. Laitoin eilen pulkan loivapää eteenpäin rännin pään alle. Se ärsytti Mattia suuresti. Väitti että pulkan jyrkempi pää pitäisi olla rännistä poispäin. Se motkotteli siitä pitkin iltaa ja lopulta se käännettiin. Santa paakkuuntui pulkkaan ja mitään ei mennyt yli. Oli pakko kääntää se takaisin. Aika kului rännillä. Klo 14.30 Matti kysyi koska syödään. Sovittiin, että ruuan jälkeen mennään levolle. Seija ja Make meni laittamaan ruokaa Maken väen leiriin ja minä halstrasin meille lohen puolikkaan ja Matti keitti perunat.
Ruokiksen aikana alkoi heikko sade. Matti kohnaili ja lähti lopulta rännille. Minä makailin toista tuntia. Seija nukkui vielä kun menin alas. Hyvä että nukkuu väsymyksensä pois.
Äijät rännää ja rännää. Minä ja Seija oleiltiin ja juteltiin laavussa ja istuttiin yleisönä rännillä. Seija kulkee tottuneesti karahka keppinä. On syytä olla varuillaan. Yksikin nilkan muljahdus irtokivessä, niin loma loppuu siihen. Ei se nilkkaan laitettu rauta mihinkään hajoa, mutta murtumat nilkassa ei vielä ole kunnolla luutuneet.
Ilma on tänään ollut vaihteleva: Takki päälle ja taas pois. Istuinpalli varjoon ja taas aurinkoon. Itikoita ei ole yhtään. Äijät löytää kultaa koko ajan pieniä hippuja. Yhtään isompaa ei ole tullut.
Klo 19 lähdimme Seijan kanssa iltapalan laittoon. Miehet tuli klo 20. Paistoin köyhiä ritareita ja Seija grillasi pieniä hapanleipiä. Laitoimme niiden päälle kylmäsavu poroa ja suolakurkkua. He eivät ole ennen kylmäsavuporoa syöneet. Hyvin tykkäsivät.
Seija ja Make lähti Kiilopäälle klo 21. Me kävimme laittamassa Maken kaminaan vähän puita. Matti haki rinteeltä kuivuneen männynkarahkan ja teki siitä leiriin puita.
Minä tiskasin. Viljami ja kuukkelit tulivat ruokailemaan. Pieniä lintuja lenteli puiden latvoissa sirittämässä. En nähnyt niitä kunnolla kirkasta taivasta vastent.
Jaettiin kultasaalis taas kahteen kasaan. Matti luki nyt Potteria klo 1.30. Taivas oli selkeä ja valoisa. Aloitin puuron keiton ja luen vielä vähän. Klo 2 ulkolämpö +9 astetta.
Hyvät yöt.

Perjantai 25.7.2003 Klo 11 +20 astetta. Tuulee niin että kohisee lähes pohjoisesta. Isoja tummia pilviä mönkii kurua pitkin kohti vaunua.
Presidentti Halonen oli eilen tullut armeijan koneella Ivalon kentälle ja jatkanut seurueineen linja-autolla Utsjoelle. Sanoivat radiossa, että Halonen kävi tervehtimässä Kenttäporoa. Se poro ottaa tasapuolisesti vastaan meidät ja presidentin. Mailin se jopa hyvästelikin kun hän lähti pois. Sanoivat, että sama poro on ottanut koneet ja matkustajat vastaan jo 10 vuoden ajan. On siellä ollut kentällä kiire, jos poro on paskonut laatoitukselle juuri ennen Halosen tuloa.
Ilma oli mahtava. Sai pitää takin päällään eikä ollut tukala olo. Seijakin oli rännillä. Putsaili pleksillä hippumaton ruutuja ja osasikin hyvin. Taitaa siitäkin tulla kaivaja kun vaan alkuun pääsee.
Syötiin perunoita, voi-sipulisoosia ja poroa. Otettiin kunnon levot päälle. Rännäyksen loputtua käytiin telepisteellä noin klo 20 aikaan. Hieno auringonpaiste eikä yhtään kuuma. Meidän Maken väki oli juuri lähtenyt Vantaalta kohti pohjoista. Olivat Korsossa. Toivon heidän matkalleen suojaa.
Sarin väki taas oli Rovaniemen alapuolella menossa kohti etelää. Suojaa myös heidän matkalleen. Aikovat yöpyä Oulussa.
Lähdimme saunan lämmitykseen. Otettiin makkarat ja leivät mukaan. Grillaamme ne laavun edessä olevalla nuotiolla ja syödään siellä. Minä ja Seija naurettiin mahat väärässä, kun Make haki heidän leiristä "juotavaa" ja toi vain kolme mukia. Seija katsoi ällistyneen näköisenä ja vastoin kaikkia tapojaan tokaisi, että "Jätit tietysti mun taas ilman, saatanan sorsa". Ensin vahdattiin toisiamme ja ällistynyt oli Seijakin. Sitten se ryökäle selitti, että hän on oppinut tuollaiset puheet minulta. Silloin vasta räjähdimme nauramaan. Miehet ei siihen hupaan osallistuneet.
Syy kolmeen mukiin oli kyllä selvä. Minulla on aina omat juotavat ja kuppi mukana.
Seija ja Make jäivät saunomaan ja me mentiin vaunulle. Sitten vaihdettiin osia. Make ja Seija jäi vaunulle kotimiehiksi. Make oli hakannut telepisteeltä tuotuja puita niin paljon, ettei pressu meinannut riittää niiden peitoksi.
Make kertoi toimittaneensa isännän virkaa morjestelemalla ohikulkijoille. Timppakin oli tullut Kultalaan ja katsonut ihmeissään kenelle mahtoi morjestaa.
Viljami ja Kuukkelit kävi syömässä. Ilta oli kaunis, mutta kylmän kostea. Klo 23.30 Seija ja Make lähtivät Maken väen teltalle. Taivas selkeä ja ulkolämpö +9 astetta
Hyvää yötä.

Lauantai 26.7.2003 Klo 11 +20 astetta. Täysin sininen taivas. Raikas tuuli. Jos pysytteli varjossa oli ihan viileä olo.
Matti oli jo häipynyt montulle. Vedin aamutakin päälleni ja samassa tuli maidän Maken pää avoimesta ovesta. Se sitten osaa aina yllättää. En tiennyt, että he olivat tulleet jo pari tuntia sitten, kun en nähnyt autoa parkissa. Make oli ajanut sen alas kuruun, kun sieltä oli lyhyempi matka kantaa tavarat leiriin. Pian ilmestyi Seija ja sitten Anni ja Aksu. Matti oli tilannut kaikille kahvit.
Sanoin Maken väelle eilen, että kioski aukeaa tänään klo 9. En taaskaan huomannut että oli lauantai ja aukioloaika on klo 10-16.
He olivat olleet Saariselällä jo klo 7. Kuukkeli aukesi vasta yhdeksältä. Olivat ajaneet Ivaloon asti kauppaan. Siellä kaupat aukeavat klo 7.
Hevigoldin väki tuli mäkeä alas maasturillaan ja jäivät juttelemaan. Ne asuvat Oulussa ja sanoivat, että Oulun seudulla ei tänä vuonna ole lainkaan hilloja. Nyt he etsivät täältä ja lähtevät sitten Rovaniemelle. Siinä korkeudella hilloja kyllä on, sanoi mies. Taitavat taas ajaa maasturilla pitki Kuusiojaa valtaukselleen asti.
Anitakin sentään ehti kahville kovan touhun keskeltä. Make oli mennyt rännille ja Anitalle oli jäänyt tavaroiden selvittely.
Rännillä oli kova touhu menossa. Kuoppa oli ejektorilla vedetty ainakin kaksi kertaa tyhjäksi, mutta sanottavia löytöjä ei pohjalta tullut. Seija ja minä istuskelimme hetken rännillä ja lähdimme ruuan laittoon. Ruokailun jälkeen miehet palasivat rännille ja me mentiin huiloolle. Onneksi klo 17 aikaan nousi rinteen takaa tummia pilviä ja uskalsimme lähteä kauppareissulle Kuukkeliin. Klo 19.30 olimme jo takaisin leirissä. Turistiaika oli parhaimmillaan ja paljon väkeä liikkeellä nelostien suunnalla.
En enää nähnyt Anitaa ja muksuja. Olivat iltanuotion jälkeen menneet nukkumaan. Make käviäisi meidän nuotiolla ja lähti nukkumaan. Me siirryimme vaunuun viettämään Seijan ja Maken tämän kesän viimeistä iltaa Kahvassa. Puoliyöstä muut menivät nukkumaan ja minä jatkoin kukkumista.
Klo 2 istuin istun sängylläni ja kirjoitin. Taivas oli taas puhtaan sininen. Kurun perällä, pohjoisessa oli hieno iltarusko. "Aurinko katsoi taakseen." Se tietää huomenna lämmintä päivää. Ulkolämpö oli +10 astetta. Ajattelin lukea vielä vähän.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 27.7.2003 Klo 11 +22 astetta. Iltarusko ei erehtynyt.
Seija ja Make tekivät lähtöä etelään. Me lähdimme kaikki saatille. Kioskille asti pääsin meidän Maken ilmastoidussa autossa, mutta siitä eteenpäin oli mentävä Volvon kyydissä. Meinasin läkähtyä. Pilviä oli, mutta pienikin sininen läikkä, niin heti aurinko paahtoi juuri meidän autoon. Takas tullessa kioskilla kaikki muutkin väitti, että heidän autoon se aurinko paistoi pahiten. Oli tosi kuuma reissu. Toivon Seijalle ja Makelle suojaa ja kestävyyttä matkalle.
Kahvassa oli kuin eri maailma. Vilpoinen tuuli ja varjoakin löytyi. Aamupuolen päivää olivat miehet kaikki rännillä ja nyt illalla meidän Make ja Matti jatkoivat puurtamista.
Anita oli lämmittänyt saunan padassa vettä ja sitä oli jäänyt. Oli hienoa käydä pesulla sulatusuuniautoilun jälkeen.
Illalla keltainen Volvo tuli Kultalasta ja kurvasi meidän leiritielle. Siitä tuli Raimo Niemelä. Pyysi ottaa kuvan meidän aurinkopanelista. Tekevät Seppo J Partasen kanssa aloitteleville kullankaivajille käsikirjaa. Siihen tulee kaikenlaisia vinkkejä ja vähän neuvoja kaasulaitteista ja muusta. 144-sivuinen kirja ilmestyy marraskuussa. Hyvä joululahjavinkki. Kuvan se otti hienolla digikameralla ja sanoi, että se kuva voi myös tulla kirjaan.
Vaunu alkoi näillä asteilla lämmetä aika pahasti. Onneksi ilma viileni illalla. Rauhallinen ilta ja yö. Klo 2 +10 astetta ulkona.
Hyvät yöt.

Maanantai 28.7.2003 Aamu valkeni pilvisenä ja vähän satoi. Lämpöasteita +23.
Lämpö ei tunnu niin pahalta kun aurinko ei pääse suoraan paistamaan. Ranne kyllä oli pahana.
Maken väki lähti kauppareisulle. Minäkin innostuin lähtemään, kun pilvet olivat suojana.
Matti kävi kysymässä Aatulta onko auto kunnossa vai lähteekö Aatukin Ivaloon. Kunnossa oli. Lupasimme tuoda kioskilta Aatun postin.
Mentiin Ivaloon asti ja Maken väkikin oli siellä. Ilma oli siedettävä ja aurinko pilvessä.
Olin ottamassa Seolta vettä letkusta kanisteriin kun myyjä tuli ulos savuille ja sanoi, että anna veden huilata niin kauan, että tulee kylmää. Hetken löi tyhjää. Täällä huilaaminen tarkoittaa samaa kun meillä juokseminen. Kioskilla äijät meuhkas, että isomusta ei kannata kaivaa muina kuin naisten nimipäivinä. Isomukselle annetaan nimi löytöpäivän nimipäivän mukaan ja se ei halua itselleen miehen nimeä.
Pilviä ja tuulta riitti. Päästiin suht kunnossa Kahvaan.
Maken väki tarjosi hyvät kahvit. Aatu haki postinsa ja lupasi kysyä imuri-Tapanilta, josko se vetäis meidän vaunun täältä montusta ylös, ettei tarvitsis lähteä jo silloin kun Make. Illalla Jalo kävi kysymässä akkuvettä ja sanoi Tapanin luvanneen vetää meidän vaunun. Aatu oli käynyt siltä kysymässä.
Matti on edelleen lähdössä Maken mukana Papinhaminaan. On sitä mieltä, että Volvo ei selviä kahdesta äkkinotkosta matkalla poroportille. Notkojen jälkeiset nousut on lyhyitä, mutta vähintään yhtä jyrkkiä kuin tuo iso mäkikin. Ainoa mahdollisuus vetää vaunu niitä ylös Volvolla olis kunnon vauhti. Sitä ei voi tehdä, kun notkon pohjalla on mentävä hiljaa, ettei vaunun perä ota taakse jäävään rinteeseen kiinni.
Jos 1300 kiloista vaunua lähtee paikaltaan Volvolla kiskomaan ylämäkeen, niin siitä ei taitais tulla mitään.
Kulta oli kiven alla edelleen. Kun vaan tietäis minkä keven. Vain tosi pientä murua löytyi.
Veimme Kuukkeleille rieskaa vaunun perän takana olevalle pölkylle. Kahden aikaan yöllä Matti sanoi, että "katso nyt tuota." Luulin ensin karhun poikasen olevan kahdella jalalla pölkyn vieressä ja syövän rieskaa. Ehti jo välähtää mielessä, että nyt on saatava Maken väelle äkkiä sana, että syöksyvät autoon kun ei tiedä missä sen emo on.
Viissatanen se onneksi oli. Se oli suoraan pölkyn takana ja siitä näkyi vaan naama ja käpälät. Vaunun takaikkuna oli kokonaan auki ja silti se söi aivan rauhassa. Hyppäsi jopa pölkyn päähän. Turkki oli vähän tuhruinen, mutta komee otus se silti on. Paljon isompi ja tukevampi kuin etelän kettu. En tiedä onko se todella niin paljon tukevampi vai onko sillä paksumpi turkki. Väriltään se on lähinnä tumman ruskeaa. Katselimme sitä pitkät ajat. Kuukkelit tirskutti puissa kun sapuskat hävisivät ketun mahaan. Pienen nökön se jätti linnuille.
Pilvisyys jatkui ja se oli hyvä. Huomenna ei taida pahasti paistaa. Klo 2 ulkolämpö +18 astetta.
Hyvää yötä.

Tiistai 29.7.2003 Klo 11 +19. astetta. Onneksi on pilvistä ja tuulee. Ranne pirun kipeä.
Ilma ei tänään kuumentunut lainkaan älyttömäksi helteeksi. Pilviä mönkersi taivaalla koko päivän.
Make ja Matti laittoi pressun riukujen ja harusnarujen kanssa katoksi rännin päälle. Nyt oli suojaa auringolta ja sateelta. Ajoitus ei olisi voinut parempi olla. Puoli tuntia oli pressu paikallaan kun alkoi hetkellinen raju sade.
Rännätty on koko päivän ja saalis on erittäin heikko. Jopa Anita, joka on vaskannut samasta kuopasta joen takaa koko täällä käymisen ajan, sanoi, että saalis on loppunut. Toivotaan että tilanne paranee.
Anita lämmitti saunan padassa vettä ja koko heidän porukka kävi illalla pesulla. Tarjosin köyhiä ritareita, muffinsseja ja tikkarit iltapalaksi.
Klo 22. ulkolämpö vain +17 astetta vaikka aurinko paistoi. Upeeta.
Aatu ja Milla lähti tänään kotiin laittamaan puutarhamarjat säilöön. Tulevat sitten takaisin. Klo 24 iltahommat tehty. Taivas valoisa ja odotellaan Viissatasta. Matti lukee Potteria
Klo 2 ulkolämpö +9 astetta. Taivas puolipilvinen. Vaunu ei ole liian lämmin.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 30.7.2003 Klo 11 +20 astetta.
Olen päättänyt laittaa oman rännin toimimaan. Ei tuossa isolla rännillä mulle töitä ole. Turha kytätä vara-vara mattoa aivan hännillä. Ei sellaista ihmettä tulekaan että siitä sais edes yhtä hengetöntä. Ja jos tuleekin painelee kuraveden mukana yli. Matton perät ajetaan kuitenkin uudelleen, joten sen kyttääminen on aivan turhaa.
Ilma oli mitä parhain. Jos aurinko paistoi oli lämmin, mutta silti varjossa hienon viileä.
Etsin paikan rännilleni vaskauspaikaltani. Siihen saa tarvittaessa pressun sidottua mäntyyn varjoksi. Hain putket ja rännin rinteelt, laatikon vierestä. Make ja Matti kantoivat ne saunarantaan. Vaikeeta se mulle tuon ranteen kanssa olis ollutkin. Vettä en kyllä olis saanut tulemaan putkesta tarpeeksi jollei Make ja Matti olis tehneet komeeta patoa melkein yli joen. Sen jälkeen vettä tuli putkesta melkein liikaa. Säädin sitä luukulla sopivaksi. Sidoin rännin liekanarulla kiinni rannassa olevaan mäntyyn ettei virta saa sitä mukaansa. Putkia ei pysty sitomaan, mutta kirjoitin niihin tussilla Kahvan nimen. Kyllä niistä alajuoksulta tieto tulee, jos sattuvat häipymään sillä kaikki kaivajat Ivalojoelle asti on tuttuja.
Ruokailun jälkeen ajoin ämpärillisen santaa ja sain kaksi hengetöntä. Make ja Matti sai varmaan kymmeniä, mutta maatakin meni läpi moninkertainen määrä. Make lämmitti vähän saunaa ja käytiin kaikki pesulla ja lähdettiin porukalla kioskille laulamaan Riston haitarin ja Timpan kitaransoiton tahdissa. Sisällä oli väkeä tupa täynnä. Kuuma oli kun saunassa. Jäätiin istumaan ulkopöytään. Autoja oli todella paljon. Laulu ja soitto ei oikein ulos kuulunut. Joku nuorimies alkoi yht äkkiä soittaa huuliharppua. Väkeä istuskeli kioskin Kutturantien puoleisessa päässä Voitton tuomilla penkeillä ja tuoleilla. Hetken päästä toinen mies alkoi haikean näköisenä laulaa Finlandiaa ja toinen säesti huuliharpulla. Ne vähän yllättyi kun laulu ja soitto sai hyvät taputukset. Hetki vaan ja porukkaan ilmestyi Mandoliini, toinen huuliharppu ja vielä kitara. Ulkona ja sisällä soi musiikki.
Timppa ja Reijo pitivät tauon ja tulivat ulos vilvoittelemaan. Oli kiva katsella ihmisten ilmeitä kun niitä vähin erin ilmestyi ovesta ulos. Kyllä ne hämmästyivät, kun sielläkin oli bailut käynnissä. Tauko taisi jäädä pitämättä, kun molemmat soittajat hakivat soittimensa ulos ja soitto jatkui yhteisvoimin klo 23 asti.
Vehviläisen vuokrakaivaja oli iloisella päällä. Se haaveili, että olis oikein pitkäksi venyvä haitari, sellainen että tarvittais kaksi miestä soittamaan. Se levitti molemmat kätensä ja tuumi, että jos vois mennä tehtaalle ja tilata nääääin pitkän haitarin niin kyllä kaikuis hanurinsoitosta Sotajoella rinteet. Jos siis osaisi soittaa. Nauramatta ei voinut kuunnella.
Tänään Timppa täytti 61 vuotta ja illan päätteeksi laulettiin "joutuin vain nyt nukkumatin luo" ja sitten keräännyttiin Timpan ympärille ja laulettiin "paljon onnea vaan."
Anni tutustui jahonkin saman ikäiseen tytöön ja niiden aika kului hyvin. Aksu istuskeli hiljaa ja kuunteli laulua ja höpinöitä.
Tulomatkalla nähtiin Pahaojantien vasemmalla puolella kaksi hirveä. Onneksi ei nähty karhua. Anita sanoi, että jos karhu nähdään, hän lähtee huomenna kotiin.
Jalon auto meni Kultalaan ja hetken päästä Timpan. Me oltiin jo vaunussa. Klo 1 kuului Timpan laulu rinteillä ja iso nuotio roihusi koijalla. Mukavaa kuului olevan.
Taivas oli selkeä ja ulkolämpö vain 13 astetta. Tyyntä.
Hyvää yötä.

Torstai 31.7.2003 Klo11 ulkolämpö täysin varjossa +25 astetta. Voi taivaan vallat! Onneksi käy tuuli. Ei pilven pilveä taivaalla. Koko lappiin luvattiin hellettä ainakin viikonlopun yli. Kotkassa lämpö ei ole yölläkään laskenut alle 23,8 asteen. Se on uusi ennätys. Mahtaakohan Maken väki lähteä kauppareisulle.
Metsähallituksen auto meni kultalaan. Tuli takasin ja kovin sieltä morjestettiin kun ajoivat mäkeen. Menin alas rännille. Siellä tuuli aika reippaasti kurun pohjaa pitkin. Saamme olla kiitollisia etelän ihmisiin verrattuna. Muksut nukkui vielä. Taisi lauluilta ottaa voimille. Puoliltapäivin Maken väki lähti kauppaan. Henki lähtis jos nyt joutuis Volvolla sen reissun tekemään.
Laitoin pressun puuhun varjostamaan ränniäni. Matti lämmitti vettä ja pesi pyykkinsä. Ne kuivuivat melkein heti kun ne sai narulle.
Voi taivas että on tuskaisen kuuma heti kun nousee joessa varjossa olevalta istuinpallilta.
Matti rännää isolla rännillä. Sinne tuuli tekee vain pyrähdyksiä. Kun sinne tuulee niin pressu nousee niin ylös kun narut antavat periksi ja sitten rysähtää alas. Joka kerta Matti pelästyy.
Klo 14.30 lähdin ruuanlaittoon. Vaunun takana, täysin varjossa olevassa mittarissa +28,5 astetta ja vaunussa vielä kuumempi. Laita siinä nyt kaasuhella päälle ja ala keittää perunoita! Sen tein. Tuuli pölläytti vain harvoin. Vaunun etu ja takapään ikkunat olivat aivan selällään. Jos tuulisi niin höyry menisi ulos, jos ei niin nahka märkänä kärsitään. Mentiin ruokalevolle. Nukkua ei voinut, mutta huilattiin kuitenkin. Ohut pusero nytkähteli sydämmen lyönnin tahdissa.
Klo 16. 30 Maken väki tuli ja Aksu toi meidän postin. Sanoi että postin jakelu siirtyy huomenna Saariselän Keskusvaraamolle. Se on aivan Kuukkelin vieressä.
Taas lähdettiin alas. Make ja Matti tyhjensivät ejektorilla monttua. Kokeilevat vielä pohjalla olevasta sorakohdasta. Jos siitä ei mitään heru niin se kohta montusta peitetään kivillä.
Kaikki ämpärit täytettiin kiireesti soralla, heti kun vesi oli imetty pois.
Odottelin ekan ämpärin tyhjenemistä ja menin monttuun hakun kanssa hakemaan itselleni kivimurskaa. Monttuun oli jo ehtinyt tulla vettä ja tietysti astuin klonkkuvan kiven päälle. Toinen jalka molskahti polvea myöden veteen. Lenkkarit oli jalassa. Tietysti. Ei tulis mieleenkään lähteä vaunulle jalkineiden vaihtoon. Mulla oli pilkkisaappaat laavussa. Kiersin vessapaperia jalkani ympärille ja sen päälle laitoin muovipussin. Sitten jalka saappaaseen ja hyvä oli. Ei koipi palellut vaikka istuin rännillä jalat joessa.
En kauaa ehtinyt rännätä kun ukkonen jyrähti vaunun suunnalla. Vaunussa tietysti kaikki mahdolliset luukut auki. En huomannut kärsiä kun loikin raskaat pilkkisaappaat jalassa mäen ylös. Kaksi metriä ennen vaunua mojahti eka pisara keskelle otsaa. Hyvä ajoitus. Suljin kattoluukut kiireesti. Ulkomittarissa oli enää +17 astetta. Luojan kiitos. Vaunu viileni ja olo parani. Anni ja Aksu tulivat vaunulle ja Anita hetken päästä sateen tauolla. Oli kiva istuskella vilpoisessa vaunussa kun sade ropisteli kattoa. Kerrankin kaikki olivat tyytyväisiä sateesta. Make tuli perässä ja toi kaikille sadevaatteet. Olivat saaneet rännillä ihan kivan saaliin.
Anita aikoi paistaa pannulla jauhelihapihvejä ja grillata nuotiolla leipää. Lähtivät herkuttelemaan omaan leiriinsä. Sade loppui ja taivas oli taas melkein sininen. Onneksi aurinko oli jo niin alhaalla, ettei vaunu enää pahasi ehtisi kuumeta.
Tiskasin ja grillattiin. Vietiin Viljamille korppuja. Se haki palasen kiveltä ja vilisti rinteelle koloon. Jos hetken katsoi muualle, niin Viljamia ei rinteeltä enää erottanut. Näkyi vain lujaa menevä vaalea korpunpala. Kaikki se korjasi piiloihinsa.
Kulta putsattiin. Matti sai Potterin luettua. Iso, kaunis, suurisarvinen poro kävi aivan vaunun avonaisen ikkunan vieressä riipimässä koivupuskasta lehtiä. Vähän vielä sade rapisteli kattoa. Enemmänkin olis saanut sataa. Klo 2 yöllä ulkolämpö +13 astetta. Vähemmän sais olla. Ei taida tänään mikään olla sopivaa.
Hyvää yötä.

Alkuun

Palsikin meni kuralle

Perjantai 1.8.2003 Klo 11, +26 astetta. Onneksi on vähän puuskainen tuuli. Kuuma on.
Radiossa sanottiin, että Utsjoella oli eilinen ukkonen nostattanut trombeja. Yksi niistä oli laskeutunut rinteeltä alas Tenojoen pintaan ja nostanut veneen viisi metriä ilmaan. Pyörittänyt sitä pirusti ja paiskannut kivikkoon. Vene oli kai tyhjä, koska ihmisistä ei puhuttu mitään. Ei siitä lennosta kukaan ehein nahoin olis selvinnyt.
Muksut tuli käymään ja aikuisetkin tulivat kahville. Anita oli löytänyt heidän leirin hiekkarinteestä kummallista "kiveä". Se oli kun olis kahvinporoja prässätty piukaksi möykyksi. Aksu oli hionut sitä toisella kivellä ja kaivamalla tehnyt siihen silmät ja suun. Oli hyvän näköinen. Ei tiedä mureneeko se kun kunnolla kuivuu. Lähdettiin porukalla alas. Siellä käy edelleen upea tuuli.
Olin rännilläni, kun tuulenpuuska heitti metallisen muurarin lastan, kivienpesu harjan ja rännin sulkuluukun jokeen. Oli hyvä, että oli pilkkisaappaat jalassa. Kaikki tavarat lähti virran pyörteiden mukana eri suuntiin. Juoksin pitkin jokea ja sain 10 metrin matkalla kaikki kiinni.
Täällä ylhäällä tuulee vain isompien puuskien aikana. On kuuma. +26-28 astetta varjossa. Keitin perunat ja yritin ottaa ruokalepoa.
Ukkonen aloitti jyristelyn samaan aikaan kun eilenkin. Pohjoisen puolella jyrisi, mutta kohdalle ei tullut. Vähän vaan helmat viisti tänne. Tosi tummia pilviä tuli vauhdilla rinteiden takaa. Eri kerrokset liikkuivat eri nopeudella ja vähän eri suuntiin. Litistelivät toisiaan ja menivät toistensa yli ja ali. Välillä oli tosi hämärää. Muu porukka oli alhaalla. En viitsinyt lähteä, kun tuntui, että ukkonen ei vielä ole kaikkia sanottaviaan sanonut. Jos tulisi kohdalle, niin pitää sulkea kattoluukut. Enää +19 astetta. Hyvä niin.
Kyllästyin odotteluun ja lähdin alas. Make ja Matti oli montulla ja Anita ja muksut teltallaan. En pitkään ehtinyt alhaalla olla, kun alkoi todella kova sade. Rännin katospressun tuuli oli jo repinyt yhdestä reunasta rikki. Se oli kiinnitetty uudelleen keltaisella klemmarilla. Vain hetken tauko ja tuli toinen ukkoskuuro. Tuntui, että se alkoi tulla kohdalle. Sateen tauolla lähdin ylös. Vaunun etuikkuna oli auki ja vähän jännitti, oliko satanut sisälle. Ei ollut.
Nyt vasta ukkonen meni tästäkin yli. Kävin lappaamassa räystään rännin alla olevasta saavista veden toiseen saaviin ja pian saavi oli taas täynnä.
Klo 19.30 sade loppui ja aurinko paistoi heti. Kyllä oli märkää. Otin kuvan pienen männyn oksasta. Jokaisessa neulasessa oli vesitippa ja niihin paistoi aurinko. Kaikki sateenkaaren värit heijastuivat tipoista. Jos värit ei nyt tulleet kuvaan niin ei sitten koskaan.
Taivas oli melkein sininen ja aurinko paistoi. Vaunun katto rapsahteli puista tippuvasta vedestä. Jalo lähti autollaan kulkuun. Lentokone lensi yli ja pikkulinnutkin alkoivat tirskutella. Vieläkin tunti, että ilma ei raikastunut kunnolla. Ans kattoo mitä luonto seuraavaksi tarjoilee. Radiosta tuli puhelin toivekonserttia.
Lähdin alas katsomaan onko mun ränni ja putket vielä paikallaan. Äänestä päätellen Palsin vesi oli noussut reilusti. Matti tuli vastaan sanomaan samaa asiaa. Katselimme rinteeltä kun Make lämmitti rannan padassa vettä. Savu nousi aivan suorana patsaana ilmaan. Yhtä vahva sumupatsas nousi Kuusiojalta ja vähän Palsistakin.
Vesi oli noussut niin, että Annin siipiratas joessa oli kaatunut. Make oli tuonut sen laavuun.
Minun patoni yli syöksyi vettä. Make potki aukot patoon molemmille rannoille ja muljattiin isoja kiviä tueksi padon keskikohtaan. Siihen veden paine otti pahiten. Laittoivat vielä putkien ja rännin päälle tosi isot kivet ja sinne ne jäivät.
Kysyttiin Maken porukkaa nuotiolle, mutta ne ei tienneet tulevatko. Anitan petin kohdalta oli teltan katto vuotanut sateella ja he laittavat lisää pressua suojaksi.
Me lähdimme telepisteelle. Matti soitti Raivioskalle ja minä Mailille ja Seijalle. Porissakin on ukkosia ollut, mutta ilma ei ollut viilennyt. Oli kova kosteus vielä lämmön lisäksi. Roope makaili tapansa mukaan silti aurinkoisissa paikoissa.
Seija ja Make olivat jättäneet kosteat vaatteensa ulkoterassille yöksi kuivumaan ja aamulla ne oli paljon märempiä vaikka ei ollut satanut. Tuskainen olo siellä oli kaikilla. Täälläkin ilma oli niin märkää, että vaatteet kostui päällä.
Kun palasimme telepisteeltä niin tuli ensimmäisen kerran auto isossa mäessä vastaan. Me olimme vielä aika ylhäällä ja Matti peruutti ylämäkeen noin 20 metriä. Autossa oli Kurppa ja Ulla. Pysäsivät viereen ja juteltiin ainakin 20 minuuttia. Olivat käyneet katsomassa Aatun Missisippiä.
Meidän nuotiopaikalle oli ilmestynyt istuinsuoja ja lähdimme Maken väen leiriin katsomaan.
Anita oli lähettänyt muksut ruokakasseineen edeltä ja kun täällä ei ollut ketään, he menivät takaisin. Siellä ne jo istuivat nuotiolla. Meidätkin kutsuttiin rinkiin. Kävin hakemassa evääni ja pillerit. Kello lähenteli puolta yötä kun palasimme vaunulle.
Taivas oli taas selkeä ja ikävä kyllä kurun päässä taas rusko. Kaunis se on, mutta ei ennusta huomiseksi ainakaan viilenevää.
Vesihuolto tehtiin ja kultasaalis putsattiin ja jaettiin. Satanut ei ole pariin tuntiin, mutta pisarat vaunun ikkunoista ulkopuolelta eivät silti ole kuivuneet. Säätiedotus uhkaili huomenna kolmenkymmenen asteen hellettä. En uskalla lähteä kauppareisulle. Makenväki taitaa lähteä ja Matti voi käydä yksin Volvolla. Klo 2 +16 astetta. Taivas aivan selkeä.
Hyvät yöt.

Lauantai 2.8.2003 Klo 11 +23 astetta ja VIILEÄ tuuli!
Tuuli käy edelleen idästä ja pilvet tulee lännestä. Näin on tuulen ja pilvien suunta ollut koko ajan kun täällä on oltu. Vesa Luhta niminen kaivaja löysi eilen Ivalojoesta 57,699 gramman hipun. Se oli punnittu Ivalon apteekissa. Hieno juttu.
Klo 11 Maken väki lähti kylpylään. Matti taisi jäädä rännille, kun ei ole näkynyt. Laitoin aamutoimet kuntoon ja kirjoitin kauppalapun valmiiksi. Pilvipeite lisääntyi ja tuuli yltyi. Taidan sittenkin uskaltautua kauppareissulle mukaan.
Kävin puolivälissä rinnettä viheltämässä Matin ylös. Oli hyvä ilma lähteä. Lämpö nousi "vain" +24. Matkalla pilviä riitti auringon suojaksi ja kova tuuli viilensi. Silti oli kumman huono olo.
Näimme Maken väen Kuukkelissa. Ne söivät valtavan kokoisia pitsoja. Me menimme Kaunispäälle kalasopalle. En saanut kaikkea alas. Eka kerran jätin siellä ruokaa lautaselle.
Seijalta tuli viesti, että Porissa melkein kuolee. Varjossa on +30 astetta ja on niin kosteaa, että kaikki tekstiilit on märkiä, ulkona ja sisällä.
Aikaisemmin Maili sanoi, että ukkonen oli Porissa polttanut kaksi taloa ja telkkareita oli räjähdellyt paljon. Joku säätieteilijä oli sanonut, että siellä on nyt trooppinen ilmasto.
Takastullessa poikettiin taas kioskille. Viljokin tuli Nallen kanssa kahville. Voitto sanoi, että Nalle sanoo Viljolle aina jotain kun Viljo lähtee autosta. Niin se sanoi nytkin. Möläytti muutaman haukun. Voitto kysyi mahtaako se käskeä sun ostaa hänellekin munkin. Viljo meni heti ostamaan ja vei sen autoon. Ei kelvannut.
Kaksi vanhaa ukkoa tuli pakettiautolla ja perässä oli pieni mökki pyörien päällä. Olivat vetäneet sen 25 kilometriä nelostien toiselta puolen metsästä. Kaksi puuta oli pitänyt kaataa matkalla, kun auto ja mökki ei mahtunut tekemään tarpeeksi äkkinäistä mutkaa. Kahvit ne joi ja lähtivät jatkamaan matkaa Pahaojantietä pitkin.
Kun ajelimme Kahvaan päin, mökki tönötti Muuberin kohdalla metsässä aika lähellä tietä. Kukahan siihen mahtaa majoittua.
Huono olo jatkui koko ajan. Vaunulla menin huiloolle. Maha muljas ja sydän hakkas. Matti lähti rännille ja mulle tuli äkkilähtö huusiin. Maha aivan kuralla. Vielä toinen reissu ja olo parani sen verran, että lähdin alas. Maha rauhoittui ja olo parani illan myötä.
Muutama reipas sadekuuro tuli ja Make löysi hienon hipun. Lähellä montun pohjaa rinteen sisällä oli useita isoja kiviä. Jos ne vääntäisi irti, niin rinne rossaa. Kuopan ylärinteen päällä varvikon alla on paksu kerros kiviä ja sitten vasta alkaa kiinteä sora. Make räyhäsi ja muljasi kiviä. Sitten se meni ylös kuopasta ja repi koko varvikon irti.
Heitteli kuivia kiviä kauas montusta niin, ettei edellinen maahan ehtinyt kun seuraava jo oli ilmassa. Äkkiä kivikerros oli poistettu ja maan rännäys alkoi. Perät ne ajoi uudelleen rännistä läpi ja saivat paljon hengettömiä.
Huono olo ei ole palannut. Toivottavasti ei palaakaan. Ilma oli kosteaa, melkein märkää. Klo 18 tuli Anita leiristään alas ja sanoi, että Palsi on aivan kuralla. Ensimmäinen mielikuva oli, että silläkin on ruikkutauti. Anita tarkoitti, että vesi on kuraista. Menimme rantaan ja vesi oli todella harmaan ruskeaa. Yläjuoksulla ei pitäisi olla konekaivajia ja jos oliskin, niin tuollaista ei ole lupa tehdä. Joku nyt kuitenkin oli joen liannut. Voi silti olla, että rajut ukkossateet ovat lukemattomista pienistä sivuojista, joista osa on ollut kuivia, tuonut maata ja pölyä mukanaan. Jos se ei huomenna kirkastu, pitää ottaa selvää mistä moinen johtuu. Emme ottaneet pesuvettä tänään.
Olimme taas Maken väen iltanuotiolla. Make istui aivan hiljaa paikallaan, kun ensin oli syönyt makkaraa mahansa täyteen ja sanoi kuin itsekseen, että "Ei kai tässä muu auta kun lähteä kiertämään monttua". Voin hyvin kuvitella Maken yksinään kurussa kiertämässä ympyrää pitkin montun reunoja.
Maken työkaverin, joka oli luvannut tulla jo toissakesästä asti, pitäis tulla huomenna. Make sanoi, että jos ei puoleenpäivään mennessä ole tullut niin hän käy telepisteellä soittamassa ja kysyy onko tullut uskonpuute Palsintiellä ja lähtenyt takaisin.
Nyt on yö ja kulta on putsattu. Pitkästä aikaa taivas on yöllä pilvessä. Iltaruskoa ei ollut yhtään ja se ennustaa sadetta. Kunhan ei olis kovin kuuma.
Sain radiosta lottonumerot. Voittoa ei taaskaan tullut. Köyhiä ollaan edelleen. Pitäis keittää yö puuro ja kömpiä petiin.
Klo 1 +14 astetta. Pilviverho vähän ohentunut. Kuukkelit tirskuttaa.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 3.8.2003 Klo 11 +18,5 astetta. Puolipilvistä. Kosteaa. Vähän pilkistelee aurinkokin välillä. Tuuli on tyyntynyt. Sais kyllä puhaltaa tuon kosteuden pois.
Klo 11.15 tuli Maken työkaveri. Pienestä autosta tuli ulos muksuja kuin pipoo. Make näytti tulevan mäessä niitä vastaan ja ne palas autolleen lisäämään vaatteita päälleen ja saappaat jalkaansa.
Minäkin menin alas. Väki oli leirissä kahvilla. Vierailla oli kaksi iältään Annin molemmin puolin olevaa poikaa ja yksi noin 15 vuotias tyttö. Kovin ne vaskas. Tytön vaskoolista löytyi hengetön ja Make laittoi sen putkeen ettei mene hukkaan. Tyttö keräsi taskunsa täyteen kiviä ja kaikki ne keräs joka granun minkä näkivät. Make kai antoi niille putkia.
Satanut oli vähän väliä, ajoittain aika pitkäänkin. Mies vaskasi todella hartaasti, tuntitolkulla. Me tulimme Matin kanssa ruuanlaittoon ja jopa huilasimme vähän.
Vieraat hakivat autostaan kylmälaukun. Make lisäsi rannan nuotioon puita ja ne söivät laavussa. Maken väki söi leirissään. Kun menimme alas, mies oli löytänyt vaskaamalla 5-6 hengetöntä. Hyvä että löysi. Kyllä se niin tosissaan teki töitä.
Pojat olivat aivan vesi märkiä. Ne oli paljon Matin kanssa rännillä ja sieltä kai roiskui vettä vaatteille. Sade piti huolen, että kastuivat kokonaan. Kilttejä poikia ne olivat. Vieraat lähti pois klo 18 aikaan.
Aikaisemmin jo Anni oli mennyt telttaan petilleen lukemaan ja nukahtanut sinne. Nukkuikin aika pitkät unet. Klo 18.30 Anita huuteli meitäkin kahville ja Annin heräsi. Vettä satoi aivan tasaiseen tahtiin ja taivas oli kauttaaltaan harmaa. Tulin vaunulle huilaamaan.
Äijät jatkaa rännäämistä kun pressukatos on sateensuojana.
Anni tuli lukemaan Potteria ja minä kuuntelin luontoiltaa radiosta. Laitoin vaunuun lämmön päälle, että kosteus haihtuis. Kun tulin Maken väen leiristä, ulkolämpö oli +14 astetta.
Klo 21 tuli Aksu pyytämään, että tehtäis iltanuotio. Oli tuosta nuotion päällä olevasta pressusta sentään jotain hyötyä. Nyt ei sada, mutta uhka on koko ajan. Porukka tuli paikalle ja Viljami kans. Vein Viljamille korpunpaloja ja ne hävis nopeasti kivenkoloihin.
Olemme vieneet melkein kuivaa silputtua hapanleipää tolpan päähän ja joku on sen aina yöllä syönyt. Nyt tuli valkonaamainen poro rinnettä ylös ja käveli suoraan tarkastamaan, mitä tolpan pääsä on. Oliskohan leipä sille kelvannut. Ei silti, syöhän Ivalon lentokenttäporokin vain paljasta hapanleipää. Miksei tämä sitten sitä söisi.
Yksi kaivaja Tolosjoelta tuli punaisella pakettiautollaan alas mäkeä, pysäköi parkkiin ja marssi reippaasti meidän nuotiolle. Kyseli Kukkolan omistamaa valtausta. Ei tiennyt valtauksen nimeä, emmekä me osanneet neuvoa. Se jutteli, että oli eilen tullut leirilleen ja ensitöikseen nuohonnut saunan ja laittanut sen kuntoon. Sitten hän lähti Laanilaan katsomaan Formuloita. Siellä vasta huomasi olevansa kokonaan noessa. Takaisin tultuaan oli riisunut vaatteensa ja reippaasti hypännyt Tolosjokeen, aivan kuin etelässä mökkirantaan. Vettä oli noin vyötäröön asti. Kertoi jääneensä kuin halko pystyyn. Ei henki kulkenut eikä hetkeen pystynyt edes liikkumaan. Yllättyi niin veden kylmyyttä. Hyvin hän itsensä pesi kun ensin tokeni shokistaan. Se meni Lohmainin valtaukselle yöksi. Se on Lohjan kivi ja mineraalikerhon valtaus.
Olemme toimineet aika nolosti, kun olemme iltaisin putsanneet kultasaaliin, olemme laittaneet sen kahteen kasaan. Toinen kasa on laitettu meidän ja toinen Maken putkeen.
Ei ole huomattu, että kulta pitää punnita ja jakaa vasta sitten. Ei ollut tarkoitus huijata ja siksi ei sitä edes huomattu. Nyt kulta on kaikki samassa putkessa ja kotona Make kuivaa sen ja suorittaa jakamisen puntarilla. Niin se kyllä oikein menee.
Nyt on taas hapanleipää tolpanpäässä, jos poro sattuu tulemaan ja Kuukkeleille vietiin paahtoleipää.
Klo 1 yöllä oli paksu sumu jopa leirin yläpuoleisella rinteellä. Sumu oli sehlannut ees taas. Kun katsoo rinteelle, sumua ei ole ja hetken päästä ei meinaa puita nähdä sumun seasta. Sitä se on tehnyt jo pari tuntia. Kummankohan valitsee, nouseeko ylös vai laskeeko alas. Jos laskee alas, huomenna on kaunis ilma. Jos nousee ylös, huomenna sataa. Tänään päivällä ei aurinkoa ole näkynyt, mutta aivan kurun päästä se paistoi noin 15 minuuttia ennen kuin hävisi tunturin taakse. Oli upea iltarusko.
Klo 1 yöllä on +11 astetta. Etelässäkin alkaa hellekausi olla ohi.

Maanantai 4.8.2003 Klo 11 +15 astetta. Puolipilvistä. Pilvet taitavat tulla etelästä ja se tietää sadetta.
Matti oli jo kymmeneltä häipynyt. Niillä taitaa Maken kanssa olla kilpailu siitä, kumpi on aamulla ensimmäisenä rännillä.
Odottelin radiosta säätiedot ja lähdin alas. Anni oli tulossa ylös ja Anita seisoi puolessa rinteessä huuskan kohdalla. Mentiin porukalla kaikki alas. Upea ilma. Saa olla pusero päällä, eikä tarvitse luikkia aurinkoa piiloon. Palsin vesi oli jo melkein puhdistunut.
Make vaskasi rännin perät ja hengettömiä oli vaskoolin pohjan reunassa viiden sentin matkalla aivan keltaisena. Make ajoi raudat sivuun veden kanssa ja minä "imppasin" hiput ruiskuun. Aika satsi niistä tuli kun laitoin ne hippumaton ruutuun. Kun hiput oli saatu talteen, Anita jo huuteli rinteeltä väkeään syömään. Mekin lähdimme ruuanlaittoon ja otettiin vielä ruokiskin.
Ilma on pysynyt viileänä vaikka aurinko on paistanut koko päivän. Upeeta!
Lämmitin saunan ja me saunoimme ensin. Matti taisi taas pestä kiukaan kylmäksi, kun pesuhuone oli niin kostea, melkein märkä. Kiukaassa on niin pieni pesä, ettei se ehdi lämmittää kiviä, jos vettä valelee liikaa.
Menimme vielä rännille. Tarkistin hippumaton ja hengettömiä oli koko maton mitalla viimeistä ruuturiviä myöten. Otimme maton irti ja virutettiin se vaskooliin. Vaskasin sannat pois montun pohjavedessä. Taas saatiin ruiskuun kultaa. Maken väki meni saunaan ja me lähdimme telepisteelle soittamaan Mailille.
Jouduin kulkemaan ristiin rastiin pitkin mäkeä, ennen kun kenttä löytyi. Olin juuri löytänyt Mailin kotisoitto numeron, kun puhelin alkoi pitää kummallista ääntä. Nostin silti luurin korvalleni ja huutelin haloota. Puhelin vain metelöi ja vasta sitten älysin, että se perhana soi. Kun olemme kylillä, niin automaattisesti vastaa puhelimeen, mutta kun täällä ei kenenkään puhelimen kuulu soida, sen äänikin oli aivan outo. Painoin vastausnappia ja Seijan Make sieltä soitteli. He olivat arvioineet, että tähän aikaan me saatamme tulla telepisteelle ja oikeaan osuivat.
Porissa on tänään vielä ollut +24 astetta, mutta raikkaampaa. Heidän mökkitontin kahdelle sivulle oli tehty avohakkuu. Make sanoi, että siinä on hyvät ja huonot puolensa. Nyt ilma liikkuu ja itikat vähenee ja valoa ja avaruutta on enempi. Pahalta oli tuntunut ja näyttänyt, kun todella vanha upea metsä hävisi kahdessa vuorossa möyrivän monitoimikoneen kitaan. Onnittelivat minua huomisen nimipäivän johdosta. Käskin tulla huomenna kioskille nimmarikahville ja Make sanoi, että he lähtevät sitten heti tulemaan.
Maili oli Aulin kanssa tulossa joltain työreissulta ja Retsa on tullut kahden viikon lomalle. Jonttu on tänään selvittänyt ruotsintentin. Hyvä niin. Tanen työt loppui jo. Jonttu on vielä tämän viikon hommissa ja sitten alkaa koulu. Hyvin heillä kaikki jakselee.
Maken väki ei tullut iltanuotiolle ja lähdimme tutkimaan tilannetta. Annin päätä oli särkenyt ja Make luki hänelle teltassa kirjaa. Lääkettäkin oli otettu ja hetken päästä jo tulivat nuotiolle. Lähdetään kaikki huomenna kauppareissulle ja sanoin tarjoavani kioskilla kahvit.
Nyt klo on 1.30. Matti meni jo nukkumaan. Taivas on pilvessä ja rinteillä aika hämärää. Kuukkelit ei paljon meillä viihdy, kun Maken väki syöttää ne niin hyvin. Tänäänkin ne saivat lohta kermakastikkeessa ja iltapalaksi grillimakkaraa ja leipää. Meidän paahtoleipä on vieläkin koskematta. Kai ne ennen aamua häviää.
Söin jo puuroni ja nyt lueskelen vähän kioskilta lainaamaani kirjaa. Sen on kirjoittanut Marko Putkonen, Horttokaalon muusikko. Aika mahdotonta luettavaa. Hyvät yöt.

Tiistai 5.8.2003 Klo 11 +14 astetta. Umpipilvistä.
Heti kun puuro oli syöty, lähdimme kauppareisulle. Tarjosin meidän porukalle kioskilla kahvit ja heräilin kunnolla vasta matkalla Ivaloon. Oli nimipäiväni ja Nevolta tuli onnitteluviesti. Soitin Jontulle. Oli vielä töissä Käppärän hautausmaalla. Ilma oli siellä viimeisen kovan ukkosen jälkeen viilentynyt, oli nyt inhimillisissä lukemissa noin +20 astetta.
Soitin vielä Seijalle ja heillä asiat hyvin. Ivalon reissu tehtiin ja Maken väki kävi siellä syömässäkin. Ostimme Anitalle ja Makelle konjakkipiiput synttärilahjaksi. Anita osti mulle kioskilta kirjanmerkin. Siinä on lappiaiheinen kuva ja hieno runo joesta ja luonnosta. Sain itse valita. Se jäi autoon, enkä enää viitsi lähteä hakemaan, että saisin lukea sen runon ennen nukkumista.
Ivalosta tullessa poikkesimme Papinhaminassa. Ei yhtään vaunua tai telttaa. Voitto oli laittanut sinne pumpun, johon tulee vesi kauempaa lähteestä. Pumppu oli kuivalla maalla ja samanlainen kuin Sammin saunassa.
Sitten taas kioskille kahville. Annelin sisko, Eila on vielä tämän viikon kioskilla töissä. Hänen miehensä oli Rovaniemen kohdilla tulossa tänne.
Voitto ja joku mies istuskeli ulkopöydässä. Kiva äijä oli jutuissaan. Kurppa ja Ulla tulivat myös kahville. Olivat olleet hillassa. Kurppa sanoi, että Ulla juoksuttaa hänet aivan jalattomaksi. Kurppa kysyi vieraalta mieheltä, että sinullako on kaksi yhtä leveää kuin pitkääkin ja tosi matalaa koiraa. Hän oli joskus ottanut ne korvesta autoon, kun luuli niiden eksyneen. Sitten oli ajeltu ympäriinsä valtauksilla kyselemässä kuka ne omistaa. Kukaan ei omistanut eikä tiennyt mihin ne pitäis viedä. Viimein hän oli ajanut samaan kohtaan mistä ne otti kyytiin ja kiltisti ne siihen oli jääneet. Mies meni autolleen ja nosti pannasta gorgin ja yhtä matalajalkaisen terrierin maahan. Samat koirat oli, joita Kurppa ajelutti. Koirat kävivät kaikkia tervehtimässä ja gorgi vähän haukahteli. Terrieri lähti Eetua katsomaan ja Anneli sanoi, että Eetu ei rähise jos toinen ei ensin aloita. En viitsinyt kysyä mitä tapahtuu, jos toinen rähinöi.
Aamulla Voitto jutteli, että kun hän kaivoi Palsilla koneella, niin heillä oli iso kivinen Palsin ukko leirissä. Joku kaivaja teki sille parran ja hiuksetkin. Hän oli touhunnut koneen kanssa ja ukolta oli pää katkennut. Hän hautasi ukon nätisti joen itärannalle leirin kohdalle. Siellä on kuulemma sileä, tasainen kohta. Anita sanoi, että sinne pitää tehdä Kanervista kranssi.
Myöhemmin Make oli yksin rännillä ja sai tosi nätin hipun ja muutaman pienen. En ottanut niitä jakoputkeen vaikka Make tarjos. Noin yksin löydetyt hiput kyllä kuuluu pitää itsellään. Illalla Anni ja Make meni lammelle kalaan. Olin menossa alas, mutta poikkesinkin heidän leiriin. Katselimme Anitan kanssa töyräällä kun Anni veti aika ison kalan maihin. Makella näytti olevan kiire, että sai sen kiinni. Anni oli aikaisemmin saanut tammukan ja tämä isompi oli harjus tai harriksi sitä täällä sanotaan. Anita oli illalla laittanut ne savustus pussissa kypsiksi. Saimme maistipalat ja hyviä olivat.
On ollut koko päivän umpipilvistä ja noin 13-14 astetta. Satanut ei ole eikä paistanut. Illalla pilvet taas eivät tienneet mistä ja mihin pitäis kulkea. Vaihtoivat suuntaa ja toiset meni suoraan ja toiset vinoon. Huomenna lupasivat pohjoistuulta.
Klo on 1 yöllä. Ulkona aika hämärää. Rinteen puut erottaa silti vielä hyvin. Kynttilässä on valkea kun kirjoitan tätä. Ulkolämpö +9 astetta. Lupasivat +8. Jalo ajoi juuri autollaan Kultalan suuntaan.
Hyvää yötä.

Alkuun

Tunturissa ilmat vaihtuu alle minuutissa

Keskiviikko 6.8.2003 Klo 11 +11,5 astetta ja puolipilvistä.
On ollut upea, raikas, jopa aurinkoinen päivä. Kultaakin on saatu. Käsi on niin kipeä, että kirjoitan vain vähän.
Kaksi ihmistä meni Souvareiden valtaukselle ja olivat Anitalle sanoneet, että Souvarit käski sanoa terveisiä, mutta he eivät ole varmoja, sanovatko ne oikeaan paikkaan. Anita oli kiitellyt ja sanonut, että kyllä terveiset aina kelpaa. Vielä toiset kaksi miestä oli käynyt kysymässä missä on Kultarotko. On ne metkoja, kun ajavat niin usein ja niin ison kyltin ohi ja kysyvät sitten täältä kun tie loppuu. Ei se silti minua häiritse. Ihmisten kanssa on kiva jutella.
Make tuli tänä kesänä ensimmäisen kerran kullan jakoon mukaan. Istuimme pöydän ympärillä kun Viissatanen tuli syömään leipää pölkyltä. Nyt Makekin sen näki. Se kyllä näytti tietävän, että me katseltiin. Lähti syötyään lönsimään poropolkua pitkin Kultalan suuntaan.
Klo 1 yöllä +5 astetta. Taivas selkeä. Make sanoi tekevänsä kaminaan pitkät tulet.
Aksu sanoi päivällä, että edellisenä yönä hän kävi k-sella ja ulkomittarissa oli +3 astetta. On varmaan käynyt aamutunneilla koska klo 1 oli vielä +9 astetta.
Keittelen puuroa.
Hyvää yötä.

Torstai 7.8.2003 Klo 11 +12 astetta. Aurinko paistaa. On upea aamu ja tuli myös upea päivä, aurinkoinen, mutta viileä.
Aloin heti puuron syönnin jälkeen purkamaan etutelttaa. Siirsin kivet pois pitkän sivun helman päältä ja otin ikkunaseinän irti. Sain jotenkuten keinoteltua sen pyykkinarulle. Sen helma on aika kuranen. Annan kuran vähän kuivua ja sitten sen voi harjata pois.
Kävin huutamassa Matin talkoisiin. Putkien poistossa on oltava kaksi tai muuten rojahtaa koko teltta kasaan. Kova oli mekkala, mutta Volvon takaluukuun teltta viimein saatiin.
Anita tuli sopivasti sanomaan, että Maken mukaan täältä pitäis saada kahvit. Kahvit keitettiin ja juotiin ulkona. Rantala pysäsi autollaan leiritien päähän ja tuli käymään. Ihmetteli, että mitä te nyt teette kun vaunun edessä on vain pelkät lattialaatat. Rantala jutteli, että joku kaivaja oli jättänyt yöksi pesemättömän paistinpannun nuotiolle ja kettu oli vienyt sen rinteen terassille. Mies oli seuraavana päivänä sen löytänyt ja kovin oli puisesta kahvasta etsinyt hampaan jälkiä, mutta ei löytänyt. Oli sanonut, että olis ollut hieno muistoesine jos jälkiä olis ollut.
Sovittiin, että menemme illalla Kultalaan katsomaan kivien pesumyllyä, mutta Matti ei tullut ränniltä pois. Oli viimeinen rännäyspäivä ja piti ottaa kaikki irti. Useita ei-pieniä ne on tänään löytänyt.
Vanhat-veijarit on tulleet maisemiin ja imuriporukka on lähtenyt viemään muksuja kouluun. Näin ollen ei Tapani olis olutkaan enää vetämässä meidän vaunua.
Kävin rannassa pesemässä sideharson, kun pääsin ylös niin alkoi sade. Klo oli 20. Pilvet tulivat kurun pohjoispäästä ja liikkuivat aivan hitaasti. Toivotaan, että huomenna olis selkeää ja vielä lauantainakin, että Maken väki sais leirinsä ja tavaransa kuivina korjuun.
Joku mummu ja tuffa oli käynyt rännillä näyttämässä kahdelle lapsenlapselleen mitenkä kultaa rännätään. Kaukaa jo olivat kysyneet luvan, että saako tulla rännille. Ovat varmaan joskus itse näitä hommia tehneet, kun tiesivät olla tulematta rännille noin vaan mennä.
Kaksi vaeltajaa oli Makelta kysynyt siltaa, että pääsis Palsin yli. Suuntana heillä oli huomiseksi pääsy Saariselälle. Olivat jo käyneet Kultalassa ja ihmettelivät Aatun Missisippiä ja nyt vielä Annin siipiratasta. Nainen oli kysynyt onko niillä jokin erityinen merkitys. Make oli selittänyt, että Missisippi nostaa vettä rinteellä olevaan säiliöön ja Annin ratas pyörii silmän iloksi.
Make oli neuvonut niitä ylittämään kahlaamalla Palsi ja jatkamaan matkaa Kuusiojan polkua kohti kairaa. Ihmeissään olivat olleet, että onko tuo Kuusioja. Niillä oli jalassa vaelluskengät ja sen arvaa, mitenkä siinä käy, kun niillä Palsin yli kahlaa. Make sanoi, että ne taisi mennä yli paljain jaloin. Rantala nauroi, että olisit kympillä lainannut saappaita ylitykseen ja sitten itse hakenut saappaat takaisin.
Kyllä nyt oli kertynyt sadevettä vaikka muille jakaa. Ihmettelin vaunuun kuuluvaa kummallista ääntä. Se oli jonkinlainen rohaus, joka kuului tasa välein. Viimein huomasin, että nuotionpaikan päällä naruista riippuva sadesuoja pressu kallistui tasavälein ja lorautti päälleen kertynyttä sadevettä aika annoksen maahan ja aina samaan paikkaan. Vein ämpärin alle ja neljä kertaa jo olen sen tyhjentänyt saaviin. Kumma juttu, että emme ole ennen sitä huomanneet. Olis viety toinen saavi siihen vettä keräämään. Asiasta on kyllä juttua kuulunut. Monessa leirissä, joissa vesi ei ole kovin lähellä on vaikka minkälaisia pressu ja muita virityksiä vettä keräämässä.
Maken väki lähti nuotiolta klo 23 aikaan.
Nyt klo on 1 yöllä. Sade on laantunut ja noussut reipas tuuli. Palsin veden on täytynyt nousta aika lailla, kun kohina kuuluu vaunuun.
Utsjoella aurinko laskee tänään eka kerran kevään jälkeen. Täällä taivas on paksussa pilvessä ja on hämärää. Kynttilöissä on valkea kun tätä kirjoitan.
Huomenna pitäis vetää vaunu tuota hemmetin mäkeä ylös. Jos se onnistuu, Make vetää tämän saman tien Papinhaminaan asti, noin 15 km. Toivon, että onnistuis ilman haavereita. Mäkeä kyllä pitää ensin korjata.
Klo on nyt 2. Alan puuron keiton. Ulkolämpö +10 astetta ja tuulee pohjoisesta.
Hyvää yötä.

Perjantai 8.8.2003 Klo 11 ja +13 astetta. Kova pohjoistuuli.
Äijät traijaa rännejä rinteelle, laatikon lähelle, sanoi Anni, kun tuli vaunulle lukemaan Potterin loppuun. Lähdin alas katsomaan. Rännillä oli tosi siistiä ja pukeista ja pressukatoksen kannatinriukuista ne oli tehneet suoja-aidan montun jyrkälle reunalle. Se pitää jollain merkata, ettei kukaan talvella putoa monttuun tai aja sinne vaikka moottorikelkalla. Kovan työn olivat tehneet. Minä aloin pakata vaunua matkakuntoon. Monta tuntia siinä meni.
Noin klo 14.30 oli vaunu maasturin perässä ja Make lähti vetämään sitä mäkeen. Kyllä jännitti. Suu kuivui ja pää alkoi särkeä. Ilman mitään nikottelua Make veti vaunun ylös ja häipyi mäen päälle. Minä ja Matti lähdimme Volvolla perään ja Anita lähti kävellen muksujen kanssa. Jäin vähän ylempänä kävelemään Anitan ja muksujen kanssa. Jalat ei olis kestäneet kävellä koko matkaa. Yht äkkiä Make seisoi tiellä hattu lerpallaan. Oli kuin vanha iso puu. Olis tarvinnut saada kuva juuri sellaisenaan kun se tuli näkyviin.
Olin jättänyt kangaspuseroni vaunun naulakkoon roikkumaan, eikä se edes pudonnut lattialle. Make vähän rähisi, että se siellä heilui. Hän näkee auton takaikkunasta vaunuun, mutta ei tiennyt mikä siellä heilui. Matka Papinhaminaan jatkui. Me Volvossa ja Make väkineen vaunu perässään. Make ei näe vaunun pyöriä autonsa peileistä ja Volvon vaununveto peilit ei maasturiin sovi. Hienosti Make silti väisteli kuopat ja kivet.
Timppa tuli autollaan vastaan ja vähän juttelimme. Hetken päästä Kurppa seisoi keskellä tietä ämpäri kädessä. Käänsi ämpärin ylösalaisin ja tyhjä se oli. Hän oli ollut hakemassa tatteja ja sanoi, ettei yhtäkään löytänyt. Porot ne popsii heti kun maasta nousevat. Hänen pitää olla maanantaina töissä. Voi olla, että seuraavan kerran nähdään vasta ensi kesänä. Kurpalta kuultiin sekin, että siinä kohdassa mistä päästettiin öljyä Palsiin, on nyt uusi valtaus. Kylttiä ei ole tien päässä. Vaikka välillä pysäilimme, niin saatiin Letka kiinni ennen poroporttia. Matka Papinhaminaan sujui hyvin, eikä mitään hajonnut vaunusta eikä Maken autosta.
Vaunu saatiin samaan paikkaan missä olemme aina olleet. Porukalla menimme kioskille vetokahville. Maken väki lähti Kuukkeliin kauppaan ja postiin. Me menimme laittamaan vaunua suoraan. Ihmeen hyvin se sujui. Tappeluakaan ei saatu aikaan.
Oli kova nälkä. Piti laittaa ruokaa, mutta ei ollut yhtään perunaa. Ne jäi Kahvan kellariin. Kyllä oli kova paikka. Olin kuvitellut vesi kielellä syöväni kuumaa perunaa ja kylmäsavu poroa. Nyt sitten syötiin nakkeja ja leipää. Lähti se nälkä silläkin.
Maken väki poikkesi takas tullessaan vaunulla ja jatkoivat matkaa Kahvaan. Klo 19 saimme tavarat paikalleen ja vaunun taas asuttavaan kuntoon. Lähdimme Kahvaan. Siivosimme vähän leiriämme ja menimme Maken väen leiriin katsommaan, mitä puuhaavat. Make ja Anni pelas korttia varastoteltassa ja Aksu ja Anita oli saunassa.
Jäimme heidän iltanuotiolleen. Taivas alkoi seljetä ja nähtiin tosi upea sateenkaari. Aurinko paistoi vastarinteelle. Kylmä, mutta upea nuotioilta.
Klo 23. lähdimme kohti Papinhaminaa. Auton mittarissa ulkolämpö +6,2 astetta. Taivaanranta punoitti ja toisinaan oli aivan violetti.
Klo 0.15. Kirjoitan tätä vaunussa ilman mitään valoa. Täällä on valoisaa, kun ei ole rinteitä eikä puita varjostamassa. Sotajoesta nousee utua. Taitaa olla aika kylmä.
Kävimme illalla kioskilla ja Harriojalla kaivava Karvian mies sanoi lähtevänsä laittamaan jotuliin valkeet kun tulee niin kylmä yö. Rantala sanoi, että jos Harrioja jäätyy niin hänellä on hokkarit ja jääkaira mukana jos satut tarvitsemaan.
Viljo jutteli, että joskus hän joutui rekkoineen poliisin kanssa vaikeuksiin. Hänellä ei rekassa ollut kuin 50 kg suolasäkki. Poliisit vaati kuormasta papereita ja hän antoi suolasäkin maksukuitin. 27,60 mk. Poliisi oli luullut, että hänellä on niin monta tonnia kuormaa. Ei ne pyytäneet laskemaan laitoja ja hän ei kiusallakaan ilman pyyntöä niitä laskenut. Hän vain vakuutteli, että muuta hänellä ei kuormassa ole. Poliisi soitti jostain pitkältä vaaka-auton paikalle ja rekka punnittiin. Vasta sitten poliisit huomasi, että kuitissa olikin markkoja eikä tonneja.
Klo 1 oli Matti menossa nukkumaan. Kun menin laskemaan nokkaikkunan rullaverhoa, jäi mieleen, että lämmittimen ääni oli jotenkin outo. Matti oli jo vetämässä peittoa päälleen, kun koitin kädellä kattilakaapissa olevaa lämpöpatteria. Se oli melkein kylmä. Menin ulos ja haistoin vaunun nokalla olevaa lämmittimen pakokaasuritilää. Kaasu haisi todella pahasti. Kun tulin sisälle, Matti sanoi, että ohjauspaneeliin syttyi punainen varoitusvalo. Sammutin lämmityksen ja Matti vaan istui surkean näköisenä sänkynsä reunalla ja sanoi, että täytyykö ruveta pukemaan. Ei pahempaa komennusta ole, kun joutua lämpimästä sängystä lähtemääm nollakeliin. Päätimme kokeilla kaasupullon vaihtoa täysinäiseen Matti vaihtoi pullon ja lämmitys lähti normaalisti toimimaan.
Vaunun vedon jälkeen aina ensin epäilee, että jotain on hajonnut ja tukka nousee kauhusta pystyyn, kun korjaamolle on matkaa monta sataa kilometriä. Laitoin varmuuden vuoksi kaasuhälyttimen yöksi päälle
Nyt klo on 2. Matti nukkuu. Ulkolämpö plusmiinus nolla. Taivas valoisa ja selkeä. Mitenkähän on tilanne Palsin porukalla?
Hyvää yötä.

Lauantai 9.8.2003 Klo 9, +10 astetta. Puolipilvistä.
Klo 11. +10 astetta. Sadetta, paistetta ja kovaa puuskaista pohjoistuulta. Ollaan vaan istuskeltu ja löhöilty. Toista on Maken väellä. Tuuli puhaltaa Pikku-Palsilta päin. Paha on pakata ja purkaa leiriä tällaisessa riepotuksessa. Vähän helpottaa, kun voivat edes jotain jättää, kun me vielä jäämme. Hommaa on silti valtava.
Alueella ei vieläkään ole ketään muita. Ei ole edes käynyt. Me tulimme tänne melkein kuukauden aikaisemmin kuin ennen. Ruskaturistit tulee vasta parin viikon päästä. Autoja ajaa hiljakseen Kutturan tiellä. Puuskainen tuuli pudauttelee vaunua. Pilvien välissä taivas on todella kauniin sininen. Vielä en ole löytänyt krätisemätöntä Lapinradion asemaa. En taida viitsiä kunnolla hakeakkaan. Laiskottaa. Sataa ja tuulee ja välillä vähän pilkistää aurinko. Aurinko vain tekee synkän taivaan vielä synkemmän näköiseksi. Sääliksi käy kun ajattelen pakkaamista tällaisella ilmalla.
Maken väki tuli klo 13.45. Palsilla oli paistanut aurinko ja vain yhden kerran oli tuuli riepottanut varastoteltan pressua. Kyllä oli hieno juttu. Välimatkaa on vain 15 km ja ilma voi olla niin erilainen. Tunturissa ilma voi vaihtua alle minuutissa äärilaidasta toiseen. Siihen verrattuna 15 km matka on jo pitkä.
Tyytyväisiä olivat. Anita toi meille kahvia, voimariinia, siivumakkaraa, tiskiainetta ja vaikka mitä. Matti tarjosi kioskilla kahvit ja klo 14.15 he lähtivät kohti Vantaata. Aurinko paistoi tasan tarkkaan sen ajan, kun Maken väki viipyi täällä. Sitten tuli taas vettä kun aisaa.
Me palasimme vaunulle ruuan laittoon ja nyt söimme sen eilen kaivatun peruna ja poronliha aterian. Hyvää oli.
Teimme pressunpalasta sadekatoksen vaunun oven päälle. Kolme kertaa meni uusiksi enne kuin se pysyi pystyssä. Nyt tuulenpuuskat riepoo sitä aikalailla. Ans kattoo kuinka käy. Vahvistimme kulmissa olevien pystyputkien reiät ilmastointiteipillä ja lisäsimme harusnaruja.
Joku pariskunta tuli ISOLLA asuntoautolla vaunun lähelle ja kävivät kysymässä, saako tänne leiriytyä. Sanoimme, että sitä varten tämä alue on ja voivat vain hakea itselleen mieluisan paikan.
Olivat olleet Taatsissa, Pokan yläpuolella pari päivää. Siellä oli tänään klo 9 satanut rakeita ja ollut tosi kylmä. Tuonne alueen perälle ne leirinsä tekivät.
Myöhemmin tuli toinen, yhtä suuri asuntoauto. Se jäi lähelle tietä. Illalla saapui vielä Volkkari vaunu perässään. Nyt klo. 23.30 taitavat kaikki nukkua. Kyllä ihmetyttää, että aina kun uusi leiriytyjä tulee, ne melkein ensitöikseen nostaa telkkarin antennin ylös. Luulis täällä olevan muutakin katselemista kun telkkari. Kukin taaplaa tyylillään ja me tässä taidamme vähemmistöön jäädä, ainakin telkkarin suhteen.
Aikaisemmin illalla noin klo 9 aikaan kävimme soittamassa Kutturaan päin nousevan mäen päällä. Puin tikkivaatteet päälleni ja lähdimme kävellen nousemaan ison mäen päälle. Siellä kuuluu molempien puhelimet. En taaskaan muistanut, kuinka pitkä tuo nousu ooikeasti on. Mun oli oikein lämmin ja Matilla vilu, vaikka Matti nälvi lähteissä mun pukemistani.
Mäen päällä, siinä missä puhelimet toimii, on kyltti: parkkipaikka 500 metriä. Nousua on siis puoli kilometriä. Kyllä se jo meikäläisen koivissa tuntuu.
Maken väki ei mennyt nelostietä vaan väistivät Jyväskylän suurajojen tähden ja vielä jonkin muunkin paikkakunnan, jossa oli asuntomessut. Heillä oli silloin vielä Kouvolaan matkaa noin 100 km. Hyvin oli matka sujunut. Pimeää ei vielä ollut. Välillä oli vähän satanut ja nyt paistoi aurinko.
Mailin tykönäkin asiat kunnossa. Retsa, Jonttu ja Jenny on Tallinnan reisulla. Maili, Tane ja elukat kotona. Ilma Porissa on viilentynyt. Enää noin 18 astetta.
Roslundien piti tulla Saariselälle tämän kuun lopulla ja käymään Kahvassa. Matka peruuntui kun Esko sairastui. Pitää lähettää kortti heille.
Soittelin Seijallekin, mutta ei vastattu. Hetken päästä soi Matin puhelin. Seijan Make soitti. Olivat olleet saunassa. Hyvin heilläkin menee. Paitsi se, kun maanantaina on mentävä töihin. Loma loppuu.
Kävimme vielä hakemassa Voitton pumpulta vettä ja majoituimme lämpimään vaunuun. Ulkona oli tosi kylmä tuuli. Hetken päästä oli niin ihmeellinen taivaanranta Sotajoen alajuoksulla, etten yhtään huomannut kylmyyttä kun syöksyin kameran kanssa ilman takkia ulos sitä kuvaamaan. Mattikin pääsi tavallista vilkkaammin pystyyn ja haki kameransa autosta. Viisi minuuttia ja ilmiö oli ohi.
Tuuli on voimistunut niin, että ajoittain vaunu vavahtelee. Tämä on aika aukea paikka. Palsilla ei tälläinen tuuli vielä vaunua pudistellut, kun puut ja rinteet olivat suojana. Ylärinteiltä vain kuului tuulen kohina. Taidamme huomenna mennä Kahvaan, jos ei kovin myrskyä.
Nyt klo 0.15 alkoi vaunun katto rapista, siis ulkona sataa.
Klo 2 +7 astetta. Repivä myrskytuuli ja vähän sataa. Taivas umpipilvessä. Aika hämärää.
Hyvää yötä.

Sunuuntai 10.8.2003 Klo 11 +9 astetta. Taivas umpipilvessä Tuulee pohjoisesta, mutta ei enää myrskyä.
Klo 11.30. lähti jo toinen asuntoauto pois. Vaunulta oli vetoauto lähtenyt käymään jossain. Matti kävi kioskilla kahvilla. Täältä on matkaa sinne vain parin minuutin ajo. Hän oli ollut ainoa asiakas. Annelin sisko jo pakkailee tavaroitaan. Lähtee huomenna kotiin Lahteen. Kioskin aukioloaika varmaan lyhenee, kun Anneli jää yksin sitä hoitamaan. Nyt minua todella laiskottaa. Perunat on taas loppuneet. Niitä pitää ostaa varastoon. Joku on kaivanut tynnyrin tuohon vaunun kohdalle jokitörmään. Se on viileä paikka säilyttää perunoita.
Alkuviikolla on luvattu lämpenevää, noin + 14-16 astetta.
Kävimme kioskilla kahvilla ja Kuukkelissa kaupassa. Nyt on perunoita muillekin jakaa. Syötiin niitä tillisillin kanssa ja sitten ruokalevolle.
Jollakin on varmaan kova homma, kun pitää taivaan koko päivän noin tasaisessa pilvessä.
Ruokiksen jälkeen, noin klo 17. 30 lähdimme Palsille. Vähän jännittää, mitenkä paljon tuuli on saunaa kurussa riepotellut. Viereisen vaunun asukkaat oli tulossa poroportista, kun me siitä menimme. Mies näytti auton ikkunasta Matille putkea, jossa oli kuivana noin puolen gramman hippu. Matti sanoi heti, että olet ostanut joltain. Mies virnisteli, muttei myöntänyt. Olivat olleet liiton valtauksella, Humukullassa. Siellä oli ollut kuusi vaunua ja vielä telttojakin.
Papinhaminassa tuuli, kun lähdimme, mutta Palsilla ei yhtään. Jos vaunu olis ollut täällä, emme tietäis myrskystä mitään. Leirissä kaikki kunnossa. Alhaalla pesuhuoneen kehikko vääntynyt aika pahasti. Joku oli siirtänyt nurkkaa pitävän harusnarun kiven sivussa olevan narukiven viereen. Mitään laahausjälkiä ei ollut, joten homma oli ihmisen työtä. Siirsimme kiven paikoilleen ja oikaisimme kehikon.
Veimme Maken väen varastoteltasta keittimen ja kaasupullon laatikkoon suojaan. Ne voi tarttua jonkun mukaan, kun täällä ei ole ketään. Anita oli jättänyt paljon tarpeellista tavaraa telttaan. Täällä vois vaikka asustaa, jos olis lämmitin.
Ensi kesänä on keksittävä joku ratkaisu vaunun vetoon, että ei tarvitse näin aikaisin lähteä täältä pois. Laitoimme mun rännini jokeen saunan kohdalle ja kokeilimme siihen metallista pesulaatikkoa, mutta ei se sopinut. Ajoin ämpärillisen maata rännillä ja Matti vaskasi yhden satsin. Minä en löytänyt mitään ja Matti muutaman hengettömän. Rannan nuotiossa grillasimme sapuskaa ja nautimme rauhasta.
Palsilla on enää Timppa, Jalo ja Rantala, muut ovat mennet. Aatu ja imuriporukka tulee kuulemma myöhemmin vielä takaisin.
Viime kesänä oli lammella joku oudosti käyttäytyvä pariskunta. Katselimme niiden touhuja Maken väen leiristä. Ilman telttaa ne siellä yöpyivät sateessa ja roikottivat vaatteitaan pitkällä narulla vaikka satoi. Mies kävi silloin pyytämässä meiltä tupakkaa, kun olimme laavulla. Nyt ne tuli mäkeä alas, kun olimme vielä rannassa. Mies huuteli, että olemme viimekesänä tavanneet. Molemmilla oli iso rinkka selässä ja nainen näytti kovin nääntyneeltä. Lepäsi nojaamalla käsiään polviin. Mies sanoi, että hän sai viimekesänä lammesta 12 Tammukkaa ja 6 Harria. Sinne ne nytkin olivat menossa.
Kävin myöhemmin Maken väen leiristä katsomassa ja nyt niillä oli lammen rannassa teltta. Ukko kahlasi lammessa ja muija kyykki teltan vieressä. Huilasi kai.
Klo 23 lähdimme kohti Papinhaminaa. Missään ei ollut yhtään autoa. Onkohan ne kävelleet koko matkan. Ei ihme jos väsytti. Se muija oli niin nälkiintyneen näköinenkin.
Huomenna, jos ei sada, me tulemme eväitten kanssa Palsille. Jos sataa niin käymme Ivalossa kaasun ja veden haussa, ettei tarvitse selkeää päivää uhrata autoiluun.
Papinhaminaan oli tullut yksi punainen pakettiauto. Niillä oli nuotiotulet. Alueen perällä oli valkoinen vaunu tai auto. Naapurivaunun lisäksi tulee savua pusikon takaa kauempaakin, mutta sinne ei näe. Jossain oli kai otettu akunaalia, kun kuului aika pölinää.
Matti lähti vielä klo 0.15 huusiin, kun kielsin vaunussa haisemisen.
Edelleen tasainen pilviverho taivaalla. Enää ei sada. Klo 0.30 +8 astetta. Klo 2.30 puuro syöty. Ulkolämpö +8 astetta. Tyyntä.
Hyvää yötä.

Alkuun

Ei se siellä voi olla, kun se on lapissa

Maanantai 11.8.2003 Klo 11 +12 astetta. Tuuli on asettunut. Pilvipeite edelleen taivaalla.
Lännessä pieni pilvetön viiru taivaanrannalla, mutta ei se kiusallakaan nouse sieltä ylemmäs. Odotellaan.
Nousihan se. Lähdimme Palsille. Pilviä oli, mutta enimmäkseen taivas oli sininen. Noin +12 astetta. Tuntui oikein lämpimältä.
Taas yritettiin tehdä mun rännilleni patoa, mutta homma häiritsi Matin vaskausta. Lopetin koko touhun. Yksin en patoa pysty tekemään ja odotellut olen vasta puolitoista kuukautta. Sekin tuntui olevan liian vähän.
Oli kiva syödä kuumia perunoita ja maalaispossua Maken väen ruokapöydän vieressä.
Lammen rannassa oli edelleen se pariskunta, joka sinne eilen tuli. Olivat padonneet kivillä lammen suun. Matti kävi sanomassa, että kala ei pääse nousemaan lampeen kun siinä on pato. Mies oli nolo ja sanoi, että hän ajatteli tehdä kaloille lisää elintilaa nostamalla lammen vettä. Ne hajottivat padon keskeltä.
Pyysivät meiltä kyytiä poroportille. Siitä ne lähtivät Pahaojan kämpälle. Oli niillä valtavat rinkat ja vielä kasseja ja pusseja.
Soitimme Makelle. Maili ei vastannut kännykkään eikä kotipuhelimeen.
Täällä oli monta autoa ja vaunua. Klo 22 taivaanranta oli aivan tulipunainen. Toivottavasti se tuo huomenna hyvän ilman. Hiljaista oli ja kaunista. Sotajoki vain kohisi.
Hyvä olo, mutta v…ttaa silti. Selkä ja ranne särkee. Pitää laittaa ranteeseen jääpussi.
Klo 2 yöllä +10 astetta. Pilvistä.
Hyvää yötä.

Tiistai 12.8.2003 Klo 11 +14 astetta. Umpipilvistä.
Heräsin klo 10. Matti oli lähtenyt kioskille ja Ivaloon. Oli hyvä, että käy yksin kaupassa niin saa rauhassa leikkiä Suumahheria. Tämän alueen asukkaat touhuili aamutouhujaan. Jossain haukki koira. Yksi pakettiauto oli yön tuolla parkkipaikalla, jossa on huusit ja roskiskin. Naapurivaunu oli edelleen paikallaan. Meistä perälle päin oli iso vaunu tai auto ja sen kyljessä oli tosi iso etuteltta. En tiedä mitä aivan perällä oli. Toivottavasti tuo umpipilvi alkaa vähän rakoilla.
Vähän näytti ilma kirkastuvan ja lähdimme Palsille. Menimme kioskille tietysti ensin. Kuultiin, että liiton valtauksella, Humukullassa on taas vaikeuksia. Sinne oli jo keväällä tullut joku pariskunta, joka nukkui pienessä henkilöautossa ja piti röyhkeästi yhteistä kotaa hallinnassaan. Muu porukka oli yhteisvoimin yrittänyt saada niitä järjestykseen, mutta ne vain huutaa. Joku mies oli kyllästynyt ja vetänyt vaununsa sieltä pois.
Menomatkalla Palsille alkoi tihkusade. Sitä jatkui koko ajan, kun laitoimme laavussa ruokaa, lämmitimme saunan ja saunoimme. Pesutelttakin oli märkä kuin tiskirätti. Vasta saunomisen jälkeen sade loppui. Pilvisyys silti jatkui. Joku nuorimies kävi kysymässä, mihin hän voi jättää autonsa kun he ovat menossa Raahenpirtille. Jalon se tunsi ja laittaa autonsa Jalon auton viereen ja lapun tuulilasiin, jossa kertoo missä hän on. Saunan jälkeen ruokimme kuukkelit ja Viljamin ja lähdimme Papinhaminaan. Saunakahville poikkesimme kioskille.
Kirjoiteltiin kortteja ja putsattiin vähät hiput mitä oli. Matti sanoi, että nyt tehdään mun ränni ja laitetaan kuntoon vaikka menis viikko. Ans kattoo käykö niin.
Tällä alueella oli viis porukkaa. Nyt klo 1 yöllä oli aivan hiljaista. Taivas edelleen pilvessä. Ei ollut iltaruskoakaan. Laitoin kellon soimaan aamulla.
klo 2 yö +10 astetta. Tihkusade.
Hyvät yöt.

Keskiviikko 13. 8.2003 Klo 11, +13 astetta. Umpiplvistä edelleen.
Klo 10.30 menimme kioskille.
Istuskeltiin kioskilla kaks ja puol tuntia. Voitto osaa korjata kaasulaitteita ja lämmityslaitteita vaunuista. Hieno tietää, että on joku joka osaa, jos tulee lämmityksen kanssa ongelmia. Ilma edelleen viileä ja pilvinen. Lähdemme kohnaamaan jostain puita, että saadaan illalla nuotio. Nyt oli vaunussa lämpö päällä ja olen aika viluinen.
Kaksi miestä, jotka asustaa tämän alueen perällä sanoivat, että keväällä metsähallitus oli käynyt tässä pitkään olleita kaivajia hätistämässä pois. Voitto vahvisti, että niin oli käynyt. Joku kaivaja tästä läheltä oli Osmoselle valittanut. Kuulemma olivat sanoneet, että kolme päivää tässä saisi olla. Mitään lappua ei ole ja oltiin porukalla sitä mieltä, ettei kannata välittää ennen kuin joku tulee sanomaan. Ketään ei ole kesällä häädetty, vaikka ovat olleet kaksikin viikkoa.
Tuolla alueen sivussa puiden takana on monta vuotta ollut vanha vaunu. Se on tolppien päällä, eikä siinä ole edes pyöriä. Ne miehet sanoi, että se mies joka siinä on asunut sanoi olevansa Siriuksesta ja että hän voi liikkua aivan missä hän haluaa. Häntä ei ole sidottu maapallolle. Pariin vuoteen sitä ei ole näkynyt. Vinoilivat, että kai sen vanha auto on avaruudessa hajonnut.
Viljo eli "filttitossumies" kävi autolla Nalle-koiransa kanssa tuomassa roskia. Kun se lähti ajamaan avolavallaan Kutturaan päin, se nosti Nallen lavalle. Oli hyvän näköistä, kun koira istui keskellä lavaa ja auto häipyi Kutturaan päin. Nallesta näkyi vain pää ja hartiat.
Ruokiksen jälkeen paistoi aurinko, mutta joka puolella oli taivaanrannassa synkät pilvet. Lämmin oli ja istuskeltiin ulkona. Sitten kioskille. Sain stressilelun pyörimään pitkän yrityksen jälkeen. Vitsailu jatkui. Voitto sanoi, että mies on ahne, jos ottaa ison vaimon. Toinen mies nai pienen naisen, mutta erehtyi, kun se söikin paljon useammin. Aika siinä kului.
Käytiin Kuukkelissa ja tuotiin saksalainen nuorimies läheltä nelostietä tähän Sotajoelle. Hän oli matkalla Kutturaan ja Ivalojoelle reissaamaan kanootilla. Näytti käsin, että saksassa oli +38 astetta.
Nyt istutaan vaunussa. Pesin pari puseroa ja grillattiin makkaraa ja leipää. Taivas oli edelleen pilvessä, mutta ei enää kovin paksulti. Naapurivaunu lähti eilen ja tuli tänään takaisin. Ovat kai väsyneitä, kun eivät ole paljonkaan liikkuneet. Alueella oli neljä muuta vaunua ja autoa. Yksi meni niin pitkälle, että ei erota onko se vaunu, teltta vai auto. Hiljaista. Toivottavasti pääsemme huomenna Kahvaan. Nelostiellä oli liikenne hiljaista, mutta täällä kyllä autoja riittää.
Klo 2 yöllä +12 astetta. Kattokin vähän helmeili vettä, mutta nyt ei sada.
Hyvää yötä.

Torstai 14.8.2003 Klo 11, +15 astetta. Edelleen umpipilvistä. Kävimme kioskilla kahvilla ja siellä kyllä aika kului.
Nyt olemme jumittuneet vahtaamaan taivaan rantaa, että alkaako sade vai eikö ala.
Eilen takaisin tullut vaunu oli paikallaan ja sen asukkaat lähtivät autollaan ilmeisesti Liiton valtaukselle. Me laitoimme ruokaa ja lähdimme Kahvaan noin yhden aikaan. Taivas oli pahan näköisessä pilvessä, mutta tympääntyminen uhkasi ja liikkeelle oli lähdettävä. Pahaojantiellä, naapurivaunun väki tuli vastaan, siis Liiton valtauksella olivat olleet.
Vähän matkan päästä oli tiellä pysäyksissä kolme autoa. Joku mies tuli meidän autolle. Se oli Matin entinen työkaveri. On ollut Porin Lämpövoimassa porttivahtina.
Niillä oli autossa hieno Harmaapystykorva. Se oli ollut Palsintiellä yksinään ja heti turvautunut heihin. Oli mennyt jalkojen viereen selälleen ja hypännyt autoon heti, kun ovi avattiin. Muija istui koiran kanssa pakettiauton takaosassa ja oli syöttänyt sille lihapullia ja ämpärissä oli juomavettä. Koiran pannassa oli puhelinnumero ja joku paikalle pysännyt nuori mies soitti siihen. Hänellä oli sellainen puhelin, joka siinä kohtaa sattui toimimaan. Puhelu meni Jyväskylään johonkin ravintolaan. Sieltä antoivat jonkun kotinumeron. Siitä vastasi nainen jolle mies selitti, että oli löytänyt Harmaapystykorvan. Nainen sanoi, että se ei ole mahdollista, kun heidän koira on nyt lapissa. Miestä kovin nauratti ja vastasi, että lapissa minäkin olen. Nainen selitti, että koiran omistaja on jossain Metsähallituksen mökillä lapissa. Asia oli selvä.
Se nuori mies, joka eilen kävi Kahvassa meiltä kysymässä mihin hän voisi autonsa jättää, kun menevät Raahenpirtille, sanoi, että heitä on kolme miestä ja kaksi koiraa. Lähdimme oppaiksi koiraa viemään, kun tunnemme paikat.
Ajoimme edellä ohi Kahvan Kultalaan. Hieno Pontiakki tila-auto oli parkissa lähellä Timpan koijaa. Puhelimessa sanottiin, että miehet ovat sellaisella liikkeellä. Muija laittoi koiran autosta löytämäänsä tosi pitkään naruun ja lähdimme kävelemään Raahenpirtille. Koira kulki mukana aivan kuin se olis ollut oman väen kanssa.
Pirtin ovesta tuli ensimmäisenä mäyräkoira vastaan. Kaksi iäkästä miestä istui pöydän vieressä ja se nuorimies, joka eilen kysyi auton paikkaa laittoi ruokaa. Koiran löytänyt rouva komensi heti äijät, että koiraa ei saa yhtään moittia kun se on niin väsynyt ja kiltti. Miehet eivät saaneet sanaa suustaan tai eivät tainneet pysyä muijan vauhdissa. Nuorimies näytti kattavan ruuan pöytään niin hienosti, etten ole ennen nähnyt.
Me muut lähdimme kävelemään takaisin, mutta rouva jäi vielä pitämään puhuttelua ukoille.
Meidän valtaus katsastettiin ja lampi, josta he olivat paljon kuulleet , katsottiin myös. Mies ei lammelle enää lähtenyt kun polvet jo sattuivat. Matti jäi hänen kanssaan odottelemaan, kun me muijat kävimme lammella. Aika kului mukavasti ja vieraat lähtivät vasta klo 21 nelostien lähellä olevalle vaunulleen.
Me aloimme laitamaan leiriämme talvikuntoon. Sadevettä oli niin paljon, että saimme rinteessä pestyä etuteltan lattialavojen alla ollen pressun. Rinteestä oli se hyöty, että vesi valui heti pois kun kura oli harjattu irti. Pressu jätettiin narulle kuivumaan. Lattialavat pinosimme rappujen päälle vesipadan eteen ja peitettiin pressulla. Pestyt saavit, ämpärit, kattilat ja paljon muuta vietiin Maken väen varastotelttaan kuivumaan. Ilma oli aurinkoinen ja kaunis. Imuri-Tapani tuli maasturillaan mäkeä alas, kun istuimme nuotiolla. Oli siis tullut vielä takaisin.
Nyt meidän leiri alkoi olla talvikunnossa. Puita pitäisi täältä viedä saunalle, jos aikoo vielä saunoa. Toivottavasti huomenna on kaunis ilma.
Papinhaminaan oli tullut lisää väkeä: Yksi asuntoauto ja pakettiauto, jolla on vene perässä. Laitoivat telttansa pystyyn aivan autonsa viereen. Toinenkin asuntoauto tuli takaisin jo päivällä. Olivat poissa vain yhden yön. Kiva että on paljon väkeä.
Matin työkaveri oli käynyt hakemassa vettä Voitton pumpusta vaikka heidän vaunu oli lähellä nelostietä. Olivat kulkeneet aivan meidän vaunun nurkalta, mutta eivät poikenneet, kun eivät tienneet, että tämä on meidän vaunu. Nyt tuntevat ja varmaan poikeavat jos vielä vesireisulle tulevat.
Pilviä oli taivaalla ja iltarusko meni nopeasti ohi. Klo on 1.30.
Amerikassa on ollut valtava sähkökatkos, sanoi radio. Käteni on ollut pahasti kipeä.
Hyvää yötä.

Perjantai 15.8.2003 Upea lämmin aurinkoinen aamu.
Pontiakki tuli aamulla vaunun viereen ja mies toi hienon viinipullon koiran löytöpalkaksi. Se pitää viedä Matin työkaverille ja rouvalle. Miehet ja koirat lähtevät sunnuntaina kohti Jyväskylää. Me lähdimme Kahvaan.
Tyhjensimme laatikosta tavaraa tantereelle. Maken väen tavarat oli toisessa päässä niin siististi, ettemme niitä pidelleet. Harjasin loodan pohjan puhtaaksi ja tökein olemattomat ilmareiät auki. Tavarat takaisin ja siistiä oli.
Nyt viimeinkin naulasimme mulle jo viimekesänä ostetuista laudoista lisää ränniä. Patoakin korjattiin ja sain ämpärillisestä maata kolme hengetöntä. Matti löysi yhdestä vaskoolillisesta enempi. Matti pesi pyykkiä ja sai ne vielä kuiviksikin.
Ilta oli aika kylmä. Papinhaminassa oli ulkolämpö klo 1 yöllä +3 astetta. Täysin tyyntä.
Käsi pahasti tulehtunut.
Hyvää yötä.

Lauantai 16.8.2003 Klo 11, +10 astetta. Umpipilvistä. Tuuli ja ilma oli synkkä.
Matti olis varmaan lähtenyt herättyään kioskille, ellen olis yöllä jättänyt pöydälle lappua, että tänään kioski on kiinni. Kahvi oli keitetty kun heräsin. Lähdimme Ivalon reissulle.
Soitin Tanelle. Maili oli Raivioskan kanssa puhelimessa ja Retsa savusti kalaa. Olivat kutsuneet Raivioskan syömään.
Matti soitti työkaverinsa puhelimeen nelostien levitykseltä. Kävi tuuri kun he olivat leiriytyneet vain puolen kilometrin päähän soittopaikasta. Ajoimme sinne ja Matti antoi muijalle koiranpelastuksesta saadun viinipullon. Oli se tyytyväinen. Piti pulloa sylissään kuin pikkuvauvaa. Ne olivat leiriytyneet metsään kahden tien risteykseen. Se oli rauhallinen hieno paikka.
Ivalon reissun jälkeen olimme vaunulla vasta klo 17.30. Ruokailu meni kovin myöhäiseksi, mutta silti otimme pakollisen lepohetken.
Kun nousin ylös, näin kun Viljo tuli autollaan roskikselle ja Nallekin oli mukana. Lähti ajamaan pois, mutta kurvasi tälle alueelle ja parkeerasi Volvon viereen. Herätin Matin käskemään Viljon sisälle. Se toi meille polttopuiksi ison kasan kannon paloja. Hän polttaa syksymmällä tervaa ja nämä eivät olleet hyviä tervanpolttoon. Nyt on upeita nuotiopuita. Osa niistä kyllä viedään Kahvaan. Nalle laitettiin liekaan auton vetokoukkuun. Kovan pyytämisen jälkeen Viljo suostui tulemaan aurinkoon istumaan vaunun seinustalle. Aurinko alkoi paistaa jo silloin, kun olimme Ivalossa. Keitin kahvit ja juotiin ulkona. Kyllä oli kiva jutella. Viljo on mukavaa seuraa. Illemmalla sain sen tulemaan sisälle vaunuun, kun se piirsi meille kartan johonkin kauppaan Sodankylässä. Siellä myydään poronpintaa. Se on terveellistä ja sillä voi paistaa tai syödä ihan muutenkin.
Viljo jutteli, että heille tuli joskus pallosalama pistorasiasta sisälle ja hänen äitinsä oli heti avannut ovet ulos asti. Hän ei ehtinyt kuin katsella ihmeissään. Pallo oli mennyt huoneesta toiseen ja ovesta ulos. Se oli polttanut lattiaan ja kynnyksiin tuuman levyisen vaon ja vasta pihalla se oli poksahtanut ja rikkonut sementtisiä pihalaattoja. Äiti oli vain rauhallisesti todennut, että "näitkö kuinka kävi, kun avasin sille ovet."
Jutteli vielä, että kun hän oli noin 10-vuotias ja oli menossa pyörällä kotiin, niin tien laidassa oli puun alla istunut mies ukkossateelta suojassa ja nojannut puun runkoon. Hänestä se oli oudon näköinen ja näytti, kuin se olis potkinut maata rikki saappaillaan ja reppu oli vieressä. Kotona hän siitä kertoi ja sateen loputtua joku lähti autolla katsomaan. Miehellä oli ollut reikä päässä ja puun rungossa oli särö päästä ylöspäin. Salama oli vielä rikkonut maata miehen jalkojen edestä.
Viljo on syntynyt ja asuu vieläkin Sodankylässä. Hän on koko työaikansa ajanut rekkoja.
Jonkun nuoren miehen teki mieli ruveta rekkakuskiksi ja se pyysi päästä kokeeksi mukaan Norjaan. Norjassa heidän edellään veti asuntovaunua iso Mersu. Poika oli ylpeänä sanonut, että tuota ei tarvitse ohittaa, kun sitä vetää samanlainen auto kun hänelläkin on. Oli ajettu jyrkkää rinnettä alas ja alhaalla tie teki jyrkän mutkan. Kun he ohittivat mutkan, vaunua ja autoa ei näkynyt missään. Viljo ihmetteli, että mihinkä se nyt joutui. Poika siihen, että minähän sanoin, että sitä veti Mersu. Sitten poika huusi kauhuissaan, että se on tuolla alhaalla rotkossa. Vaunu oli aivan säpäleinä ja auto pahassa kunnossa, mutta ihmiset kuin ihmeen kautta vielä hengissä. Noin 50 metriä ne olivat pudonneet alaspäin. Kun asia oli selvitetty, he jatkoivat matkaa Nordkappiin.
Poika intoili lähtiessä, että hän ostaa 2 kiloa voita ja 2 kiloa margariinia ja kun Viljo ei osta lainkaan, hän ostaa Viljonkin osuuden. Takaisin tullessa hän oli Karesuvannossa sanonut pojalle, että jos et nyt osta niin pian ollaan Suomessa. Poika vastasi, että en osta voita enkä margariiniä enkä edes kysy sitä työpaikkaa. Oli niin kauhistunut Norjan teitä.
Vielä Viljo jutteli, että talvella voi olla sellainen lumimyrsky, että siellä ajetaan letkassa. Valtava linko menee edellä ja rekat lähekkäin perässä. Kuudes auto voi silti joutua ajamaan 30 sentin lumessa. Aivan pohjoisessa voi olla melkein kuuden metrin aurausmerkit. Niinkin voi käydä, että lumisen, hyvin auratun tien pintaan ilmestyy sikin sokin olevia jäätikkuja. Niitä voi olla jopa 2-3 sentin paksuudelta. Sellainen jää kun tulee lumisen tien pinnalle ja joutuu nousemaan jyrkkää mäkeä, niin muu ei auta kuin että molemmat äijät ottaa harjan käteensä ja jää harjataan pois pyörien kulkukohdalta. Kun jää on poistettu, auto nousee mäkeä hyvin. Joku kaveri oli taivastellut, ettei hän ennen sentään ole tietä joutunut harjaamaan.
Piikkiset lumiketjut siellä on aina oltava mukana ja niitä käyttää henkilöautotkin.
Viljo on valtauksellaan yleensä niin myöhään, että luntakin on jo tullut. Viimevuonna hän oli lähtenyt vasta 9 päivä lokakuuta. Äkkiä Viljo kysyi, joko kello on 22. Matti sanoi, että se on 23.30. Tuli sille kiire. Lääkkeet olis pitänyt ottaa jo ajat sitten. Nallen selkä oli ulkona kasteesta aivan märkä. Kamala juttu kun ei huomattu ottaa sitä sisälle.
Taas ilta kului hienosti ja sain kirjoittamisen aihetta.
Vähän vajaa kuu oli huusien yläpuolella, mutta pilvet peittivät sen.
Klo 2 ulkolämpö +4 astetta.
Hyvät yöt.

Alkuun

Kutturassa asuu riuku

Sunnuntai 17.8.2003 Aamulla ulkolämpö +12 astetta. Pilvistä edelleen.
Olo ei häävi. Mielialakin alamaissa. Sattui sentään hyväkin juttu, kun Matti löysi mun kauan hukassa olleen rannetukeni jokitörmän rinteestä kellarikuopan läheltä. Kyllä tässä tukee olis kipeesti tarvittu. Oli kai taas ollut pöydällä tai jossain, mistä se tarranauhastaan tarttuu esimerkiksi villatakkiin ja putoaa mihin lystää.
Lähdimme kioskille kahville. Siellä oli joku mies ja nainen Liiton valtaukselta. Sanoivat, että se harmaapystykorva oli kaksi päivää ollut siellä. Mies oli tänään käynyt nelostiellä ja soittanut koiran omistajille. Ne olivat matkalla Jyväskylään ja koira oli heidän mukana. Oli sanonut, että koira tuli Palsintiellä heidän autoaan vastaan. Ihme tyyppejä. Oliskohan ne lähteneet ilman koiraa, jos se ei olis sattunut kävelemään autoa vastaan. Kovin kaikki olivat harmissaan koiran puolesta. Matti näytti Voittolle eilen löytämäänsä granun näköistä, mutta kovin kevyttä, noin kaksi senttiä pitkää ja lyijykynän mallista, sileä sivuista kiveä. Voitto haki otsalle laitettavan suurennuslaitteen ja sanoi, että näyttä Savukvartsikiteeltä.
Kioskille poikkesi joku nuorehko pariskunta ja Voitto sanoi, että nyt tuli sellaiset ihmiset, jotka tuntee kaikki kivet. Ne sanoivat heti, että se on savukartsikide, eheä ja kaunis. Siitä saa viistohionnalla todella kauniin korun. Oli Matti tyytyväinen ja on syytäkin.
Ajoimme nelostielle päin noin 10 kilometriä. Siellä oli tien viereen ilmestynyt NYKÄSEN VALINTA. Nimi komeilee isossa kyltissä ja maassa on kaikenlaista tavaraa. Vanhoja rännejä, putkia, rautaa, renkaita ja vaikka mitä. Puuhun on sidottu lukollinen ämpäri jossa on pieni reikä. Kyltissä lukee: ” Ota jos tarvitset ja maksa jos jaksat.” Ämpärissä oli aikalailla kolikoita. Me otimme peltirännin pätkän ja Matti laittoi ämpäriin muutaman kolikon. Mun rännissäni on huono nousulauta ja yritämme tehdä pellistä paremman.
Iltapäivällä paistoi aurinko ja lähdimme Palsille. Liiton toisen valtauksen nimi on  HUMUKULTA. Kylttiä ol joku vähän käsitellyt ja nyt siinä lukee HOMOKULTA.
Pellistä tuli oikein hyvä nousulauta. Nyt ei enää kivet tee siihen patoja. Jotain mätää vielä on. Epäilemme, että ensimmäinen uusi ränni on liian kapea ja vesi saa siinä liian kovan vauhdin. Löysimme kaksi kaunista hippua ja 7 hengetöntä. Kurussa oli jo aika viileä, kun lähdimme klo 22 kohti Papinhaminaa. Auton mittari näytti ylängöllä +6,6 astetta.
Nyt klo on 1 yöllä. Vaunu on lämmin. Runsas puolikuu möllöttää huuskain päällä ja vastakkaisella taivaanrannalla on yksi, tosi kirkas tähti aivan puiden latvojen tasalla. Nalle on taas lähtenyt lompostamaan. Meni tästä vaunun ohi perälle päin. Toivottavasti ei mene Eetua katsomaan. Siellä taitais tulla rähäkkä.
Nyt on ulkolämpö enää 0 astetta. Taitaa aamutunneilla mennä pakkasen puolelle. Pakkanen auttais hyvin ruskan tuloa.
Hyvää yötä.  

Maanantai 18.8.2003 Klo 11 +10 astetta. Taivas pilvessä ja kova, kylmä pohjoistuuli.
Matti oli käynyt kioskilla jo ennen kuin heräsin mutta menimme silti vielä, kun olin puuroni syönyt. Väkeä sinne vain riittää, vaikka suurin osa kaivajista on jo lähtenyt pois. Vaikka on täällä sellaisiakin kaivajia, jotka nyt vasta tulevat.
Kaksi miestä tuli kahville ja tervehtivät Annelia oikein kädestä. Voitto kuhautti meille, että ”Hiljaset Viljaset tuli.” Hiljaisia ne todella olivatkin.
Vehviläisen vuokrakaivaja tuli myös kahville. Sanoi, että oli todella kylmä kun tuuli puhalsi aivan pitkin kurua. Kesällä lauluillassa se suunnitteli ison haitarin ostoa. Nyt se pähkäili, että kun lentokentillä on pitkä jono pieniä vaunuja viemässä ja tuomassa tavaraa, että mitenkä ne toimii, jos joutuvat sitä letkaa peruuttamaan.
Imuriporukka oli eilen lähtenyt tavaroineen pois Palsilta. Nyt siellä on enää Timppa.
Kävi muitakin kaivajia, jotka tunnemme, mutta emme muista kaikkien nimiä. Tänä kesänä tuli Selbrinojalle uusi valtaus. Sen nimi on PAKANAMAA. Tutun näköinen sekin ukko oli, mutta nimi on hukassa. Anneli näytti siitä tehtyä lehtikirjoitustakin. Nimi pitää huomenna kysyä. Istuimme koko porukka ulkona savuilla, kun Kutturasta päin tuli iso mönkiä. Sitä ajoi noin 80-vuotias ukko ja saman ikäinen akka istui selkä suorassa takana. Kävivät kahvilla ja jäivät ulos juttelemaan, vaikka heillä oli kova kiire. Akka oli ostanut kaksi pussillista Annelin pullia. Selvisi, että tie Kutturaan valmistui vasta 1960 luvulla. Ivalojoen ylittävä silta, joka on aivan Kutturassa, oli ollut 3 vuotta kokoamattomana joen rannalla. Se on mahtava silta, mutta sellainen, että sen voi tarvittaessa purkaa osiin.
Kysyin miten he kulkivat ennen siltaa ja tietä. Ukko vastasi sellaisen nimen, että en ymmärtänyt mitä se tarkoitti ,mutta talvella he kulkivat poroilla. Sodan aikana ei Kutturaa ole poltettu, kun sen olemassaolosta ei tiedetty. Ivalo kyllä paloi, sanoi ukko. Jutteli vielä, että Ivalossa oli Venäläisiä vankileirillä. Niitä oli karannut Saksalaisilta iso sakki. Silloin oli Lemmenjoella vain yksi talo nimeltään Jomppainen. Vieläkin saman suvun poika pitää siellä Ahkuntupa-nimistä leirintäaluetta ja ravintolaa. Se kuljettaa veneellä väkeä Ravadas putouksille ja kultamaille.
Vangit olivat menneet Jomppasen taloon, kun ensin tarkkailivat, ettei miehet olleet kotona. Miehet olivat repimässä jäkälää tai heinässä. Emäntä oli kotona leipomassa. Vangit olivat käyttäytyneet kunolla ja niillä oli ollut paljon rahaa. Olivat ostaneet ison määrän leipää, suolaa ja ison rautapadan ja sitten häipyneet metsään.
Silloin oli saksalaisia sotilaita tullut Kutturaan. Hänen isänsä oli ollut lomalla ja joutui oppaaksi vankien hakuun. Saksalaiset olivat hermoilleet, kun isä ei suostunut kulkemaan kartan ja kompassin mukaan. Aina kun tulivat suon lähelle, isä tietysti tunsi paikat ja tiesi minkä suon yli ei voinut mennä, niin hän lähti suota kiertämään. Saksalaiset koputtivat karttaa ja kompassia ja näyttivät, että nyt on väärä suunta, mutta isä vain jatkoi matkaa. Kesti kauan ennen kuin Saksalaiset huomasivat, että äijä kulkee paremmin ilman karttaa ja kompassia.
Silloin kun ruokaa sai vain kortilla, he kävivät kerran kuussa Ivalossa ja jos tavaraa ei ollut, kortista leikattiin kauppaan valmiiksi sen kuun kuponki ja tavara saatiin sitten seuraavassa kuussa. Näin ei jäänyt edellisen kuun annos saamatta.
Eka kerran kuulin, että Saksa vaihtoi miehet silloin, kun Suomi ajoi rauhansopimuksen mukaan Saksalaiset pohjoisen kautta Norjaan. Ukko sanoi, että ne saksalaiset kunnioittivat suomalaisia, eivätkä täällä olleet sotilaat olis polttaneet ja hävittäneet niin pahasti kuin oudot tekivät.
Kutturassa asuu nykyään viisi perhettä ja kaikkien sukunimi on Magga. Yhden Maggan tytären mies on Lantalainen, siis etelästä. Ukko sanoi, ettei lantalainen suinkaan tarkoita lehmänlantaa vaan se tarkoitaa ”ei Saamelaista.”,Vielä siellä asuu yksi Riuku. Kysyin mitä se tarkoittaa. Riuku on etelästä saamelaiseen sukuun naitu nainen. Kyllä oli pitelemistä, etten alkanut nauramaa. Jutteli vielä, ettei Lemmenjoki suinkaan tarkoita, että siellä erityisesti lemmittäisi, vaan se tarkoittaa saameksi lämmintä.
Oli se kyllä erikoinen ukko. Sillä oli sellainen olemus, kuin olis ollut valot sisällä. Kutturaan päin ne lähtivät. Ukko vielä huuteli, että ennen tietä ei noin vain olis lähdetty kioskille kahville. Jatkoi siihen, että ei silti silloin kioskiakaan ollut. Jatkuva hymy sillä oli naamalla ja silmissä. Olis sitä enemmänkin kuunnellut.

Laitoin vaunulla ruokaa ja pilvistä ja tuulesta huolimatta lähdimme Palsille. Siellä paistoi aurinko ja tuuli ei sinne sopinut tai sitten siellä ei tuullutkaan. Veimme Maken väen varastoteltasta osan tavaroista rannan laavuun ja saatiin teltta viisi minuuttia ennen lyhyttä sadetta laatikkoon. Nyt on enää ranta ja huusi laitettava talvikuntoon.
Pari päivää sitten joku jätti kaksi ränniä poroportin tien haaraan ja laittoi lapun, että ”saa ottaa.” Viimekerralla mittasin mun rännini leveyden ja toinen ränneistä mahtui sopivasti siihen. Matin mutinoista huolimatta otin sen tullessa Volvon takaloodaan. Otimme laudoista tehdyn rännin maalle ja laitoimme portilta tuodun vesivaneerirännin tilalle. Nyt vesi virtaa tasaisesti, eikä mihinkään tule patoja. Lautaränni oli niin kapea, että veden vauhti oli liian kova ja vettä tuli silti liian vähän. Nyt ränni on leveämpi ja vesi virtaa tasaisesti ja on hyvä pestä kiviä kun tilaa on enempi.
Melkein kolme vuotta meni ennen kun mun ränni saatiin kunnolla toimimaan. Mattikaan ei enää valittanut. Saalista tuli. Kaksi pientä isoa ja 10 hengetöntä. Kaksi ämpärillistä ajoimme läpi. Rihlat on vielä pesemättä.
Klo 22 aikaan lähdimme kohti Papinhaminaa. Loppumatkalla auton valot jo vähän erottui tiessä. Kioskin jälkeen oli satanut aika reippaasti ja lähiaikoina, kun vesipisaroita vielä oli pressukatoksen räystäällä.
Naapurivaunulle oli tullut vieraita, kun viereen oli ilmestynyt toinen auto. Nuotiokin niillä oli. Nyt, klo 1 yöllä on aika pimeää, kun taivas on umpi pilvessä. Yksikään auto ei ole kulkenut Kutturan tietä. Puolikuu jäi pilvien taa. Hiljaista on ja ulkolämpö +4 astetta. Tyyntä.  

Tiistai 19. 8.2003 Taas klo 11 +12 astetta. Aurinko paistaa vaikka pilviäkin on. Ei vaikuta siltä, että sade uhkaisi.
Kioskin reissu tehtiin. Edelleen tasatahtiin väkeä liikkeellä. Nyt kuulin Pakanamaan valtaajan nimen, mutta Paapaksi sitä sanotaan. Nyt Paappaa ei näkynyt. Kahvireissun jälkeen lähdimme Palsille.
Entisen Turhanpäiväisen Ykä ja Kaarina ja heidän aikuinen poikansa tulivat meitä huuskan kohdalla vastaan. Olivat tulossa uudelta valtaukseltaan todella pitkän kävelymatkan takaa. Jäätiin mäkeen juttelemaan ja poika istui huilaamaan telttasäkille, jota se oli kantanut selässään. Oikein maa tömähti, kun se pudotti säkin alas. He olivat viime syksynä jättäneet varastoteltan valtaukselleen ja myyrät olivat syöneet sen aivan silpuksi, paitsi katon kun se oli alumiinikangasta. Porot pitäis niiden mielestä kaikki tappaa. Vaikuttaa, että ne todella pelkäävät poroja. Karhuja kuulemma kyllä sais olla. Kaarina pyysi mun osoitteeni ja lupasi lähettää mulle Väinönputken siemeniä. He ovat tänä kesänä olleet kovin vähän valtauksellaan, kun heille kotiin on rakennettu uutta saunaa. Kotiinpäin ne lähtivät. Asuvat Posiolla ja poika asuu Kemissä.
Meidän ränni toimi edelleen hyvin. Matti vaskasi rihlat ja sai muutaman hengettömän. Minä pesin rännillä 2 ämpärillistä maata ja tulos oli 0 hippua. Ruuanlaiton aikana Matti haki taas ämpärillisen maata. Päätimme, että ruokailun jälkeen haetaan maata joen takaa vanhasta kuopasta. Ei haettu. Ruuanlaiton aikana haetusta ämpäristä löysimme yhden isomman ja valtavan määrän hengettömiä. Mattikin mollasi kesällä hengettömien nyppimistä, mutta kyllä nyt nyppi niin hartaasti, että väsyin odottamaan. Rännäsimme vielä 3 ämpärillistä. Tulos yhtä hyvä. Ilma on ollut upea. Lämmin ja aurinkoinen. Kaivoimme vielä 3 ämpäriä täyteen maata seuraavaksi kerraksi ja laitoimme paikat kuntoon.
Klo 21 lähdimme viemään Timpalle Maken väen vanhoja pihakatoksen putkia. Oli se tyytyväinen. Timppa sanoi, että imuriporukka ei vielä lähtenyt kotiin vaan muuttivat kaivamaan Latoojalle. Se on Panimon omistama kaivospiiri ja sen koko on 85 hehtaaria. Panimo ottaa kaivamisesta 1600 mk vuodessa. Imuroidakin voi. Kultaa sieltä kuulemma löytyy. Hänkin harkitsee sinne siirtymistä. On jopa kysellyt itselleen vanhaa asuntovaunua kämpäksi. Sanoi, että ikä sen tekee, että kämpän pitäis olla tiiviimpi kuin nykyinen pressukoija on.
Lämmitykseen hänellä on petroolilämmitin ja siinä riittää polttoaine 8 tuntia. Silloin pitää nousta se sammuttamaan tai muuten siitä palaa sydän. On laitettava aina kello soimaan. Jalat Timpalla oli kipeät ja montulle on matkaa 2 km . Se matka piti kävellä aamuin illoin ja maasto on pahaa kivikkoa. Kultaa hän kyllä löytää täältäkin.
Lauluiltojen jälkeen on tullut paljon keikkapyyntöjä. Porukka täällä ei ole tietänyt Timpan taidoista. Hyvä että nyt on huomattu. Jos Timppa lähtee Palsilta, niin kyllä tulee olemaan outoa. Timppa kuuluu Palsille.

Tulomatkalla oli jo aika hämärää. Papinhaminassa olimme vasta klo 23.30. Nyt klo on 1.30. Kulta on putsattu ja yksi isompi hippu on keräilyputkessa ja loput pikkupullossa. Puolikuu on kirkas ja aina välillä pilvien peittämä. Ulkolämpö +3 astetta ja tyyntä. Naapurivaunulla oli nuotio vielä kun tulimme. Nyt on hiljaista ja pimeää.
Keitän puuron ja luen vähän.
Hyvää yötä.  

Keskiviikko 20.8.2003 Klo 11, + 17 astetta. Melko pilvistä.
Aamulla oli aurinko paistanut siniseltä taivaalta klo 9 aikaan. Matti oli mun herätessä käynyt jo postissa, kaupassa ja kioskilla. Puuron jälkeen menimme kioskille mun aamukahvilleni.
Vehviläisen haitarimies oli kaverinsa kanssa kaljalla ja taas juttu luisti. Se kertoi kaivuunsa alkuajoista. Oli ollut vuokrakaivajana sillä, joka on rakentanut Palsin Tullin kammin. Jonain iltana se oli tullut tarjoamaan hänelle Koskenkorvapullosta ryyppyä. Hän oli vähän ihmetellyt, että mitenkä sillä on viinaa säästynyt ihan tarjoomiseen saakka. Sitten kävi selville, että se olikin ottanut pullon hänen autostaan ja tarjoili siitä kuin omastaan. Hän lähti muualle kaivamaan.
Joskus hän oli katsellut kädessään jotain kiveä. Näytti oikein mitenkä hän sitä pyöritteli. Turisti oli kysynyt, että mikä se kivi on. Hän oli vastannut että MOKRANTTI ja laittoi kiven tärkeän näköisenä taskuunsa. Turisti luuli, että nyt se löysi oikean jalokiven.
Mokrantin käyttö jatkui vielä, kun hän haki omaa valtausta ja laittoi Kauppa ja Teollisuus ministeriöön meneviin anomuspapereihinkin, että hän etsii kultaa ja mokrantteja. Kaveri nauroi, että siellä oli vaan vedetty Mokrantti sana yli. Nyt sen valtauksen nimi on Mokrantti ja kun siitä puhutaan niin, että se ei kuule, niin kaikki sanoo sitä Mokrantiksi. Ihan hyvällä sävyllä.
Lähdimme pilvistä huolimatta Palsille. Ränni rannassa toimii edelleen hyvin. Ajettiin eilen kaivetut kolme ämpärillistä. Pieniä hippuja tuli tosi paljon ja muutama vähän isompikin.
Veimme aiemmin pöydän, tuolit, keittovehkeet ja ruokailuvälineet saunan pesutelttaan. Siellä ne on näkymättömissä ja muutenkin suojassa ja on siellä paljon kivempi istuskella syömässä kuin ulkona. Keitin perunoita ja niitä syötiin katajanmarja silakan kanssa. Kahvit juotiin päälle.
Pesuteltan kattoa täytyy paikata ilmastointiteipillä joka kerta, kun täällä käydään. Ilmestyy uusia repeemiä tai vanha repeää vierestä.
Pilviä on lönsinyt koko päivän, mutta satanut on vain muutaman pisaran. Klo 21 teimme laavun eteen nuotion ja grillasimme paksuja siivuja kinkkua. Oli se hyvää.
Vielä kävimme joen toiselta puolen vanhasta kuopasta raapimassa kivien välistä 2 ämpärillistä maata ja ajamme ne ensikerralla. Klo 22 oli kurussa tosi hieno ilma.
Kun lähdimme pois ja ajoimme ison mäen ylös, niin ylängöllä koko seutu oli sumun peitossa. Tuulilasi löi ulkopuolelta sumuun ja hetken päästä sisältäkin. Ei ihme, että nivelet on olleet niin kipeät. Se on outoa, kun sumua ei ollut kurussa eikä edes leiripaikalla. Yleensä se on niin päin, että ylhäällä on selkeää. Otin matkalta kuvankin, mutta voi olla, ettei onnistunut, kun linssi löi heti huuruun.

Täällä Papinhaminassa sumua oli vähemmän. Naapurit valvoivat vielä nuotiollaan. Hiljaista väkeä ne on, kun ei sanaakaan sieltä kuulunut.
Klo on 2 ja ulkolämpö +4 astetta. Kulta on putsattu ja laitettu pulloon.
Huomenna on uusi päivä ja menemme Palsille, jos ei sada.
Hyvää yötä.  

Torstai 21.8.2003 Klo11, +15 astetta. Pilvet tulee idästä ja lujaa. 
On tympeä olo ja käsi pirun kipeä. Tänään pitäis olla sadepäivä. Tummia pilviä kiertelee, mutta vielä ei sada.
Pitkäaikainen naapuri näyttää pakkaavan tavaroitaan. Me lähdimme kioskille. Viljokin on päässyt eroon vähän kosteista vieraistaan, kun tuli Nallen kanssa kahville.
Viljo jutteli, että hänellä oli Ruotsissa sellainen kaveri, jonka volkkarista oli pakki hajonnut ihan kokonaan. Se oli silti opetellut sillä ajamaan tekemällä kaikenlaisia temppuja. Lykkäämällä se sitä kääntelikin. Sitten kaveri oli ostanut itselleen Volvon. Viljo oli kerran ollut kuskina ja matkalla kaveri oli ilmoittanut, että tässä autossa ei sitten ole pakkia. Peruuttaa oli pakko ja hän oli tökkinyt etupyörällä rotvallin reunaa ja auto siirtyi aina vähän taaksepäin. Kaveri oli ollut innoissaan, että tämä onkin hyvä konsti peruutuksessa. Myöhemmin Viljo huomasi, että toimihan Volvossa pakki. Kaveri oli vain niin tottunut pakittomaan autoon, ettei ollut ottanut huomioon, että auto oli vallan toinen. Seuraavaksi sama mies oli ostanut Saabin ja laittanut vahingossa vauhdissa pakin päälle ja taas sillä oli pakiton auto.
Anneli jutteli, että kaksi kaverusta oli eilen kioskilta lähtenyt Sotajoen Kutturan puolelle puukuorman hakuun. Mokrantin maasturin perässä oli valtavan isopyöräinen, vanha, Amerikan armeijan neliskanttinen Jeepin peräkärry. Sen laitoja oli nostettu muutamalla harmaalla laudalla. Olivat ajaneet Sotajoen sillasta yli ja sitten oikealle metsään. Metsässä ajaessa oli ihmetelty, että miksi ei kuulu yhtään kolinaa. Viimein toinen huomasi, että heillä ei enää ollut peräkärryä. Se palattiin hakemaan ja matka jatkui. Seuraava kommellus oli, kun peräkärry tuli perässä kyljellään ja puut olivat levinneet matkan varrelle. Puut kerättiin takaisin kärryyn ja nyt kuormaa oli jopa vähän sidottu. Matka jatkui ja heidän oli tarkoitus ajaa Sotajoen yli matalasta kohdasta suoraan Vehviläisen valtaukselle. Useiden vaikeuksien jälkeen he kuitenkin päättivät ajaa sillasta joen yli ja mennä vielä takas tullessakin kioskille kahville. Anneli sanoi, että oli niillä valtavan korkea kuorma ja päällimmäiseksi ne oli laittaneet kaatuneen kelon . Siinä oli noin puolet rungosta jäljellä ja juurakossa oli todella monta haaraa. Runko sojotti taaksepäin ja melkein laahasi maassa. Äijät sanoivat, että kuorman päällä oleva monihaarainen juurakko on ”Lapin tähti” nimeltään. Anneli sanoi, että ei ennen ole sellaista puukuormaa nähnyt ja hän otti siitä kuvankin. Lupasi näyttää meillekin, jos ehtii kehittää ennen meidän lähtöä.
Puukuorman juttu ei loppunut vielä tähänkään. Kuorma oli kuulemma kaatunut vielä Pahaojantielläkin. Anneli oli sitä mieltä, että ne ovat varmaan jättäneet kuorman Mokranttiin. Vehviläiselle asti eivät voineet sitä saada. Puita kuormassa oli kuulemma koko ensi kesäksi.

Taivas vetäytyi tosi synkkään pilveen ja päätimme pitää Palsilta rokulipäivän ja käydä Kaunispäällä syömässä huiputusta. Postia ei ollut meille eikä Maken väelle.
Ranteen kipu vain yltyi ja päätimme lähteä Ivaloon. Sade alkoi jo alkumatkasta. Veimme filmirullan kehitykseen ja sitten Ivalon terveyskeskukseen pyytämään piikkiä mun ranteeseen. Nuori naislääkäri otti mun vastaan ja kun sanoin, että viimevuonna heillä annettu piikki paransi ranteen hyvin, niin lääkäri jännitti kovin piikin laittamista ja sanoi, että kyllä hänellä nyt on kovat onnistumisen paineet. Se laittoi normaali annoksen kortisoonia kahteen kohtaan rannetta ja hyvin se hommansa osasi. Ei toiminut niin kuin se viimevuotinen ”rasvaprässi.”
Kauppa, apteekki-kuvat-vesi-bensareissu tehtiin ja sitten paluumatkalle. Vettä on satanut koko ajan ja jopa ukkonen jyrähteli. Matti soitti Raivioskalle ja minä Seijalle. Käskin Seijan kysyä Makeltaan, että millainen kivi on Mokrantti. Puhelu katkesi kesken enkä ehtinyt selittää, ettei sellaista olekkaan. Nyt Make varmaan tutkii kirjoja ja etsii Mokranttia, mutta taitaa olla vaikea löytää.
Matti laittoi viestin Raijalle, Seijalle ja Anitalle. Minä soitin Mailille, Makelle ja Nevolle. Maili oli Cittarissa kaupassa. Annille oltiin lähdössä ostamaan pyörää ja Vantaalla oli illalla satanut jopa rakeita. Porissa oli kaunis ilma ja lämpötila +22,2 astetta.

Sade täällä vain jatkuu. Kioskille poikettiin ruokakahville ja sitten vaunuun levolle. Nukuimme noin tunnin. Nyt klo 00.30 vaunun katto edelleen ropisee ja pilvet menevät todella lujaa Kutturaan päin. Ulkona on aivan pimeää. Eka yön olemme tällä alueella aivan yksin. Matkailijoita ei nyt ole tänne eksynyt.
Huomenna on pakko käydä Palsilla vaikka kuinka satais. Vesi joessa on varmasti noussut paljon ja rännejä ei ole kiinnitetty köysillä mihinkään. Isoja kiviä on kyllä painona reunojen päällä. Toivottavasti ovat vielä paikallaan.
Klo 1 yöllä ulkona +11 astetta ja vettä sataa kuin aisaa. Käsi on lakannut särkemästä, luojan kiitos. Luen vähän, keitän puuron ja menen maata.
Hyvää yötä.

Alkuun

Löylykauhalla soppaa sokeriaskiin

Perjantai 22.8.2003 Klo 11, +11 astetta. Pilvistä edelleen.
Melkein koko yön on satanut ja nyt kyllä jännittää, että ovatko rännit Palsista lähteneet virran mukaan. Otimme varmuuden vuoksi sapuskat ja kassit mukaan, jos ilma sattuisi olemaan huuhdontakelpoinen. Pääasiassa lähdimme tarkistamaan rännejä.
Kioskilla tietysti poikettiin ensin. Viljo ja Voitto siellä jo istuskeli. Taas juttu luisti. Kokeiltiin, kuka osaa kirjoittaa vasemmalla kädellä nimensä ja vielä sekin, että kuka pystyy kirjoittamaan nimensä takaperin. Eka kerran kuulin Voitton sanovan, meille muille normaalin, välimerkin v***u, kun kirjoittaminen ei onnistunut.
Viljo jutteli, että hän oli joskus pukenut lapinpuvun päälleen ja yrittänyt ottaa ajastus kameralla itsestään kuvaa. Kun painoi kameran päälle niin oli 10 sekuntia aikaa mennä paikalleen. Eka kerralla hän kurkisti ennen lähtöään, että menikö kamera päälle ja siinä vaiheessa se laukesi. Uusi yritys. Nytkin oli pakko kurkistaa, että paloiko kamerassa valo ja kuva laukesi, kun hän oli menossa paikalleen. Kuva kyllä onnistui, mutta se oli takaa päin. Enempää hän ei yrittänyt ja kuva jäi ottamatta.
Anneli jutteli, että se eläkkeellä oleva nimismies, jolla on täällä valtaus, on saanut Lapin kullankaivajain liitolta tehtäväksi hoitaa liiton valtauksella terrorisoivan pariskunnan järjestykseen tai poistaa ne sieltä. Viime kesänäkin siellä joku riehui ja se on saanut varoituksen, että jos vielä häiriköi, niin erotetaan Liitosta. Kioskilla se on käynyt muutaman kerran, mutta Liiton valtauksella ei kertaakaan. Ei luulis, että noin hankalia ihmisiä onkaan.

Palsilla vesi oli noussut niin, että putken pää oli kokonaan veden alla. Rännit olivat paikallaan ja ilma suht kiva, jopa aurinkokin pilkisti muutaman kerran. Putkea nostettiin ja rännäsimme vanhalta montulta tuodun maan. Tulos tasan 0 hippua. Matti haki Vanhusten kuopasta neljä ämpärillistä maata ja siitä saatiin koko ajan hengettömiä. Vesiputken pään alle piti laittaa kiviä, kun vesi tuli ränniin liian lujaa.
Yksi harmaa Hiase näytti menevän Kultalaan ja joku nuori mies meni lammelle kalaan. Muuta liikettä emme nähneet.
Kun olimme tänne tulossa telepisteen kohdalla, Summamutikan taakse ilmestyi yht äkkiä helikopteri. Se lensi kurun päällä niin alhaalla, että ylhäältä hyllyltä katsoen näytti siltä, kuin se olis liikkunut maata pitkin. Kopteri kurvasi Kahvan mutkan ja häipyi tunturin taa. Ylös se ei noussut eikä alaskaan pudonnut, kun ei savua näkynyt. Kurua pitkin se häipyi Ivalojoelle päin. Lapin Aslak, joka täällä vastaa etelän Medi Heliä, se ei ollut, koska Aslak on puna-valkoinen. Tämä oli sini-valkoinen. Olisin varmaan saanut sätkyn, jos olisin ollut rännillä rannassa. Onkohan joku vaeltaja taas joutunut hukkaan.
Keitin perunoita ja särpimeksi oli silliä. Jälkiruuaksi kahvit. On se kumma, kun ulkona laitetaan ruoka, niin se on paljon parempaa kuin sisällä laitettu.
Klo 19 aikaan ilma kylmeni aivan äkkiä. Katselimme ympärillemme ja ilma oli aivan harmaa kosteudesta, vaikka ei yhtään satanut. Kyllä saa reippaasti olosuhteet ympärillä muuttua, eikä sitä huuhtoessa huomaa.
Matti irrotti pyykkinarun ja sitoi toisen pään ränniin ja toisen koivuun. Saa vesi paljon nousta ennen kuin ränni pääsee irti.
Lähdimme kiipeämään autolle ja ajoimme jo Kiehisen mäessä, kun alkoi tihkusade ja tuli aika hämärää.

Ehdimme vielä kioskille kahville. Joku mies oli juomassa iltakaljaansa. Rehenteli, että hän ja joku toinen mies on renkinä jonkun valtauksella. He eivät muuta tee, kun heittävät lapiollisen kerran viikossa. Anneli sanoi, että sellaisille rengeille pitäis antaa potkut. Mies vastas, ettei siellä kannata enempää kaivaa kun sieltä ei mitään löydy. Saman sais jos alkais kaivaa Kutturantietä, se sanoi.
Joku pariskunta oli tulossa etelästä ja sanoivat, että Rovaniemeltä asti oli satanut ja enimmäkseen tosi lujaa.
Täällä Papinhaminassa oli aivan perällä tumma auto ja meistä tielle päin asettui vaalea pakettiauto. Se oli varmaan se sama auto, joka aiemmin oli täällä ja sillä oli vene peräkärryssä. Nyt ne on jättäneet veneen jonnekin. Silloin ne hääräs autonsa ympärillä toista tuntia ja kaikki ovet oli sepposen selällään. Nyt sataa koko ajan ja ne häärää taas. Auton ovet repsotti auki vielä kun tuli pimeä. Ensin ne touhus meistä tielle päin ja lopulta siirsivät autonsa alas rantaan. Sen auton ovet olivat kyllä sisäpuolelta liti märät. Toivottavasti pääsevät nukkumaan ennen aamua.
Klo 23.45 ajoi henkilöauto alueen perälle. En tiedä vieläkö siellä sataa. Sotajoen kohina on kyllä voimistunut.
Matti lukee Voitton suosittelemaa kirjaa nimeltä Vapaa Velkua. Taidan minäkin antaa käteni huilata ja lukea kioskin kirjastosta lainaamaani kirjaa nimeltä Sudet. Se on salapoliisikirja. Yök.
Klo 2 on ulkolämpö +8 astetta ja sataa tihkua.
Hyvää yötä.  

Lauantai 23.8.2003 Edelleen sama ***tanan tihkusade. Ulkolämpö +11 astetta.
Palsille ei oo mitään asiaa tälläisella ilmalla. Pakettiauto oli lähtenyt rannasta. Kaksi miestä oli kalastamassa Sotajoen rannassa.
Päätimme lähteä etsimään saunomispaikkaa. Puhtaat vaatteet mukaan ja menoksi.
Kysyimme Savottakahvilan Kaisalta ja se sanoi, että sauna on lämmin klo 16. Lähdimme aikaa tappamaan Saariselälle. Kyllä täällä on vipinää, kun on Jängällä Jytisee -tapahtuma menossa. Isoja moottoripyöriä jyristelee joka puolella. Menimme Kaunispäälle syömään Huiputusta. Kaunispään laki oli aivan pilven peitossa. Moottoripyörillä on tänään ollut Inari-Ivalo ajo ja ehdimme juuri ennen niiden tuloa tilaamaan sapuskamme. Isoja pyöriä ilmestyi kuin tyhjästä piha melkein täyteen. Pian oli pöydät täynnä syöjiä. Olen luullut, että se porukka on nuorta väkeä, mutta meidän pöytään kahvinsa kanssa tullut mies sanoi, että heidän keski-ikä on noin 45 vuotta ja hän on jo täyttänyt 60. Kun kävelin niiden pyörien ohi, näin kuinka suuria ne oli. Luulis olevan vaikea lähteä semmosella ajamaan. Kun pääsee vauhtiin, niin kai se sitten sujuu. En ole nähnyt yhdenkään revittelevän pyöräänsä. Siististi ja rauhallisesti ne liikkuvat. Kai se johtuu iästäkin ja siitä, ettei tuollaista vehjettä pikkurahalla osteta. Moni auto maksaa vähemmän ja kai uhoomisen aika on näillä jo ohi.
Kissamies Harriojan valtaukselta tuli muijansa ja vieraansa kanssa kahville. Muija tuli tänne alkuviikolla ensi kerran tänä kesänä ja oli kovin väsyneen ja sairaan näköinen.

Saunomaan menimme klo 16, mutta sauna ei ollutkaan lämmin. Peseydyimme oikein kunnolla suihkussa. Kuuma vesi ei Kaisan tiloissa ole koskaan loppunut. Sauna ja suihkutilat oli kokonaan uusittu. Kyllä oli kaunista ja puhdasta. Kaisa oli ihmeissään ja kovin nolo, kun sauna oli kylmä. Siellä on sähkökiuas ja oli kai sulake palanut. Suihku riitti meille ihan hyvin ja tuli tosi mukava olo. Sitten vaunulle kunnon nokosille.
Miehet, joen vastarannalla kalastivat edelleen. Kalaa on täytynyt tulla, kun sateessa ovat koko päivän viitsineet heitellä. Nuotionkin ovat tehneet. Keittävät kai kalasoppaa.
Puolentoista tunnin nokoset otettiin ja sade vain jatkui. Vaunun ikkunoita pitkin valuu vesi, vaikka katto ei rapise. Niin hienoa tihkusade oli.
Matti sanoi kesällä Seijalle ja Makelle, että mekin menemme täältä tänä kesänä käymään Kilpisjärvellä. Ehdotin, että nyt kun ilma on tällainen, niin siellä voitais käydä ja jättää vaunu tänne. Ei sopinut hänelle missään nimessä. Arvelin jo ehdottessa, että esitystä ne puheet taisi olla, mutta silti harmitti.
Tämän alueen perällä on ollut harmaa farmariauto. Nyt se oli poissa pari tuntia ja meni takaisin samaan paikkaan. Matti haki vettä ja sanoi, ettei niillä ollut edes telttaa. Mahtavatko nukkua autossa. Kyllä siellä tulee kosteaa ja kylmää. Tällä kelillä auton sisätila huurustuu muutamassa minuutissa ja tulee aivan kosteaa.
Klo 20 tihkusade jatkui. Ei paljon tuule. Harvakseen menee autoja Kutturantiellä. Vähän tympii. lo 2 edelleen tihkusade. Ulkolämpö +8 astetta.
Hyvät yöt.  

Sunnuntai 24.8.2003 Klo 11, +8 astetta. Muutama sininen läikkä taivaalla.
Anneli ja Matti väittää, että aikaisemmin aamulla oli aurinko paistanut. Tiedä heistä huijaavatko meitä pitkään nukkuvia.
Heti puuron jälkeen pakkasin Kahvankassit kuntoon ja päätin, että nyt loodaan menevät tavarat kuivataan vaikka talouspaperilla, mutta talvikorjuun ne on saatava.
Kahvit juotiin kioskilla. Viljo, Voitto ja Kissamies sanoi, että kaikki vedenpitävät kankaat venyy jos ne kastuu tai on kosteaa, Voihan v. Mistä aineesta tuon saunan katon tekis.
Voittolla oli kolme sanomalehteä ja väitti, että kaunista säätä tulee pian. Se selaili lehtien kolmen päivän ennusteita ja luki vain sellaiset joissa luvattiin poutaa.
Palsille lähdettiin. Ilma oli aika hyvä. Niitä sinisiä läikkiä tuli taivaalle lisää, mutta pilvet kyllä veivät voiton. Kylmä ei silti ollut.
Kahvassa aloitimme hommat tyhjentämällä saunan. Lavo ulos ja kiukaasta kivet ämpäriin. Ihmeen paljon kiviä mahtui niinkin pieneen kiukaaseen. Kiviä tuli kukku ämpärillinen. Savupiippu poistettiin ja kiuas vietiin ulos. Hakaneuloja nypin puoli taskullista saunan ovipielistä. Harusnarut kivistä irti ja kannoimme saunan rännille johtavalle polulle lautalavan päälle. Tuuli niin, että sauna alkoi tutista ja taas kannettiin kivet paikoilleen ja harusnarut kiinni kiviin. Kiuas ja piippu takaisin paikoilleen ja Viljon tuomista kannonpaloista valkea pesään. Kyllä ne palavat kuumalla liekillä ja savukin haisee aivan tervalta.
Saunasaavit, vadit ja muut kamat kuivattiin talouspaperilla ja kovan kinan säestyksellä. Matti kantoi ne laatikkoon.
Minä aloin keittää perunoita ja Matti haki ämpärillisen maata. Söimme perunoita ja nakkeja. Kahvi suodatettiin suoraan mukeihin, kun termari jäi vaunulle. Ruokailun aikana alkoi tosi tiuha tihkusade. Istuimme pesuteltassa ja kuuntelimme, kun katto oikein sihisi. Sateen sihinä ylitti Palsin kohinan. Sopivan tauon jälkeen sade loppui ja pääsimme taas hommiin.
Sauna oli muuten kuiva, mutta lattian rajasta kurainen ja märkä. Piippu poistettiin taas ja peitimme saunan pressulla. Toivottavasti kuuma kiuas kuivaa lopun kosteuden.
Ajoimme ämpärillisen maata rännistä ja saimme muutaman pienen hipun.
Sauna tuntui kuivalta ja taas vietiin kiuas ulos. Siivosin lattian, putket otettiin irti ja sauna laitettiin kasaan. Kuiva se ei kulmistaan vieläkään ollut, mutta Matti kantoi sen salkussa ylös autoon. Viemme sen vaunuun kuivumaan tai kotiin, jos on pakko.
Sitten alkoi kiukaan putsaus. Piipun pätkät uitettiin joessa. Matti toi meidän leiristä tiskiharjan ja sillä nuohottiin kiuas ja harjattiin pesä, arina ja tuhkaluukku. Kiukaan päällä on pyöreä reikä, josta savu menee piippuun. Matti laittoi naamansa reiälle ja puhalsi täysillä. Suuluukusta lensi nokea luukun täydeltä ja Matin naama oli aivan musta. Ei uskois, että noin pienestä kiukaasta voi irrota noin paljon nokea. Matti sanoi sen aina syksyisin nuohonneensa, mutta on tainnut putsaus jäädä vähän heppoiseksi. Nyt kiuas on todella puhdas. Se ainakin tuli kuivana talteen, kun oli vielä vähän lämmin kun laitoimme sen jätesäkkiin ja laatikkoon. Vietiin vielä tiksaha, rautasaha, kirves, nauloja ja paljon muuta sälää laatikolle. Suurin homma on, kun avaa ja sulkee laatikkoa ja sen päällä olevaa pressua. Lavon taidamme jättää laavuun lattialaattojen kanssa.
Vain yksi vaeltaja kulki kurussa koko päivänä ja yhden kerran kuului auton ääni. Timppa taisi tulla kaverinsa synttäreiltä koijalleen. Synttärit olivat jo eilen, mutta piankos ne tämän verran venähtää.
Rännäsimme vielä toisen ämpärillisen maata ja klo 21 lähdimme kohti Papinhaminaa. Matkalla nähtiin vain yksi auto. Se oli asuntoauto ja meni Pahaojalle päin.
Klo on 0.30. Kulta on putsattu ja laitettu pulloon. Yksi henkilöauto kiersi lenkin alueella ja lähti pois. Nyt olemme täällä aivan yksin. Taivas on paksussa pilvessä. Muutama pieni, kirkas läiskä näkyy. On aivan pimeä. Sotajoki kohisee, mutta ei niin kuin Palsi. 
Klo 1 on ulkolämpö +5 astetta. Tyyntä. Nyt keitän yö puuroni ja luen vähän.
Hyvää yötä.  

Maanantai 25.8.2003 Klo 11, +10 astetta. Edelleen pilvistä.
Vaunussa todella kylmä. Kaasu oli loppunut ja piti odottaa Mattia kioskilta vaihtamaan pulloa. Onneksi se ei kauaa viipynyt ja sain lämmön päälle ja puuron keitettyä.
Aamutoimien ja venymisten jälkeen alettiin taas pakata kasseja Kahvaan menoa varten. Ensin tietysti kioskille
Tunturitkin olivat kahvilla. Sveitsin reissu oli takana ja voittopokaaleita taskussa molemmilla. Sulo kiroili kotoisasti vanhaan tapaansa. Kissavaltauksen väki oli myös paikalla.
Kylmä oli ja vähän väliä satoi tihkua. Valtaajia on jo paljon lähtenyt etelään, mutta jostain niitä vain aina ilmestyy kioskille.

Kahvassa rännättiin pari ämpärillistä ja keitin pippuripossusta lihasoppaa. Hyvää tuli ja söimme niin paljon, että tuli paha olo. Kaikkea sitä tulee eteen. Meillä oli vain kaksi matalaa paperilautasta, ei lusikoita eikä kauhaa. Tyhjensin palasokerit muovipussiin ja söin siitä kipasta. Matti söi kahvivesi kattilasta ja kauhana käytettiin löylykauhaa. Muovilusikoita onneksi oli, ettei tarvinnut syödä vuoroon löylykauhalla. Taas satoi juuri silloin kun söimme ja loppui sopivasti ruokailun päätyttyä.
Rännäys jatkui ja hengettömiä saimme koko ajan, mutta yhtään isompaa ei herunut. Vesitippa nenänpäässä istuimme purossa olevilla muovipalleilla ja kyttäsimme hippuja. Aurinko meni rinteen ylimpien puunlatvojen taakse jo klo 17 aikaan ja silloin rännäyskohta oli jo varjossa. Vastarannan rinteille kyllä paistoi, ja kauniisti. Kaiholla katseltiin, että olis nyt leiri tuolla. Kesällä siellä kuolis kuumaan.
Klo 19 lähdimme kiipeämään autolle ja silloin alkanut sade ehti meitä vähän kastella.
Harriojan rantaan oli joku tuonut imurointi vehkeet. Kummallisia vempeleitä niillä on. Pitäis ottaa niistä kuva.

Kioskilla oli paljon väkeä, niin kuin aina vähän ennen sulkemista. Joku oli iltakaljalla ja Viljo kahvilla Nallen kanssa. Voitto sanoi, ettei hän purkanut mönkijällä tuomaansa puukuormaa, kun oli joskus puhe, että siitä pitäis saada kuva. Sanoin, että hänen pitäis mennä kuskipukille kuvattavaksi. Voitto meni ja me Viljon kanssa kuvasimme koko komeuden moneen kertaan. Oli se järkyttävän näköinen kuorma. Kuskin edessä ja takana on pyramiidin muotoinen kasa pöllejä sidottuna remmeillä paikalleen. Voitto joutui kurkistelemaan tietä kasan yli tai ohi, kun ajoi. Vastaan tulevat autot meinaa ajaa ojaan, kun luulevat että mönkijä tulee yksinään vastaan.
Joskus Voitto oli samalla mönkijällä vetänyt heidän 6 metrisen vaununsa pois Vuijemin valtaukselta. Tunturit olivat sielläpäin marjassa ja olivat suu auki katselleet, kun vaunu tuli yksinään ”tietä” pitkin. Vasta aivan lähellä tuli mönkijäkin näkyviin.
Eetu oli jonain päivänä rähissyt Viljolle, kun Viljo haisee Nallelta. Nalle on uros niin kuin Eetukin ja ystävyydestä ei voi puhuakaan. Nalle on nykyään alkanut kulkemaan vähän omilla reissuillaan. Viljo jutteli, että hänen kaverillaan oli nuori karhukoira ja aina kaveri kehui, kuinka komeesti se ajaisi karhua. Kerran oli naapuri ampunut karhun ja toi tietysti ruhon kotiinsa. Kaveri oli kuullut asian ja lähti heti koirineen paikalle, että koira saisi hajun oikeasta karhusta. Kaveri oli avannut pakettiauton sivuoven ja koira hyppäsi maahan. Mies laittoi oven kiinni ja samassa koira näki ja haistoi karhun. Viljo sanoi, että paska lensi suoraan päin ovea ja samassa koira kääntyi ja sekin paukahti oveen, kun yritti hypätä autoon turvaan. Melkein kaikki koirat pelkäävät vaistomaisesti karhun ja suden hajua ja onko se ihme kun Iitun Samille riitti kadunkulmassa yllättäin eteen rämisevällä pyörällä ajanut postimies siihen, että ruikku lensi suoraan taaksepäin.
Viljo ja Voitto lähtivät kumpikin saunan lämmitykseen ja me vaunulle. Kovin olemme väsyneitä ja molemmilla on päänsärky. Voi olla, että on jo liian kylmää lutrata Palsin vedessä. Taitaa olla aika laittaa tavarat talvisäilöön ja suunnata kohti Poria.
Kävimme vielä soittamassa. Matti soitti Raivioskalle ja minä Mailille. Asiat kunnossa paitsi että Jontulla on mahatauti. Makellekin Matti soitti ja minä lähetin viestit Seijalle ja Nevolle.
Klo 1 yöllä. Puuro keitetty ja kulta putsattu varastopulloon. Matti nukkuu. Olen väsynyt. Maha muljaa ja pää särkee. Ulkolämpö +4 astetta.
Hyvää yötä.

Alkuun

Turistin perkeleen teltta lensi vastaan

Tiistai 26.8.2003 Klo 11, +8 astetta. Tihkusadetta ja taivas ei vois harmaampi olla. Muuten olo on parempi, mutta vasemman lapaluun kohta on edelleen kummallisen kipeä.
Nyt ne lupasivat säätiedotuksessa, että ensiyönä tulee Venäjältä sadealue. Tähän asti on päivittäin satanut tihkua, mutta nyt se muuttuu kunnon sateeksi. Tuli sellainen olo, että nyt Palsille ja kamat peittoon. Jos sade on kovaa, se kastelee huusin niin, että saadaan odottaa kaksi viikkoa sen kuivumista.
Matti änkesi tänään Ivaloon. Sinne sitten mentiin. Havin kruunukynttilöitä ei meinaa mistään saada, mutta nyt niitä saatiin Vaskoolista. Kun pysäköimme kaupan eteen, kaksi muijaa heilutti jalkakäytävältä ja katsoi meitä. Matti sanoi jälkeenpäin minun kysyneen häneltä, että ” Tunnetaanko me nuo?” Siinä oli Kultarotkon Soili ja Pirjo. Olivat käyneet Osmoselta hakemassa luvan, että vaunu saa olla vielä ensi talven heidän valtauksellaan. Heiltä päättyy valtausaika tänä syksynä ja lisäaikakin on jo käytetty. Osmonen oli sanonut, että hakekaa vielä jatkoaikaa ja oli luvannut puoltaa hakemusta. Oli sanonut, että kun on siistiä ja sääntöjen mukaan toimittu niin hän silloin suosittelee jatkoa ja että sitä on muutamille myönnettykin. Flikat asuvat Kankaanpäässä ja Soili on siellä sairaalassa töissä. Puhuivat siihen tyyliin, että taitavat hakea vielä jatkoa valtaukselleen.
Kauppa ja huoltari keikka tehtiin ja Kaunispäällä syötiin lohisoppaa. Sitten kioskille ruokakahville. Koko reissulla ei satanut yhtään ja päätin, että nyt käydään Kahvassa peittämässä huusi. Matti oli säästänyt väsymystään ja olis mennyt vaunuun makaamaan. En antanut tällä kertaa periksi. Vaatteet vaihdettiin ja Palsille lähdettiin. Jo Pahaojan tiellä alkoi tihkusade ja Matti sai vettä myllyynsä, mutta matkaa jatkettiin ja sade loppui jo ennen poroporttia. Näkyi muutama sininen läikkäkin taivaalla.

Pysäköimme Volvon Maken autopaikalle. Kultalan mäkeä nousi kaksi naista ja kysyivät Raahenpirttiä. Miehet olivat menneet jututtamaan Timppaa, mutta he lähtivät takaisin. Neuvoimme missä pirtti on ja mitenkä sitä saa vuokrattua. Timppa kyllä kertoo saman miehille. Toinen ukko ajoi auton Kultalasta ylös ja toinen tuli kävellen. Niillä on uusi valtaus jossain Selberinojan paikkeilla. Ovat saaneet sen keväällä. Toinen mies ei nyt voi kaivaa, kun on solisluu poikki, mutta ensikesänä ottaa vahingon takaisin.
Tuuli yltyi puhaltamaan pohjoisesta ja oli aika kylmä. Paketoimme huusin sen verran, ettei kastu jos se iso sade tulee. Täytyy paketoida paremmin kun ilma kuivuu.
Matin harmi oli ohi kun sai haettua pari ämpärillistä maata rännättäväksi. Tullessa se uhitteli, että kamat lyödään pakettiin ja rännit nostetaan maihin. Se siitä mölystä. Rännäsimme maan ja saimme 9 hengetöntä ja 21 saivaretta. Aikaa ei paljon kulunut.
Tuuli yltyi todella kovaksi ja synkkiä pilviä porhalsi rinteen takaa. Lähdimme kiireen vilkkaa autolle. Oli kiva lähteä kun on taas illaksi putsaamista.

Papinhaminassa oli kaksi telttaa ja yksi vaunu tullut meille naapureiksi. Teltat ovat aika perällä ja niillä on nuotio. Vaunu on meistä perälle päin olevalla paikalla ja väki häärää vielä ulkona.
Paistoin pihvit ja syötiin ne ananasrenkaiden kanssa. On kova pohjoistuuli ja vaunu kestää kauan lämmetä. Toivottavasti akut kestää pumpun pyörityksen. Kioskiltakin meni sähköt päivällä ja kassakonekaan ei toiminut. Aurinkopaneli ei lataa tarpeeksi, kun aurinkoa ei ole viikkoon näkynyt. Voitto oli käyttänyt agrekaattia, mutta ei se pystynyt tuottamaan sähköä varastoon.
Päivällä, kun menimme kioskille yllätyimme, kun Voitto istui tiskin takana. Sanoin vahingossa, että ”täällähän on uusi kuski.”
Aamulla Nalle oli ollut tällä alueella, kun Matti oli lähdössä kioskille. Ei päästänyt lähelleen, mutta Matti oli ottanut siitä kuvan. Kioskilla Matti oli sen nähnyt ikkunasta ja sanonut Viljolle. Viljo oli heti mennyt ulos ja rauhallisesti sanonut, että  ” tule Nalle autoon.” Nalle oli heti totellut, mutta tapansa mukaan haukkunut muutaman kerran, kun Viljo pisti auton oven kiinni. Viljo oli sanonut Matille, että kyllä Mokranttikin olis meidän vaunun Palsilta vetänyt, kunhan vain olis pitänyt niskasta kiinni, ettei se olis innostunut hurjastelemaan. Muuten olis voinut olla vaunusta pyörät ylöspäin, oli Viljo sanonut. Kyllä se toisinaan lujaa ajaakin sillä komeella maasturillaan. Mokrantin oikea nimikin ja se asuu Iissä, mutta Mokrantti siitä nyt taisi tulla. Muutkin puhuu jo Mokrantista.
Puolenyön aikaan tuli asuntoauto huusien lähelle, parkkipaikalle. Oli jo melkein pimeää. Se pysähtyi ja sammutti ajovalot. Sisävalo vilahti kerran ja sen jälkeen siellä on ollut täysin hiljaista ja pimeää. Taisivat olla todella väsyksissä. Muutaman kerran meille on käynyt samalla lailla.
Klo on 1. Matti nukkuu. Ulkona sataa tihkua ja on puuskainen tuuli. Alan puuron keiton. Ulkolämpö +5,5 astetta. Tuuli on välillä niin kovaa että vaunu tutisee ja etupressu riepoo vaikka se on suojan puolella. Onkohan se aamulla vielä paikallaan.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 27. 8.2003 Klo 11, +7 astetta. Todella kova, puuskainen pohjoistuuli jatkuu edelleen. Sataa tihkua ja välillä läjähtää isompia pisaroita vaunun ikkunoihin. Yöllä tuuli ei kovin pahasti repinyt etupressua, mutta nyt se puhaltaa tekaviistosta ja on ihme, jos pressu ei repeä.
Matti tuli kioskilta ja sanoi, että Voitto oli joutunut ottamaan vaunusta etukatoksen alas tämän tuulen tähden ja niiden vaunut on tähän verrattuna todella suojassa.
Telttailijat lähtivät Kutturaan päin. Matti sanoi, että niillä oli nuotio tässä myrskyssä. Miten ihmeessä ne sai sen palamaan. Vaunu on vielä paikallaan. Niillä näyttää olevan musta Lassie ja Muija meni sen kanssa huusille ja jätti sen yksin ulos. Parkkipaikalle tuli iso sora-auto. Koira taisi sitä pelästyä kun paineli tavallisen lujaa tästä ohi omalle vaunulleen.
Koivut ovat osittain keltaisia. Ruskaa sen täytyy olla, kun lehdet ei irtoa tässä riepotuksessa.
Kävimme aamupuuron jälkeen taas kioskilla kahvilla, niin kuin joka aamu on tapana. Väkeä sinne riittää edelleen. Voitto sanoi, että eilen oli kioskilla käynyt joku autokauppias jonka sukunimi oli Huikka.
Anneli oli aamulla jutellut Matille, että jokunen vuosi sitten joku oli vähällä kuolla valtauksellaan. Miehellä oli sokeritaut. Kavereita oli ollut paikalla ja oli valvottu myöhäiseen. Aamulla kaverit ihmetteli, että miksi mies  nukkuu niin kauan. Menivät viimein herättelemään ja huomasivat, että hän on tajuton. Ambulanssi soitettiin ja kaverit laittoi miehen pakettiauton lattialle ja lähtivät ambulanssia vastaan. Sairalassa oli sanottu, että potilas oli jo koomassa ja jos ei vastaan olis menty, niin menoa olis ollut.
Klo 12.30 Matti meni maata. Sade ja tuuli vain yltyy. Naapurivaunun mies, nainen ja koira eivät näytä myrskyä pelkäävän, kun lähtivät lenkille.
Radio lupaa kurjan ilman jatkuvan useita päiviä. Klo 16 aikaan tuuli yltyi puuskissa niin kovaksi, että etupressun harusnarut alkoivat nousta maasta ylös ja vaunua se pudisteli niin, että kahvi läikkyi kupista. Poistimme pressun odottamaan myrskyn loppumista. Nyt se on vaunun alla, jos tuuli ei ole sitä vienyt. Olen ihmetellyt, miksi vaunu jäähtyy niin nopeasti, kun ottaa lämmityksen pois päältä. Asiaa alettiin tutkia ja vika löytyi. Makuupuolen kattoluukussa on rullaverho ja huomasin, että se aina välillä liikkui ylös ja alas. Oli kuin joku olis imenyt sitä päällä olevaa luukua kohti. Avasin verhon ja kattoluukun raosta kävi kunnon veto. Kattoluukku avattiin ja sen reunan alta vedon syy löytyi. Kun luukku suljetaan, sen reuna menee kattoa päin. Nyt ei mennyt kun väliin oli jäänyt neulasia ja roskia, jopa kuiva oksan pätkä. Luukujen aluset putsattiin ja nyt lämpökin pysyy vaunussa, eikä mene heti harakoille, tai täällä kai pitäis sanoa kuukkeleille.
Naapurivaunulla on aivan hiljaista. Iso nosturiauto kävi tyhjentämässä molukin.
Viljo näytti käyvän kioskilla. Hänen vieraansa piti jo lähteä, mutta ei se saanut ryyppyä poikki. Viljo haki sille 8 pulloa olutta. Seuraavana päivänä 4 pulloa. Jos nyt hakee 2 pulloa, niin kai se ylihuomenna jo selviää. Viljo on kuulemma liiankin hyvänahkainen. Sen sukunimi on Mutenia, en ole tainnut sitä ennen sanoa.
Klo on 18 ja edelleen sataa ja tuulee. Sotajoen päällä ilmassa lentää välillä vettä aivan vaakasuoraan ja tosi lujaa, aivan kuin valtava savupilvi tulis tuulen mukana.
Kioskilla oli Mokrantti sanonut, että hän on pakannut jo kaikki tavarat, vaskoolia myöten, mutta on oltava syyskuu ennen kuin hän lähtee etelään. Kaikilla meillä on omat juttumme.
Eilen päivällä tuli kioskille aivan Esko Nikkarin näköinen mies ja kysyi Voittolta sulakkeita. Olisin kyllä luullut, että se on Nikkari, mutta Anneli sanoi sen nimen ja nyt en sitä muista. Se ajelee upeella Mersun maasturilla ja on tänään monta kertaa käynyt tämän alueen perällä ja lähtenyt takaisin kioskille päin.
Illalla Anneli sanoi, että se on vuokrannut Vehviläiseltä kaivuualueen. On ostanut kaivinkoneen ja kaikenlaisia seuloja viimeisen päälle. Eilen illalla, kun Mokrantti oli ollut menossa nukkumaan, se oli tullut autolla ja tyytännyt jo mäen päältä, että täältä tullaan. Asiana oli ollut, että jos Mokrantti opettais hänelle mitenkä vaskataan. On se kai hyvä, että laiteet on valmiina, kun homma alkaa tulla tutuksi. Voitto sanoi, että sillä miehellä on vauhti päällä hautaan asti. Se on jo aika iäkäs.
Kioskilta ajoimme Kutturan mäelle soittamaan. Maili oli Roopen kanssa lenkillä. Jontun maha on jo parempi, mutta Tanella on kova räkis ja ensiviikolla pitäis lähteä luokkaretkelle Säppiin. Tanea harmittaa paikan valinta ja se on sanonut, että meidän pitääkö retki tehdä takapihalle, kun Jontun luokka kävi Lapissa. Toivon, että nuha edes paranis ennen lähtöä.
Matti soitti Makelle. Työmatkalla oli auton kytkimeen tullut jokin vika. Anni sitä Matille selitti. Annilla on uusi pyörä ja se on isompi kuin entinen. Hänellä on tapana hypätä pois pyörän päältä ennen kuin se on pysännyt. Nyt hän oli siinä touhussa kaatunut ja polvesta oli lähtenyt nahka.
Maken kanssa sovittiin, että laatikkoa ei peitetä maahan asti. Kokeillaan nyt sitäkin, jos se niin peitettynä tuulettuis paremmin.
Klo 23.50 tuulenpuuskat pudistelee vaunua edelleen ja samaa ilmaa luvattiin koko huomiseksi päiväksi. Meidän on haettava kaasua ja käytävä Palsilla katsomassa, onko saunan pesuhuone lentänyt taivaan tuuliin. Tämä tuuli puhaltaa aivan kurua pitkin. Jos se puhaltais tasaisesti, niin kyllä teltta sen kestäis, mutta tätä repimistä ei taida kestää mikään. Jännää nähdä mitenkä on käynyt.
Toimme vesiämpärin sisälle, emmekä enää kaataneet sitä säiliöön. Jos vettä ottaa kraanasta, se kuluttaa virtaa. Vielä paneelin näyttövalo näyttää akkujen olevan täynnä, mutta lämmitystä on nyt pidettävä niin paljon päällä, että virtaa kuluu enemmän kuin tällaisella ilmalla paneeli pystyy lataamaan. Jos virta loppuu, niin lämmitys lakkaa toimimasta.
Naapurivaunu on edelleen paikalla eikä tällaisella tuulella vaunun kanssa kannata tienpäälle lähteäkään, jos ei ole aivan pakko. Niillä on varmaan myös paneeli, kun se mies myy niitä. Muija oli sanonut, että mies on eka kerran kolmeenkymmeneen vuoteen ottanut kolmen viikon loman ja sen he viettävät täällä Lapissa. Toivottavasti ilmat paranevat. Ne asuvat Hämeenlinnassa.
Klo 2 sataa tihkua ja edelleen tuulee.
Hyvät yöt.

Torstai 28.8.2003 Klo 11, + 8 astetta. Sataa edelleen vuoroin tihkua ja taas isompia pisaroita. Tuuli on huomattavasti laantunut. Niin märkää on, että märempää voi olla vain vedessä.
Matti tuli kioskilta ja sanoi, että väkeä on paljon liikkeellä. Viljon vieras oli kalpeana lähtenyt kohti etelää. Viljo oli kysynyt Matilta, onko meillä Palsilla vielä sauna. Matti oli sanonut, että nyt se on Volvon takapenkillä. Siihen Viljo, että tulkaa hänen valtaukselleen illalla klo 17.30-20 välillä saunaan. Hieno juttu.
Lähdimme Saariselälle hakemaan kaasua ja olisin ostanut Viljolle filttitossut tuliaisiksi, mutta niitä oli vain ohut pohjaisia, joilla ei voi mennä edes ulos. Matin motkotuksen säestämänä ostin pyyheliinan.
Kioskilla oli joku nuoripari, joka osaa antaa jotain erikoista hoitoa. Mies hoiti Voitton olkapäätä ja nainen Annelin selkää.
Kissamies oli myös kahvilla ja kysyin, puhalsiko tuuli hänen leiriinsä Harriojan kurussa. Sanoi, että kyllä puhalsi! Jotulissa oli ollut tauotta valkea ja yöllä hän oli laittanut vielä kaasulämmittimen päälle, kun ei viitsinyt siinä myräkässä lähteä hakemaan lisää puita.
Laitan nyt ruokaa ja sitten lähdemme Palsille katsomaan mitenkä on pesuteltan käynyt. Kissamies kyllä sanoi, että sitä ei voi olla enää missään. Harriojalla ei Palsiin verrattuna ole kurua ollenkaan ja sielläkin tuuli oli tosi raju.

Ensin tietysti ruokakahvit kioskilla. Siellä oli Tunturit, Viljo ja Mokrantti. Jotain suunnitelmia siellä oli tekeillä. Mokrantti sanoi, että hän katsoo jo syksyllä valmiiksi paikan, jossa on kolme kiveä päällekkäin ja siitä hän keväällä aloittaa imuroinnin. Sulo tiesi kertoa, että jos on kaksi katajaa linjassa, niin siitä kultaa löytyy. Tuntureiden leirissä käy 3-4 Kuukkelia porukassa ja yksi yksinäinen, jota muut ei hyväksy. Sanoivat, että kyllä ne tykkää kun sekoittaa piimään tai happamaan maitoon leipää tai kauraryynejä. Ne kuulemma kujertaa ja maiskuttaa tyytyväisinä. Mirja kertoi, että tuuli repi etutelttaa niin, että hän luuli vaunun kaatuvan.
Sulo innostui juttelemaan, että joitain vuosia sitten oli samanlainen myrsky. He menivät pakettiautollaan kauppareisulta valtaukselleen ja muija sanoi, että mikä tuolla lentää. Sulo sanoi, että turistin perkeleen teltta siellä lensi. Turisti oli jättänyt vetoketjun auki ja tuuli pääsi telttaan sisälle. Teltta lensi ilmassa ja lujaa. Aina välillä se pöykkäsi maahan ja joka kerta sieltä lensi jotain tavaraa ulos. Parisataa metriä se oli pomppinut ennen kuin pysäsi. Teltan putket olivat aivan mutkilla, mutta ainoa, joka tavaroista särkyi oli punaisia kirsikoita sisältänyt lasipurkki. Se perkele tykkäsi tarjota naisille snapseja, johon se laittaa kirsikan joukkoon. Myrsky jatkui ja turisti oli tulossa teltalleen. Oli perkele arvannut, että jotain on sattunut kun vihreä muovikassi lensi vastaan.
Sulon jutut pitäis saada nauhalle. Ei niitä kukaan tarpeeksi hyvin pysty kertomaan.
Montullakin he olivat aamulla olleet, mutta se kävi liian vaaralliseksi, kun rinteet oli niin liukkaat. Me lähdimme sydän syrjällään kohti Palsia.

Siellä oli ilma aivan rauhallinen ja melkein tyyni. Ylhäälläkään ei enää yön kaltaista myrskyä ollut. Huusi oli pystyssä ja looda ja Maken väen tavarat nätisti peitossa. Saunan pesuteltta pystyssä ja laavukin eheä. Kaikki tavarat paikoillaan ja rännikin joessa tukevasti kohdallaan, vaikka vesi oli noussut.
Laitoin Matin saappaat jalkaani ja menin katsomaan, onko Palsinukko nyt laittanut hippuja mattoon. Joka kerta, kun on tänne tultu, hippumattossa on ollut muutama hengetön, vaikka ne on hyvin tarkastettu ennen lähtöä. Pari hippua oli nytkin ja otin ne putkeen.
Kun nousin rannalle, tuli Matti montulta täyden ämpärin kanssa ja oli reippaasti menossa jokeen rännille. Luulin, että se on seonnut, kun menee lippaskengissä jokeen. Huusin, että mulla on sinun saappaas. Se meni vaan ja huusi: "ja mulla sun saappaas."
Siepparimatto laitettiin paikoilleen ja pikavauhtia meni ämpärillinen läpi. 42 hippua tuli. 10 hengetöntä ja loput saivareita. Kesken noukkimisen alkoi sade ja olimme aika märkiä ennen kun hiput oli putkessa. Ruokimme vielä Kuukkelit ja autossa laitettiin täydet lämmöt päälle ja sitten kohti Papinhaminaa.
Klo 19 lähdimme Viljon valtaukselle saunaan. Hieno paikka sekin oli. Joskus tuntuu, että Palsin jälkeen ei paikkaa löydy, mutta taitaa niitä olla, kunhan ne vain löytää. Palsia ei kyllä maisemallisesti ja hengeltään täällä voita mikään.
Valtauksella on iso vanha linja-auto, jossa Viljo asuu. Sen perään on rakennettu sauna, mutta se ei nyt ole käytössä. Siinä lähellä on hieno, punaisella profiilipeltillä päällystetty mökki. Se on ollut pyörillä, mutta nyt on laitettu pölkkyjen päälle. Mökin toisessa päässä on pieni sauna ja toisessa kaunis huone. Sinne menimme riisumaan. Huoneessa oli kaminassa valkea ja hienon lämmintä. Siellä oli kaksi sänkyä, pöytä ja lattialla siisti matto. Päädyssä ja ovessa oli kaksinkertainen ikkuna. Olis sellaisessa hieno asustaa.
Sauna oli niin kuuma, että pesin ovensuussa lattialla seisten. Matti kyllä heitti löylyä, kun olin lähtenyt. Kroppa lämpesi silti niin, että vielä klo 1 yöllä vaunullakin oli lämmin olo. Nyt oli kiuas ”tulinen”, kun Matti siitä aina puhuu.
Kävelin vilvoittelemassa Viljon pihamaalla. Oli siellä koneita, putkia, pumppuja, myllyjä pyörillä ja ilman. Kaksi moottorisahaa oli pihalla sateessa. Aurinkopaneeli oli saunan seinässä suojassa räystään alla ja sen alla maassa kaksi valtavaa rekan akkua. Viljo oli keittänyt kahvit ja Annelilta se oli ostanut piirakoita ja munkkeja. Nalle on rodultaan Pohjan pystykorva. Se meni toisen luota toisen luo ja koko ajan piti rapsuttaa. Linja-autossa on kaksi petiä. Viljo nukkuu toisessa ja Nalle toisessa. Oli hieno tiskipöytä, kaapisto ja kaasuhella. Vastakkaisella seinällä oli kamina. Oli kodikasta ja lämmintä.
Sitten tuli kylään Sotajoen ja kioskin väliltä, Harriojalla olevan valtauksen väki. Niiden imurointi laitteet näin Harriojalla. En ehtinyt niitä kuvata, kun ne oli peittäneet ne pressuteltalla. Ne asuvat Tampereen eteläpuolella. Heidän leirissä käy kesy poro. Ovat antaneet sille nimeksi Aatu, kun se on niin utelias. Kun he syövät vaunussa ja ikkuna on auki, se lykkää turpansa siitä sisään ja he antavat sille leipää. Kun he huutavat Aatua, se ilmestyy heti metsästä leiriin. Oli jo pimeä kun ne lähtivät savustamaan kaloja.
Viljo kertoi, että kun hän oli pikkupoika, hänelle annettiin kaksi limppua ja käskettiin viedä ne naapurin hevoselle. Hän oli matkalla syöttänyt toisen limpun naapurin vetoporolle ja vei vain toisen hevoselle. Aamulla poro oli ollut kuolleena. Pieniä määriä poro kyllä kestää leipää, mutta ei koko limppua kerralla.
Selvisi myös, että meidän leirissä kulkeva punaniskainen myyrä on Metsäsopuli. Se kirjavampi on Tunturisopuli. On tuo Viljo hyvä luontoinen. Sanoi meille, että tulkaa vaan itsekin lämmittämään sauna aina kun haluatte.
Joskus vuosia sitten, kun häneltä loppui Insuliini ja hän lähti Sodankylään sitä hakemaan ja tuli seuraavana päivänä takaisin, linja-autoon oli murtauduttu. Oli katkastu kahdesta kaasupullosta letkut, varastettu paljon tavaraa, jopa revitty hyllyt alas seinästä ja petit oli mullattu auki. Poromiehet olivat tulleet valtauksen lähelle tekemään aitaa ja kai se oli häirinnyt varkaita, kun kaasupullot oli jätetty viemättä. Viljo sanoi, että jos olisivat vieneet akut, hän olis lähtenyt pyssyn kanssa perään, vaikka panoksia ei olekkaan. Taitaa niitä olla vaikka ei sitä sovi sanoa. Oli tosi pimeä, kun tulimme pirun kylmään vaunuun Viljon lämpimästä kämpästä. Nyt lämpö on päällä ja tihkusade rapistelee kattoa edelleen. Naapurivaunu lähti jo päivällä. Olemme taas yksin tällä alueella.
Osmonen on liikkunut tänään valtauksilla. Oli käynyt Viljonkin tykönä. Nyt selvisi sekin, että kun hakee valtaukselleen jatkoaikaa, pitää uusia aika myös takuurahalle.
Viljon valtausaika on nyt loppunut ja lisäaikakin on jo käytetty. Hän aikoo anoa silti lisäajan lisäaikaa. Osmonen oli sanonut, että olethan sinä täällä töitä tehnyt. Toivottavasti lisäaikaa myönnetään. Viljo täyttää syyskuun 28. päivä 60 vuotta. Pitäis kyllä jostain löytää ne filttitossut ja antaa synttäri lahjaksi, ennen kuin täältä lähdemme.
Tuuli yrittää taas puhkua ja sadekuuro ropsauttelee kattoa. Klo on 2 ulkolämpö +7 astetta. Umpipilvistä. Marssia ei taivaanrannalla näy.
Hyvää yötä.  

Perjantai 29.8.2003 Klo 11, +8 astetta. Edelleen tihkusade. Taivas on vähän kirkkaampi tai pilvet nousseet ylemmäksi. Silti tihkusade jatkuu.
Matti on jo ollut kioskilla, mutta menimme sinne uudelleen, kun olin aamupuuroni syönyt.
Mokranttikin oli siellä. Sanoi, että maanantaina on syyskuun ensimmäinen päivä ja silloin hän lähtee kohti Iitä. Hän ajaa auton ja vaunun talon taakse, ettei heti huomata, että hän on tullut. Hän pitää huolen, että on täällä kolme kuukautta. Se imuroi Vehviläisellä, siinä kohdassa mihin näkyy Sotajoen kämpän törmältä. Vuonna 1999 heinäkuussa me olimme kämpällä kaksi viikkoa ja katselimme kiikarilla niiden touhuja. Hyvin sinne näkyi, mutta ihminen oli vain tulitikun mittainen. Iltaisin, aina samaan aikaan sieltä alkoi nousta kiemurteleva savujuova ylös kurusta. Selitin paikan ja Mokrantti sanoi, että se oli hänen nuotionsa ja se pieni puinen koppi siinä lähellä on sauna. Se sanoi, että hän näkee vaunultaan suoraan kämpälle ja seuraa niiden touhuja siellä ylhäällä. Sanoin, että homma on molemmin puolista ja että mekin seurasimme heitä oikein kiikarilla. Sanoi tänään sytyttävänsä ison tervaskannon nuotioon, että se kestää maanantaihin asti. Välillä se sammuu, mutta kun lyö ”pilkan” kirveellä kylkeen, jo taas syttyy. On kuulemma sisältä niin kuuma.
Juttelimme Annelin ja Voitton kanssa niin kauan, että lähdimme ruuan laittoon. Taivaalla alkoi erottaa yksittäisiä, eri värisiä pilviä toisistaan. Enää harmaus ei ole aivan tasainen. Päätimme lähteä Palsille, kun sadekin piti taukoa. Menomatkalla vähän piskotteli, mutta sinistä taivastakin jo näkyi. Palsilla ei satanut.

Matin vastustelusta huolimatta menimme suoraan laatikolle ja poistimme pressun sen päältä. Pesuteltasta haettiin Anitan pöytä, kori ja muuta tavaraa laatikkoon.
Laitoin kannen rakoon kiviä, että se paremmin tuulettuis. Ensin kannelle taitettiin mustapohjainen pressu kaksinkerroin ja sen päälle se iso pressu, joka keväällä ostettiin. On se kumma pressu, ohut ja lommonen. Suoraan sitä ei saanut lainkaan. Löimme laatikon kylkiin puolimetrisiä lankunpätkiä kiinni ohuilla nauloilla. Lankkujen yläpäät kannen tasalle. Kannen raot oli jo aikaisemmin teipattu ilmastointiteipillä. Pressujen reunat laitettiin roikkumaan vähän lankkujen alapäiden alapuolelle. Sitten koko höskän päälle vedettiin kaksi kuormaremmiä. Nekin naulattiin laatikon edestä ja takaa lankkuihin kiinni. Kannen keskelle laitettiin lauta ja sen päälle kiviä. Nyt laatikon pitäis tuulettua ja toivottavasti pressut on paikoillaan vielä keväällä. Vielä kaivoin kuokalla töhnät pois loodan vierestä rinteen yläpuolelta. Nyt pääsee ilma kulkemaan laatikon alla ja vesi valumaan rinnettä alas. Vähän oli haikea olo, kun tuo homma oli tältä kesältä lopullinen.
Saimme eilen Viljolta kaksi lippusiimaa. Lipuissa lukee Nokia. Niiden yläpää on valkoinen ja alapää punainen. Se ripustettiin montun ympärille runsaan metrin korkeuteen. Nyt kyllä näkyy, missä monttu on ja kai porotkin niitä kavahtaa, etteivät talvella putoa kuoppaan sen kummemmin kuin moottorikelkkailijatkaan. Lippusiima on niin tuhtia, että taitaa kestää monta vuotta.
Palsilta ei voi lähteä ajamatta edes ämpärillistä maata ränniin. Matti sai siepparimattosta yli 10 pientä hippua ja minä alempaa kaksi hippua. Vesi joessa oli noussut niin, että putki oli taas kokonaan veden alla. Rännit oli silti pysyneet paikallaan. Niiden päällä on tosi isoja kiviä.
Saunan lavo kannettiin laavusta pesutelttaan pöydäksi. Se oli aika kostea, vaikka oli ollut sateelta suojassa. Kaikki mikä ei ole lämmitetyssä tilassa, on nykyään märkää tai kosteaa.
Kun kiipesimme autolle, Matti kävi katsomassa Kultalan mäellä, onko Aatu jo tullut takaisin. Ei ollut alhaalla muuta kun Timpan auto.
Syötin Kuukkelit ja lähdimme ajelemaan vaunulle. Poroportin kohdalla oli tie aivan märkä ja kuopat täynnä vettä. Täällä on satanut tosi rankasti. Eetu seikkaili Harriojan rannassa ja kävin sanomassa Annelille. Se sanoi, että kyllä se sieltä tulee, kunhan vähän tarkastelee paikkoja.
Ajoimme yli Sotajoen sillasta mäelle soittamaan. Mailia en saanut kiinni, mutta Jonttu vastasi puhelimeen. Heillä kaikki kunnossa. Matti soitti Makelle. Auto on edelleen korjaamolla. Vakuutus maksaa auton hinauksen lähimmälle merkkikorjaamolle ja se ei ole sama, missä Make yleensä asioi ja tänään ei autoa oltu otettu edes sisälle.
Anni viedään ensiviikolla silmälääkäriin. Taitaa saada lasit samasta syystä kuin Make ja Mailikin sai tuossa iässä.
Tänne on luvattu viikonloppuna räntäsadetta, mutta maanantaina selkeämpää. Nyt on pakkaamatta vain sellaisia tavaroita, jotka voi pakata vaikka sateella. Voimme lähteä niiden puolesta koska haluamme.
Klo on nyt 1 yöllä. Sotajoessakin vesi on noussut niin, että vaahtoa on kivikon alapuolella ja kohina on aika kova. Satanut on vähän väliä ja ulkolämpö on +4 astetta.
Onkohan se tervaskanto, jonka Mokrantti lupasi sytyttää, se kuorman päällä ollut Lapintähti? Alan puuronkeiton ja menen nukkumaan.
Hyvää yötä.

Alkuun

Turskalimpun voimalla Jaska nurin

Lauantai 30.8.2003 Klo 11, + 6 astetta ja edelleen pilvistä. Aika pian ne alkoi rakoilla. Hyvältä näyttää.

Kioski ei tänään ole auki ja Matti istui pöydän vieressä kun heräsin. Kahvi tuoksui ja vaunu oli lämmin. Aamupuuron, kahvin ja rauhassa vedettyjen savujen jälkeen aloimme valmistella Palsille lähtöä. Huusi pakataan niin, että teen venttiilin pressuun, tuuletusaukon kohdalle.
Pahaojan tiellä satoi pakolliset pisarat tuulilasiin, mutta loppumatkalla ei satanut. Irrotimme narut huusin pressun ympäriltä ja laitoimme laudat pystyyn joka sivulle pressun alle, niin että kuormaremmit on huusia päin vain nurkkien kohdalta. Pressu oli käännetty niin, että saumat tuli sivuihin. Kun kolme kuormaremmiä oli paikallaan, leikkasin pressuun reiän vähän harjapiikistä alaspäin. Onnistuin ja reikä tuli aivan huusin tuuletusreiän kohdalle. Jätin yläreunan leikkaamatta, ettei valumavesi pääse pressun sisään. Pressunpalaan tein vähän pienemmän reiän ja sen palan laitoin läpän alle. Teippasimme sen isoon pressuun kiinni. Läppä teipattiin sivuistaan kiinni ja läpän alareuna jäi vähän hörölleen. Teippien päihin laitoin vielä hakaneulat. Onneksi tekele jäi huusin taakse, muuten ohikulkijat vois kuolla nauruun. Alareunaan laitoimme vielä suikaleen pressua, kun huusia jäi näkyviin noin 20 senttiä. Alapressun yläreuna laitettiin ison pressun alle. Jos se irtoaa niin se on yks lysti.
Matilla oli jo kiire rännille. Minä aloin perunain keiton ja samalla säkitin laavusta puut. Toiseen laitoin Viljon tuomat tervaskannon palat ja toiseen kesällä haetut puut. Tunkesin puut säkkeihin ja säkiin tuli reikiä. Nyt tuuletus pelaa sielläkin. Keräsin kotiin vietävät tavarat kasseihin. Ruokailuvehkeet vielä jäi pesutelttaan.
On ihanteellinen ilma, jos aurinko paistaa, mutta helvetin kylmä, kun se menee pilveen. Täällä vois hyvin olla koko päivän jos olis paikka mihin välillä menis lämmittelemään. Rännäsimme neljä ämpärillistä maata. Välillä kädet paleli niin, että oikein sattui ja särki. Välillä ne taas tuntuivat ihan lämpimiltä.
Kuukkelit tuli ilmoittamaan, että sapuskaa ei ole saatu. Laitoin leipää hakkuupölkyn päähän ja se hävisi nopeasti joen taakse rinteen koloihin. Jotain pieniä lintuja pyrähtelee isossa parvessa. Lapinradiossa sanottiin, että ne ovat metsäkirvisiä ja alkavat kokoontua muuttoa varten.
Otettiin kuvia montusta, kun siinä on lippusiima. Matti kuvasi laatikonkin uudenlaisessa talvisuojassaan. Maken väen kellarin päälle laitettiin vähän isompi pressu ja vanha jätettiin sen alle.
Meidän nuotiopressu otettiin alas ja puut pinosin siistiin kasaan. Ei niitä paljon ensikesäksi jäänyt. Nokinen nuotiopressu ja kellarin ”katto” laitettiin puupinon päälle ja pressulla peitettiin koko kasa. Oli kova homma saada nuotiossa lionneet puut ja paperit palamaan. Istuttiin pitkään meidän leirissä ja siinä tuntui huomattavasti lämpimämmältä kuin muualla. En tiedä onko siellä lämpeempää vai tuntuuko vaan siltä. Viima ainakin puuttui.
Sieniä on todella paljon. Sortteja riittäis, mutta en tunne niistä yhtään. Korvasienen tuntisin, mutta niitä ei ole. Puolukat alkaa olla kypsiä ja Kaarnikat myös.
Taas lähdimme röykyttämään kohti Papinhaminaa. Kultarotkon Pirjo tuli telepisteellä kävellen meitä vastaan ja pysäsimme juttelemaan. Se sanoi, että Palsinhaaran valtausaika on nyt loppunut ja väki on tullut siivoamaan valtaustaan. Tosi ryjä vaunu oli vedetty tien viereen ja valtauksen yllä leijui paksu savu. Polttavat kai osan tavaroistaan niin kuin täällä on tapana. Vaunusta puuttuu toinen pyörä. On kai pudonnut vedettäessä metsään. Olen ihmetellyt, miksi Palsinhaaran nuoripari ei tänä kesänä lainkaan käynyt Kahvassa. Muina kesinä ovat aina poikenneet. Ei se nyt ihme ole, kun eivät saaneet enää kaivaa. Pirjo kutsui meitä syömään Tatti-keittoa. Ei se minulle sovi, kun siihen pitää laittaa kermaa tai ainakin maitoa ja Matti ei sitä muuten vaan söisi. Juttu jäi sikseen.

Veikkasimme, onko vaunulle tullut naapureita. Minä sanoin, että ei ja Matti sanoi, että on. Minä hävisin. Oli tullut kaksi vaunua ja molempien vieressä oli komea maasturi. Matkalla ulkolämpö oli +1,7 astetta ja vaunulla -1 aste.
Kun kulta oli putsattu pulloon, Matti kävi ulkona ja sanoi, että nyt Marssi näkyy. Sotajoen sillan takana, metsänreunan yllä Mars loisti kirkkaasti ja oli aivan punainen. Otin siitä neljä kuvaa. Jalusta ja kaukolaukaisin on kotona ja otin kuvia laittamalla kameran auton katolle ja yhden otin nojaamalla vaunuun. Klo 1 yöllä oli ruoho aivan jäässä ja auto kauttaaltaan jäisten pisaroiden peitossa. Vaunun rappu tosi liukas ja muovituolit seinustalla kokonaan jäähileen peitossa. Päivällä lupasivat räntää, mutta nyt illalla uhkasivat jo lumisateella. Mukana minulla on vain kesälenkkarit ja Matilla lippaskengät. Ei silti, Matti pitää lippaskenkiä kotonakin koko talven, jos lunta ei tule yli 15 senttiä. Miksi ei se toimis täälläkin.
Klo on 1.30. Matti nukkuu. Alan keittää yö puuroani ja menen myös nukkumaan. Hippuja oli neljässä ämpärillisessä yli 400 kpl. Suurin osa hengettömiä, mutta saivareitakin oli paljon.
Hyvää yötä.  

Sunnuntai 31.8.2003 Klo 9, +2. astetta. Klo 11, +3 astetta. Aurinko paistaa välillä, mutta pohjoisesta on tulossa todella mustia pilviä. Klo 11.30 alkoi sataa vettä ja LUNTA. Ei lunta paljon tullut, mutta eka lumi se oli tänä ”kesänä.”
Matti sanoi, että kun hän klo 9 aikaan meni kauppaan, nelostiellä oli satanut oikein kunnolla räntää. Tielle se oli heti sulanut. Pääasiassa kauppaan mentiin Kahvan pienen kaasukeittimen pöntön tähden. Se oli lapussa ensimmäisenä ja paljon suuremmin kirjaimin kuin muut tavarat. Silti se jäi ostamatta.
Meidän edessä ollut vaunu lähti pois ja metsikköön tuli komea asuntoauto peräkärry perässään. Kauempana ollut vaunu on vielä paikallaan ja sieltä lähti kaksi miestä maasturilla. Ajoivat meidän ohi ja minä morjestin. Hölmistyivät niin, että auto meinasi sammua. Kioskilla ne oli sanoneet, että ovat siivoamassa päättyvää valtaustaan. Kutturaan päin ne lähtivät.
Me hakkasimme ulkona vaunun matot. Pölyä vaunussa oli niin paljon, etten alkanut sitä harjalla pöllyttää ilmaan, vaan keräsin pölyn ja roskat märkään kluutiin. Matti päivysti ulkona ja kävi välillä viruttamassa kluutin Sotajoessa. Nyt on puhdasta ja hyvä olo.
On niin pirun kylmä, että ei tee mieli lähteä Palsille liottamaan käsiään ja jalkojaan.
Voitto tuli vedenhakuun ja kun Matti oli ulkona, se pysäsi ja tuli katsomaan meidän vaunun lämmityslaitetta. Saatiin hyviä neuvoja. Lämmityslaitteessa on kolme voimakkuutta ja meillä se on ollut kaikkein pienimmällä. Ei ihme, että on jouduttu pipo päässä odottamaan vaunun lämpeämistä. Jopa kolmatta tuntia on kulunut, että vaunussa on ollut +20 astetta. Kun ulkona on jo tosi kylmä, niin kyllä vaunu sais lämmetä vähän nopeammin. Kun Voitto sanoi, että teillähän on lämmitys vain ykkösellä, niin kysyin, että koska sen vois laitaa vaikka kakkoselle. Voitto sanoi, että vaikka heti. Se jäi ulos kyttäämään Priimusta ja antamaan käskyjä. Minä painelin sisällä ohjauspanelin nappuloita käskyjen mukaan. Ensin kokeiltiin syttymisaikaa ykkösellä. Polttimen pitäis syttyä viimeistään neljän sekunnin kuluttua nappulan painamisesta. Sitten se laittoi kakkosvivun päälle ja poksaus, joka kuuluu polttimen syttymisestä tuli jo alle kolmen sekunnin. Muitakin neuvoja saatiin. Matti käski Voitton sisälle. Vaunu lämpesi nyt alle puolessa ajassa entiseen verrattuna. Kun termostaatti katkaisi lämmityksen, kiertovesipumppu jäi käymään. Siinä vaiheessa me on kiireesti painettu se panelista pois päältä. Nyt kuultiin, että sen kuuluukin jäädä käymään, koska vesi voi alkaa kiehua pannussa kun se ei liiku. Nyt on paljon turvallisempi olo kun tietää mitä ja miksi pitää tehdä eikä tarvitse arvailla.
Voitto teki tehtävän, että jos maapallon ympärille laitetaan naru niin, että sen päät koskettaa toisiaan. Sitten narua löysätään san verran, että se jää vaikka viisi senttiä joka paikasta irti pinnasta. Sitten laitetaan tennispallon ympärille naru samalla lailla ja sekin löysätään niin, että se on viiden sentin päässä pallon pinnasta. Kysymys oli: kumman narun päiden väli on isompi. Voitto lähti viemään kioskille vettä. Me syötiin ja mentiin hienon lämpimään vaunuun ruokikselle. Molemmat nukuimme oikein kunnolla.

Klo 19.30 lähdimme kioskille iltakahville. Viljon auto oli kioskilla ja Nalle istui hytissä. Viljo ja Voitto olivat vaihtamassa kioskin aukiolo aikoja nelostien vieressä olevaan tauluun.
Me juteltiin Annelin kanssa. Miehet tuli ja Viljo sanoi, että hän oli puumetsässä ja lähti puol juoksua autolleen ja kioskille, kun muisti, että se suljetaan jo klo 18. Vasta huomisesta asti kioski on auki klo 9-18.
Viljo jutteli, että kun hän oli alaluokalla, opettaja laittoi pölkyn luokan lattialle ja sen päälle lankun niin, että se pysyi tasapainossa. Sitten oppilas meni selälleen lankulle niin, että lankku oli tasapainossa. Opettaja kysyi sitten jonkun vaikean kertolaskun ja poikkeuksetta lankku painui pään puolelta alaspäin.
Viljo on joskus jäänyt pahasti auton alle. Joku kaveri oli tullut pyytämään häntä vetämään autonsa ojasta. Oli pimeää ja liukasta. Kun he hääräsivät auton ympärillä, paikalle tuli pakettiauto, eikä saanut autoaan pysähtymään, vaan luisui ojaan Viljon päälle. Olkapää ja polvi murtui ja seurasi kaksi isoa leikkausta. Silmälasit, joiden sangat olivat kultaa, hajosivat myös. Vakuutusyhtiö alkoi pullikoida vastaan, että ei nyt sentään kullasta sankoja tehdä. Olivat tivanneet, miksi ne yleensä kullasta oli. Hän oli sanonut, että kullasta ne tehdään ja ettei hän ainakaan sitä kaivamaan lähde ja että kai teillä nyt sen verran kultaa on mitä hänelläkin. Kullasta sankat tehtiin, vaikka Viljo sanoi, ettei se mitään kultaa ole kun on vain 14 karaattia.
Mokranti oli aiemmin kertonut, että hän meni teettämään itselleen laseja ja sanoi reteesti että ”ne tehdään sitten kokonaan kullasta.” Optikko oli kysynyt, että tehdäänkö linssit kullasta myös.
Viljo jutteli vielä siitä, kun hän ennen onnettomuutta ajoi rekkaa ja oli talvella Norjan keikalla. Siellä tiet kulkee puolessa välissä rinteitä ja voivat mennä lumesta niin tukkoon, että tie suljetaan puomilla putsauksen ajaksi. Hän oli menossa Hammerfestiin ja joutui ylittämään Hatter tunturin. Puomi oli auki ja vasta viiden kilometrin päässä tuli moottorikelkka vastaan ja kuski ihmetteli, mitenkä sinä olet tänne ajanut. Kaksi valtavaa linkoa putsasi tietä ja homma kesti seuraavaan päivään. Hänen käskettiin vain kylmästi peruuttaa takaisin ja mennessään laittaa puomi kiinni. Hän peruutti alaspäin ja joku ukko tuli Datsunilla hänen täysperävaunuaan vastaan. Sitä kyllä oli varotettu, mutta ei ollut uskonut, kun puomi oli auki. Sille jouduttiin luomaan kääntöpaikka, että pääsi takaisin. En enää ihmettele, miksi talot ja tiet Norjassa ovat rinteillä niin korkealla. Alhaalla talot välillä peittyisivät kokonaan lumeen.
Viljo oli viimeyönä kytännyt Marssia, mutta ei ollut nähnyt. Oli Voittolle sanonut, että kauan hän ulkoa kyttäsi ja jalassa oli vain pitkät kalsarit ja tossut. On kuulemma rautanen äijä kestämään kylmää ja rasitusta.
Käskimme ne Sotajoelle Marssia katsomaan, kunhan pimenee. Klo on nyt 23.30. Mars näkyy puunlatvojen välissä, mutta kyllä se vielä ylemmäksi nousee.
Ylemmäksi se nousi, mutta katsojia emme nähneet. Kai ne on nukkumassa tai katselevat sitä jostain mäeltä. Me katselimme sitä kiikarilla. Hieno oli.
Klo 1 yöllä ulkolämpö -4 astetta. Kirkkaat tähdet, ei revontulia. Klo 1.30. Puuro syöty ja vaunu lämmin. Sotajoki kohisee. Naapurivaunun lämmityslaite poksahtelee vähän väliä. Luen vielä vähän ja menen nukkumaan.

 Maanantai 1.9.2003 Nyt paistaa aurinko upeesti. Yöllä Vehviläisellä on ollut -7 astetta. Täällä klo. 9 oli -1 aste ja klo 11 +5. Sotajoki on vaunun suvanto kohdasta jäässä.
Mokrantti oli klo 9 aamulla ollut kioskilla kahvilla ja sanonut, että hänen vaununsa vieressä aamulla oli vesi vadissa ollut umpi jäässä. Pohjaan piti koputtaa, että sai jäämöykyn vadista pois. Vaunu sillä oli ollut maasturin perässä ja oli sanonut että 6-7 tunnin kuluttua hän on kotona Iissä.

Me lähdimme aamupuuron jälkeen Kahvaan. Nyt on viimeinkin uskottava, että kesä ei enää jatku ja lopetettava rännäys ja laitettava leiri lopullisesti talvikuntoon. Aurinko paistaa, mutta myös todella tummia pilviä lönsii taivaalla. Palsilla kaunista ja rauhallista. Meidän leirissä ei tuulen henkeä. Ruska oli jo aluillaan, mutta keltaiset lehdet koivuista olivat pudonnut kun ovat aivan vihreitä taas. Maakin on vielä vihreä. Mustikat ovat aivan pehmeitä. Eivät kestä yhtään pakkasta.
Pesuteltassa oli talousvesi kanisterissa jäähilettä. Matti olis ensin vähän rännännyt, mutta aloimme kuitenkin korjata tavaroita pois. Vähän väliä tuli pohjoisesta rinteen takaa tumma pilvi ja heitti pieniä valkoisia rakeita alas. Mulla oli pipo päässä ja sen päällä huppu. Huppu vain rapisi kun rakeet pommitti päätä.
Lavo ja lattiaritilät siirrettiin laavuun ja pesuteltta irrotettiin putkista. Putket pussiin ja teltta toiseen. Teltan katto on kokonaan halki. Vettäkin satoi vähän, joten kuivana telttaa ei pussiin saatu. Laitamme sen huomenna Sotajoella narulle jos on poutaa. Korjasimme laatikon vieressä olevaa rännikasaa ja mun lautarännikin vietiin sinne ja Maken teltan putket. Päälle vielä isompi pressu.
Joku on ollut meidän rännillä hommissa. Hippumatto oli santainen ja rihlat täynnä. Ajoin matton tyhjäksi ja siinä oli 3 oikein kunnon hippua. Olis nyt laittanut edes lapun, mistä on maan ottanut. Me rännäsimme kaksi ämpärillistä maata ja siitä tuli yli 100 pientä hengetöntä.
Lavo, mun rännit, nuotiokattila, Matin saappaat, 2 vaskauspallia, saunan edusmatto, 2 säkkiä puita ja vielä muutakin kasattiin siististi ja sitten purettiin laavun pressu ja sillä kasa peitettiin. Saunan vesipataan laitoimme ämpärin, jonka pohja on teipattu. Siihen pikkuämpärin ja siihen rännin vesikupin, löylykauhan ja vielä ränniltä kaikenlaista pikkukamaa ja viimeksi vasaran. Vasaraa tarvittiin laavun purkamisessa ja ainoa paikka oli pata johon se saatiin enää suojaan sateelta ja varkailta. Muovi laitettiin monin kerroin padan kannelle ja sitten naruilla pressu päälle ja vielä kiviä helmalle. Hakkuupölkky nostettiin laavuun kyljelleen, isojen kivien päälle. Haravoittin pöntät pölkyn paikalta ja rannasta ja Matti vei ne säkillä johonkin kiven koloon. Harava lykättiin pressun alle viimeisenä.
Oli todella kylmä, emmekä ole syöneet mitään. Otimme perät pieneen ämpäriin ja viemme ne Sotajoelle vaskattavaksi. Olimme kuin kameleita, kun kannoimme tavaraa mäkeä ylös autolle.
Ylhäällä vielä paistoi aurinko. Kusipressu poistettiin viimeisenä ja taittelin sen puukasan pressun alle suojaan. Sitten oli lähdön aika.
Kiittelimme Palsin ja Palsinukon kesästä ja kullasta ja pyydettiin pitämään huolta tavaroista talven aikana.
Pitkästä aikaa paistoi aurinko, kun ajettiin takaisin Sotajoelle. Klo oli 18.30. Silloin vasta keitin perunoita ja syötiin. Soittamassa käytiin ja nyt on istuskeltu lämpimässä vaunussa.

Klo 24 Mars-planeetta on noussut taas puiden yläpuolelle. Siellä se punaisena välkyttää. Voitto oli viime yönä käynyt Harriojan takana korkealla mäellä sitä katsomassa. Sanoi, että se oli kirkas, aivan kuin muutkin tähdet. Joko Voitto on katsonut väärää tähteä tai se voi eri korkeudelta katsottuna olla myös kirkas. En oikein usko sitä. Nytkin se möllöttää punaisena samassa paikassa kuin eilenkin.
Klo 1.30 ulkona -4 astetta. Olen katsellut idästä loimottavia revontulia. Upeita ne ovat, mutta nyt ei niissä ole värejä. Tähdet ovat todella kirkkaita. Alan taas puuronkeiton ja sitten menen nukkumaan.
Hyvää yötä.  

Tiistai 2.9.2003 Klo 9 ulkolämpö -1 aste. Klo 11 se oli +5 astetta. Aurinko paistaa kuin kesällä.
Matti oli kioskilla aamukahvilla ja jouduin odottelemaan, kun kaasu oli loppunut, jopa jääkaappi oli sammunut. Anneli oli ollut juttutuulella, kun muita asiakkaita ei ollut ja munkitkin oli jo paistettu.
Joku oli eilen soittanut kioskille heti, kun oli päässyt kotiin. Kertoi, että oli koko kesän Sotajoella syöttänyt Elli nimistä Kuukkelia, jolla oli 4 poikasta. Ne oli kaikki niin kesyjä, että söivät hänen kädestään. Hän oli tehnyt häkin ja vienyt nyt jo aikuisista poikasista 2 mukanaan Iihin. Siellä on Kuukkelikanta kovin pieni. Ennen kuin edes kävi sisällä, hän päästi ne vapaiksi ja löi naulalla makkaralenkin seinään. Kuukelit majailee lähipuissa ja käyvät seinältä syömässä makkaraa. Toivotaan, että hyvin menestyvät. Makkara kyllä pitää niiden ruuasta huolen.

Kioskilla taas kinasimme Marssin väristä. Viljo sanoi, että onko hänen yöllä mentävä metsässä olevaan torniin sitä katsomaan. Pimeässä sinne on vaarallista kiivetä. Sanoin, että tule meidän vaunulle, niin voit katsella sitä vaunun takaikkunasta, jos ei ole pilviä.
Kutturassa päin kaivava nuori mies sanoi, ettei hänkään ole sitä nähnyt. Hän oli viime yönä kyllä katsellut revontulia, mutta Marssia ei huomannut. Ei tuntunut tietävän koko planeetasta mitään. Kutsuin senkin vaunulle.
Jatkoimme matkaa kohti Ivaloa. Kaunispään kohdalla alkoi Volvosta kuulua kumeaa ujellusta. Välillä se oli hiljaa ja taas ujelsi. Matti pysäsi levitykselle ja avasi nokkapeltin. Sieltä kuului kova lurina, aivan kuin joku olis kussut veteen. Matti avasi vähän paisuntasäiliön korkkia ja se vasta sihisi. Oli kaamee paine. Neste siinä säiliössä oli melkein loppunut. Kun lähdimme liikkeelle niin pakoputkesta tuli paksu, iso pilvi ja sisällä haisi ikkunanpesuaine.
Ajoimme Ivalon Autotarvike liikkeestä kysymään ja ne neuvoivat Ivalon Auto- ja Konekorjaamolle. Neljä ukkoa sitä tutki päät yhdessä ja tulivat siihen tulokseen, että siitä on mennyt kannen tiiviste. Sanoivat, että voi hajota vaikka mitä, jos sillä nyt ajaa ja että vaunu kyllä jää vetämättä. Heidän pitää tilata Rovaniemeltä osat ja vie ainakin perjantaihin, voi viedä maanantaihinkin. Sinne se Volvo sitten jäi.
Juuri kun olimme päässeet korjaamolle, Matin puhelin soi. Parin minuutin päästä se soi taas ja minä vastasin. Maili siellä nauroi, että sitä sitten ollaan autokorjaamolla. Sanoin, että mistä sinä sen tiedät ja meinasin sanoa, että ei tämän paikan nimi sellainen ole, kun huomasin että se pelleilee. Vyyryläinen oli se joka soitti Matille ja oli heti soittanut Mailille ja kysynyt, että oletko pohjoisesta mitään kuullut. Maili siihen, että ei nyt tiedä mitään uutta. Vyyryläinen siihen, että hänpä tietää. Ne on autokorjaamolla. Volvo on hajonnut. Kyllä tieto voi joskus kulkea nopeastikin.
Kysyin moneen kertaan, että missä täällä Ivalossa on autovuokraamo. Äijät oli metkan näköisiä, eikä kukaan vastannut. Kun ne seuraavan kerran tulivat ulos, sanoin että tiedän täällä olevan monta vuokraamoa, mutta neuvokaa nyt mihin kannattais mennä. Ei vieläkään vastausta. Sitten sanoin, että neuvokaa edes mihin päin pitää lähteä kävelemään, että vuokraamon löytäis. Viimein yksi äijistä varovasti sanoi, että kävisikö se, että vuokraisitte heiltä vanhan nelivetoisen Toyotan. Kyllähän se meille sopi. Hinta 20 euroa päivä. Hinta tuntui kovalta, mutta kaikki päivittelee, että saitte sen tosi halvalla vuokraamoon verrattuna.
Olen toista viikkoa hokenut Matille, että Volvossa on outo ääni. Ei se ole mun puheitani ottanut kuuleviin korviinsa. On vain sanonut, että se johtuu siitä ja siitä. Taisi kuitenkin antaa varoituksia, että jotakin on vialla.
Ostimme Viljolle filttitossut 60-v lahjaksi. Käytiin kaupassa ja Matti teetti kuvia. Kaunispäällä syötiin huiputusta ja kioskille ei enää ehditty kahville. Ne ei tunnista meidän kulkua, kun on outo auto.
Matti sanoi, että Viljo oli taas kutsunut illalla klo 18.30-19 meidät saunomaan. Oli sanonut, että saunotaan vähän aikaisemmin, ettei olis niin pimeä. Kiire meille tuli, mutta oltiin perillä klo 19. Viljoa ei missään, eikä Nallea. Savua ei tullut saunan eikä linja auton Jotulin piipusta. Oltais alettu niitä hakemaan, mutta kun autokin oli poissa, niin lähdimme takaisin vaunulle ja kyttäsimme liikennettä tiellä. Oli vähän rauhaton olo kun ei tiedä, mitä on tapahtunut. Klo 20.45. meni Viljo avolavallaan kotiin päin. Kyllä helpotti.
Voi olla, että Matti on käsittänyt päivän väärin tai Viljolle on tullut esteitä. Se kuullaan huomenna. Pääasia, ettei mitään vahinkoa ole sattunut. En ollut kutsua kuulemassa, vaan katsomassa kioskin väen vaunua. Oli se hieno vaunu. Ei sen kyljessä turhaan lue LUKSUS: Se on saksalainen ja tosi iso. Kaapistot muistutti Marsellon keittiökaappeja, mutta ne olivat aika siroja. Tila oli käytetty kaikki hyväksi, mutta tukkoista siellä ei ollut. Toinen vaunu, jossa Annelin sisko Eila asui kesällä on Solifer. Valoisa ja tilava sekin, mutta ei sitä laatua kuin Annelin ja Voitton vaunu.
Illalla tuli naapurivaunun pariskunta lenkiltä ja sanoivat, että meidän auto näytti kovin oudolta. Juteltiin pitkään ja lupasin kysyä Makelta, mitenkä hän pääsee Kauppa- ja Teollisuusministeriön sivuille. Ne sanoivat, että he ei osaa eikä heidän nuoretkaan ole onnistuneet. Heillä on ollut Sotajoella valtaus 8 vuotta. Se meni karessiin ja heille oli sanottu, että sitä voi hakea uudelleen pari kuukautta ennen kun kaksi vuotta tulee täyteen. Valtaus meni karessiin syksyllä ja kun he keväällä tulivat sitä siivoamaan, niin siellä oli jo uusi kaivaja. Mies oli soittanut Savolaiselle, että mitenkä tälläistä voidaan tehdä. Savolainen oli sanonut, että silloinen johtaja oli aika lepsu tällaisissa asioissa, mutta uusi ei tällaistä siedä.
Kullankaivajain Liittoonkin hän oli ottanut yhteyttä. Nyt hän ei ole aikeissa hankkia uutta valtausta. Imuroinutkin hän on joskus. Nyt vesilupa, jonka joutuu hankkimaan jos imuroi, maksaa 5000 mk.
Sotajoki on tunnetusti kova tulvimaan. Jonain vuonna vesi oli noussut todella ylös. Hän tiesi tulvan tekemistä tuhoista ja oli rakentanut saunan rinteelle. Oli päätellyt, että siihen tulva ei nouse, kun muurahaisilla oli sillä korkeudella pesä ja ne ovat sentään ollet täällä paljon kauemman kuin me. Hän oli asiasta niin varma, että jätti saunaan talveksi pumput ja paljon muuta tavaraa. Keväällä tulva oli kuitenkin noussut saunalle ja vesi oli tehnyt tuhojaan, vaikka sauna pysyikin paikoillaan. Myönsi kuitenkin, että silloinkaan vesi ei aivan muurahaispesään asti yltänyt. Tiesivät sittenkin paremmin kuin hän.
Taas yöllä kytättiin Marssia. Klo 24 tuli Voitto autolla katsomaan, että miltä se Mars täältä oikein näyttää. Myönsi kyllä, että punaisempi se on kuin Pahaojantien mäeltä. Sanoi, että lähdetäänpä hänen lämpimällä autollaan katsomaan niin näette eron. Taisi olla muitakin Marssin katsojia liikkeellä. Autot liikkuivat tosi hiljaa ja pysäilivät tien vieriin. Pahaojantiellä liikkui taksikin. Se varmaan oli tuomassa Parfyymipolun nuuskijoita ”kotiinsa”.
Voi veljet, että Mars oli mäeltä upea. Ei todellakaan niin punainen kuin Sotajoelta katsottuna, mutta paljon isompi. Toisinaan se oli kuin suuri keltainen, loistava sudenkorento. Voittolla oli hieno kiikari. Se suurentaa 40 kertaiseksi, mutta vain 10-15 kertaisella suurennoksella voi käsivaralta katsoa, kun muuten alkoi kuva vapista. Kyllä nyt riita meni puoliksi. Täällä Mars on suurempi ja kellertävä. Sotajoella taas pienempi ja todella punainen. Voitto toi meidät takaisin vaunulle.
On jäänyt kertomatta, että eilen kun tulimme Kahvasta, meitä vastaan tuli Harriojan jälkeen nousevalla mäellä auto. Matti ajoi sivuun ja autosta näkyi maailman karvaisin ja melkein maailman hymyilevin äijän naama. Kun sen näki, ei voinut olla hymyilemättä itsekin. Aamulla Anneli oli jutellut Matille, että Viljo oli käynyt Ivalossa ja tuonut itselleen, heille ja Eetulle juustoleipää. Eetu kovin tykkää siitä ja oli saanut oikein oman paketin. Vähän ennen sulkemisaikaa hän ja Viljo olivat kahvilassa sitä syöneet ja Eetun paketti oli pöydällä. Sama karvanaama, joka meille hymyili, oli ympäri päissään tullut kahville. Oli juonut kahvinsa ja kohteliaasti vienyt kaikilta pöydiltä astiat tiskille. Anneli oli tyytyväinen avusta ja ukko lähti. Vasta hetken päästä oli huomattu, että ukko oli pöllinyt Eetun juustopaketin. Annelia harmitti niin, että antoi äijälle nimeksi Kuukkeli. Siltäkin nappaaminen kyllä onnistuu, kun on ruuasta kysymys. Kai ukko halusi varmistaa, että aamulla on huikopalaa.
Tänään illansuussa alkoi etelästä seilailla pilviä. Ilma lämpenee, mutta sieltä tulee myös sadetta.
Klo 1.30 on ulkolämpö -4 astetta. Sotajoki kohisee voimakkaasti. Olen aika väsynyt. Vahingoista huolimatta on ollut hyvä päivä. Keitän puuron ja menen maata.
Hyvät yöt.

Keskiviikko 3.9.2003 Klo 11, +4 astetta. Taivas umpipilvessä ja sataa. Pilvet tulevat etelästä ja sade ei lopu, ennen kuin tuulen suunta muuttuu.
Matti tuli kioskilta ja meille tuli kiire. Voitto oli kysynyt, lähdettäiskö hänen kanssa Ivaloon. Matti oli sanonut, että meillä kyllä on yksi kaasupullo tyhjänä. Voitto inhoaa Ivalon reissuja ja ottaa mielellään kavereita mukaansa. Heräsin klo 11 ja Voitto tulee meitä hakemaan klo 12.
Viljo oli sanonut, että hän oli illalla Siivosella syömässä ja oli jättänyt kioskille meille viestin, että menkää vain edeltä ja alkakaa lämmittää saunaa. Ja että menkää sisälle ja auton perällä on ruokaa, jos on nälkä. Kioski oli jo kiinni kun tulimme sen ohi, eikä Anneli ja Voitto tiennyt meidän edes tulleen, kun eivät nähneet Volvoa. Nyt oli tullut määräys, että tänään on sauna lämmin klo 17-18.
Voittokin oli herännyt kahville ennen, kuin Matti ja Viljo lähtivät kioskilta ja Anneli oli silloin vasta kuullut, että yöllä on oltu Mars planeettaa katsomassa. Hän oli nukkunut, eikä kuullut Voitton lähtevän. Oli vähän moittien sanonut, että sitä sitten vain yöllä kuljetaan kyttäämässä Marssia. Siihen Voitto oli vastannut, että olisit kiitollinen, kun ei katseltu Veenusta. Viljo oli meinannut tikahtua nauruun.
Voitto tuli Letukallaan vaunulle tasan klo 12. Voi veljet, että se auto on sisustettu upeesti. Siellä vois vaikka asua. Etupenkit on päällystetty punaisella sametilla tai plyysillä. Kun niihin istui, oli kuin linnunpesässä. Korvallisten mukien paikat oli etupenkkien välisessä pöydässä ja säleverhot ikkunoissa. Takapenkit oli samalla aineella päällystetty ja sielläkin oli mukien paikoilla varustettu pöytä. Kaikki paikat viimeistelty loppuun asti. Voitto kävi Metsähallituksessa, pankissa, huoltamolla, kaupassa ja Essolla käytiin kahvilla ja sitten kotiin. Näin kasetin, jonka kannessa luki ”Palsin valssi”. Voitto innostui, että täälläkö se on. Kertoi että Korhosen aikana oli joku Tamperelainen muusikko porukka tehnyt Palsin valssin ja muitakin lapinaiheisia lauluja. Kasetti laitettiin soimaan, mutta kun valssi alkoi, Voitto pysäytti mankan ja sanoi, että tämä kuunnellaan vasta tunturin laella. Kaunispäällä pysättiin levitykselle ja Voitto käänsi auton nokan Palsille päin ja valssi laitettiin soimaan. Hienot, aivan Palsille sopivat sanat ja hyvä musiikin sävy siinä oli. Voitto kertoi, että kun he lähtivät Palsilta, hän istui kannolla ja tippa silmässä kuunteli valssia. Saimme kasetin mukaamme, että voimme äänittää sen meillekin. Lähetämme sen takaisin tai tuomme ensi kesänä.
Vaunulla oltiin klo 15.30. Kiireesti keitin perunat ja paistoin kalaa. Kioskille ruokakahville ja sieltä suoraan Viljon työ saunomaan. Koko ajan on hiljakseen satanut.
Viljo oli saunassa ja odottelimme ulkona Nallen kanssa. Tietä pitkin tuli iso valkoinen avolava auto ja kääntyi siltarummun jälkeen metsätielle. Kerroimme Viljolle ja se sanoi, ettei hän sellaista autoa ole ennen nähnyt, eikä sinne pitäis kellään olla mitään asiaa. Auto tuli takaisin ja ajoi pois pysähtymättä juttelemaan, eikä edes tervehditty. Viljo sanoi, että pitää hakea pyssy autosta sisälle. Viljolla on kaikenlaisia koneita pihassa paljon. Ne on niin isoja, ettei niitä edes piiloon saa.
Saunoimme oikein kunnolla ja Viljo keitti kahvit ja tarjosi Matille rommipaukut. Juttua riitti klo 22:een asti. Se on kiertänyt rekkakuskina koko Suomen ja Porissakin käynyt useita kertoja. Porissa kyllä tuli toimeen, mutta kun hän meni Rauman Hankkialle, siellä puheesta ei ymmärtänyt sanaakaan. Kun ne hidasti puhettaan, niin asiat jotenkuten selvisi. Kertoi, että kun öisin kulkee, niin nakkikioskilla usein ruokaillaan. Jyväskylässä oli joku porukka hakannut hengiltä hänelle tutun rekkakuskin. Hänellä oli joku kaveri mukana seuramiehenä ja he nytkin pysäsivät kioskille syömään. Hän osti ruokansa ja jäi vielä ostamaan maitoa mukaan, kun paikalle tuli kolme jätkää ja ne alkoivat häntä tönimään. Hän komautti kaksi heti maahan ja yksi luikki yli kaiteen pakoon.
Voitto joskus jutteli, että Viljolla on kauheet voimat ja että se on ilmiömäisen nopea. Kuormat rekkoihin tehtiin käsipelillä, eikä silloin ohjaustehostimiakaan ollut. Se on joskus harjoitellut monta vuotta ja pystyi lyömään kämmen sivulla tiilen poikki. Viljo on suht lyhyt mies ja jätkät kai ajatteli, että tuota on kiva pelotella.
Viljon kaveri oli syöksynyt autoon, eikä uskaltanut tulla enää ulos. Hän vei ruuan kaverille ja meni ostamaan itselleen uutta ja ”siivoamaan” jälkensä. Hän oli puseron kauluksesta vetänyt ne pois kioskin terassilta ja ne alkoivat aukoa silmiään ja yrittivät pystyyn kuin vastasyntyneet vasikat. Myyjä ei soittanut edes poliiseja paikalle. Oli kai tyytyväinen kun häiriköt saatiin ojennukseen. Se pakoon luikkinut kaveri oli nähnyt rekan ovessa lukevan Sodankylä ja huudellut kaukaa, että saatanan lappalainen. Hän oli käskenyt pitää suunsa kiinni ja huolehtia kavereistaan.
Toisella kertaa hän oli kioskijonossa, nyt Sodankylässä. Seisottiin rauhassa ja odoteltiin vuoroaan. Joku tönäisi häntä takaapäin. Hän kääntyi ja takana seisoi joku nainen. Kului hetki ja taas tönäistiin. Hän siirtyi vähän eteenpäin ja ihmetteli, miksi se tönii. Hetkenpäästä tuli taas tönäisy. Häneltä paloi päreet ja hän haukkui sen naisen. Se vain katseli häntä ihmeissään. Taas tönäistiin ja hän katsoikin taakseen toiselta puolelta. Siellä seisoi ison kokoinen, Jaska-niminen juoppo mies. Sillä oli jo pitkään ollut tapana pelotella ihmisiä iltaisin. Se oli tehnyt nyrkkeilyasennon ja huusi että 120 kg nousee puhtaasti. Viljo oli sanonut, että minä olen nostellut vain ”turskalimppuja" ja tomautanut sitä otsaan. Jaska oikesi heti maahan. Myyjä soitti poliisit ja ne sanoi, että hyvä on, että joku laittoi Jaskan aisoihin.
”Turskalimppu” on 45 kg painava jäädytetty Turskamöykky, joita hän ajoi Norjasta Suomeen turkistarhoille. Käsipelillä ne kannettiin rekkaan ja perillä taas pois. On se ollut kovaa harjoitusta. Nykyään hän harjoittaa leikattua kättä nostamalla 2 kg painoa 10 min. päivässä. Kesällä ei kaivuun lisäksi tarvitse kuntoilla.
Keväällä hän tulee jo ennen kioskin väkeä tänne ja viimesyksynä hän lähti vasta 9. lokakuuta kotiin Sodankylään.
Joskus ennen kolaria Viljo oli tullut pääsiäisenä valtaukselleen. Suo-ojan molemmin puolin nousee Palsiin verrattuna pienet rinteet. Hän oli suksilla lasketellut vuoroon molempia rinteitä kuin mielipuoli. Kun väsyi, keitti kahvit. Hakkasi ojasta jäätä hakulla ja kangella ja huuhtoi kultaa. Sai pari hengetöntä ja oli ylen tyytyväinen.
Toisella reissulla hän oli autossa sisällä ja ulkoa kuului puhetta. Siellä hiihti nainen ja mies. Mies veti perässään pulkkaa jossa oli lapsi. Hän meni ulos ja ne tuli lähemmäksi. Jotulin piipusta tuli savua ja siksi ne olivat tulleet katsomaan. Hän käski ne kahville ja ne todella ihmetteli, että mitenkä hän pärjää täällä talvipakkasilla. Hän selvitti, että hän on vain lomalla, ei asu koko talvea.
Voitton neuvosta Matti vei Viljolle Sixpäkin Legendaa. Ei sille vieraanvaraisuudessa kukaan pärjää. Sanoi, että saunaan voi tulla vaikka joka päivä ja lämmittää itse jos hän ei ole kotona. Se oli ostanut Annelilta piirakoita ja kinkkuvoileipiä ja haki sitten ison palan suolattua poronlihaa ja antoi sen minulle. Oli jo hämärä kun lähdimme. Toivottavasti se haki sen pyssyn sisälle.
Vaunun lämmitys ei mennyt päälle ja aloimme tutkia sulakkeita. Yksi sulake lähellä akkuja oli rikki. Se vaihdettiin ja taas vaunu lämpesi. Voitton pumpulta haimme pimeässä vettä. Molemmilla oli taskulamput.Sade on loppunut. 
Vain harvoin vähän piskottelee. Huomenna syömme suolaporoa ja perunoita.Klo 1.30 ulkolämpö +7 astetta. Ei sada. Puuron keitto ja nukkumaan.Hyvää yötä.

Alkuun

"Nalleko se siinä"

Torstai 4.9.2003 Klo 11, +7 astetta. Lämmin, kirkas auringon paiste.
Matti on jo käynyt kioskilla ja Viljokin oli ollut. Nyt minunkin pitää sinne mennä ja kysyä Voittolta, että miksi lämmitys menee liian hitaasti päälle. Voitto sanoi heti, että pitäis mitata akkujen happoprosentti. Hänellä on sellainen mittari ja lupasi tulla katsomaan.
Kioskilla oli joku todella iäkäs pariskunta. Ovat 45 vuotta käyneet lapissa kaksi kertaa vuodessa. Kyselivät kovin valtauksista. Iloisia olivat ja tykkäsivät kovin Annelin leivonnaisista ja kahvista, niin kuin kaikki muutkin.
Kioskille tuli myös yksi Maggan nuoripari, joilla on pieni tyttö. Joskus aikaisemmin Voitto sanoi, että niiden tytöllä on silmät kuin sarkanapit. Niin ne olikin. Isot ja melkein mustat.
Jouduimme hetken odottelemaan lähtöä kun satoi kaatamalla. Soili ja Pirjo Kultarotkosta tulivat myös kahville. Ihmettelivät meidän autoa. Sanoimme, ettemme lähde sillä Palsille, ettei se hajoa. Soili sanoi, että ei sen väliä vaikka ruostuneet kohdat pois tippuiskin. Ne itse ajaa ruostuneella Hiacella ja sanoi, että hänenkin autostaan tipahtelee isommissa kuopissa ruostuneemmat palat pois ja että sehän on vain hyvä. Hän on maksanut siitä vain 10 000 mk. Nekin kutsuivat heille saunomaan. Ei täällä tarvitsis likaisena olla. Saunakutsuja kyllä riittää.
Voitto tuli vaunulle ja aurinko paistoi kuin keskikesällä. Sillä oli otsalle laitettava suurennuslaite. Saimme katsoa sillä meidän vaunun hehkutulpan lankaa. Siinä oli pieniä mustia nokipalloja. Voitto putsasi ne varovasti neulan kärjellä pois. Lanka kuulemma katkeaa todella helposti ja sen jälkeen tulppaa ei voi käyttää. Sitten se mittasi akkujen happopitoisuuden. Yhdessä kennossa oikeanpuoleisessa akussa oli happoa vain pieni osa siitä mitä pitäis olla. Ei ihme, että näytössä on niin usein keltainen valo. Viallinen akku poistettiin ja kokeiltiin lämmitystä. Se syttyi alta kahden sekunnin. Niin sen pitäiskin.
Pesin puseroni ja pikkuhousut ja virutin ne jokirannassa. Kädet meinas jäätyä. Enää ei huuhtomisesta tulis mitään.
Klo 17. Taas paistaa aurinko. Tällä alueella on nyt yksi asuntovaunu ja 2 asuntoautoa tuolla perällä. Meistä tielle päin on tullut takaisin täällä jo kerran käynyt asuntoauto. Niillä on iso musta snautseri. Se juoksee vapaana, mutta ei lähde kauaksi.
Tiskasin ja lähdimme kävellen mäelle soittamaan. Mailille soitin, mutta hän oli töissä. Matkalla tuli väkeä vastaan ja saimme kuulla, että tällä alueella kokoontuu Hymereiden klubi. He kokoontuvat täällä joka syksy samaan aikaan. Viimevuonna heitä oli 18 ja nyt odotetaan ainakin kymmentä autoa ja vaunua. Kutsuivat kovin meitäkin porukkaan mukaan. Joku mies heidän porukasta oli sanonut että Eriba Nova on Hymerin tehtaan tekemä vaunu. Ei kuulemma tarvitse kuulua Caravaanareihin. Heillä ei jäsenkirjoja kysellä. On kiva nähdä paljonko niitä tulee.
Päivällä kuulimme Viljolta ja Voittolta, että on myynnissä varta vasten aurinko paneleihin tarkoitettuja akkuja. Ne lataa paremmin ja antaa virtaa tasaisemmin kuin meidän tavalliset akut. Voi helvetti, ettei Akkupojissa kukaan sanonut, että sellaisiakin on vaikka sanoimme, että akut tulee aurinko panelin perään. Täytyy huomenna ottaa selville saako niitä täältä.
Viljo taas jutteli, että kun hän oli pikkupoika, he otti kaverin kanssa isonveljen haitarin ja yhdessä koittivat mitenkä pitkäksi se venyy. Sängynpäällä he sitä venytti ja siitä katkesi palkeet. Isoveli tuli savotasta ja hänen oli sanottava mitä on tullut tehtyä. Housut laskettiin kinttuihin ja maksun aika koitti.
Toinen juttu oli, kun kaksi äijää oli lähtenyt Porttipahdalle laskemaan verkkoja. Niillä oli sellainen vene, joka oli keskeltä poikki ja sen sai erikoisilla ruuveilla laitettua yhteen. Ruuvaaja oli laiskan puoleinen ja oli jättänyt ruuvit löysälle. Mentiin veneeseen ja toinen nyppäsi perämoottorin käyntiin. Vesi ryöpsähti saumasta veneeseen ja samassa vene oli pohjassa ja äijät istui kainaloitaan myöten vedessä. Moottorin käynnistäjä oli ollut niin hämmästynyt, että istui vain paikallaan ja sai vihdoin kysyttyä, että mitä nyt tapahtui. Sillä kertaa jäi verkot laskematta.
Voitto jutteli aiemmin, että ennen onnettomuutta Viljo on ollut aika hurja tyyppi. Joku oli kertonut, että hän osui joskus paikalle, kun Viljo mukiloi kahta miestä samaan aikaan. Hän oli mennyt väliin ja saanut lankusta päähänsä. Poliisit vei heidät kaikki, mutta hän ja Viljo pääsi pois ja ne kaksi jätettiin säilöön.
Illalla, sulkemisajan jälkeen istuimme kioskin terassilla juttelemassa ja ohiajavissa autoissa luultiin, että kioski on vielä auki. Muut lähtivät kiltisti pois, mutta yhtä miestä harmitti niin paljon, kun ei saanut kahvia, että sanoi Voitolle että ”sinä se vaan täällä kusetat ihmisiä.” Voitto vastasi, että kyllä ne on osanneet itsekin kusta.
Kioskin vessassa on hieno alapesu laite. Ne on ottanut suihkupullon sisältä letkun pois ja pullon kyljessä lukee, että ”toimii alassuin”. Hieno keksintö kesällä, mutta nyt vesi on liian kylmää. Sellainen pitäis tehdä Kahvaankin.
Klo 23 ulkolämpö vain -1 aste. Vaunun lämmitys ei toimi yhdellä akulla. Se meni punaiselle jo alkuillasta. Upea revontulikaari loimottaa taivaalla. Klo 0.30 on vaunussa todella kylmä. Kädet palelee kun kirjoittaa. Klo 2 ulkona -2 astetta, edelleen akku punaisella. Minkäs sille teet. Pidin vähänaikaa kaasuhellaa päällä. Voihan paskat.
Hyvää yötä kuitenkin.  

Perjantai 5.9.2003 Klo 11, +7 astetta. Paksuja pilviä kiertelee taivaalla ja välillä aurinko lämmittää hienosti vaunua.
Matti taas kioskireissulla. Sinne oli tullut pienissä erissä linja-autollinen porukkaa. Anneli oli ollut tyytyväinen. Kuuden hengen ryhmä oli yöpynyt Harriojan törmällä ja loput pienissä ryhmissä pitkin metsää.
Mun aamupuuroni jälkeen käytiin taas kioskilla ja sitten lähdettiin nelostielle päin. Matti soitti autokorjaamoon. Ei häävejä uutisia. Kannen tiiviste oli tullut ja kun sitä alettiin vaihtamaa, huomattiin että kansikin on vioittunut ja nyt sekin pitää lähettää Rovaniemelle hiottavaksi. Soittaa voi vasta keskiviikkona josko kansi olis tullut takaisin.
Ostimme uuden akun hajonneen tilalle. Aurinkopanelin akkuja ei ollut.
Matti osti kerraston ja minä kahdet pikkuhousut. Mieluisaa college puseroa en löytänyt mistään kaupasta. Oli vain villapaitoja. Pitää kai vielä pestä pyykkiä. Lupasivat onneksi kaunista ilmaa. Kaunispäällä syötiin ja sitten taas kioskille. Voitto ja Viljo olivat tapansa mukaan paikalla. Viljo kutsui taas saunomaan. Nyt ei ollut mitään tuliaisia ja veimme paketin Havin kynttilöitä. Saunan jälkeen oli kahvit ja sitten syötiin Viljon poronlihasta keittämää lihasoppaa. Sitä lihaa oli keitetty 3 tuntia. Liemi oli aivan kirkasta ja soppa hyvää.
Oikein hävettää ottaa tarjoilua vastaan, kun ei tiedä mitä veis tilalle. Viljo ei viinastakaan välitä. Se kertoi, että hänellä oli joskus autona ”riisipussi” ja joku pakettiauto ajoi sen perään. Pakettiautoon ei tullut mitään, mutta hänen autonsa pyörähti ympäri, nokka tulosuuntaan. Hän ihmetteli, kun maisema oli niin oudon näköinen. Viimein hän huomasi, että hänellä ei ollut silmälaseja. Ne oli lentäneet hänen päästään takaikkunalle ja olivat aivan eheät. Matti kutsui Viljon ja Nallen huomenna kylään. Lupasivat tulla.
Jutut kioskilla alkaa käydä vähän roisiksi. Voitto jutteli, että jollain kunnanlääkärillä oli hieno parta ja se oli siitä kovin ylpeä. Kyseli potilailtaan partaansa sivellen, että ”eikö olekin upea parta.” Iäkäs nainen oli vastannut että ”Tuollaisen läpi minä olen kussut jo yli 70 vuotta.”
Klo 23.30 lämmitys pelaa hyvin. Tällä alueella on 6-7 Hymeriä. Ne ovat tuolla perällä ja niillä on komea nuotio. Lehdessä on iso kuva siitä pariskunnasta, jonka kanssa juttelimme aiemmin kioskilla. Juttua en ole vielä lukenut. Klo 1.30 ulkolämpö +6 astetta. Puolipilvistä ja otava näkyy vaunun ovelta.
Hyvät yöt.  

Lauantai. 6. 9.20 03. Klo 11, +12 astetta. Aurinko paistaa.
Matti on noussut aikaisemmin ja lämmittänyt vaunun. Kioski on tänään kiinni. Hymereitä tulee lisää.
Aamutoimien jälkeen lähdimme Saariselälle kauppaan. Ostin pikkuputiikista hienon collegen. On vaikea saada enää pyykkiä kuivaksi. Silti pesin aamulla kaksi päälipuseroa, sukkahousuja ja teepaidan. Pyykkinaru laitettiin rantaan, että siihen paistais aurinko ja siihen jopa vähän tuuli.
Väkeä on Saariselällä kuin markkinoilla. Ruskaa ei ole kuin vähän, mutta turisteja senkin edestä. Kuukkelista haettiin ruokavärkit ja juotiin kahvit. Seijalta tuli viesti, että ”muistakaa ottaa mokrantit mukaan kun tulette kotiin.”
On outoa ajaa kioskin ohi, kun siellä on niin paljon vietetty aikaa. Vaunulla paistoin pihvejä ja perunoita. Ananasrenkaat pihvien päälle ja hyvää oli. Otettiin ruokalepo ja kun noustiin, niin molemmilla oli puhku ja paha olo. En itseäni ihmettele, mutta kun se on Matillakin. Mistähän mahtaa johtua.
Aurinko paistaa täydeltä terältä ja vaunun joen puoleisella seinustalla on hieno istuskella etuteltan tuoleissa. Ulkolämpö varjossa +17 astetta.
Hymereitä saapuu lisää ja kaikki ajaa aivan alueen perälle. Meistä tielle päin on tullut iäkäs pariskunta vanhan koiransa kanssa. Ne kulkee aina jonossa. Edellä pitkä ukko, sitten vanha koira ja perässä muija. Kaikki katsovat suoraan eteensä ja ovat totisia. Niillä on maasturi ja Soliferin vaunu.
Kun istuimme ulkona, aivan vaunun eteen ajoi nuoripari pitkänmallisessa Volkkari pakettiautossa. Nainen huuteli päivää ja kysyi, voiko tänne jäädä. Hän oli ajanut 17 tuntia Vaasasta tänne. Välillä oli 3 tuntia nukkunut. Mies oli loukannut selkänsä ja maannut koko matkan auton takaosassa. Aikovat silti lähteä vaeltamaan. Niillä oli Hammastunturin kartta ja kyselivät kämpistä. Ovat paljon vaeltaneet Lapissa, mutta tällä seudulla eivät ole ennen olleet. Halusivat nähdä upeita maisemia. Käskin mennä Palsille. Olivat aivan hölmöinä kun kuulivat, että kaivamme siellä kultaa. Matti näytti putkea ja minä annoin niille yöksi lainaan paremman kartan kämpistä ja näytimme vielä valtauskarttaa. Sanoivat, että heille aukesi aivan uusi maailma.
Käytiin sillalta ottamassa kuvat asuntoauto ryhmästä.
Pyykit kuivuivat ja naru otettiin pois, ettei porot jää sarvistaan siihen kiinni.
Toimme ämpärillä viimeiset perät rännistä tänne, kun lumisateessa ei kukaan voinut vaskata. Otin muutaman kourallisen ämpäristä vaskooliin ja vaunun rappu oli hyvä vaskauspalli. Kun vaskasin rannassa, Matti mäikkäsi, ettei sellaista voi tehdä, kun joku voi nähdä. Vaskasin isommat sannat pois ja kun hippuja alkoi näkyä, selän takaa sateli ohjeita ja oli kova huuto, että tuolla tavalla hukkaat ne kaikki. Otin yhden hipun putkeen ja useita granuja ja luovutin vaskauspaikan Matille. Enää homma ei ollutkaan noloa, kun alkoi kultaa näkyä. Matti vaskasi loput ja noukki hiput viimeistä myöten putkeen. Oli kiva kun pitkästä aikaa sai illalla tehdä putsaushommia vaunussa.
Ilma viileni niin, että klo 22 oli ulkona vain +4 astetta. Onkohan noilla Vaasalaisilla autossaan mitään lämmitystä. Toivottavasti miehen selkä paranee. Illalla ne kyllä liikuivat ulkona. Hymereiden porukka istuu ison nuotion ympärillä tuolla perällä ja hauskaa kuuluu olevan, sanoi Matti, kun tuli veden haku reissulta. Jos sieltä mökää kuuluis, niin joen kohina kyllä sen peittää.
Tuo pakettiauton nainen sanoi, että aina ihmetellään miksi te sinne lappiin menette. Sanovat, että onhan Vaasassakin metsiä, missä kulkea. Kerran he sitten lähtivät siellä vaellukselle. Sai puskea rinkka selässä puista riippuvien risukkojen läpi ja maa on kostean sammaleen peittämää kivikkoa. Täällä metsät ja maa ovat selkeitä ja aluskasvillisuus lyhyttä. Näkymä ja tunnelma avara ja kaunis.
Klo 23.30 Vielä näkyy porukkaa nuotiolla ja pientä pulinaa kuuluu, sanoi Matti, kun kävi ulkona. Ulkolämpö edelleen +4 astetta.
Hyvät yöt.  

Sunnuntai 7.9.2003 Klo 11, +12. astetta. Kirkas auringonpaiste. Tuulee etelästä ja silti taivas puhtaan sininen. Taitaa olla maailman kirjat sekaisin.
Pitäis pestä pyykkiä kun kerrankin sen sais kuivaksi, mutta pyykkipussi on Volvossa ja Volvo korjaamolla Ivalossa. Matti tuli kioskilta aamukahvilta ja sanoi, että Laanilassa Kaisa pitää kaksi päivää kestävät kesäkauden päättäjäiset. Eilen oli jo mm. vaskauskilpailut. Tunturit olivat poikenneet kahvilla ja Sulo oli sanonut, että ”Jättivät perkeleet mun toiseksi.” Oululainen kultaseppä Janne Kannisto, joka tekee Lapin kullasta ja ihmisten itse löytämistä kivistä koruja, oli löytänyt kilpailussa melkein grammasen hipun. Sorakasassa oli ollut useita 0,3-0,6 g hippuja.
Klo 18 kun olimme kioskilla iltakahvilla, niin Kannisto oli myös siellä. Oli hakemassa Annelilta takaisin myymättä jääneitä korujaan, kun kioski pian suljetaan. Viljokin oli paikalla ja tuli puhe Matin löytämästä savukvartsi kiteestä. Matti ei ikinä olis ilman Viljoa lähtenyt sitä vaunulta hakemaan, mutta Viljo sanoi Kannistolle, että kai sinä odotat ja Matille, että mene nyt jo. Matti haki kiven ja Kannisto katsoi sitä päin aurinkoa. Sanoi, että on harvinaisen eheä ja kuultava kide ja että se on jopa suuri. Olen pitänyt sitä pienenä. Se on noin 2 senttiä pitkä ja paksun lyijykynän muotoinen. Kanniston mielestä se kannattaa hioa viistohionnalla, mutta ensin hän katsoo liikkeessä sen kunnon jollain koneella, jolla näkee kiven sisään. Se sanoi, että siitä saa upean, jopa arvokkaan kaulakorun. Kysyin, että saisko siitä korvikset, se vastasi, että jos sen voi kokonaisena hioa, niin tälläistä kiveä ei kannattais pienemmäksi rikkoa. Jos siitä löytyy varjostuma tai särö, niin sitten kannattaa tehdä korvikset. Kanniston liikkeen nimi on Kurun Koru. Sinne se kivi lähti ja tulee jouluksi meille postissa jälkivaatimuksella. Sillä on myös kullan leimaus oikeudet. Hinta on noin satasen. Hän laittaa siihen tarvittavan kullan, kun meillä ei niin paljon kultaa ole. Viljo oli tyytyväinen, kun asia oli hoidettu. Sanoi, ettei enää tarvitse pähkäillä onko se ja mikä se on.
Viljo polttaa ensiviikolla tervaa. Sillä on iso kasa tervaskantoja ja tänään siltä suunnalta on kuulunut moottorin ääntä. Kannot sahataan noin 15 sentiä pitkiksi laatoiksi. Laatat hakataan jollain koneella kahden sentin paksuiksi suikaleiksi. Suikaleet ladotaan tynnyriin niin piukkaan, ettei ne putoa vaikka tynnyri käännetään alassuin. Kiiloja siinä hommassa kuluu paljon. Viljo sanoi, että hän on sen verran koulutettu, että tässäkin hommassa hänellä on istumatyö. Hän istuu pölkyllä ja siirtää kantoa aina 15 senttiä eteenpäin kun toiset sen on sahannut.
Ajettiin kioskilta Kutturantien telemäelle. Laitettiin kaikille viestit, että kivi on löytynyt ja että se jo menikin. Anita ja Seijan Make soitti. Molemmat kivi-ihmisiä. Kävelin mäeltä vaunulle, että sain vähän liikuntaa.
Vaunuja ja autoja on alueella ainakin 15. Vaasalainen nuoripari lähti päivällä kohti Palsia. Sanoin, että voivat tehdä nuotion meidän leiripaikalle ja oleilla siinä jos miehen selkä ei kestä kulkemista. Jalo on eilen mennyt Palsille, mutta Aatua ei ole näkynyt.
Illalla siivosimme vaunun. Matti seisoi tuolilla ja riiputti mattoja ja minä hakkasin ja harjasin ne. Vaunun lattiaa en harjaa, vaan otan kostealla rievulla pölyn ja roskat pois. Teimme täällä eka kerran nuotio ja grillasimme makkaraa ja leipää. Nyt klo 22 on ulkona melko pimeää. Vähän on taivaalle kertynyt pilviä. Vaunujen ja asuntoautojen edessä palaa ulkotulia. Kaunis näky. Taivas on aika valoisa, mutta maan pinnalla on pimeää. Siellä täällä näkyy pieniä tulia. Vaunu on lämmin ja puhdas ja kynttilät palaa pöydällä.
En huomannut kertoa, että aamulla Matti huomasi, että tongit on Volvossa ja käsipelillä ei kaasupulloa voi vaihtaa. Se loppuu poikkeuksetta aina yöllä, eikä silloin voi koputella naapureiden ovia. Kävimme Kuukkelissa ja huoltarilla. Ei ollut tonkeja. Ajoimme Ivaloon. Sanoin, että jos Volvo on korjaamon pihassa, niin menen ottamaan sieltä tongit ja otan pestäviä vaatteita myös. Niin kävi, että en edes yrittänyt, kun Matin autonavaimet on korjaamolla ja minun vaunulla toisen takin taskussa. Ostimme Vaskoolista Viljolle 60-v. kortin ja papukaija tongit. Ne jätetään nyt vaunuun, niin ovat aina siellä missä niitä tarvitaankin.
Kyllä jurppii, kun ei tuolla autolla voi lähteä Palsille. Nyt olis upeat ilmat vaikka vaskata tai olla vaan. Ei ihme, että ne pyysi, ettei sillä mentäis kovin huonoille teille. Kutturantielläkin koko koelauta rämisee nii,n että koko ajan odottaa, että jotain tipahtaa lattialle. Siihen on kiinnitetty LA-puhelinkin ja se tutisee aika pahasti. Oli puhe, että soitamme Volvosta keskiviikkona, mutta me soitamme kyllä jo tiistaina. Huomiseksi luvattiin kaunista ilmaa. Tänään on varjossa ollut +17 astetta. Toiset kulkivat teepaidoissa. Yöllä klo 1 +5 astetta. Utupilveä.  

Maanantai 8.9.2003 Klo 11 tihkua ilma täynnä. Taivas umpi pilvessä.
Hymerit tekevät lähtöä. Autoja ja vaunuja on jäljellä neljä kappaletta. Lehtipuissa, pensaissa ja vähän maassakin näkyy ruskaa. Jos se tällä vauhdilla edistyy, niin ehdimme nähdä hyvän ruskan ennen kun saamme Volvon. Radiossa meteorologi selitti, että on aivan yleistä, että sumupilvet painuvat alas maahan jopa koko Lapin alueella. Ne voivat olla paikoillaan tunneista päiviin asti.
Kioskilla oli porukkaa kuin pipoo. Aamulla oli taas käynyt linja-autollinen kerralla. Anneli sanoi, että paljon kaivajia on tullut takaisin. Laittavat kai valtauksiaan talvikuntoon. Timppa poikkesi myös kioskille. Sanoi, että melkein kaikkien Palsilaisten autot reistailee. Aatun, Jalon, hänen ja nyt vielä meidänkin. Onkohan niissä joku kulkutauti. Taas oli Timpan edellisestä käynnistä kylillä kaksi viikkoa aikaa. Tupakan ja polttoöljyn loppuminen hänet pistää liikkeelle. Vaunua Timppa itselleen havittelee. Sanoin, että ole sitten tarkkana, ettei se ole homevaurioinen.
Viljokin tuli kahville ja vielä oli yksi Magga kyydissä. Ne kai tekevät edelleen niitä tervas klapeja. Hymereitä tuli koskille pitkä jono, toinen toistaan komeempia autoja ja tulivat Viljon kanssa juttelemaan. On ollut suht kova etelätuuli ja yht äkkiä taivas selkeni ja upea aurinko kirkasti alkavaa ruskaa.
Kuumensin 10 litran kattilallisen vettä ja siitä sai 2 ämpärillistä ja kastelukannullisen tukanpesuvettä. Istuin ulkona, tuolilla saappaat jalassa ja Matti kaatoi kastelukannusta vettä päähäni, että sain pestyä tukkani. Nyt on pää puhdas. Syötiin ja ruokiksen jälkeen mentiin kioskille kahville. Sinne tuli joku naamoista tuttu vanha pariskunta. He olivat lopettaneet kaivuun tältä kesältä ja olivat lähdössä etelään. Jäivät ulkopöytään juttelemaan. Kioskille heillä on edestakaisin matkaa yli 100 km. Silti sinne pitää päästä. Kaivavat Saariselältä vielä pohjoiseen päin.
Kutustajanojalla kaivava nuori mies on alkanut oikein liioitellusti sanoa huomenta, kun tulee kioskille, vaikka kello olis 17. On mukavaa kun minä en aina ole viimeinen huomenen sanoja. Sen huomenta sanovan kanssa kulkee tosi tumma mies, jonka hattu on aivan täynnä pinssejä ja hatun etureunan se on kiinnittänyt ylös niin kuin Napoleon. Koko sakki jäi ulkoterassille juttelemaan. Se iäkäs nainen ihaili valtausten nimiä. ”Taivasten valtakunta” on useampien mielestä paras, mutta minä tykkään eniten ”Pakanamasta”. Ne on uusia valtauksia ja luulen, että Paapa omistaa niistä toisen. Tänä kesänä on ilmestynyt myös ”Muubergin kylpylä” -kyltti. Nainen sanoi, että heitä vastaan tuli Ivalojoen Kultalan reitillä kaksi neitosta. Kyselivät, onko siellä oikeesti kylpylä. Oli kuuma päivä ja kylpyyn olis pitänyt päästä retken jälkeen. Rohkeita naisia olivat, jos sinne menivät. Olen kyllä luullut, että se on vain nimi ilman kylpylää. Nuorimies sanoi, että kyllä siellä kylpylä on. Siellä on noin 2 metriä halkaisijaltaan ja noin metrin korkuinen puinen tynnyri. Sen pohjan reunoja kiertää penkit ja keskellä on kamina. Puita lisätään veden pinnan yläpuolelle nousevasta torvesta. Tarina ei kertonut, kuka niitä puita lisää ja missä on savupiippu. Kun istuu penkillä, on kaulaa myöten vedessä. Sitäkään en tiedä, mitä kylpeminen maksaa. Juttua riitti klo 17.50 asti ja sitten kaikki lähtivät omille teilleen. Vanhapari toivotti todella hyvää syksyä ja talvea ja lähtivät haikeina autolleen.
Kioski suljettiin klo 18 ja mekin tulimme vaunulle. Matti meni vaskaamaan ämpäriin jääneitä periä ja minä kävelin sillalta ottamaan joesta ja Matista kuvan. Kävin vielä kuvaamassa Siriuksen miehen vaunun. Jonkun on täytynyt laittaa sen päälle uuden pressun. Viime vuonna pressu oli aivan risa, mutta nyt se oli eheä. Siltä näytti, ettei siellä asuttu ole vaikka lasipurkissa pöydällä olevat sokerinpalatkin olivat vielä aivan valkoisia.
Matti sai vaskattua ja lähdimme kameran kanssa kävelemään tämän alueen perälle. Pitkospuita pitkin ylitettiin suo ja sitten käveltiin yli harjanteen polkua pitkin. Polun vieressä oli paljon aivan oranssin värisiä vaivaiskoivuja ja niiden joukossa yksi kirkkaan keltainen. Päätin kuvata ne, kun tulemme takaisin. Polku loppui kohtaanj jossa Harrioja laskee Sotajokeen. Siinä kohtaa Harrioja on aika komea. Onpa vähän kosken tapaistakin ja rantatörmät aika jylhät. Kaivettu niitä on aika paljon. Sotajoen rannassa on jonkun leiri peitettynä. Siellä kaivoi sellainen pariskunta, joilla oli Roosa niminen dreeveri ja ne kävivät sen kanssa Palsillakin katsomassa Roopea ja lampea.
Sotajoen vastarannalla oli pressusauna ja sen oven päällä luki että ”45 minuutin sauna.”
Takaisin tullessa kuvasin oranssin värisen vaivaiskoivun, mutta keltaista en löytänyt mistään. Olen kyllä kuullut, että ruska muuttuu todella nopeasti, mutta ei kai sentään näin pian.
Alueen perällä oli tuttuja ihmisiä. Korpelat, jotka antoivat lammen kohdan kesken valtausajan pois ja joiden jälkeen me se vallattiin, ovat tulleet viimeyönä ruskaa katsomaan. Heidän vakipaikalla oli toinen vaunu ja nyt he odottavat, että se lähtis pois. Siirtyvät sitten siihen. Täältä ei voi etukäteen paikkoja varata. Otin heistä kuvan niin, että lapinkoira Leidi oli keskellä ja molemmat kyykyssä sen vieressä.
Meistä perälle päin olevalla vaunulla oleilee sellainen pariskunta, jotka ovat 40 vuotta sitten olleet täällä ja menneet silloin kihloihin. Olivat vissiin tehneet aikalailla kuppia ja niillä oli iso nuotio. Syöttivät Kuukkeleita kädestä ja muija laittoi makkaranpalan miehen hatun lierille ja Kuukkeli kävi sen siitä hakemassa. Sain tilanteesta hyvän kuvan.
Matti meni vaunuun ja minä tein nuotion. Otin nakkeja mukaan ja Kuukkelit tuli heti kun savu alkoi näkyä. Tarjosin kämmeneltäni nakinpaloja ja yksi neljästä oli niin rohkea, että tuli kädelle istumaan ja söi siinä. Se oli aika painava ja terävät mttei pistävät kynnet sillä oli. Hieno juttu.
Jäi vielä kertomatta, että kävimme kävellen telemäellä ja kun tulimme takaisin, niin meistä tielle päin asuva vanhapari tuli vaunustaan pyyhkeet hartioilla ja kävelivät suoraan jokeen pesulle. Voi veljet mikä temppu. Meille riittää perunoiden pesu ja sekin on tarpeeksi kylmää hommaa.
Klo on nyt 0.30. Kuu nousee metsän reunan takaa siitä kohdasta, missä Mars oli tunti sitten. Ulkolämpö +4 astetta. Lupasivat huomenna aamulla utua ja päivällä kaunista. On ollut hyvä päivä. Nyt luen vähän ja keitän yöpuuroni.
Hyvää yötä.  

Tiistai 9.9.2003 Klo 11, +12 astetta Sumua taas, mutta ei niin paljon kuin eilen.
Meistä taaksepäin oleva vaunu lähti pois. Se oli se kihlapari. Korpelat ovat aina olleet siinä paikalla ja sanoin heille eilen, että kihlapari varmaan lähtee tänään, kun sanoivat polttavansa kaikki puut eilen pois. Ei kauaa kestänyt, kun Korpelat siirsivät vaununsa siihen. Meillä on ollut hyvä tuuri, kun tämä paikka on aina ollut vapaa kun olemme tulleet. Sanovat, että suosittu paikka tämäkin on.
Nalle on taas lähtenyt liikkeelle. Kavereita on kun meidän molemmilla puolilla on Lapinkoira. Turre ja Leidi.
Lähdimme kioskille. Korpelat oli kävelleet sinne Leidin kanssa Harriojan rantaa pitkin.
Sitten tuli Pahaojantietä iso asuntoauto ja siitä kaksi miestä. Toinen hyvin iäkäs. Kun ne meni sisälle, Voitto sanoi, että vanhempi mies oli Jaska, joka asuu nelostien lähellä koijassaan ympäri vuodet. On ollut täällä 45 vuotta ja on melkein 90 vuotias. Matin työkaveri, Salmi käy Jaskan tykönä aina kesäisin. Sen naama on melkein sileä ja on muutenkin rautanen äijä. Oli jonain päivänä tullut kioskille polkupyörällä ja jatkanut Pahaojantietä vielä 10 km eteenpäin. Ajomatkaa siitä reissusta kertyi 60-70 km ja matkalla on useita tosi isoja mäkiä. Jaska on kotoisin Porista. Kun ne oli lähdössä, Voitto sanoi Jaskalle, että mekin olemme Porilaisia. Se pysäsi heti ja tuli juttelemaan. Sanoi, että hänen armeijakaverinsa, joka sodassa pelastui uppoavasta Ilmarisesta, asuu Enäjärvellä ja nimi on Esko Valliin. Käski viedä sille terveisiä. Sanoi, että Eskon tekemiä juttuja on tullut radiostakin. Reikonkin se tiesi hyvin.
Kertoi, että Sodankylän paikkeilla oli joku mies mennyt kahden pikkupojan kanssa marjaan. Pojat näkivät kun karhu nojaili takapuoltaan puuhun. Pojat ei ymmärtäneet pelätä, vaan alkoivat heitellä sitä kivillä. Karhu nousi pystyyn ja karjuen löi kämmenillä rintaansa ja silloin pojille tuli kiire. Karhu lähti rauhallisesti toiseen suuntaan. Toisella kertaa mies meni kirkkaan kattilan kanssa noukkimaan sieniä. Karhu oli äkkiä karjuen hyökännyt miestä kohti ja tämä oli hädissään nostanut kirkkaan kattilan eteensä ilmaan ja karjui myös minkä jaksoi. Karhu kääntyi ympäri ja mies huomasi, että kauempaa puusta tuli alas kaksi pentua. Ei mies sienestämistä jatkanut vaan häipyi kiireesti paikalta. Oli hienoa kuunnella Jaskaa ja nähdä tämän seudun elävä Legenda.
Korpelan muija jutteli, että etelässä oli nainen noukkinut metsässä marjoja ja kuullut läheltä rapinaa. Oli noussut seisomaan ja karhu seisoi aivan edessä. Nainen sanoi, että ”Nalleko se siinä.” Sitten vasta tajusi tilanteen ja lähti pakoon minkä kintuista pääsi.
Kuvasin lisää erivärisiä vaivaiskoivuja ja ajoimme Kutturaan asti. Siellä oli hienoa maaruskaa, mutta tuli jo niin hämärä, että pitää palata kuvaamaan sitten kun saamme Volvon.
Leirissä tein nuotion ja grillasin leipää. Tuli joku mies ja kysyi, että olemmeko marjastajia vai kullankaivajia. Sanoin, että kaivajia ollaan. Mies on säästänyt vuoden vapaat ja lomat ja niitä riittää vuoden loppuun asti ja sitten hän jää eläkkeelle. Eläkkeelle se jää lennonjohtajan hommasta. Vaimon nimi on Seija ja hänessä on ollut jo 10 vuotta Parkinssonin tauti. Nyt he alkavat kaivaa kultaa. Innoissaan oli kuin pikkupoika. Tullessaan he olivat ostaneet vaskoolit ja nyt pitäis löytää paikka, jossa vois vaskata. Kysyin osaako hän vaskata. Sanoi, että kyllä minä sitä heilutella osaan ja nauroi pirusti. Kovin se yritti meitä sanomaan, ettei sen niin tarkkaa ole, mihin koekuopan tekee, mutta ei sellaista voi sanoa. Karttoja plokattiin ulkona ja oli jo melkein pimeä ja joesta nousi usvaa. Niillä oli tosi vähän päällä ja maantiekartta, josta mies yritti kaivuupaikkaa hakea, oli myös aivan kostea. Siinä vaiheessa jäi Matti selittämään hommaa miehelle ja minä aloin jutella muijan kanssa. Hän on sairastunut 10 vuotta sitten ja ollut sen Turkulaisen professori Rinteen potilaana, joka nyt on linnassa. Linnatuomion se sai lumelääkkeiden väärinkäytöstä ja siitä, kun otti itselleen tutkimuksiin annettuja rahoja.
Seija lähti autolleen kun oli niin viluinen, mutta ukko jäi juttelemaan. Sanoin, että olen huomenna vanhuuseläkeläinen. Ukko teeskenteli hämmästynyttä ja sanoi, että hänen piti just kysyä Matilta että mistä olet 35-vuotiaan vaimon löytänytkin. Sanoin, että tuo pitää kirjoittaa päiväkirjaan. Ukko lupasi kirjoittaa nimensä alle. Matti sanoi, että kirjoita se nyt pimeässä, että et sitä päivänvalossa enää tee. Heidän poika oli tullut lentokoneella Saksasta ja viereen oli istunut Juhan af Grann. Grann oli äkkiä kysynyt että oletko käynyt hammaslääkärissä. Poika oli myöntänyt käyneensä. Grann oli sanonut, että hammaslääkärit voi laittaa sellaisia paikkoja hampaisiin, että avaruudesta voidaan seurata sen ihmisen kaikki tekemiset.
Tuli puhe avaruusolioista ja sanoin, että niitähän mekin ollaan. Näki naamasta, ettei sille ole sellainen koskaan edes käynyt mielessä. Sanoin, että avaruudessahan maapallokin kiertää ja hän lentäjänä on varmaan monesti ollut tarkkailtavana, että mikähän häkkyrä tuokin on. Taisimme kovalla naurulla häiritä naapureita. Onneksi meidän vaunu oli pimeä ja pimeä oli ulkonakin. Käskivät meidät huomenna heille päiväkahville.
On ollut tapahtumarikas päivä. Ruska edistyy vauhdilla. Tänään ei aurinko ole paistanut, mutta ei satanutkaan. Maha muljaa pahasti. Kuukkelissa piereskelin niin, että pilvi leijui perässä. Se helpotti oloa.
Klo 23. ulkolämpö + 7 astetta. Klo. 1 yöllä +3 astetta. Todella vahva sumu.
Öitä.

Alkuun

Kaikki valuu kohti etelää

Keskiviikko 10.9.2003 Klo 11, +11 astetta. Jälleen paksu sumu.
Katselin yöllä taas Marssia. Se oli iso ja siitä lähti pitkät säteet. Todella upea. Kerroin sitä aamulla ja Marssin upeus sai nolon lopun. Se olikin ollut meistä tielle päin olevan asuntoauton ulkovalo. Sumu oli niin vahva, että valo oli pehmeän utuinen ja autoa ei näkynyt lainkaan. Ihmettelin kyllä, miksi ne ulkovaloa pitävät päällä.
Kioskilla oli aamulla käynyt Paapakin. Poliisiauto oli kuulemma mennyt Kutturaan päin ja viipynyt siellä pari tuntia. Köysivaaran kämpällä on AA-kerhon porukkaa ja siellä kai oli joku ratkennut liitoksistaan. Me lähdimme yhdessä kioskille. Anneli antoi minulle synttärilahjaksi hienon Ripsiliinan, jonka hän on itse tehnyt ja sellaisen kortin, jonka kuvassa on kioski ja näkyy myös Kahvan kyltti. Hieno lahja.
Ennen kioskille lähtöä huuteli naapuriauton väki Matille, että he käyvät marjassa ja keittävät sitten ne kahvit. Siellä ne jo odotteli, kun menimme vaunulle. Ei se ukko eilen paljonkaan kännissä ollut, kun oli edelleen yhtä mahdoton suustaan. Niiden auto on upea ulkoa ja sitä se oli sisältäkin. Siellä oli kaikki mahdollinen, jopa pakastin. Kahvit juotiin ja muut söi jäätelöä ja minä keksejä. Molemmat olivat yhtä railakkaita suustaan. Matti meni ukon kanssa ulos ja me muijat jäätiin autoon juttelemaan. Heillä on kolme lasta. Aikuisia jo kaikki. Lennonjohtotyön lisäksi heillä on ollut 3 yritystä. Rengasliike, joka toimii vieläkin ja muijalla ensin kampaamo ja sitten vanhusten huoltopalvelu. Toisella pojalla on sokeritauti. Se puhkesi kun poika oli neljäntoista. Kun sokeri on liian alhainen, poika menee shokkiin. Joskus he olivat matkalla ja aamulla poika alkoi yläpetiltä naukua, että ”Äiti, keitä kaurapuuroa.” Hän sanoi, että ”Voi perkele, nyt se on taas sokissa”. Hyvin se tuntui tietävän, mitenkä sitä piti hoitaa. Aika kului niin, että vasta klo 14.30 lähdimme keittämään perunoita. Matti vaskasi loput perät ja pesi vielä sametinkin. 44 pientä hippua vielä löytyi.
Ruokiksen jälkeen avasin rullaverhon ja aurinko oikein räväytti päin naamaa.
Lähdimme kioskille iltakahville. Toinen ulkopöytä oli täynnä väkeä ja joku mies istui toisessa yksin. Joimme kahvit sisällä ja väen lähdettyä siirryimme ulos. Voitto jututti yksinäistä miestä ja se kertoi työstään merillä ja oli retee.
Kutustajanojan nuorimies tuli porukoineen iltakahville. Jutteli, että heidän valtauksella virtaavan ojan vesi tulee kolmesta lähteestä. Ilman lämpö oli kesällä pitkään yli 30 astetta, mutta puron vesi nousi korkeimmillaan neljään asteeseen. Voitto kysyi Palsin veden lämpöä tänä kesänä. Sanoi kuulleeni, että se on noussut seitsemään asteeseen. Voitto kertoi, että heidän aikana se nousi kerran +9 asteeseen ja hän meni leuhkasti uimaan. Sanoi, että meinasin kuolla, kun se oli niin kylmää.
Mies sanoi, että perkeleet pisti mun köyteen ja vetivät pitkin Palsinojaa. Vuosia sitten Palsin Kultalaan oli tulossa vierailijaryhmä. Ruuat oli hankittu ja laitettu ja kaikki oli valmiina. Vieraita odoteltiin. Silloin oli alkanut dynamiitti paukkua ja mies oli ylhäällä rinteellä huutanut ja mölynnyt. Vieraat pelästyivät niin, että palasivat takaisin. Mies oli sidottu pitkän köyden keskelle ja tuupattu keskelle jokea. Molemmilta rannoilta miehet vetivät niin, että oli pakko rämpiä kylmässä joessa. Voitto nauroi, että kyllä sen jälkeen oli ruokapöydässä ollut matalana ja hiljaa.
Toisella kertaa meidän leiripaikalla aikoja sitten majaillut mies oli yöllä huvikseen räjäytellyt dynamiittia. Kaivajat menivät porukalla sinne ja sanoivat, että nyt housut pois. Sillä oli aina pussihousut jalassa. Se oli aivan kauhuissaan, että nytkö hänelle koittaa lähdön hetki. Housut oli riisuttava ja miehet ripustivat ne narulle ja ampuivat täyteen reikiä. Sen jälkeen ei dynamiitti turhaan paukkunut. Kukaan kuritusta saanut ei inahtanutkaan rangaistuksestaan, vaan paransivat tapansa.
Erämaan laki täällä on vieläkin. Sen todistaa kioskin lähellä oleva suon silmäke. Siinä on tolpassa kyltti, jossa lukee että ROSVOT TÄHÄN ja tolpan edessä mudassa on vaaleat saappaanpohjat näkyvissä. Se taitaa olla seudun kuvatuin kohde. On metka piirre, kun joku kysyy kuvaajalta, että potkiko se vielä, niin naiset sanoo poikkeuksetta, että kyllä se yritti, mutta painoin sitä alemmaksi. Miehet ovat vähän metkan näköisiä ja yrittävät naureskella tai eivät vastaa mitään.
Kävelimme soittamaan Volvosta. Sanoivat, että huomenna aamulla kansi tulee Rovaniemeltä ja he laittavat sen heti. Puoliltapäivin soitetaan taas.
Sumu nousi illalla. On niin paksua, että kastelee kaiken. Sama porukka täällä majailee edelleen. Korpelat olivat käyneet toisen vaunun väen kanssa Palsilla. Kahvassa kaikki hyvin. Meidän leirissä he olivat keittäneet kahvit ja paistaneet makkaraa. Aatu oli Kultalassa ja Timppa. Jalo oli tänään lähtenyt kotiin. Jalo täytti eilen vuosia ja Timppa oli käynyt ostamassa lahjan.
Jos saamme Volvon huomenna, käymme vielä Palsilla, vaikka Matti keksii kaikenlaisia syitä, että pitää heti lähteä Poriin.
Klo 1 yöllä on sumu edelleen vahvana koko seudun yllä. Kuu vähän häämöttää sumun läpi. Hiljaista on. Ulkolämpö +4 astetta. Hyvää yötä.  

Torstai 11.9.2003 Klo11, +9 astetta. Upea aurinkoinen, sininen taivas. Aamulla oli vielä ollut sumua.
Lähdimme soittamaan korjaamolle. Kansi oli tullut aamulla Rovaniemeltä ja he ovat sitä laittamassa paikoilleen. Käskivät soittaa klo 15 ja sanoivat, että voi mennä huomiseenkin. Matti sanoi, että kyllä hän sen jo tänään ottais.
Lähdimme Ivaloon kauppaan ja ostamaan lähtölahjaa kioskin väelle, kun Voitto ei ottanut mitään maksua vaunun lämmityksen korjaamisesta. Se toimii edelleen paremmin kuin koskaan ennen. Kun painaa ohjauspaneelin nappulan alas, niin puolitoista sekunttia ja poltin syttyy. Aurinkopaneeli lataa taas normaalisti.
Menimme käymään korjaamolla ja sanoivat, että tulkaa takaisin klo 15.30. Kun menimme, Volvo oli ulkona ja koeajokin oli tehty. Käskivät seuraavassa huollossa vaihtaa virranjakajan kannen ja pyörijän ja tulpan johdot. Käski soittaa, jos täällä jotain ilmenee. Autovuokra oli 20 euroa päivä ja se oli meillä 10 päivää. Sanoivat, ettei viikonloppuna yleensä töitä tehdä, niin ei siitä laskuttaakaan sovi. Otti vuokran seitsemästä päivästä. Alennusta tuli 60 euroa. Remontti oli hinnaltaan noin 1000 euroa. Olen sanonut, että Volvo kolisee, mutta enää en sano. Oli kuin olis nojatuolissa istunut, kun sillä lähdettiin.
Kaunispäällä söimme lohisopat ja olimme kioskilla klo 17.50 ruokakahvilla. Molemmilla on ollut niska kipeä ja pää on särkenyt. Vaunulla Matti otti disperiiniä ja meni maata. On ollut upea hellepäivä. Ulkolämpö +20 astetta ja puhtaan sininen taivas. Tuntureilla silti raikas tuuli.
Naapurivaunun porukka on koko päivän muljannut joessa santaa ja mutaa ja olivat ihmeissään, kun kultaa ei löytynyt.
Ei kauaa kestänyt kun Viljo tuli Nallen kanssa. Toi taas laatikollisen tervaspuita. Se laittoi Nallen liekaan auton vetonuppiin ja Matti sanoi, että Nallen pitää päästää sisälle. Viljo haki heti koiran. Nalle hyppäsi Main sänkyyn ja Viljo meinas pökrätä ja ajaa sen lattialle. Me tiedetään, että se saa kotonakin olla sängyssä ja sanoimme, että se saa Matin sängyssä olla. Nalle oli ihmeissään ja seisoi jalat kyyryssä, eikä tiennyt mitä pitäis tehdä. Maata se viimein meni ja nukkui heti. Viljo teki lähtöä klo 23.15, eikä Nalle meinannut millään herätä. Viljolla oli kiire ottamaan insuliinipiikkiä ja Nalle jäi hortoilemaan tähän ympäristöön. Aikansa Viljo vihelteli tien reunassa, eikä mekään sitä enää nähty, vaikka oli kirkas täysikuu. Viljon oli lähdettävä ja minua jäi vaivaamaan, vaikka tiedän, että Nalle kotiin osaa. Katselin 10 minuutin päästä ovesta ulos ja sanoin Matille, ettei sitä huutaakaan sovi, jos on jo matkalla kotiin. Laitoin oven kiinni ja samassa kuului että hau hau. Avasin oven ja Nalle hyppäsi sohvalle ja meni heti maata. Laitoimme Nallen pantaan narun ja veimme sen autolla Muteniaan. Viljo seisoskeli ulkona ja sanoi, että hän jo vihelteli Nallea kotiin. Matti olis antanut koiran nukkua meidän sohvalla, mutta kyllä Viljo olis ollut hädissään sitä odotellessa.
Viljon saunakamarissa asustaa nyt hänen vieraitaan. Yksi niistä on nuori mies. Se oli eilen lämmittänyt hernekeittoa ja avannut vielä lihapullapurkin, jossa oli kastike mukana. Oli kaatanut kaikki hernekeiton joukkoon. Hän oli kysynyt, että miksi sinne kastikkeenkin kaadoit. Poika vastasi, että pitää sitä sattumiakin olla.
Tänään Viljo oli keittänyt lihasoppaa ja poika oli alkanut kahvinkeiton. Viljo keittää lyhytnokkaisessa pannussa oikein sakkakahvia ja hyvää keittääkin. Panussa oli vähän vanhaa kahvia ja tietysti sakat. Lihasoppakattila oli ulkona nuotiolla ja poika oli lähtenyt ulos tyhjentämään kahvipannua. Hän oli seurannut, että mihin se ne sakat kaataa. Poika käveli nuotiolle ja alkoi luruttaa kahvin loppua lihasopan joukkoon. Hän juoksi ulos ja ehti hätiin ennen kuin se ehti kaataa sakat myös. Sakat kaadettiin maahan ja muut ei tienneet, että lihasoppa oli maustettu kahvilla. Hyvin kelpasi ja Viljo ei puhunut mitään.
Viljo ihmetteli, ettemme ole käyneet Lumikvartsilouhoksella. Sanoimme, että tiedämme vain, että jossain lähellä se on. Nyt sain ohjeet ja piirsin sinne kartan. Viljo sanoi, että jos he huomenna ovat Matin kanssa samaan aikaan kahvilla, niin he voivat siellä käydä. Sanoi, että Kannisto oli käskenyt ottaa lasimaisia paloja, vaikka vain 4 millisiä. Niistäkin saa vielä hiottua.
Viljo jutteli vielä, että hän oli joskus rekalla menossa Sodankylään ja solttupoika liftasi tien sivussa. Hän aikoi ottaa sen kyytiin, mutta sanoi, että se teki virheen kun kiersi auton ja tuli hänen puoleisensa oven taakse. Hän tarkkaili sitä ja huomasi puukon pään näkyvän sen hihasta. Mitä muut on puhuneet, niin ei Viljo tuollaisia tilanteita missään nimessä väistä, eikä väistänyt nytkään. Hän odotti, että solttu oli sopivasti oven takana ja sitten tomautti sitä ovella. Se lensi kumoon ja puukko lensi hihasta. Hän hyppäsi autosta ja piti sen maassa. Saman tien tuli poliisit paikalle, kun joku oli ne soittanut pojan perään. Se oli aikaisemmin varastanut auton ja ajanut niin kauan kun bensaa riitti. Nyt meinasi jatkaa matkaa oikein rekalla. Poliisit korjasi pojan talteen. Kysyin oliko sillä valepuku. Viljo sanoi, että kyllä se oikeesti armeijassa oli, mutta kai sitä alkoi fiirata päästä.
Radiossa sanoivat, että Ruotsin ulkoministeri Anna Lind on eilen puukotettu jossain tavaratalossa ja hän on tänään kuollut. Puukottaja pääsi pakoon.
Muuten tänään on ollut upea päivä. Päänsärkyä lukuun ottamatta. Illalla ilma viileni nopeasti niin kuin aina, kun on selkeää. Klo 2 ulkona -1 aste. Upeat revontulet.
Kaasun varoitushaju alkoi haista, kun keitin puuroa. Yleensä se haisee, kun kaasu on loppumassa ja Matti juuri päässyt unten maille.
Hyvää yötä.  

Perjantai 12.9.2003 Taneli täyttää tänään 16 vuotta. Onnea !
Klo 11, +9 astetta. Aamulla oli maa ollut valkoisessa kuurassa.Nyt on upea ilma.
Matti on jo käynyt kioskilla aamukahvilla. Yöllä on yksi asuntoauto taas tullut lisää tälle alueelle. Touhupari on lähtenyt ja toinen auto lähti, kun oltiin kioskilla. Kädet pystyssä ne ajoivat ohi. Ihmeen paljon Matti juttelee ulkona ihmisten kanssa. Kaikki käyvät katsomassa, kun olemme saaneet oman auton takaisin. Saavat kai tikusta asiaa tulla juttelemaan.
Otimme voita, leipää, nakkeja ja kahvivehkeet mukaan ja lähdimme kioskin kautta Palsille. Korpelatkin olivat kahvilla ja vihjasivat, että voivat ensikesänä tulla Palsille, Rantalan valtaukselle kaivamaan.
Matin ja Viljon piti aamulla mennä Kvartsi louhokselle, mutta joku ukko oli pyytänyt Viljoa talkoisiin nostamaan jotain konetta. Matti oli sanonut, että mene vaan, ehdimme kyllä myöhemminkin louhokselle. Viljo sanoi, että mennään iltapäivällä jos ette enää ole Palsilla.

Palsilla oltiin. Oli jo pimeä kun tulimme vaunulle. Pahaojantien reunaan oli lyöty pieniä tappeja ja niissä oli jotain numeroita. Aikovat kai korjata sen tien kunnolla. Tien reunoilla oli upea ruska. Palsin tiellä ei niin värikästä ollut.
Oli hieno päästä Palsille. Tavarat olivat paikoillaan ja aurinko paistoi kauniisti.
Aika pian alkoivat pilvet lonsia rinteen takaa, mutta ne jakaantuivat Palsin kohdalla. Yhtään ei satanut. Kuvasimme vähän ja nuotiolla grillattiin leipää ja nakkeja ja kaasukeittimellä valmistui kahvit. Minä vaskasin yhden satsin ja Matti toisen. Vuorottelimme vaskauksessa, kun Matin saappaat ja vaskooli olivat jo talvisäilössä. 24 pientä hippua saatiin
Sitten lähdimme morjestamaan Aatua, Millaa ja Timppaa. Muita vanhoja pieruja ei siellä enää ollut. Timpalla oli joku mies vieraana ja se on viikon kaivanut Mikon valtauksella. Sillä oli enemmän kultaa kuin me on saatu koko kesänä. Oli eilen löytänyt noin 2 senttiä pitkän, käyrän hipun. Kioskilla joku kertoi sen meille. Mies oli ihmeissään, että mitenkä se jo siellä tiedetään. Meillekin se näytti hippunsa. Se iso oli ja tosi hieno. Hiput oli visusti putkissa ja putket puisessa sikarilaatikossa.
Aatu ja Millakin tulivat Timpan koijalle. Nyt Timppa sanoi, että ei hän lähdekkään ensi kesänä Hangasojalle, vaan alkaa kaivaa täällä vähän lähempänä koijaansa.
Timpalta oli kultaputki hajonnut. Onneksi se oli nahkapussissa ja kulta oli korjussa. Hän oli nähnyt unta, että karhu nuoli hänen naamaansa ja sanoi, että kyllä oli painajainen. Todellisuudessa naama kyllä oli nuoltu, mutta se oli ollut jonkun miehen koira.
Klo 18, kun olimme Kultalan mäessä nousemassa omaan leiriin, Jalo tuli autolla vastaan. Se pysäsi tosi jyrkkään kohtaan. Oli siinä iät ja ajat juttelemassa vaikka joku Transitti odotti takana alas pääsyä.
Minä kuvasin kuviollisia kiviä ja ruokimme Kuukkelit ja vihdoin lähdimme kohti Papinhaminaa. 

Kun tulimme vaunulle, niin ylhäällä oli parkissa sen vaasalaisen pariskunnan Volkkari, jotka neuvoimme vaeltamaan Palsin maisemiin. Ne olivat tulleet autolleen kun olimme Kultalassa. Olivat tullessaan nähneet Volvon meidän leiritiellä ja päätelleet, että se on meidän auto ja ettei kukaan muu noin voi autoaan viedä toisten leiriin ja nainen oli kirjoittanut kämmeneensä Volvon rekkarin. Päättivät onkia selville nimet ja osoitteen ja lähettää kiitoskortin, kun avasimme heille aivan uuden maailman.
Olivat kiertäneet valtavan lenkin. Kiivenneet yli Pikku Palsin ja lähteneet kohti Ivalojokea. Sanoivat kahlanneensa monen niin syvän puron yli, että piti riisua housunsakin. Ritakoskella olivat kahta keppiä apuna käyttäen kahlanneet yli Ivalojoen. Nainen sanoi, että oli niin rankkaa, ettei usko meinannut riittää. Yli silti pääsivät. Ritakosken kämppä on joen pohjoisrannalla ja siltaa ei ole. Jatkoivat vaellusta joen pohjoispuolta kompassin kanssa suunnistaen Ivalojoen Kultalaan. Kun pääsivät joen töyräälle aivan väsyneinä, kämppiä ei näkynyt missään. He luulivat kulkeneensa harhaan. Jättivät rinkat ja vaelsivat pitkään löytämättä kämppää. Viimein palasivat rinkkojen luo ja laskeutuivat rinnettä alas ja kämppä oli heidän edessään. Törmältä ei se näkynyt lainkaan. Olivat kuitenkin suunnistaneet aivan nappiin. Huiloon jälkeen vaelsivat vielä Hammastunturille ja sieltä Pikku Palsin yli tänne. Lappia he ovat kolunneet yli 10 vuotta ja aina vaeltaneet rinkkojen kanssa. Sanoivat, että tällaista elämystä ei heillä ennen ole ollut.
Ne jäivät yöksi autoonsa nukkumaan ja lähtevät huomenna, mutta en tiedä minne. Käskimme poiketa, jos ensikesänä tulevat Lappiin.
Jos huomenna on pilvistä, lähdemme kohti etelää. Aioimme jo tänään laittaa vaunua lähtökuntoon, mutta kynttilän valossa se on hankalaa. Jos lähtö huomenna menisi kovin myöhään, niin siirrämme sen seuraavaan päivään.
Klo on nyt 2.10. Ulkolämpö -0,5 astetta. Pientä hattaraista pilveä ja loistava täysikuu.
Hyvää yötä.  

Lauantai 13.9.2003 Klo11, +9 astetta. 
Matti kolisteli mun hereille jo klo 9. Vaunun valmistelu lähtökuntoon alettiin heti. Tyhjensin vaunun yläkaapit ja raskaammat tavarat tungettiin Volvon takapenkkiin. Aurinkopaneeli laitettiin vaunuun Matin sängyn alle.
Viljo tuli klo 10.30 ja ne lähtivät sinne lumikvartsilouhokselle. Viljolla oli kivi leka mukana. Meidän työkalut on Kahvassa. Kun Matti oli menossa Viljon autoon näin, että sen parta nenän alta oli tumma. Kysyin tuleeko sun nenästä verta. Tuli sitä. Matti tuli hakemaan vaunusta talouspaperia ja Viljo kysyi minulta aivan totisena, että oletko sinä sitä moksinut. En vieläkään tiedä oliko se tosissaan. Matti tilasi kahvia siks kun he palaavat.
Vaunun lattia oli aivan täynnä kasseja ja pusseja. On se kumma, kun tavarat aina kesän aikana kaksinkertaistuu, vaikka mitään ei ole lisää ostettu. Ne lupasivat juoda kahvit ulkona, jos vaunuun ei mahdu. Mahtuivat kyllä. Toivat hienoja näytekiviä. Yksi oli niin kirkas, että sen läpi voi lukea. Ensikesänä sinne pitää mennä ajan kanssa ja ottaa työkalut mukaan. Vaihdettiin osoitteita ja annoin Viljolle ne synttärilahjaksi ostetut filttitossut.
Kun juotiin kahvia, musta kuono tuli verhon raosta ja lapinkoira Leidi hyppäsi sisälle. Korpela tuli hetkenpäästä sen perään. Siinä kului aikaa, kun äijät juttelivat pöydän ympärillä. Otin niistä kuvan. Viljo oli ottanut kuvan Matista siellä louhoksella. Korpela sanoi, että huomenna hekin alkavat valua kohti etelää.
Viimein oli tavarat pakattu ja lähdimme klo 13.50 kohti kioskia. Lähtö oli haikea, kun ruska loisti kirkkaassa auringossa ja taivas oli aivan sininen. Anneli ja Voitto olivat poissa. Eetu vain makaili narussaan vaunun edessä. Ostimme heille pienen lahjan, kun Voitto korjasi ilman palkkaa vaunun lämmityksen. Juttelin Eetulle ja se vain raotti toista silmäänsä, ei edes ylös noussut. Laitoin paketin vaunun rapulle ja lähdimme kohti etelää.
Nelostiellä pysähdyimme eka levitykselle ja lähetimme viestejä, että tulossa ollaan. Seijan Make lähetti Matille viestin, että ”Tulkaa varovasti ja ajakaa vasenta puolta.”
Sodankylän Nesteellä syötiin porsaanleike. Poronlihakauppa oli kiinni, kun on lauantai. Kattoluukku oli jälleen kerran ollut auki Papinhaminasta asti. Onneksi ei satanut. Vähensin vähän nokkapainoa ja matka jatkui. Seija ja Make neuvoivat hyvän leirintäalueen noin 50 km Rovaniemeltä etelään, nimeltään Rieskapaikka.
Nyt olemme Rieskapaikalla. Saavuimme klo 21 aikaan. Alkoi jo hämärtää. Olemme yksin tässä ringissä. Kävimme suihkussa ja olemme aika väsyneitä. Anneli soitti ja kiitteli lahjasta ja sanoi, että pohjoiseen oli huomiseksi luvattu sadetta ja tosi kovaa tuulta. Taitaa ruskalehdet saada kyytiä, jos kunnolla myrskyää. Anneli oli pahoillaan, kun ei saatu lähtökahveja. Päivällä lämpöä oli +12-15 astetta. Hyvä matkustusilma.
Varoitin Mattia, että aamulla ei minua saa herättää. Sillä on tapana tahallaan kolistella niin että herään.
Klo 1 yöllä. +8 astetta. Utua ja tuulee.
Hyvät yöt.  

Sunnuntai 14.9.2003 Klo 11, +8 astetta. Reipas tuuli ja vähän piskottelee vettä.
Vastarannalla paukkuu pyssyt. Yrittävät päästää sorsia hengestään. Toivottavasti eivät osu. Eilen illalla, kun Maili soitti niin se ryöjä kutsui syömään juuri savustettua kalaa. Oli hyvä kutsua, kun tiesi ettemme varmaan ainakaan sitä kalaa tule syömään. Ei silti. Kun Retsa savustaa, niin saa syödä mahansa täyteen ja saa vielä mukaansakin.
Tervakuksassa joimme kahvit ja tankattiin. Ne ryökäleet on hajottaneet sen hienon puuterassin pois ja tilalle on valettu sementtiportaat. Taisivat menettää ainakin 2 asiakasta. Olemme jo vuosia juoneet kahvimme siinä terassilla ja nauttineet olostamme. Se siitä terassista. Vieläkään mieli ei suostu uskomaan, ettei enää tänä kesänä mennä Kahvaan. On edelleen sellainen olo, kuin oltais Ivalossa kauppareissulla. Kai se tästä todellisuudeksi muuttuu.
Mitä lähemmäksi Kemiä, siis rannikkoa tulimme, sitä rajummin tuuli. Kemin jälkeen sade loppui ja tuuli yltyi entisestään. Matti ajoi hiljaa, mutta silti puuskat nykivät ja pudistelivat vaunua ja vaunu repi Volvoa. Paljon on soiteltu ja viestit kulkee.
Oravaisissa ollaan. Tämän leirialueen päärakennuksen nimi on Oravaisten Kahvitupa ja puhelinnumero 06 385 30 66. Make haki tiedot netistä. Siellä oli ollut jopa ruokalista ja tietoja kivinäyttelystä. Täällä on komeita Mokrantteja. Söin kahvituvassa kebabin riisillä ja Matti otti jonkun napsin.
Kun katselee nousevaa kuuta ja pilvien raoista tuikkivia tähtiä, tuntuu kuin olis edelleen Lapissa. Samaa kuuta me katsellaan Lapissa, kotona, Mailin ja Maken tykönä ja tietysti täällä Oravaisissakin.
Lapissa on nyt paha ilma. Sataa ja tuntureilla tuulee todella lujaa. Taidettiin lähteä hyvään aikaan. Kioski on auki enää ensi viikon. Aatu lähtee näinä päivinä, Mikko meni jo ja Timppa sanoi olevansa korkeintaan kaksi viikkoa. Tunturit sinne vielä jäivät ja tietysti Viljo. Viljo polttaa vielä tervaakin ja viimevuonna se oli lähtenyt vasta lokakuussa. Kutustajanojan nuorimies alkoi viimepäivinä löytää kultaa ja jatkaa varmasti kaivamista pitkään. Valitteli vaan, että päivät ovat jo kovin lyhyitä.
Tuuli täällä rannikolla tyyntyi illalla, mutta huomiseksi lupasivat taas kovaa tuulta ja sadetta. Onneksi kotiin on enää 300 km matkaa.
Klo 22 istuimme pimeässä vaunussa ja katselimme ulos. Radio pauhasi ruotsin emu vaaleista ja Viron eu-vaaleista. Olimme molemmat nukkuneet istuallemme. Matkanteko on rasittavaa.
Piristyimme, kun Jonttu soitti. Oli vielä tänään antanut pihaelukoille ruuat ja leikannut nurmikon. Sanoi, että oli jo paljon pudonneita lehtiä, mutta ajoi nekin silpuksi.
Tässä alkaa jo innostua, kun kuulee juttua kotinurkilta. Kasitiellä rullaa katkeamaton autojono. Nyt on sellainen olo, ettei edes harmita. Laitan yöksi korvatulpat ja kattoluukku pitää sulkea. Viimevuonna se jäi täällä yöksi auki.
Meren yllä viipyi myöhään punainen taivaanranta. Lokkeja ja muita lintuja oli tosi paljon.
Olen nyt niin vetelä, että puuronkeitto tuntuu mahdottomalta. Alan sen nyt kuitenkin.
Ai niin, Anni on ollut silmälääkärissä ja saa ensiviikolla lasit. Samaa vahvuutta kuin Maken ensimmäiset lasit -3,5 ja ikäkin Annilla on sama. Sitten kuullaan mitä Anni sanoo, kun saa lasit ja näkee hyvin kauaksikin.
Päivälämpö on ollut 13-17 astetta. Nyt klo 1 yöllä on ulkona +10,5 astetta. Mars näkyy hyvin, mutta ei niin punaisena kuin Papinhaminassa Sotajoen rannalla.
Nyt silti hyvää yötä.

Maanantai 15.9.2003 Klo 11, +12 astetta. Aurinko paistaa.
Matti oli jo käynyt kahvilla, kun heräsin klo10. Yöllä on satanut niin, että on lätäköitä. Tuuli on huomattavasti heikompaa kuin eilen. Otimme vaunupaikalta kuvia ja kahvin jälkeen lähdimme kohti Poria. Tuulee suoraan edestä. On paljon parempi ajaa kuin sivutuulessa.
Närpiön Nesteellä söimme Henrin lehtipihvit.
Hyvin matka kotiin sujui. Jonttu odotteli meitä Karjarannan Shellillä. Minä istuin siitä kotiin takapenkissä saunasalkun päällä. Meidät kutsuttiin Mailin tykö syömään klo 20. Oli laitettu oikein juhlapöytä. Retsa oli vaihteeksi kotona ja oli savustanut lohta. Sortteja oli paljon. Nyt sitä savukalaa saatiin syödä.
Roope vähän tönäisi minua ja istui loppuillan Matin vieressä. Toimme Roopelle Neiti-karhun ja muille poronlihaa.
Meidän piha ja kukat oli hyvin hoidettu ja kesän aikana ovat muurahaiset tehneet takapihalle kunnon pesän. Hieno juttu.
Koti on kunnossa ja alkaa opettelu talossa asumiseen. Ajatukset palaavat vielä Lappiin, mutta kai ne sieltä palaavat kunhan talvi tulee.

Viljo soitti ja sanoi, että siellä on pakkasta ja kova tuuli, eikä ole voinut vielä polttaa tervaa. Kioski on auki enää ensiviikon. Timppakin on lähtenyt etelään.

Toivon sinne vielä jääville paljon kultaa ja Mokrantteja.

Alkuun

 www.maisanpaja.net