Etusivu     Päiväkirjat     Kuvat     Vaihtuvat    

 
Kahva 6922/1, Palsi

Sampun päiväkirja 2004

 

TÄMÄN SIVUN SISÄLTÖ 

Ulkomaankielinen auto
Ei ehditty ampua
  
   
Hyvää on, mutta pahasti pierettää
Kuukkeli seivästi kananmunaa oksiin  
Tuuli riepoo ja pudauttelee  
Piiputonta tulta ei polteta  
Make ja Anni söi koiranoksennusta   
Moottorisahamurhaaja
  
Niittasin itikan katajatikulla korvaani  
Taivasta ei erota maasta  
Kuka voi elää puuttomassa maassa?
   
Valkoinen hammas mustan lampaan suussa  
Kerkes tulla ikävä sun sairasta huumorintajuas   
 

Tähän mennessä julkaistut:

Vuosi 1999
Sotajoki
Valtausta etsimässä

Vuosi 2000
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2001
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2002
Anitan päiväkirja
Maken päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2003
Maken päiväkirja  

Sampun päiväkirja 
Anitan päiväkirja 
Matin kronikka 

Vuosi 2004
Sampun päiväkirja  

Vuosi 2005
Sampun päiväkirja  

----

Tulossa vielä ainakin:

Vuosi 2004
Anitan päiväkirja

Vuosi 2005
Anitan päiväkirja

Vuosi 2006
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2007
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2008
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2009
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2010
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

 

 

 

Ulkomaankielinen auto

Raahenpirtti sydänyöllä kesäkuussa 2004.

 

Sunnuntai 13.6.2004. Taas lähtömme viivästyi minun lääkäri aikani tähden. Lauantaina päivällä olin vastaanotolla. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä klo 2.55. lähdimme pihasta. Ajamme edelleen samaa valkoista Volvo 240:ää. Perässä puskee Eriba Nova. Mieli on hyvä kun Pääkkösellä käynti selvitti asioita.
Taivas on pilvessä ja ulkolämpö +9 astetta.
Mittarin lukema 354916.
Väsyttää.
 

Maanantai 14.6.2004. Olemme olleet tien päällä noin 7 tuntia. Kristiinan kohdalla alkoi sade ja sitä kesti tauotta klo kymmeneen asti kun pysähdyimme Kalajoelle puuron keittoon ja nukkumaan. Matti herätti klo 12. Aurinko paistaa, mutta onneksi on vähän pilviäkin.
Ulkolämpö. +13.1 astetta.
Klo 15 ruuanlaitto ja ruokalepo, noin 50 km ennen Oulua.
Klo 18.15 lähtö kohti pohjoista. Aurinko paistaa. Pilviä on vähän. Pelkään kuumuutta. Muistissa on vielä viimevuotinen helle. Nyt ulkolämpö +15,4 astetta.
Klo 20 Iissä. Ostimme kaasupullon ja 2 kanisterillista vettä ja tankattiin Volvo.
 

Tiistai 15.6.2004. Rovaniemellä, vanhalla puuronkeitto paikalla. Pysähdyimme tähän yöllä klo 00. Tulpat korvissa nukuin klo 2-8.50. Matti oli noussut jo klo 8 aikaan. H-tinmoinen jyrinä "kadulla" noin viiden metrin päässä vaunusta.
Lähtö maantielle klo 10.30. Sataa tihuuttaa. Ulkolämpö +11 astetta.
Lähtö Aula Caravaanista klo 10.45. Hehkutulppa maksoi 57 euroa.
Raudanjoella vuorossa kahvit +wc. Klo 13 ensimmäiset porot Raudanjoen varalaskupaikan jälkeen.
Maken väki lähti Vantaalta kohti Poria klo 13.40. Klo 17.35 tuli Makelta viesti, että "Tornissa." Olimme juuri pysähtyneet ison kyltin viereen jossa luki Kelukoski. Se nimi on kuin väärin kirjoitettu. Lähetin Makelle vastauksen, että "Kelukoskella." Kaunis levitys tämä on. Joka puolelta veden ympäröimä. Paitsi tietysti tien kohdalta. Ha, ha !
Matti tuli ulkoa vaunuun ja sanoi että "Tuo nainen ajoi ulkomaan kielistä autoa". Aurinko paistaa ja on kylmä tuuli.
Lähtö eteenpäin klo 17.50. Matka on sujunut hyvin. Vauhti on ollut sellainen, että vaunu ja auto ei ole kertaakaan heittelehtinyt.
Kutturan tien alkuun pysähdyimme lähettämään viestejä ja Papinhaminassa olimme klo 19 jälkeen. Alussa ihmettelin, miksi talvella on niin paljon koivuja kuollut. Kun oli muutama kilsa ajettu, huomattiin ettei niissä vielä ole lehtiä. On vain pienet hiirenkorvat. Ennen ei tätä vaihetta ole nähty. Make ja Anni kerran tuli niin aikaisin, ettei lehti vielä ollut puissa.
Eka kertaa emme päässeet omalle paikallemme Papinhaminassa. Siihen oli joku jättänyt vaununsa "varastoon". Oli siinä ilman autoa vielä viikon päästäkin.
Lähdimme Kahvaan pystyttämään Maken väen varastotelttaa. Se teltta palvelee nyt viimeistä kesää. On jo niin hapera. Jollain lailla se saatiin vielä suht eheänä pystyyn.
Palsi on Palsi edelleen. Sama tunnelma. Tavarat olivat niin kun ne sinne syksyllä jäi. Vaunulle palasimme vasta yöllä.
Söimme ja nukuimme hyvin.
 

Keskiviikko 16.6. 2004. Make, Anita ja Anni ilmestyivät vaunulle Papinhaminaan. Ovat nielleet kilometrejä tiuhaan tahtiin niin kuin mekin nuorina teimme. Ei kelvannut vaunukahvi, vaan piti päästä kioskille munkkikahville. Sieltä ne lähtivät kohti Kahvaa.
Me vaihdoimme vaunulla vaatteet ja lähdimme perään. Olimme vähän apuna teltan pystytyksessä. Maken piti mennä joksikin aikaa nukkumaan. Se kuitenkin ilmoitti, että hän vetää vaunun tänään Kahvaan.
Make tuli Annin kanssa vaunulle ja nukkuivat sikeästi sen ajan,kun laitoin ruokaa. Syötiin ja sitten taas tien päälle. Vaunun vedon aikana satoi räntää ja ulkolämpö oli +1,6 astetta.
Make veti vaunun jälleen kerran aivan eheänä perille. Palsin Tullin ja toisen samanlaisen notkon kohdalla Matti laittoi Voitton neuvosta syvempiin kohtiin lankun pätkiä vaunun pyörien alle. Vaunun perä raapaisi vain kerran tietä ja sekin oli minun mokani.
Anni oli nukkunut Maken autossa jo silloin kun tulivat vaunulle ja nukkui taas kun vaunua vedettiin Kahvaan. Perillä se meni heti Anitan lämmittämään telttaan ja jatkoi uniaan.
Leirissä tehtiin todella töitä ennen kun vaunu oli suorassa. Olisin jo alkuunsa luovuttanut, mutta Make veti 8-10 kertaa vaunun pois lankuilta ja maata lisättiin toisen pyörän alle ja toisen alta otettiin pois jne. ja taas se peruutti vaunun takaisin paikoilleen. Nyt vaunu on sivusuuntaankin suorassa. Paistinpannussa ei rasvat mene takareunaan niin kuin aina ennen. Nyt ollaan perillä ja silloin yleensä vasta nukkuu rauhallisesti. Petille menin klo 2 yöllä.
On ollut hieno vaikkakin kylmä päivä.
Hyvää yötä.

Torstai 17.6.2004. Klo 10. +5 astetta. Puolipilvistä. Heräsin äsken ja yöllä en herännyt kertaakaan.
Maken väki lähti Ivaloon ja me Kuukkeliin kauppaan. Matti tarjosi vaunun vedosta kaikille Kaunispäällä Huipunleikkeet.
Maili tulee lentokoneella Ivaloon klo 19.10. Maken väki menee kentälle vastaan.
Me lähdimme pystyttämään etutelttaa. Alkua pidemmälle emme ehtineet, kun porukka jo tuli. Vähän siinä juteltiin ja homma jatkui. Etuteltan pystytys ei ole mikään pikkuhomma.
Aamulla klo 4 oli teltta pystyssä, lavat ja matot lattialla. Pöytä ja tuolit paikoillaan. Porista ostin 3 Iisopin tainta ja istutin ne muovi laatikkoon. Sen nostin etutelttaan kun tuntui tulevan todella kylmä.
Maili nukkuu Matin petillä ja Matti sohvalla, pöydän takana.
Päivällä oli ajoittain sadekuuroja.
Klo 2 yöllä +4 astetta.
 

Perjantai 18.6.2004. Klo10. +9 astetta. Taas lyhyitä sadekuuroja.
Matti on koko ajan rännillä ja pienikin työ leirissä aiheuttaa suoranaisen raivarin.
Ei se silti mitään uutta ole mutta nykyään minäkin poltan päreeni melkein yhtä herkästi.
Mailin kanssa avasimme leirin talvivarastoja ja laitoimme tavaroita paikoilleen.
K-pressukin laitettiin ja Maili kuvasi paljon. Huusi minulle rinteeltä, että me teimme varjoteatterin. Aurinko paistoi läheltä pohjoista, k-pressuun ja kaikki varvut ja koivun oksat näkyivät, kuin piirrettynä pressussa. Kun kerran teatteri on niin piti siellä näytelläkin. Menin pressun taa ja Maili huuteli ohjeita ja otti kuvia. Naurua sillä riitti. Siitä tuli hieno kuvasarja. Aivan kuin aito tilanne sarjakuvina. Mihinkä mahtavat päätyä? 
(
Sampulle tiedoksi, että kannattaa vilkaista Kuvat-sivulle =D )
Iltanuotiolla muut oli Maken väen leirissä, mutta minä söin vaunulla vain teetä ja leipää.
Iloinen, hyvä päivä. Klo 1 yöllä +1 aste. Aurinko paistaa.
Hyvät yöt.

Lauantai 19.6.2004. Klo 10. +14 astetta. Aurinko paistaa.
Hyvin nukuttu yö. Lähdimme Mailin ja Annin kanssa Kaunispäälle syömään. Huonosti kävi ruokailun, kun siellä oli häät. Menimme Kuukelin ruokalaan. Anni tilasi ananas-herkkusieni pitsan. Matti ja Maili söi poronkäristyksen muusilla ja minä käristyksen tikkuperunoilla. Hyvää se ruoka sielläkin oli, mutta ruokis jäi puuttumaan. Kävimme vielä soittamassa ja katsastamassa Papinhaminan paikkoja. Kahvitkin jäi pois kun kioski oli kiinni.
Make oli yksin rännännyt ja löytänyt ankan mallisen hipun. Oli se tyytyväinen, eikä oikein tiennyt minkä näköinen pitäis olla. Saa tuollaisen hipun löytäjä ihmeissään ollakin. Anita ei ensin meinannut sanoa mitä Make ensimmäiseksi sanoi, kun hippu oli sen sormissa. Maken ensimmäiset sanat oli ollut, että "Tämä on minun!" Meillä on sopimus, että jos joku on rännillä yksinään, niin saalis on myös rännääjän oma.
Meidän leirin talousvedestä on tullut todellinen ongelma. Matti pihtaa veden käytössä ja riita on jatkuvaa. Veden kantaminen ämpäreillä tuota rinnettä ylös on hevosen hommaa. Letkun vetäminen pumpulta tänne mäkeen ei Matille sovi, vaikka joku muu sen vetäisikin. Hokee vaan, että sitä ei laiteta. Kaksi vuotta sitten ostin letkukiepin sitä varten. Viimekesänä sain oikein tapella kun Matti meinas viedä sen molukkiin.
Laitoin ruokaa ja Matti huilasi vaunussa ja Maili lähti huusiin. Ihmettelin vähän, että kauan se siellä viipyy. Viimein Maili tuli ja iloisena sanoi, että nyt tulee vesi letkulla melkein ylös asti. Maili ja Anita olivat vetäneet letkun rinteelle ja Make kiinnitti alapään ejektorin kraanaan. Vettä tuli oikein paineella. Matin eka kommentti oli, että "Täytyy se pumppu kuitenkin käydä laittamassa käyntiin."
Voi helvetti! Se ei kantais vettä, eikä kukaan sais letkuakaan laittaa. Revin kyllä pelihousuni, jos tämä vesikina ei pian lopu.
Maili on isältään perinyt nopean oivalluskyvyn kun on kinatilanne. Minulle Matti voi heitellä vaikka mitä herjoja ja keksin vastauksen vasta viikon päästä, jos silloinkaan. Maililta vastaus tulee heti ja Matti ei sellaiseen ole tottunut ja jää toiseksi.
Sanoin, että ostan vähän lisää letkua kun vesi nyt tulee vasta huuskan kohdalle. Anita sanoi, että osta sitten niin paljon, että saatte veden leiriin asti. Voi olla, ettei pumppu jaksa vettä tänne asti painaa, mutta eihän sitä tiedä jos ei kokeile.
Matti sanoi, että "letkua ei lisää osteta." Vastasin, että "ostan vaikka hevosen, jos tahdon." Siihen Matti, että "osta vaikka kusipää aasi." Maili vastasi heti, että "Sillä on jo sellainen."
Illalla myöhään Maili, Matti ja minä innostuimme lähtemään Raahenpirttiä katsomaan. Maili ei siellä ole käynyt ja pojat ja Retsa tulevat sinne taas kun Maili menee kotiin. Puoliltaöin ohitimme Kultalan. Aatu huuteli, että "Poiketkaa nyt tulille." Milla oli revetä ilosta kun näki Mailin. Oli hieno istuskella nuotion lämmössä ja kuunnella Aatun rauhallista jutustelua. Timppa on kuulemma alkanut harrastaa sähkötystä ja hankkinut hyvät laitteet. Nytkin Timpan koijasta kuuluu piippausta ja pieni agrekaatti hurisee puron varrella.
Maili tykkäsi Raahenpirtistä ja koko kurusta ja otti paljon kuvia. Ei kai nuo kaivuun jäljet harmita häntä, kun ei ole sitä luonnontilassa nähnyt.
Mökin kohdalla, kosken takana olevalla rinteellä näkyi vieläkin se sama sammaloitunut, yhdestä puusta tehty vesikouru, josta 1994 otimme täällä ollessamme ruokaveden.
Vaunulla olimme klo 2.30. Aurinko on paistanut koko ajan.
Klo 2.30. ulkolämpö +2 astetta. Rauhallista ja kaunista.
Raahenpirtin koskessa sukeltelee edelleen Koskikara.
Hyvää yötä.
 

Sunnuntai 20.6. 2004. Klo 10. +15 astetta. Aurinkoa ja pilviä. Lähdimme koko porukka kioskille kahville.
Eilen, kun lähdimme Kaunispäälle syömään, Maili ei suostunut ajamaan Maken maasturia. Make olis halunnut, että he Matin kanssa jäisivät kaivamaan ja Maili ajaisi autoa. Maili kieltäytyi ehdottomasti. Sanoi, että ensin hän haluaa jossain muualla tutustua outoon autoon. Kova kina niillä oli. Make seisoi vaunun ovella ja yritti jututtaa. Lähti pari kertaa pois ja ilmestyi heti takaisin. Maili sanoi, että "usko nyt jo senkin käkikello."
Kioskilla Make antoi Voitton käteen hippunsa ja ihmettelijöitä riitti. Kaikki sanoivat, että se on kuin lintu. Make nimitti sitä kumiankaksi. Voitto sanoi, että tältä kohtaa on vain yhden kerran montusta löytynyt tuollainen hippu. Kurppa sanoi, ettei ole kolmeen vuoteen tuollaista nähnyt. Voitto kävi vaunussaan sen punnitsemassa.
Illalla Rantala tuli käymään rannassa kun olimme pystyttämässä laavua ja saunaa. Kyllä siltäkin selkä oikesi kun sanoimme hipusta. Make ja Anni olivat lammella kalassa. Kun tulivat, huusimme, että tule näyttämään hippua. Make toi hipun ja Rantala oli heti sitä mieltä, että lintu se on. Minusta kultahipun nimeksi ei sovi "kumiankka" ja ehdotuksia nimeksi riitti. Rantala keksi että onko se Roope ankka. "Roope Ankka" siitä taisi tulla ja Makestakin saman tien. Rantala oli Makelle sanonut, että jos kultajuonne jatkuu hänen puolelleen, niin kaivaa vaan. Kyllä hän siirtää rajamerkkiä kauemmaksi.
Maili ja Rantala näkivät toisensa nyt eka kertaa ja hyvin niillä juttu luisti. Rantala oli käynyt viinakaupassa hakemassa samanlaista kullankaivajan viinapulloa, kun Seija ja Make toi meille viimekesänä. Sanoi, että sitä ei enää saa. Jotain samantapaista oli ollut, mutta hänen mielestään pullokaan ei ollut yhtä hieno kuin meidän.
Matti selitti, että pitää ensin siivilöidä ne hiput pois, mutta Rantalan mielestä ne voi hyvin juoda. Sanoi vielä, että hippuja vois kyllä käyttää myöhemminkin. Maili sanoi että "sitten pitää paska vaskata." Rantala ensin hölmistyi Mailin railakasta puhetta ,mutta sitten nauroi tosi makeesti. Juttu jatkui niin, että vaskauksen jälkeen hiput laitetaan Votkan joukkoon ja tarjotaan naapureille. Vasta jälkeenpäin sanotaan, että hiput oli jo kerran käytettyjä. Sen jälkeen ei kuulemma kukaan huoli ryyppyä.
Matti ja minä jatkoimme saunan pystytystä ja muut lähtivät nukkumaan. Klo 2 oli homma lopetettava kun nousi niin kova kosteus, ettei uskallettu kiristää seiniä piukkaan. Jos tuon kankaan laittaa kosteudessa kireälle, niin auringossa se menee niin piukalle, että repeää.
Maili nukkui kun tulimme vaunulle. Matti on aivan naatti mutta ei osaa rauhoittua.
Rantala sanoi lähtevänsä keskiviikkona kotiin ja tulee hilla-aikaan takaisin.
Klo 2 ulkolämpö +4 astetta. Taivas melko selkeä.
Hyvät yöt.
 

Maanantai 21.6.2004. Klo 11. +17. astetta. Nukuimme oikein herroiksi. Auringossa on melkein kuuma, mutta varjossa viileä tuuli.
Maken väki oli lähtenyt kauppareissulle jo ennen kun me heräsimme. Matti meni rännille.
On jäänyt kertomatta että KAIKKI luulimme lauantaina, että on sunnuntai. Luulo oli niin varma, että Mailikin pakkasi kassinsa valmiiksi seuraavan päivän lähtöä varten.
Riemua riitti kun Maili sai päivän "lisäaikaa." Istuskeltiin ja juteltiin rauhan merkeissä. Klo 15 lähdimme kioskille kahville ja siitä Kaunispäälle syömään. Matti päätti syödä lohisopan ja me Mailin kanssa päätettiin, että jos isäntä-kokki on paikalla niin syömme huipunleikkeen, mutta jos on nuori kokki, niin lohisopan. Nuori-kokki oli ja lohisoppa tilattiin. Heti kun tilaus oli tehty niin isäntä-kokki tuli takahuoneesta. Arvaa harmittiko. Hyvää lohisoppakin oli ja mahat pullollaan ajoimme Ivaloon. Matin motkotuksen säestyksellä ostin 20 metrin nipun letkua ja yhden jatkopalan. Maili osti tuliaisia ja sitten ajoimme lentokentälle. Samaan koneeseen meni myös Jore Marjaranta ja kaksi soittajaa. Voi veljet.
Hienosti kone nousi taivaalle ja oli ylittänyt Kahvan lammen puoleisesta päästä ja todella korkealta. Maken väki oli sen hyvin nähnyt. Joskus ne lentää yli todella matalalta. Mailin kone nousi klo 19.20. Paljon tuli viestejä ja paljon niitä lähettelimme.
K-kaupan kautta ajelimme takaisin ja klo 22 oltiin Kahvassa.
Maili odottaa Hesassa Porin konetta 2 tuntia ja on Porissa klo 0.35. Pojat ja Retsa tulevat lentokentälle Roope-koiran kanssa Keltulla ja Passatilla vastaan. Maili menee Passatilla Roopen kanssa kotiin ja pojat ja Retsa lähtee Keltulla kohti Kahvaa. Toivon suojaa kaikkien matkalle.
Päivä ja alkuilta oli melkein kuuma, mutta klo 1 yöllä ulkona +7 astetta. Klo 2 +2 astetta.
Hyvää yötä.

Ei ehditty ampua

Tiistai 22.6.2004 Klo 11. +17 astetta. Kirkas aurinkoinen ilma. On helle !
Kurussa kuulemma olis ollut viileä tuuli. Anita oli kuullut, kun Käki kukkui kolmella eri tavalla.
Korjasin nuotiopressua. Laitoin nokkakärryjä tikkaina pitäen pyykkinarun paikalleen. Kärryt kaatuivat ja putosin maahan. Onneksi tuli vain raapaleita käsivarteen. Hakkasin matot ja siivosin vaunun ja etuteltan.
Klo 13 Matti ilmestyi Mailin leiripaikalle letkun kanssa. Jatkettuna letku riittää siihen. Se on sopiva paikka, kun sen jälkeen ei enää ole ylämäkeä ja saan nokkakärryillä tuotua vesiämpärin hyvin siitä leiriin. Pumppu nosti kierroksia kun Make laittoi alhaalla sen käymään täysillä. Päästävät vettä maahan niin, että letku puhdistuu kun se on viimekesänä ollut montulla lappona. Vietiin kaikki ämpärit täytettäväksi ja katsottiin paikka mistä pitää näyttää alas kun veden saa katkaista.
Sitten tele-pisteelle soittamaan pojille. Olivat Sodankylässä syömässä ja sitten menevät kauppaan. Make arvioi että klo 16 ne olisivat kioskilla.
Molemmissa leireissä laitettiin ruoka ja klo 15.30 lähdimme kohti kioskia porukkaa vastaan. Aurinko paistoi todella kuumasti ja auto oli kuin pätsi.
Kammin lähelle on tullut uusi valtaus ja siitä vähän edemmäksi oli majoittunut aivan tien laitaan joku "ulkomaankielinen" auto ja asuntovaunu. Kaksi tuolia ja pöytä oli vaunun vieressä ja pöydällä oli oikein liinakin. Ans kattoo mitä ne alkavat touhuta.
Odottelimme poikia kioskilla ja siinä pyöri luultavasti italialainen pariskunta. Istuin kylttien välissä varjossa ja se mies seisoi tiellä ja aivasti. Kyllä hämmästyin kun huomasin ajattelevani, että osaako ulkomaalaisetkin aivastaa.
Pojat ja Retsa tulivat klo 17. Kuuma oli ollut, mutta muuten matka oli sujunut hyvin. Munkkikahvit juotiin ja sitten jonossa kohti Kahvaa. Me ajoimme viimeisinä ja näimme, että Keltu lähti alas Kultalan mäkeä. Sieltä on lyhyempi matka kantaa tavaroita Raahenpirtille.
Pieni huiloo otettiin. Matti ulkona penkillä ja minä vaunussa. Sitten rakentamaan saunaa. Kova homma oli, mutta nyt kelpaa saunoa. Matti kantoi vettä joesta, minä heittelin sitä lattialaatoille ja Anita pesi laatat puhtaiksi karkealla harjalla. Nyt on hienot ja haisevat hyvältä. Kiukaan pesään valkea ja Anita toi laatikolta saavit, vadit, pallit ja paljon muuta. Sauna pesukuntoon ja vielä padasta Anitan lämmittämää vettä saaviin. Anita sai kunnian uudistaa saunan tänä kesänä.
Pojat ilmestyivät rännille. Tane kuvasi videolla ja teki laavun eteen nuotion. Monta pakettia paistui makkaraa ja hävisi suihin. Pojat ei tienneet saunasta mitään ja pyyhkeet oli Raarenpirtillä. Jonttu tuli vaunulle ja annoin heille pyyhkeet. Menivät Matin kanssa saunaan. Retsa lähti edeltä pirtille tiskaamaan, kun kaikki astiat ja kattilat olivat aivan rasvaisia. Sanoi, että pitää pestä hyllytkin, kun niissä oli hiirenpaskaa.
Tyytyväisinä pojat tulivat saunasta. Jontulla oli vyyhti rautalankaa, kun radio ei omalla antennillaan pirtillä kuulu ja aikovat virittää rautalankaa puihin.
Klo 23.30 pojat lähtivät poropolkua pitkin kohti pirttiä. Ottavat puserot autosta.
Toivon turvallista matkaa.
En enää jaksanut mennä saunaan vaikka Matti sanoi, että siellä on reilusti kuumaa vettä.
On ollut upea päivä. Itikoita ei ole ja toivottavasti ei tulekaan. Matti on nukkunut jo pari tuntia. Alan puuronkeiton. Klo on 2.30.
Viimeyönä, kun aurinko ilmestyi Pikkupalsin takaa ja räväytti säteensä vaunuun, niin mielessä kävi, että se on noin kirkas kun se paistaa nyt vain tänne, kun muut nukkuvat. Kaikkea sitä päässä liikkuu.
Klo 1 oli ulkolämpö noin +10 astetta. Nostin Iisopin etutelttaan, ettei porot sitä syö.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 23.6.2004 Klo 11. +21 astetta. Kuuma, pistävä aurinko ja välillä sataa.
Hyvin olen nukkunut. Matti on juonut mustikkasoppaa ja häipynyt.
On aivan hiljaista. Tulee poltettua liikaa kun istuskelussa, kuuntelussa ja katselussa kuluu välillä tunteja. Tänään on mentävä kauppaan, ettei tupakka pääse loppumaan.
Kukaan ei ole kulkenut ohi. Klo 11.50. Nyt soi Kultalassa ovikello (= Milla). Odottelin, mutta pojat eivät tulleet vaunun kautta. Menivät kai puronvartta rännille.
Mailin leiripaikalla on koko yön ollut 2 kokis pulloa, joku peli ja ison padan kokoinen hyttys kynttilä. Emme voineet ottaa niitä suojaan sateelta, kun emme tienneet onko ne poikain vai jonkun muun. Siellä ovat vieläkin.
Klo 13 Jonttu ajoi Keltun Kultalasta ylös. Tane on jäänyt nukkumaan ja Retsa on mennyt aikaisemmin jo rännille. Retsan menon Milla ilmoitti. On nuo tavarat poikien. Ne pitää hakea suojaan. Klo 13.20 alkoi iso sade ja ukkonenkin jyräytti muutaman kerran. Onneksi pilvisyys voitti, nyt ei ole autossa niin kuuma. Pojat ja Retsa tulivat yksitellen vaunulle ja Retsa antoi kauppalapun.
Lähdimme klo 15. ensin kioskille kahville, sitten postiin ja Kaunispäälle syömään. Isäntäväki oli vuorossa ja tilasimme "Huiputusta." Liha oli tosi mureaa ja hyvää. Olin Mailin kanssa puhelimessa, kun ruoka tuotiin pöytään ja aloin luetella Mailille mitä lautasella on. Se kyllä tietää, mitä Huiputukseen kuuluu ja sanoi kesken luettelon kateellisesti "Kuulemiin" ja katkaisi puhelun.
Ivaloon ajoimme kauppaan kun ostamista oli paljon. Takaisin tullessa tietysti kioskille. Joku mies oli siellä juomassa kaljaa. Siellä oleili jotain naisia odottelemassa kyytiä. Sanoivat, että jos kyyti ei tule niin mies saa heidät viedä perille. Mies sanoi, että minulla on takapenkillä agrekaatti ja muuta tavaraa. Voitto naljaili, ettet taida enää olla innokas naisten perään kun et takapenkkiä tyhjennä. Mies siihen että "Olen jo sen verran vanha, että yritän kyllä juosta perässä, mutta en enää muista miksi."
Klo 21 Olimme jo Kahvassa. Synkät pilvet peittivät taivasta. Täällä satoi vain päivällä.
Retsa ja Anni hakivat heidän kauppatavarat ja lähtivät Raahenpirtille. Anni meni yökylään.
Pojat jäi iltanuotiolle. Me, Anita, Make ja pojat istuimme ja söimme nuotion ympärillä melkein kahteentoista. Pojat lähti pirtille ja me kiristimme vaunun jalkoja, kun ne olivat löystyneet ja vaunu tutisi. Nyt on hyvät, ei enää tutise.
Matti soitti Seijan Makelle. 19.7. alkaa vasta Maken loma.
Klo on nyt 1 yöllä. Umpipilvistä edelleen. Ulkolämpö +9 astetta.
Hyvää yötä.

Torstai 24.6.2004 Klo 11 +11 astetta. Upea kaunis aamu. Jos ei olis viileää tuulta, auringossa olis tukahduttavan kuuma.
Hyttyset eivät ole kuolleet sukupuuttoon. Nyt niitä taas on. Kun Retsa ja Anni tulivat pirtiltä, Maken väki lähti kauppareissulle. Tane oli jäänyt nukkumaan ja Jonttu tuli meidän kanssa kahville.
Retsa, Jonttu ja Matti menivät rännille. Kovin ne siellä touhuaa. Ehdotin, että söisivät meidän kanssa perunoita ja halsterilohta. Hyvin ruoka kelpasi, vaikka kala pääsi vähän kärähtämään, kun Matti korjasi moottorisahaa ja minun piti samaan aikaan vahtia vaunussa painekattilaa ja kalaa nuotiolla.
Make, Anita, Anni, Jonttu ja Matti lähtivät maasturilla ja peräkärryllä hakemaan Anitan löytämää, lammen rinteelle kaatunutta puuta. Iso kelo oli pätkitty niin, että pöllit mahtuivat peräkärryyn. Make peruutti maasturin melkein laavulle ja puut pätkittiin ja hakattiin saman tien. Monta tuntia ne niiden kanssa ähelsi. Retsa ja Tane rännäsi. Klo 23 porukka tuli ylös ja toivat meillekin ison kasan puita.
Retsa lähti edeltä tiskaamaan ja vasta kun pojatkin olivat menneet, kuulin, ettei Jonttu ollut illalla syönyt mitään. Tane oli syönyt Maken nuotiolla.
Minä kuumensin risuilla Seijan Maken padassa vettä. Viritin pressunpalan puiden väliin suojaverhoksi. Vein kylpytakin puun oksalle ja pesin itseni oikein kunnolla, kuin saunassa. Kyllä tuli hieno ja pehmeä olo. Reilusti jäi vielä vettä tiskaamiseenkin.
Heti kun olin peseytynyt, Anni tuli sanomaan, että saunassa olis lämmintä vettä ja he ovat jo peseytyneet.
Myöhemmin tuli auto parkkiin ja siinä oli kaksi rovaniemeläistä nuortamiestä. Lähtivät Souvareiden valtaukselle. Kivoja poikia olivat. Taitavat vielä olla tosipaikan edessä ennen kuin ovat perillä. Isot rinkat niillä oli selässä. Toinen räätysti täysinäistä kaljakoria ja toinen 70-80 senttiä pitkää radiomankkaa. Mennessään poikkeavat katsomaan Timppaa. Kori taitaa siellä jo vähän keventyä.
Käki kukkuu ja vasta tänään kävi leirissä ensimmäiset porot. Timpan sähkötyksen piipitys kuuluu hiljaisena tänne asti.
Klo on 2 yöllä. Aurinko paistaa ja monta käkeä kukkuu samaan aikaan.
Hyvää yötä.

Perjantai 25.6.2004 Klo 11 +16 astetta. Umpipilvistä ja kova, puuskainen tuuli.
Retsa oli jo klo 8 lähtenyt Keltulla Ivaloon kauppaan. Oli ollut kello soimassa seitsemältä. Olin juuri juonut aamukahvit kun se jo tuli takaisin. Oli ostanut 9 Inarinjärven siikaa, uusia perunoita ja vaikka mitä. Sovittiin, että perunat keitetään noin klo 15. Anita keittää ne meidän 10 litran kattilassa isolla keittimellään. Salaattivärkitkin se oli tuonut ja Anita laittaa ne. Oli hyvä, että Anita ne ott, kun minä en olis tiennyt mitä niille pitäis tehdä.
"Sain" eka kerran laitettua yksin vaunun säiliöön veden. Voimille se otti, kun joutuu nostamaan 10 litran kastelukannun aika ylös, että saa veden menemään letkua pitkin säiliöön.
Jos vain paikat kestää sen itse tehdä, niin jää senkin osalta huudot kahdesta vuorosta huutamatta. Veden saan kyllä hyvin tuotua Mailin leiripaikalta, kun laitan ämpärin nokkakärryihin ja täytän sen sitten vasta vesikupilla saavista. Säiliöön ei muulla konstilla vettä saa kun nostamalla kastelukannua.
Pilvisyys vain lisääntyi ja alkoi sade. Retsa savusti kalat nuotiopressun alla. Anita toi perunat ja salaatin. Kaikki haki ruokaa lautaselleen ja oli aivan hiljaista kun syötiin niin hartaina. Hyvää oli ja varmasti kaikilla mahat täynnä.
Mattikin viihtyi valittamatta vaunulla noin 2 tuntia, kun nukkui sen ajan. Maken väki lähti "lämmittämään" telttaa. Jonttu ja Tane lähtivät Keltulla telepisteelle ja olivat nukkuneet vähän aikaa autossa. Retsa ja Anni menivät käymään Raahenpirtillä ja minäkin menin huiloolle. Heräsin kun vaunu tömähteli. Tane nukkui sohvalla pöydän takana ja Jonttu oli juuri lähdössä ulos. Vinkkasin Jontun takaisin ja istuskeltiin etuteltassa, kun Viljami ilmestyi näkyviin teltan helmakivien välistä. Sillä oli joku vaalea möykky suussa ja se juoksi rinteelle kivenkoloon. Puhuimme aivan hiljaa, mutta silti Tanen pää ilmestyi vaunun ikkunaan ja kysyi, että vieläkö Viljami näkyy. Tällä Viljamilla oli punertava yläselkä, mutta en muista onko se tunturi- vai metsäsopuli. Kaunis se kuitenkin on. Vein munkin paloja kivelle, mutta sepä huomasi, että me kytätään ja palasi penkin kohdalta takaisin.
Alkuillasta alkoi Juhannusjuhlat. Retsa piti tervehdyspuheen ja vastaa illan ruoka tarjoilusta. Annikin puhui ja vastaa illan ohjelmasta. Musiikista huolehtii Tane huuliharppuineen.
Retsa grillasi folioon käärittyjä valkosipuliperunoita, pihvejä, kalkkunavartaita, kanankoipia, porsas vartaita, mustaa makkaraa ja paljon muuta. Hiillosta odotellessa porukka pelasi Annin järjestämää Kroketti peliä. Herneammuntaakin piti olla, mutta sitä ei ehditty ampua, kun ensimmäiset ruuat olivat kypsiä. Onneksi Jontun autosta ja laatikosta löytyi grillihiili pussit. Puista ei kunnon hiillostaa olis tarpeeksi pitkäksi aikaa saanut. Yhtään ihmistä tai autoa ei kulkenut ohi koko iltana. Istuttiin nuotiolla ja syötiin, juotiin ja juteltiin ainakin 6 tuntia. Kilokaupalla hävisi sapuskaa grillistä mahoihin.
Aikaisemmin päätin lähettää Amerikan vieraille Dianalle ja Kevinille kirjeen. Nyt kun koko porukka oli koolla niin pyysin kaikkia nostamaan kätensä ylös ja otin kuvan. Ihmettelivät, että miksi käsi piti ylös nostaa ja sanoin, että lähetän kuvan Dianalle. Anita sanoi, että et kai sentään tästä rupusakista niille kuvaa lähetä. Vaikka kaikilla oli melkein kaikki tamineet päällä ja saappaat ja pipot ja hatut päässä, niin kuvasta tuli tosi hieno.
Anita ja Anni lähtivät puoli yhden aikaan nukkumaan. Pojat ja Retsa suunnistivat kohti Raahenpirttiä klo 2.
Sade loppui, mutta sumuinen märkä ilma pysyi uskollisesti paikalla koko illan.
Oli hieno Juhannusaatto. Klo 2 ulkolämpö +10 astetta. Märkää, sumuista ja tyyntä. Pikkupalsi on sumun peitossa. Käki nikottelee ja kukkuu vuorotellen. Onkohan silläkin ollut Juhannuspullo.

Lauantai 26.6.2004 Heräsin vasta klo 11. Ilma melkein kuuma. +18 astetta. Onneksi on vilpoinen tuuli. Hyttysiäkin on .
Tane tuli ihmeen aikaisin Raahenpirtiltä. Sanoi, että pitää opetella nousemaan aikaisemmin, kun maanantaina on lento Hesaan jo klo kahden aikaan. Retsa oli mennyt kurua pitkin rännille ja Jonttu poikkesi juomaan mehua. Sanoi, että on tosi kuuma. Rännille suuntasivat kaikki.
Pudistin matot ja siivosin vaunun ja etuteltan. Ranne rusahtelee pahasti, kun mattoja pudistaa. Päivä kului pienissä askareissa. Lämmitin vettä ja tiskasin eilisen juhlan tiskit. Ei niitä paljon ollut, kun käytimme pääasiassa paperiastioita. Muu väki kävi kai kahvilla Maken väen leirissä, kun Jonttu yksin tuli tänne.
Eilen jäi yksi savustettu Inarinjärven siika ja söin sen perunan kanssa. Matti söi myös eilisestä grillauksesta jäänyttä lihaa. Ruokalepo ja sitten pieni yllätys.
Mäkeä alas tuli pakettiauto, joka veti isoa vaunua ja toinen pakettiauto ajoi perässä. Imuriporukka on saapunut takaisin maisemiin. Muuttivat täältä nelostien lähelle Panimon kaivospiirille Hangasojalle kaivamaan. Palsi taisi taas vetää pidemmän korren, kun nyt tulivat takaisin. Sinne Timpankin piti mennä, mutta päätti kuitenkin jäädä tänne.
Tane ja Retsa kävivät soittamassa, mutta eivät kuulemma saaneet yhteyttä. Joku oli lämmittänyt saunan ja kaikki seitsemän saunoivat pienissä erissä. Minä en tällä kertaa mennyt saunaan. Anita sanoi, että hän ja Anni veivät uimapatjat lammen rantaan ja makailivat siellä pitkään. Tuuli piti hyttyset loitolla.
Maken leirissä oli nuotioilta ja pojat jäi grillaamaan makkaraa. Retsa lähti taas edeltä tekemään askareita. Pojat tulivat nuotiolta ja menivät suoraan ohi. Jonttu huuteli Kultalan mäeltä hyvää yötä ja sanoi, että menevät kuuntelemaan maailman radiosta jalkapallo ottelua.
On ollut upea päivä. Lämpötilaa en huomannut katsoa, mutta ei se kovin alas jäänyt.
Klo 24 taivas ohuen pilviverhon peitossa. Muuten taitais aurinko paistaa Pikkupalsin yli vaunulle. Klo 1. +16 astetta.
Hyvät yöt.

Sunnuntai 27.6.2004 Klo 11 +18 astetta. Möykkypilviä, mutta taivas niiden välissä todella sininen. Onneksi lännestä puhaltelee vilpoinen tuuli. Puuro, kahvit ja pillerit söin ja tein muut aamupuuhat.
Klo 13 tuli Matti sanomaan, että Maken väki lähtee kioskille. Make peruutti maasturinsa meidän leiritielle ja kävi selville, että Krouvit eivät ole olleet montulla eivätkä käyneet täällä. Vähän pelästyimme, kun ne tähän asti ovat jo tähän aikaan ilmaantuneet tai ainakin joku niistä. Make kävi Kultalan mäellä katsomassa, mutta kurussa ei ketään näkynyt.
Maken väki lähti kioskille ja me Raahenpirtille. Matti poikkesi Timpan koijalle ja jäi jälkeen. Otin Tannaponia taskuuni, jos ovat saaneet mahavaivoja. Menin vauhdilla eteenpäin ja silloin on pakko koko ajan katsoa polulla mihin astuu. Matkaa oli enää 20 metriä, kun katsoin eteeni ja siinä noin 10 metrin päässä polulla seisoi Retsa ja samassa Retsan molemmin puolin tuli poikien päät näkyviin, kun ne kurkisti Retsan ohi miksi jono seisoo. Kaikki pysäsimme kuin naulattuina ja olimme hölmistyneitä toistemme näkemisestä. Kunnossa kaikki olivat, luojan kiitos. Olivat yöllä valvoneet melkein viiteen ja tietysti aamulla nukkuivat pidempään.
Retsa kutsui katsomaan kämppää ja keitti meille kahvit. Oli kiva nähdä kämppä sisältä, kun edellisestä kerrasta on 10 vuotta. Samanlainen se oli tunnelmaa myöten kuin silloinkin.
Lähdimme kohti Kahvaa ja Jonttu jäi Pirtin huusiin ja sanoi lukevansa 220 sivuisen kirjan. Retsa ja Matti menivät edellä ja Tane ja minä poikkesimme katsomaan Timppaa.
Sillä oli sähkötysyhteys aivan Ahtisaaren äänellä puhuvaan mieheen joka oli jossain merellä veneessä. Tane otti ovelta Timpasta ja laitteista pari kuvaa ja jatkoimme matkaa.
Aatu istui yksin Kultalan laavulla ja poikkesimme häntä ja Millaa tervehtimään. Aatu on täällä nyt yksin, mutta sanoi, että kahden viikon päästä joku tulee, mutta hän ei muista kuka. Hilloista ja huuseista juteltiin. Sitten tuli imuriporukka pakettiautolla peräkärryssä kodan riukut ja paljon muuta kamaa alas mäkeä. Aatu sanoi, että kun ne tulivat niin sanoivat, että oli kuin kotiin olis tullut kun pääsivät Palsille. Palsi on Palsi. Ei sitä voi selittää.
Retsa ja Matti menivät edeltä ja Aatu sanoi, että nuorempi meni puron vartta ja vanhempi kiipesi mäelle. Jonttu sai meidät kiinni Kultalassa ja kiipesimme mäkeä porukalla. Pojat kovin ihmettelivät minun hidasta kulkuani ja aikoivat yhdessä kainaloista minua avittaa, mutta siihen en suostunut.
Matti makasi vaunussa kun pääsimme perille. Täällä rinteellä tuulee, mutta kurun pohjalla olevalla polulla oli todella kuuma. Pojat lähtivät rännille. Tane tuli ilmoittamaan koska syödään. Kutsuin heidät hernekeitolle ja hyvin kelpasi. Jonttu suunnisti rännille, minä huiloolle ja Retsa ja Tane lähtivät taas soittamaan. Olivat käyneet Sotajoen takana mäellä ja hyvin oli kuulunut. Toivat kaikille kioskilta munkit.
Ilta kului kun lämmitin vettä ja pesin tukkani. Souvareiden valtaukselle menneet pojat tulvat takaisin ja kävi niin kuin aina. Rinkat autoon ja kiireesti tien päälle. Ehtivät vielä tänään Rovaniemelle. Myöhemmin kiipesin leiristä nousevalle rinteelle. Piti kulkea siksakkia kun rinne on toisin paikoin niin jyrkkä. Hieno oli ylhäällä istua ja katsella, kun vaunu ja Volvo olivat kuin leikkitavaroita. Äänet meidän ränniltä sinne kuului hyvin, vaikka rännit ovat toiset saman verran alempana kuin vaunu. Tuuli on päivän aikana vaihtanut kolme kertaa suuntaa. Illalla taivas peittyi pilveen ja ilma kylmeni. Rinteellä istuessa oli laitettava huppu päähän, kun tuuli puhalsi pohjoisesta reippaana ja kylmänä.
Keräsin puita mukaani ja tulin tien kautta alas. Jalat ei enää kestä kulkea tuota jyrkkää rinnettä.
Kultatilanteesta en tiedä mitään ja itseänikin ihmetyttää se, että en edes välitä tietää. Tyytyväisiä kaikki näyttää olevan. Osasyynä saattaa olla sekin, että en ole käynyt alhaalla laavun ja saunan pystytyksen jälkeen.
Kuluu se aika täälläkin, kun on nämä "talkkarin" hommat. Neljä vuotta sitten Matti teki näistä hommista vain osan ja vain vajaan viikon ajan ja puhuu siitä vieläkin. Koville taisi ottaa.
Iltanuotio tehtiin meille. Pojat söivät Juhannukselta jääneet lihat ja paljon makkaraa ja leipää. Sitten lähtivät pirtille syömään Retsan laittamaa iltapalaa.
Anita oli tuonut ison nipun komeita kelon oksia meidän hakkuupölkyn viereen. Sanoi, että Matti saa hakata ne nuotiopuiksi. Matti hakkasi, mutta jätti viemättä suojaan ja näyttää tulevan sade. Enää en käske, vaikka jäis itse nukkumaan sateeseen. Olen käskyilläni aina ottanut asioista vastuun ja siitä saa vain irvailut osakseen. Kiitti, mulle riitti.
Tane lentää huomenna Ivalosta Hesaan johonkin konserttiin. Lento lähtee Ivalosta klo 13.13. Pojat vei etuteltasta ison kasan vaatteita keltuun valmiiksi matkaa varten. Tane on täällä kulkenut Anitan verkkareissa, kun toiset housut jäivät kotiin ja farkkuja piti säästää konserttiin. Anita käski aamulla vaihtaa farkut jalkaan jo täällä ja jättää verkkarit vaikka kiven nokkaan. Pelkäsi kai, että ne häviää jos Tane vie ne kylpylään asti.
Vaunu tutisee taas pahasti. Jo alkuunsa nokkapyörä on jäänyt nostamatta ylös ja nyt se kantaa pahasti, kun jalat ovat painuneet alemmaksi. Siitä asiasta nostan huudon, jos aikaa ei muuten löydy.
Klo 1.15. Taivas pilvessä ja reipas tuulen kohina kuuluu ulkoa. On hämärämpää kuin muina iltoina. Ihme kun nyt jo väsyttää. On ollut huono olo koko päivän. Toivottavasti se menee nukkuessa ohi.
Klo 2 ulkolämpö +10 astetta. Pilvistä. Tuulee pohjoisesta. Käki kukkuu ja joku muu lintu soittaa kuin kaukaisia kelloja.
Hyvää yötä.

Maanantai 28.6.2004 Klo 11. +8 astetta. Umpipilvistä ja kylmä pohjoistuuli.
Retsa, Jonttu ja Taneli ovat aamulla lähteneet kylpylään pesulle ja johonkin syömään. Sitten Tane viedään lentokentälle. Konsertti Hesassa on tänään. Jääskeläisen Antti on Porista mennyt myös Hesaan ja konserttiin pojat menevät yhdessä. Asustavat Antin siskon luona. Retsa ja pojat ovat menneet jo klo 8. Maken väki lähti Ivaloon klo 11 ja olivat ehtineet lentokentälle Tanea saattamaan. Me olimme silloin puoli matkassa, kun lähdimme vasta klo 12.30.
Näimme koko porukan K-Marketin parkkipaikalla ja ne menivät kaikki johonkin syömään. Minä kävin apteekissa, vein filmin kehitykseen ja sitten Vaskooliin kauppaan. Sitten vielä K-Markettiin ja halpakaupasta haimme grillaussudin. Vielä Seolta vettä, bensaa ja sitten Kaunispäälle syömään huiputusta. Isäntä-kokki oli paikalla ja pihvi oli murea ja hyvä.
Matti väitti edellisellä käynnillä, ettei ravintolan salista näe Venäjälle. Kysyin Heliltä ja se näytti ison tunturin muiden joukosta ja sanoi, että se jo on Venäjällä. Sinne on matkaa noin 40 km. Hän on ollut siellä noukkimassa korvasieniä ja siellä niitä kuulemma oli paljon. Hän oli tahallaan vähän eksynyt rajavyöhykkeellekin, vaikka pirusti pelotti. Sanoi, että siellä sieniä oli maa täynnä.
Soitin Mailille ja Tane oli hänelle soittanut Hesasta. On turvallisesti maassa. Toivon suojaa poikain konserttimatkalle. Porissa lämpöä yli 20 astetta ja kaikki hyvin.
Juhannus terveisiä tuli tekstiviesteinä paljon. Olemme nyt eka kertaa Juhannuksen jälkeen kuuluvuusalueella. Täällä edelleen +10 astetta ja kylmä, kova pohjoistuuli.
Kioskille menimme ruokakahville ja Anneli sanoi siskoltaan, Eilalta terveisiä. Eila tulee kioskiin taas Annelin avuksi ensi keskiviikkona. Annelin akillesjänne on kipeä ja kantapään yläpuolella on jänteessä pahan näköinen möykky. Hän menee lääkäriin sitten kun saa sijaisen kioskiin.
Kahvassa olimme klo 20.30. Porukka tuli vaunulle ja sanoi, ettei tarkene olla rännillä ja tarttis lähteä Lumikvartsi kaivokselle. Viljo kävi siellä Matin kanssa viime syksynä ja silloin minä jäin vaunulle pakkaamaan, kun olimme juuri lähdössä kotiin. Matti oli vähän epävarma, että mahtaako hän sinne osata, mutta minä löysin vaunun kaapista syksyllä piirtämäni kartan. Make jäljensi sen itselleen ja suoraan olivat sinne osanneet. Make, Anita, Anni, Jonttu ja Matti mahtuivat kyytiin ja ne lähtivät klo 20.45 ja tulivat klo 23.30.
Retsa lähti yksin kantamaan 11 kg kaasupulloa Raahenpirtille. Kaasu oli aamulla loppunut niin, ettei aamuteevesikään ehtinyt kiehua. Nyt jälkeenpäin kauhistuttaa, että mitenkä se sen pullon sinne yksin sai vietyä. Kukaan ei älynnyt mennä auttamaan.
Porukka toi valkoista ja lasimaista kiveä kuka minkäkin verran. Niin viluisia olivat, ettei kukaan tullut edes nuotiolle. Me lähdimme Jonttua saattamaan ja Kävelimme pirtille asti. Pohjoistuuli puhalsi vastaan kurun pohjalla kulkevalla polulla niin kovaan ja kylmästi, että oikein tuli vesi silmiin. Ulkolämpöä silti +7 astetta. Retsa oli jo petillä ja me lähdimme saapastelemaan takaisin. Ei paljon tuolla reissulla väsy, mutta tuo viimeinen mäki vie voimat ja nostaa hien pintaan. Kun pääsi pihapenkille istumaan niin vilusta ei ollut tietoakaan.
Matti kävi laittamassa kivet Keltun pyörien taakse ja sitten vaunuun löhöömään. Ulkona tuulee niin, että kohina kuuluu. Tuntuu, että tuuli on kääntymässä puhaltamaan kurun vastakkaisesta päästä. Jos se sen tekee, niin Maken väen pressut joutuu lujille.
Make jutteli, että päivällä he ajoivat kioskilta imuriporukan perässä ja niiden peräkärryssä oli ollut sikin sokin paljon tavaraa. Huusin istuin oli sopivasti ollut niin, että istuinreikä näkyi suoraan taaksepäin. Tapani oli ajanut Pahaojantiellä aika lujaa ja kuormasta oli pudonnut lankku ja paineletkua. Make oli ottanut letkun mukaansa. Palsin tiellä Tapani ajoi hiljempää ja oli päästänyt Maken ohitseen. Make oli antanut letkun takaisin ja Tapani oli mennyt sitomaan kuormaansa paremmin. Nyt kun tulimme Pirtiltä niiden leirin ohi, siellä oli kota ja saunakin jo pystyssä. Hiljaista oli. Nukkuivat kai.
Klo on nyt 1.45. Välillä tuulee puuskissa niin lujaa, että oksia ja risuja lentää puista niin, että vaunun katto ropisee vaikka ei sada. On jännää nähdä millainen ilma on aamulla.
Retsa on taas ostanut kalaa ja uusia perunoita. Lupasi huomenna savustaa kalan. Saadaan taas hyvä ateria.
Klo on 2. Ulkolämpö +6 astetta. Tuuli puhaltaa puuskissa milloin mistäkin suunnasta. On ihmeen valoisaa. Keitän yö puuroni ja luen vähän Karamasovin veljeksiä. Lainasin sen Jontulta.
Hyvät yöt.

Hyvää on, mutta pahasti pierettää

Tiistai 29.6.2004 Klo11 +6 astetta. Riepova tuuli. Sataa. Taivas tasaisen harmaa. Ei näe mistä suunnasta pilvet tulevat. Klo 11.30 ei ole ketään näkynyt liikkeellä. Mänty vain ravistelee keräämäänsä vettä tasaisin välein vaunun katolle. Olen juonut liikaa kahvia ja on paha olo.
Klo 12 tuli Maken väki. Vähän olivat joutuneet pressuja korjaamaan ja laatikon pressun Make oli 3 kertaa laittanut takaisin paikoilleen. Nyt on kuulemma niin paljon tavaraa pressun päällä, ettei enää lähde.
Klo 12.30 oli sateessa tauko ja Make, Anita ja Matti lähtivät tyhjentämään huusin alustaa. Anitakin on valittanut, että huusin istuin on ollut eteenpäin vinossa ja liian korkealla.
Minä tuon huusin olen piirtänyt ja "suunnitellut." Sen osat ei oikein sovi paikoilleen kuin yhdellä tavalla. Anita otti mukaansa mitan ja kävi vielä hakemassa vatupassinkin. Nyt huusi on oikein hyvin paikallaan ja siellä on hyvä istua. Asia hoitui kun Anitalla oli mitta ja passi.
Jonttu tuli klo 13 pirtiltä ja Retsa oli mennyt puronvartta rännille. Anni ja Jonttu opetteli taittelemaan paperista Maken mallin mukaan jäniksenpään. Se taiteltiin moneen kertaan ja sitten puhallettiin ilmaa sisälle ja jäniksen pää siinä oli.
Retsa kävi sanomassa, että hän savustaa siiat klo 16 aikaan. Otti painekattilan mukaansa rantaan ja pesi sen täyteen uusia perunoita. Onneksi sade piti taukoa savustuksen ajan. Tuuli kyllä reippaasti. Jonttu, me ja Retsa söimme hienon kala aterian ja Maken väki söi makaroonilaatikkoa.
Aamulla sanoin Matille, että mentäis johonkin pesulle. Ei missään nimessä se hänelle sopinut. Ei vielä tiennyt, että Maken väki lähtee kylpylään. Kai tuo ilma vielä lämpenee, että tarkenee täälläkin pestä.
Otimme pienen ruokalevon ja Jonttu, Retsa ja Matti lähtivät rännille. Pientä tihkua on satanut ja edelleen tuulee reippaasti.
Klo 20.45 Maken väki tuli kylpylästä ja menivät rännille tai leiriinsä. Muut ovat vielä rännillä. Taidan lämmittää paistinpannulla pari perunarieskaa iltapalaksi.
Klo 21.30. Matti tuli vaunulle ja Retsa ja Jonttu lähti Keltulla soittamaan. Matti sanoi että koko porukka lähtee Raahenpirtille grillaamaan, mutta hän ei lähde kun on jo nyt niin kova vilu.
Porissa kaikki hyvin. Retsa lähti edeltä tekemään pirtin takkaan tulia ja Jonttu ja Maken väki lähtivät perässä. Matti sanoi olevansa väsynyt.
Sataa edelleen tihkua ja tuulee lujaa. On jopa vähän hämärää. Klo 1.15. ulkolämpö +6 astetta. Maken väki ei vielä ole tullut pirtiltä. Ovat kai jääneet yöksi tai menneet leiriinsä kurua pitkin.
Olen lukenut veljeksiä. Matti meni nukkumaan klo 0.30.
Edelleen tuuli kohisee rinteillä. Linnut ei laula eikä käki ole kukkunut. Ovat kai viluissaan nekin. Minunkin alkaa tulla vilu, kun kattoluukku on auki ja lämmitys ei ole päällä.
Taidan keitellä puuroa ja lukemisen jälkeen mennä nukkumaan.
Hyvää yötä.

Keskiviikko  30.6.2004 Klo 11 +12 astetta. Pilvistä edelleen ja puuskainen tuuli. Ei sentään sada. Klo 12.30. näkyi jo aurinkokin. Maken väki oli eilen lähtenyt Pirtiltä klo 23.30. Nukkuivat vielä klo11.
Matti koohasi veden kanssa, vaikka täällä on vielä sadevettä. Taisi herättää Maken väen kun laittoi pumpun täysillä käymään.
Jonttu poikkesi juomaan mehua. Sanoi menevänsä huusiin kun Pirtin huusissa tuulee laudanraoista niin, että tulitikku sammuu.
Kaikki ovat alhaalla. Aurinkokin paistaa. Toivottavasti ei tule liian kuuma.
Klo 15. Kuuma ei tullut. Pilvistäkin on välillä ja puuskainen tuuli jatkuu. Joku valkoinen maasturi kävi Kultalassa ja imuriporukka lähti kylille. Keksein viimeinkin miten saan ison lähdevesipullon auki. Vaunussa on kaasupullon vaihtoa varten papukaijatongit. Niillä korkki aukesi melko helposti. Hyvä keksintö.
Pumppu käy edelleen ja porukka etsii kultaa. Jonttu sanoi, että sitä ei paljon tule kun pestään pintamaata. Nolo juttu. Ei silti, ei sinne pohjallekaan ensin pääse. Istun etuteltassa ja tuuli kohisee rinteillä. Se pitää itikat loitolla.
Maalaispossu-perunasoppa kiehuu ja taloustyöt on tehty. Matti kantoi vesiämpärit letkulta leiriin ennen montulle menoa.
Pesin rannetukeni. Kyllä tuo Y3 on pistämätön pesuaine. Ei sille pärjää edes Ariel. Kultatilannetta en tiedä. Imuriporukka tuli takaisin. Ruokalevon jälkeen taas kaikki rännillä.
Lähdin sik-sakkia nousemaan rinnettä vaunulta ylös. Otin puhelimen mukaan ja kiipesin ylös asti ja kävelin telepisteelle. Soitin Mailille. Kissa oli tullut tervehtimään ja puskenut niin, että lenkkarit kopsahteli. Porissa on nyt sama ilma kuin täällä oli eilen. Sataa, on kylmä ja tuuli riepoo. Kaikki muuten kunnossa.
Soitin Seijallekin. Loma Makella alkaa vasta 19 pv. Voi olla etteivät tule tänne tänä kesänä lainkaan.
Istuskelin kannolla varmaan pari tuntia ja huilailin nousun jälkeen. Yhtään sielua ei näkynyt koko aikana. Olin ollut pitkään ajatuksissani ja äkkiä aivan selän takaa kuului voimakas kumea ääni. Pelästyin tosi pahasti. Hieno, musta korppi lensi ylitseni aivan päätä hipoen ja otti sitten korkeutta. Hetken aikaa sydän hakkasi kuin hullu. Kaunis lintu se on ja todella isokin, kun sen läheltä näkee. Taisi poiketa katsomaan mikä kannon päähän on kasvanut.
Keräsin vielä kahden kannon nojalle puukasat. Otetaan ne joskus takalaatikkoon jos Matti ehtii, jos ei, niin olkoon siinä. Otin vähän puita mukaani ja kävelin tietä pitkin alas vaunulle. Kun takaisin tulo oli alamäkeä, jäi voimia ja lähdin vielä Kultalan mäkeen kuvaamaan isoa pahkaa ja muutakin. Jonttu kävi Keltulla soittamassa ja poikkesi vaunulla juttelemassa. Meni sitten Maken väen notskille.
Sieltä tulivat aika myöhään ja lähdimme saattamaan Jonttua Pirtille. Retsa on aina mennyt iltapuuhiin jo aikaisemmin. Istuimme Pirtin pihassa sauhuilla ja klo 1.30. olimme taas vaunulla.
Ilta askareet piti tehdä ja Matti meni nukkumaan. Klo 3 yöllä +12 astetta. Taivas melkein selkeä.

Torstai 1. 7.2004 Klo 11. +16 astetta. Voi veljet että on tukala olo. Tuulee, että humisee, mutta se ei osu meidän leiriin. Tunnin aikana ulkolämpö nousi niin, että täysin varjossa olleessa mittarissa oli asteita +26. Ylimmillään +asteita oli 30. Tuskainen, paha olo. Ukkosen tuntu.
Jonttu poikkesi, kun tuli Pirtiltä ja sillä oli päälipuserokin päällä. Sano,i että illalla on kuitenkin kylmä. Oikeassa poika oli. Lähti reippaasti rännille. Minä hain risuja ja lämmitin padallisen vettä. Laitoin taas pressun L-kirjaimen muotoon kolmen puun varaan. Vein yhden lattialavan sinne ja tuolin , johon laitoin pesuvadin. Kaksi ämpärillistä tein lämmintä vettä ja nautiskellen peseskelin itseni. Löyly ei käynytkään mielessä, kun isolamppu lämmitti.
Otin aamutakin oksalta päälleni ja istuskelin penkillä, kun Anita tuli käymään. He olivat lämmittämässä saunaa. Ei sielläkään pesuhuone lisälämpöä kaipaa, kun aurinko sen kuumentaa. Saunoivat kaikki kuulemma ja kunnolla.
Meidän nuotion ringistä puuttuu yhdeltä sivulta istuintukki. Retsa haki silloin kun heidän leiri oli tuossa lähellä, ylhäältä sinne komeat tukit. Pitäis hakea sieltä tukki tuohon tyhjään kohtaan. Jos Mailin väki täällä leiriytyy niin Maili sanoi, ettei hän siihen enää mene. En muuta ehtinyt, kun Jonttu ja Make jo toi tukkia olkapäillään ja laittoivat sen tyhjälle sivulle. Vaunun puoleinen pää oli liian matalalla, mutta katselen nyt vielä josko tukkien paikkaa vaihdetaan. Nyt on hyvän näköistä ja istumatilaa kaikille.
Joku pariskunta käveli mäkeä alas ja jatkoivat matkaa Kultalaan. Hetken päästä tulivat takaisin ja mies huuteli "Hyvää päivää". Sanoin, että on rankkaa kiivetä tuota mäkeä tällaisella helteellä. Mies vastasi: "Ja tällaisella kunnolla". Nainen lähti kiipeämään mäkeä kulkemalla tien sivussa varvikossa. En tiedä miksi se siellä käveli.
Jonttu ruokaili Maken väen kanssa ja me söimme eilistä possusoppaa. Sitten ruokis ja taas olivat kaikki rännillä.
Pesin yöpaitani ja vein petivaatteenikin narulle. Paita kuivui puolessa tunnissa ja sen parsiminen kesti puolitoista tuntia. Eilen parsein lenkkitossuni, kun ne molemmat olivat tossun päällä olevan verkon kohdalta aivan halki. Nyt ovat taas kävelykunnossa. Rannetukenikin korjasin, kun siitä oli saumoja auennut.
Aatu meni Millan kanssa telepisteelle ja poikkesi meille takaisin tullessa. Istuskeltiin pihassa juttelemassa. Anni makaili uuden paksun tukin päällä ja pelasi jotain vaaleanpunaista peliä. Ei häntä meidän jutut kiinnostanut ja sanoi menevänsä heidän telttaan pelaamaan. Muut olivat aikaisemmin lähteneet rännille ja sanoivat menevänsä sieltä Maken väen notskille.
Aatu kertoi, että imuriporukka on ensiviikon poissa ja Tapani tuo tullessaan itse tekemänsä pienen kaivinkoneen. Retsa oli kuullut, että Tapani aikoo viedä sen Mikon valtaukselle kurua pitkin ohi Raahenpirtin. Olis hyvä nähdä mitenkä se sen tekee. Aatu istuskeli toista tuntia ja Milla tutkiskeli paikkoja, mutta ei mennyt kauas. Laittoi kyllä tuulenvarjoon Kuukkeleiden ja Viljamin munkinpalat. Aatu oli juuri menossa autoonsa, kun Jonttu tuli hakemaan minua ja Annia notskille. Sanoin, ettei Anni täällä ole ollut pitkään aikaan. Jonttu oli tosi hämmästynyt ja jopa huuteli Annia. Lähti kiireesti takaisin sanomaan porukalle ja hetken päästä Anni kömpi mäkeä ylös sanomaan minulle, että hän on löytynyt. Anni oli mennyt pelinsä kanssa heidän telttaan, niin kuin lähteissään sanoi. Kukaan ei sitä nähnyt vaikka istuskelivat nuotiolla aivan lähellä telttaa. Luulivat että Anni on vielä meillä. Hyvä että oli korjussa.
Myöhemmin lähdimme taas saattamaan Jonttua Pirtille. Kunto nousis kohisten, jos olisivat täällä pidempään. Retsa oli aamulla jo tuonut autolle kaksi reppua. Toinen oli ollut selässä ja toinen mahan päällä. Nyt se oli siivonnut ja laittanut paikkoja kuntoon. Sanoi, että hän tiskasi pihassa pölkyn vieressä ja oli omissa ajatuksissaan. Kun hän siitä kääntyi niin Timppa istui tukilla parin metrin päässä ja kääri sätkää. Retsa oli pelästynyt niin, että jos olis ollut jotain kädessä, niin olis voinut lyödä ennen kuin tajusi kuka se oli. Timppa on niin tottunut täällä liikkumaan, että sen liikkeistä ei varmaan paljon ääntä kuulu. Vesi koskessa on aika vähissä, mutta sekin peittää kohinallaan paljon ääniä.
Pelästelee täällä näköjään muutkin kuin minä. En minä täällä mitään pelkää, enkä ole edes varuillani, mutta välillä sitä on niin omissa ajatuksissaan ettei oleta kenenkään olevan lähettyvillä.
Ukkonen jyrähteli Ivalon suunnalla jo päivällä. Upeita pilviä nousi lammen takaa, mutta ne väistivät Palsin idän puolelta. Nyt kuului jyrinää paljon lähempää ja lähdimme reippaasti paluumatkalle. Kultalan kohdalla huusimme Aatulle hyvää yötä ja sitten vauhdilla mäkeen. En ehtinyt kävellä sik-sakkia ja silti mäen päällä ollessa alkoi kunnon sade. Matkaa vaunulle oli vain 20 metriä ja silti kastuimme kunnolla. Vaunussa oli kaikki 3 kattoluukkua auki ja etu- ja takapään ikkunat selkosen selällään. Kyllä oli sopiva ajoitus laittaa ne kiinni. Sade kesti 5 minuuttia ja ukkonen häipyi pohjoisen suuntaan. Ilma ei paljon viilentynyt. Klo 23 oli ulkolämpö +26 astetta. Klo 0.30 se on +20 astetta. Klo 2.30. Ulkona +17 astetta ja vaunussa +24 astetta. Taivas oli puhtaan sininen ja hyttyset inisi kattoluukun verkon takana. Käki kukkui taas ja Palsi kohisi. Tuuletus ei vaunua viilennä.
Nyt en millään voi toivottaa hyvää yötä, kun on niin tukala olo.

Perjantai 2.7.2004 Klo 11 +19 astetta. Onneksi taivaalla möykkypilviä. Raikas tuuli puhaltelee pitkin rinteitä. Meidän leiriimmekin, luojan kiitos.
Meillä soi herätyskello 9.30. Olin juuri saanut puuron kiehumaan, kun Jonttu ja Retsa tulivat Raahenpirtiltä. Ruokaa ne toi meille vaikka kuinka paljon. Kahvipaketin, keijua, makkaroita, leipää, lähdevettä ja paljon muuta. Retsa oli kantanut pirtiltä roskatkin pois ja vei mennessään ne molukkiin. Jonttu meni Maken väen leiriin. Olivat sopineet, että Jonttu herättää heidät, jos sattuvat vielä nukkumaan. Hereillä taisivat olla. Retsa ja Jonttu pesivät hampaansa, ottivat savustuspöntön keltuun ja meidän peräkärryn keltun perään . Klo 10.10 lähtivät ylös mäkeä. Vain 10 minuuttia myöhässä aikataulustaan. Vain 20 minuuttia kului, kun Make peruutti maasturin meidän leiritielle ja olivat lähtövalmiina. Klo 10.30. nekin suuntasivat samaa mäkeä ylös. Kioskille menivät kahville koko sakki. Hyvää matkaa kaikille. Aatukin oli toivotellut hyvää jatkoa ja turvallista matkaa Jontulle ja Retsalle. Onneksi on nuo pilvet, muuten olis keltulla matkanteko tosi raskasta, kun ei ole ilmastointia. Maken autossa se on.
Mekin lähdimme posti- ja kauppareissulle. Kaasua ja ruokavettä pitää myös hakea.
Kioskille tietysti ensin. Tunturitkin olivat kahvilla ja kuulosti siltä, että pinna oli heilläkin piukilla. Sulo pärräsi joka sanasta minkä Mirkku sanoi. Kertoiva, että näillä seuduilla on monta vanhaa kaivosta. Sanoivat, että Kutturantien ensimmäiseltä parkkipaikalta lähtevän luontopolun alkupäässä on tosi vanha "Kustaan kaivoksen" kuilu. Se on Ruotsin kuninkaan mukaan nimetty. Pitää käydä katsomassa. Se on aidattu, mutta suurin osa kuiluista on mitenkään merkkaamatta tai aitaamatta, vaikka ne voivat olla kymmeniä metrejä syviä. Sanoivat, että kun kävelee maastossa, niin luonnossa ei huomaa mitään ja yht äkkiä on varpaiden edessä syvä kuilu. Hirsillä ne kuilut on reunustettu ja salvoksetkin ovat vielä pitäneet. Ne ovat kaivaneet kuilua syvemmäksi ja lisänneet sitä mukaan hirsikerroksen edellisten alle. Pitää kysyä niistä lisää, kun on kynä ja paperia mukana.
Mokranttikin tuli kioskille ja heti nälväisi Tunturille, että "Vai on myrsky vienyt Sulon saunasta katon". Suloa näytti vähän harmittavan ja vastasi, että "Ämmä perkele naulasi sen huonosti kiinni". Mirkku vain istui, eikä ollut kuulevinaan.
Postissa ei vieläkään ollut laskua postin siirrosta tänne. Mihin on mahtanut joutua, kun posti tulee tänne ja sääntö on, että posti tullee vasta kun lasku siirrosta on maksettu. Odotan ensiviikkoon ja sitten soitan siirtopalveluun.
Helteen se vain pukkasi. Sääliksi käy Jonttua ja Retsaa, kun ajavat tällä helteellä. Auto on kuin pätsi vaikka ulkona on raikas tuuli.
Kävimme Kaunispäällä syömässä Huiputusta ja kuulimme, että viimeöinen ukkonen oli reuhannut Saariselällä ja Ivalossakin. Sähkötkin olivat katkenneet. Kuusamon seudulla oli ollut oikea Trombi. Metsää on kaatunut siellä paljon. Onneksi ei tullut Palsille kun vähän liepeitä. Nyt, vaikka on kuuma, eilinen painostava tunne on poissa. Ukkosta ne silti lupasivat jatkossakin.
Soiteltiin ja läheteltiin viestejä. Seija soitti ja kiitteli Matin lähettämästä runosta. Olivat Pomarkussa mökillä. Vertti oli oppinut ajamaan pyörää ilman apupyöriä, ja ajaakin lujaa. Oli Kirjurissa ajanut suoraan johonkin altaaseen. Onneksi ei loukannut. Maken mielestä se ajoi sinne tahallaan.
Kioskin kautta tultiin takaisin. Joku pariskunta, joilla on valtaus Sotajoen latvoilla, oli tullut Lemmenjoelta ja olivat aivan läkähtyneitä, kun auto oli ollut niin kuuma. Aamulla he sinne lähtivät ja vain käymään.
Kertoivat, että he joskus kokivat Trombin voiman. Se ei ollut edes iso, mutta armeijan puolijoukkueteltan narut katkeilivat niin, että kuului vain vinkaisu. Monta miestä oli roikkunut teltassa kiinni. Lähtenyt se kuulemma olis, mutta osa naruista onneksi kesti.
Tuskaisia olivat edelleen ajomatkastaan ja nainen sanoi, että heti kun päästään leiriin niin kaadetaan ämpärillinen vettä päähän. Mies taisi kuulla jotain väärin kun vastasi siihen, että "ei kun Koskenkorvaa". Olis kallis kylpy.
Aatu ja Millakin tuli kioskille. Muuten olisimme tuoneet Aatun postin.
Kyllä meitäkin väsytti, kun vaunulle päästiin. Mentiin myöhästyneelle ruokalevolle. Ruokiksen jälkeen sanoin, että siivottais vaunu. Vastaus oli, että rännille lähti. Siivosin yksin. Näyttä siltä, että Matti aikoo nauttia täyshoidosta ilman tukijoukkojakin. Nyt ei voi sanoa, että muiden tähden ei ehdi eikä sovi.
Ranne on ollut pitkään jo pahasti turvonnut ja todella kipeä. Mattojen hakkaaminen ja pudistaminen on suoranaista rääkkiä. Katsotaan rauhassa mikä tästä on lopputuloksena.
Ensimmäisen kerran tänä kesänä ehdimme telepisteelle. En olis lähtenyt, mutta porukan matkanteko kiinnosti. Soitimme klo 22.30. Jonttu ja Retsa olivat ohittamassa Vaasaa ja Maken väki oli samoilla main jostain sivukautta menossa Sammille hakemaan agrekaattia. Ajavat sieltä vielä Poriin.
Takas tullessa näin kun Viissatanen löntysti rinteellä kohti leiriä. Kuukkeleiden makkarat oli syöty. Kai se oli käynyt iltapalalla. Tiskasin ja pesin pari puseroa, haravoin nuotion ympäryksen ja tein muita hommia klo yhteen asti. Matti luki vaunussa Potteria.
Klo on nyt 2 ja on kuin keskipäivä. Minkäänlaista illan tuntua ei ole ollutkaan. Metsätähdet ovat alkaneet kukkia. Käki kävi kukkumassa aivan vaunun lähellä. Hyttyset, vaikka ei niitä paljon ole, hyökkäävät heti kun tuuli tyyntyy.
Klo 2.30 ulkona +8 astetta. Taivas puhtaan sininen. Ei pilven hattaraakaan. Aurinko on kurkistellut Pikkupalsin takaa ja nyt on tulossa kokonaan näkyviin. Puuro on kiehumassa.
Matkalaiset ovat jo varmaan Porissa. Hyvää yötä heille ja muillekin.

Lauantai 3. 7.2004 Klo 11 +15 astetta. Sataa. Vaunun katto ropisi kun otin korvatulpat pois. Taivas tasaisen harmaa. Idässä Kuusiojan päällä on taivaalla kirkas raita.
Käsille ei riitä, että sattuvat kun pudistaa mattoja, vaan kostavat vielä jälkeenpäinkin. Ei meinaa millään löytää sellaista otetta lusikkaan, että sais syötyä. Matti lähti rännille kun sade loppui.
Minä aion kiivetä telepisteelle ja kokeilla olisko nyt Radiolinjassa henkeä. Siihen on muutaman kerran tullut pieneksi aikaa tolppia ja sain kerran jopa viestin lähtemään. Olis kiva tietää ovatko matkalaiset turvassa. On pakko odotella tunti tai pari, että nivelet alkavat toimia. Kiva täällä nyt on istuskella kun on puhdasta. Sänkyjen altakin tuli paksu kerros tiivistä pölyä. Puserot roikkuvat ulkona narulla. Saivat yhden ylimääräisen sadevirutuksen.
En lähtenyt telepisteelle, eikä tullut vain yhtä virutusta vaan ainakin 10. Koko päivän on ukkos- ja sadekuurot menneet vuoron perään yli leirin.
Klo 22 alkaa taivas seljetä ja aurinkokin paistaa. Kyllä on märkää. Sadevesisaavi on aivan täynnä vettä ja pinnalla paksu kerros keltaista siitepölyä.
Olen monta tuntia kirjoittanut Dianelle kirjettä. Soitan Maippi Peltolalle, että voinko lähettää kirjeen heidän osoitteeseen ja voiko hän sen kääntää Dianelle. Nyt kirje on valmis.
Vain yksi auto meni Kultalaan ja Timppa kävi kylillä.
Klo 21 lähdimme volvolla telelle. Turvallisesti olivat matkalaiset päässeet kotiin. Jonttu ja Retsa oli ollut Porissa klo 1 yöllä. Maken väki kiersi Sammin kautta torniin. Nyt Agrekaatti on heillä mukana ja Make tuo tullessaan sen tänne. Ostaa vielä uppopumpun montun tyhjennystä varten. Olen kiitollinen porukan turvallisesta matkasta.
Palsin vesi ei enää ole ollut kuraista. Tunturin Sulo sanoi, että heidän kohdalla vesi oli niin kuraista, että "Tammukat, perkeleet hyppivät vedestä ylös katsomaan mihin päin uoma kulkee ja minne päin pitäis uida".
Klo on 2.45. Taivas on osittain sininen, mutta pilviäkin riittää. Aurinko on taas tulossa Palsin takaa ja oja kohisee. Kova sade on varmaan nostanut sen pintaa.
Ulkolämpö +15 astetta. Samat asteet oli päivälläkin. Puuro on syöty ja hampaat pesty.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 4.7.2004 Nukuin kuin tukki. Heräsin klo 11.15. Aurinko helottaa ja vaunu on kuuma. Ulkolämpö +16 astetta. Ei kauan kestänyt kun ensimmäiset sadepisarat tipahtivat vaunun kattoon. On satanut ja paistanut vuoron perään. Onneksi tuulee reippaasti Kuusiojalta päin. Ja taas sataa !
Pesin puseroni ja "välihousuni", kun vesisaavi menee yli, eikä vettä voi pataankaan laittaa, kun se on aivan keltaista siitepölystä. Pitäis vielä pestä musta pusero ja sukkahousuja, kun niissä ei keltaisuus näy. Valkoisia ei kannata pestä. Mänty täällä nyt kukkii ja kukkiikin kunnolla.
Ruokailu klo 16 ja tietysti ruokis. Edelleen sama ilma. Sataa ja paistaa vuoroon.
Tuuli on vain yltynyt. Valtavat, tummat pilvet nousevat lammen takaa, mutta väistyvät täällä Pikkupalsin taakse ja jatkavat matkaa kohti pohjoista. Aurinkokin yrittää välillä pilkistellä.
Pesin vielä tumman villapuseroni ja sukkahousuja. Sadevesisaavin pohjalla oli paksu kerros siitepölyä. Pesin sen pois. Toivottavasti seuraava sadevesi on "puhtaampaa".
Klo 0.00. Aurinko paistaa ja taivas on puhtaan sininen, niin kuin eilen illallakin. Kova, puuskainen tuuli. Onneksi ymmärsin tehdä nuotion leipien grillausta varten jo klo 21. Silloin tuuli huomattavasti vähemmän. Syön ne silti vasta myöhemmin.
Jostain kuuluu jysähdyksiä. Ei ne ukkoselta kuulosta. Tasaisesti jymähtelee kuin kaukana ammuttais tykillä. Mikä lie?
Lupasivat todella kovaa tuulta, eikä se heikkoa ole nytkään. On haettava kiviä lisää tuulen puoleisen etuteltan helman päälle.
Lähdimme tarkistamaan tilannetta Maken väen leirissä. Hyvin oli kaikki paikoillaan. En tiedä onko Matti lämmittänyt telttaa.
Maken leiriin ei tuuli pahasti puhaltanut, mutta alhaalla puhkui senkin edestä. Sauna, pesuhuone ja laavu pullistelivat pahanpäiväisesti. Suljin saunalta kaikki tuuletusaukot ja lisäsimme kiviä saunankin helmoille. Montun katospressua tuuli riepoi tosi pahasti.
Tullessa kävin Kultalan mäellä katsomassa, onko Aatu yksin paikalla. Ei ollut. Siellä on tumma ja vaalea henkilöauto ja laavun vieressä peräkärry. Näytti kuin Timpan auton kohdalla joen vastarannalla olis ollut pieni teltta.
Meidän nuotiopressun päältä on lorahdellut vettä aina samaan paikkaan ja maahan on tullut reikä. Laitoin ämpärin reiän kohdalle, vaikka en tiedä, mistä voi sataa kun ei pilviäkään ole. Ehtiväthän ne silti ennen aamua ilmestyä.
Kaksi Kuukkelia tuli syömään pölkyltä perunarieskaa ja makkaraa. Tosi pieni ja nopea lintu hyökkäsi niiden kimppuun. Kuukkelit väistelivät ja kyyristelivät kun se syöksyi päin kuin pommikone. Toinen Kuukkeli lensi pari metriä korkean kuivuneen puun latvaan ja pikkulintu hyökkäsi sen pyrstöön kiinni. En ehtinyt nähdä miltä se näyttää, kun se vain vilahtaa silmissä. Vaalean harmaa se taisi olla. Sillä oli varmaan pesä jossain lähellä ja viisasta olikin sitä Kuukkeleilta puolustaa. Se oli varmaan se lintu, joka on öisin laulanut vaunun lähellä.
Onneksi ilma viileni yöksi. Klo 2 on ulkolämpö +12 astetta.
Olen syönyt puuroni kanssa Piltti ruusunmarjasosetta. Hyvää se on, mutta pierettää pahasti.

Hyvät yöt.

Kuukkeli seivästi kananmunaa oksiin

Maanantai 5. 7.2004 Klo 11 +21 astetta. Sininen taivas, mutta onneksi muutama pilvenhattara purjehtii tuulen mukana ja tuuli on vilpoinen.
Metsähallituksen maasturi meni Kultalaan päin. Ihmettelin miksi se niin kauan jyryyttää Kultalan mäessä ja sieltä se tuli peruuttamalla ylös. Joku vaalea henkilöauto tuli mäessä sitä vastaan. Kaiken järjen mukaan sen olis ollut helpompi peruuttaa alaspäin. Näin nyt kuitenkin näyttivät tekevän. Klo 12.30 lupasivat iltapäivällä lisääntyvää pilvisyyttä.
Lähdimme postiin ja kauppaan. Onneksi ne pilvet todella tulivat. Auton mittari näytti +21-22 astetta.
Kioskilla oli Karviasta kotoisin oleva kaivaja. Voitto oli ollut hänen vaunullaan laittamassa jääkaappia. Vaunu oli ollut liian lämmin, niin kuin muidenkin näillä ilmoilla. Molemmilta oli hiki valunut päästä ja se pisti ihmettelemään, että mitenkä näin kuuma voi näin nopeasti tulla. Vaunu oli kuin sauna. Työn touhussa hän oli pyllistänyt lähelle kaminaa ja persukset meinas palaa. Kaminassa roihusi täys valkea. Hän oli eilen illalla laittanut kaminan täyteen puita, että ne kuivuisivat siellä. Vasta 15 tunnin päästä ne syttyivät aivan itsestään. Sanoi, ettei saunakaan ole niin kuuma kuin vaunu on nyt.
Sama mies oli joskus räjäyttänyt maata löysälle Harriojan pohjasta. Kaksi kertaa oli lisännyt panoksen määrää, eikä kunnon kuoppaa tullut. Kolmannella kertaa hän laittoi niin paljon, että piti riittää. Tapansa mukaan hän sytytyksen jälkeen lähti juoksemaan kauemmaksi. Panos räjähti ja häneltä lensi lakki päästä ja vaunu keinahti yhdelle pyörälle. Onneksi putosi takaisin eikä kaatunut. Sanoi, ettei ole sen jälkeen räjäytellyt. Sekin selvisi, kun jonain yönä Kahvaan kuului kuin jossain olis tykillä ammuttu. Voitto sanoi, että Selberinojalla on joku räjäytellyt koekuoppia suohon. Se siitä tykistä.
Juha-Pekalta tuli viesti, että hän haluais tavata Amerikan sukulaiset kun ne tulevat Poriin. Arvasin, ettei Jopi ole niistä Juha-Pekalle sanonut ja laitoin viestin niiden tulosta. Maippi soitti ja pyysi antamaan Juha-Pekalle hänen yhteystietonsa. Sopivat kai tapaamisesta.
Soitin postin siirtolaskusta ja kukaan ei tiennyt siitä mitään, ei edes sitä onko sitä edes kirjoitettu. Sain yhteystiedot ja maksoimme siirtomaksun pankkiin. Meille on muuten yks lysti saako posti rahansa vai ei, mutta sitä riskiä ei sovi ottaa, että posti lakkaa tulemasta tänne. Sovimme, että jos lasku jostain ilmestyy, sen voi hävittää.
Söimme Kaunispäällä "huiputusta" ja istuttiin pitkään ulkopöydässä, kun ilma oli todella kaunis. Heli tuli juttelemaan ja kertoi, että joku nuorimies oli ollut ulkona kahvilla ja tullut surkean näköisenä kahvikuppinsa kanssa sisälle ja kysyi voisko hän vaihtaa kahvinsa uuteen. Pääskynen oli lentänyt yli ja paskonut suoraan pojan kuppiin. Heli sanoi, että oli kuin kermavaahto möykky olis ollut kupissa. Yäk.
Kioskilla on tänään aloitettu ruuan myynti. Tänään oli jauhelihasoppaa. Anneli sen ruuan laittaa niin kauan kun Eila on apuna.
Me toimme Aatun postin ja kävimme sen viemässä Kultalaan. Aatun agrekaatti oli hajonnut ja kaksi miestä oli sitä korjaamassa.
Iltamyöhällä vähän sateli. Pikkulintu syöksyili taas Kuukkeleiden kimppuun. Nyt näin senkin, kun Kuukkeli oli seivästellyt paistettua kananmunaa männynoksiin. Niitä se nyt söi kun pikkulintu ajoi sen pois pölkyltä.
Klo 3, ulkolämpö +10 astetta. Vähän pilviä. Aurinko tuli jo Palsin takaa.
Hyvää yötä.

Tiistai 6.7.2004 Klo 11. +20 astetta. Aurinko paistaa puhtaan siniseltä taivaalta. Pilvimöykkyjä ilmestyy harvakseen ja helpottavat oloa, kun menevät auringon eteen.
Nukuin taas todella hyvin. Matti on ollut lämmittämässä Maken telttaa. Lämpöä ei tarvita, mutta kosteus on tosi paha.
Kirjoitin yöllä Dianalle kirjoittamastani kirjeestä yhden sivun uudelleen. Oli tullut virhe.
Olin kirjoittanut Roope ankka ja siitä olikin tullut Roopankka. Toivottavasti virheitä ei löydy lisää.
Otettiin saavi ja ämpärit täyteen vettä. Taas päästin letkusta vettä kenkääni, että sukatkin kastuivat. En vielä kertaakaan ole täyttänyt ämpäreitä, päästämättä vettä myös kenkääni. Ensikerralla laitan saappaat jalkaan niin on varaa roiskia. Pieni, harmaa maasturi meni Kultalaan.
Vein vaatekomerosta kaikki vaatteet ulos narulle, kun ne haisivat tunkkaisilta. Kai se nyt jostain sateen kehittää. EI VOI OLLA TOTTA ! Vain kolme minuuttia kului edellisen lauseen kirjoittamisesta, kun alkoi sade. Pilvi tuli yllättäen rinteen takaa. Nyt vaatteet ovat etuteltassa ja pyykkipojat jäivät narulle.
Kuukkelit tulivat syömään ja pikkulintu ilmestyi heti kuin tyhjästä niitä hätyyttämään. Aamulla näin sen lentävän lähellä maata, vaunun takana olevaan katajapusikkoon. Onkohan sen pesä siellä. Sitkeä se on ja aivan mahdoton kun hyökkää 10 kertaa itseään suurempien kimppuun ja saa ne vielä uskomaankin.
Kirkkaan väriset pyykkipojat eivät hääveiltä näytä luonnossa. Pitää vaihtaa ne puisiin. Sain tunniksi vaatteet ulos ennen seuraavaa sadetta.
Klo 17 paistoin pannullisen lohta ja keitin uusia perunoita. Perunat olivat vaihteeksi oikein hyviä.
En ole täällä kertaakaan nähnyt oravaa, mutta aamulla, kun Matti oli istunut huusissa ovi auki, oli orava tullut tien toiselle puolen hänelle kiroilemaan.
Nyt klo 18 ukkostaa oikein kunnolla. Toivottavasti ilma nyt viilenee. Pitäis vielä tänään tiskata viikon tiskit.
Klo 20.30 vieläkin jyrisee. Ukkonen on möyrynnyt joka suunnalla niin, että tuntui kuin olis ukkosympyrän sisällä. Vasta nyt alkoi kuulua Palsin kohina jyrinän seasta. Vieläkin se murahtelee milloin milläkin suunnalla, mutta kaukana. Pilvet eivät taaskaan tiedä mihin suuntaan pitäis mennä. Törmäilevät sinne tänne.
Klo 22 mennessä ilma vähän selkeni. Lähdin laatikolta hakemaan vanhaa k-pressua. Nuotiolla on nyt kolme istuintukkia ja vanha suojapressu on liian pieni. Mattikin lähti montulta ylös. K-pressu ei sopinut ja haimme vanhan revenneen monttupressun. Leikkasin siitä pahemmin revenneen pään pois. Oli siinä vääntämistä, kun ensin yritimme laittaa sitä harjakaton mallisesti. Haettiin alhaalta laavun takaa männyn nojalta todella pitkää riuku, jota olen monta vuotta säästänyt. Homma ei senkään kanssa onnistunut. Viimein laitoimme pressun kulmiin jo maassa edellisestä pressusta otetut narut ja sidoimme sivu kerrallaan ne puihin kiinni. Vasta kun pressu oli ilmassa, laitoimme sen keskelle harjanarun. Sen toinen pää oli sidottava todella pitkällä olevaan mäntyyn. Nyt katos on hyvä, mikäli se ylhäällä pysyy. Pari reikää pressussa oli, mutta laitoimme niihin ilmastointiteippiä.
Klo 1.30 oli piha siivossa ja tavarat viety paikoilleen. Selkä vähän niksahti, kun vaihdoimme nuotiotukkien paikkaa. Vetelin nuotiolla vielä rauhan savut ja Matti meni vaunuun. Kuului laittavan lämmityksen päälle.
Ulkolämpö +10 astetta ja kurussa sumua. Maken teltassa on tänään ollut kolme kertaa tulet. Teltta pääsi pahasti kastumaan, kun Matti oli sitä mieltä,että tulet tehdään vasta kun sataminen loppuu. Edellisen sateen kosteus ei ehdi häipyä kun jo uusi sade tulee. Odottele siinä sitten maailman tappiin.
Klo on 2.20. Aurinko on tulossa Palsin takaa ja taivas on sininen. Ukkonen viilensi ilman. Alan puuron keiton ja sitten nukkumaan.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 7.7.2004 Klo 11 +16 astetta. Paistaa ja sataa. Tuuli on huomattavasti tyyntynyt. Vielä on nuotiopressu paikallaan. Hiljaista, todella hiljaista.
Nyt minäkin näin ensimmäiset oravat täällä. Niitä oli jopa kaksi. Toivottavasti eivät joudu Millan suihin. Nyt toinen niistä istuu Kuukkeleiden tolpalla syömässä.
Lupasivat iltapäivällä selkenevää. Taitaa tulla liian kuuma autoilupäivä. Lähdettiin kuitenkin. Kioskille ajettiin. Sieltä ostin vichyä ja kaurapaahtoleipää. Nyt mekin söimme lounaan. Jauhelihasoppaa oli ja hyvää olikin. Ajoimme Sotajoelle viemään roskat molukkiin. Siellä oli ainakin kolme vaunua ja kävi hieno, raikas tuuli. Autossa lämpöä +30 astetta ja ulkona noin +20. Onneksi pilvet eivät kaikki häipyneet. Ajoimme sillan yli soittamaan. Lähetimme molemmat, toisistamme tietämättä Seijalle viestit. Seijan Make soitti Matille. Paarmalauma pyörii ympärillä tauotta. Laitoin viestiin, että nyt tarvittais Maken etusormea. Se joskus nippasi paarman lennosta päin seinää.
Kotona kaikki kunnossa. Siellä oli kasteltu kukkia ja leikattu nurmikkoa. Maili sanoi, että kissa on kunnossa ja syö hyvin. Viemäröintitöitä ei vieläkään ole aloitettu.
Takas tullessa laitoin Dianen kirjeen postiin. Toivottavasti se menee vasta kun ne jo ovat Porissa.
Ruokalepo otettiin ja sitten lähdin lämmittämään saunaa. Viljolta saatuja kannon paloja oli enää vähän, mutta niin kuumasti ne palaa, että puolessa tunnissa oli vesi kiehuvan kuumaa. Nokea niistä kyllä tulee paljon. Hyvät löylyt oli ja pesuhuonekin oli todella lämmin. Matti jatkoi saunomista ja minä kiipesin tuulettamaan Maken telttaa. Laitoin kaminaan puita ja kun avasin oven, niin höyry sieltä pöllähti ulos. Avasin myös varastoteltan oven ja ihmettelin kummallista natinaa. Seisoin hiljaa ja kyttäsin tavaroiden joukkoon, että onko siellä joku elukka nakertamassa. Viimein huomasin teltan katossa ison roikkuvan pussin. Oli kuin joku olis istunut ulkopuolella kattoputken päällä ja perse olis polvista asti roikkunut teltan puolella. Teltan katolla oli valtava vesipussi. Huusin Mattia tulemaan nopeammin. Matti otti ensin vettä pois ämpärillä ja loput tyhjensimme nostamalla pussia yhdessä teltan sisältä niin, että vesi roiskahti yli reunan. Teltan päällä oleva pressu oli vain kulmista kiinni ja teltta on niin hapera, ettei sitä voi kovin piukalle kiristää. Matti haki vaunusta keltaisen klemmarin ja kiristi sen rautalangalla, että saatiin pressu vedettyä piukalle puuhun kiinni. Teltan kattoon on venynyt komea pussi.
Kävimme vielä iltanuotion jälkeen katsomassa tilannetta ja tuuletimme lisää makuutelttaa.
Myöhemmin Souvarit tulivat mäkeä alas maasturillaan. Pysäsivät Kultalan mäelle ja huutelivat, että tekin olette tulleet maisemiin. Toivottelin hyvää lomaa.
Vahvistimme nuotiopressun narujen kiinnitysreiät ilmastointiteipillä, kun ne olivat jo alkaneet revetä. Nyt ovat kunnossa.
Klo 1.30 ulkolämpö +10 astetta. Olikohan se tämän kuun 27. päivä, kun aurinko tällä korkeudella ensimmäisen kerran laskee aivan hetkeksi horisontin taa.
Keittelen nyt puuroa ja lueskelen veljeksiä.
Hyvät yöt.

Torstai 8.7.2004 Klo 11 +20 astetta. Pilvistä. Matti sanoi että klo 9.30 oli taivas aivan sininen. Lapinradio lupasi koko viikoksi kuurosateita ja ukkosta.
Istuskelen liottamassa jalkojani. Täytyy saada varpaankynnet poikki, kun ei meinaa jalat enää mahtua kenkiin. Klo 13.15 kynnet oli leikattu, putsattu, fiilattu ja salvattu ja varpaiden väleissä oli vessapaperisuikaleet. Homma selvä taas joksikin aikaa.
Hiljaisuus on täydellinen. Ei edes linnut laula. Kuukkeleitakaan ei ole näkynyt.
Mahani on sekaisin ja olo on huono.
Klo 18.30 ISO poro kävi leirissä. Joku punainen henkilöauto olin Kultalan mäellä. 2 naista ja 2 miestä meni reppuineen Kultalaan. Muita ei ole näkynyt. Taivas on umpipilvessä, mutta lämpöä on +20 astetta. Jos ei pilviä olisi, niin täällä läkähtyisi. Tällaista ilmaa lupasivat koko loppu viikoksi.
Olin lähdössä alas kun ukkonen murahti rinteen takaa ja saman tien se oli kohdalla. Palasin Mailin leiripaikalta takaisin. Ehdin nähdä, kun tuuli alhaalla pullisteli pahasti laavua ja pesutelttaa. Mattia ei näkynyt.
Onkohan tuolla ukkosella aikataulu, kun se jo kolmantena päivänä tulee klo 18.30. Vettä tuli niin, että kattoluukut piti sulkea. Tämä ukkonen meni ja kavereita ei sillä ollut. Yksinään se rytyytteli kohti koilista. Vain tunti ja taivas alkoi seljetä. Näinköhän käy, että yöllä saa taas katsella sinistä taivasta. Näin kävi. Ilma kirkastui. Matti puuskutti mäkeä ylös ja kun oli huilannut, lähdimme soittamaan. Radiolinjakin toimi taas. Soitin Mailille ja kovin se oli harvasanainen. Sanoi kyllä, että kunnossa ovat. Soitin kauempaa tiestä olevalta kannolta, johon aurinko paistoi upeasti. Matti soitti auton läheltä ja oli myös soittanut Mailille ja häneltä kuuli, että minäkin olin soittanut. Välimatkaa oli sen verran, ettei tiennyt mihin toinen soitti. Make oli sanonut, että hänen lähtönsä tänne viivästyy suunnitellusta ajasta ainakin pari päivää. Joutuu käymään jopa Jyväskylässäkin. Aatukin tuli soittamaan ja jäi keräämään puita kun me lähdimme.
Otin vaunulla pillerini ja sitten lähdin laittamaan tulia Maken teltan kaminaan. Matti on siellä muutaman puun jo tänään polttanut. Leiri oli kunnossa, mutta saunan pesuhuoneen seiniä vähän kiristimme. Laavun kiristäminen jäi huomiseen. Katsastimme montun ja kiipesin Tanen polkua ylös. Jyrkkä se on, mutta lyhyt. Sitä pitkin tulee suoraan Mailin leiripaikalle.
Matti sai inspiksen ja teki puheista totta. Joka ainoa kerta, kun on ajettu mäkeä ylös, Matti on sanonut, että tämä pitäis korjata. Nyt se tapahtui. Touhusi varmaan tunnin mäessä täyttämässä kuoppia. Minä kävelin hiljakseen mäen ylös ja toin tullessani ison kelon oksan. Nyt se on hakkuutukin nojalla.
Matti istui pihapenkillä ja sanoi, että Viljami häärää etuteltan helman päällä olevien kivien joukossa. Vein metvurstia ja torpparinleipää kivien viereen ja istuimme hiljaa odottamaan. Pian se tuli syömään. Oli se pieni. Varmaan vielä poikanen. Hartiat silläkin oli punertavat ja muuten kauniin harmaa. Häntä on lyhyt töpö ja koukussa ylöspäin.
Klo 0.30 majoituimme vaunuun. Vesisäiliö on täytetty, ruokavettä on ämpärissä ja k- ämpäri tyhjä ja pesty. Liimasin aamutossuni irronneen pohjan kiinni ja laitoin yöksi sen pyykkipojilla kiristykseen. Kai se aamuksi kuivuu.
Matti söi melkein kokonaisen hapanleivän ja laittoi maalaispossua päälle. Kyllä haisi hyvältä, mutta en uskaltanut edes maistaa, kun maha on muutenkin sekaisin.
Luen vähän ja sitten levolle.
Juttelimme Aatulle Sammilla käyneistä varkaista ja Aatu sanoi että "niille oli tehty omantunnon ohitusleikkaus".
Klo 2 on ulkolämpö +7 astetta. Vähän utua kurussa.
Öitä.

Perjantai 9.7.2004 Klo 11 +16 astetta. Pilvistä. Melko pian lähdimme kauppareissulle. Matkalla kioskille ulkolämpö laski kolmeentoista asteeseen. Väkeä oli taas kioski ja ulkopöydät täynnä. Kävimme Saariselän postissa.
Aina kun Matti laittaa Volvon käymään, kuuluu karmiva kirkaisu. Volvo käytettiin Paliinilla ennen tänne lähtöä ja Matti sanoi, että tuulettimen remmit olivat kunnossa, mutta niitä kiristettiin. Vinkuna ei silti loppunut.
Ajoimme Ivalon Auto- ja Konekorjaamoon ja ne vaihtoivat remmit. Vanhat olivat kuluneet niin sileiksi, että näytti, kuin niissä olis ollut lasinen pinta. Odotellessa kävelin ulkona ja näin ison maasturin liikkeen parkkipaikalla ja sen kyljessä oli korjaamon nimi. Kysyin, onko heillä hinauspalvelua ja selitin, että vaunu pitäis syksyllä vetää maasturilla Palsin montusta ylös. Auto oli heidän pomon ja kun se tuli norjalaisen kuorma-auton kanssa koeajolta niin kysyin vedosta. Sanoi, että kyllä se vaan onnistuu. Käski soittaa hänelle. Nyt on joku ennestään "tuttu" tiedossa, jos vetoa tarvitaan.
Kauppa-, apteekki- ja huoltamoreissu ja sitten Kaunispäälle Huiputukselle. Maha ei taida siitä nyt tykätä, mutta söin kuitenkin.
Kutturantiellä pysähdyimme eka parkkipaikalle ja kävelimme luontopolkua vähän matkaa. Siellä oli se iankaikkisen vanha Kustaan kaivos. Aidattu onkalo aivan suoraan alaspäin. Aikojen saatossa sinne on kertynyt maata ja roskia, mutta vielä näkyy hirsikerroksia ja jopa pystyssä olevain puisten tikkaiden jäänteet. Taulukin sen viereen on laitettu, mutta ei siinä ainakaan vielä mitään selostusta kaivoksesta ollut.
Kioskille menimme kahville ja Viljokin poikkesi. Oli tulossa nelostieltä päin. Nalle edelleen mukana. Se täyttää pian 16 vuotta. Viljo tarjosi meille toiset kupit kahvia ja jutteli, että jollain oli nuori koira ja se ei vielä osannut ajaa hirveä. Nallea oli pyydetty sen kanssa ajamaan. Hirvi oli saatu ja Nallella on tapana nylkemisen aikana makailla lähistöllä katselemassa. Nuori koira oli mennyt repimään nahkaa ja Nalle oli vienyt sen niskasta sivummaksi. Oli näyttänyt mitenkä pitää käyttäytyä.
Jos joku kuorsaa, niin Nalle tökkää kylmällä kuonolla päin naamaa. Roope taas antaa tassulla kunnon mällin. Istuimme kioskilla kahdeksaan asti.
Matkalla Palsille alkoi sade. Hevi-Goldin väki tuli valkoisella maasturillaan ja ajoivat alas. Mahtavatko ajaa taas Kuusiojaa pitkin valtaukselleen asti.
Sade loppui klo 21.45. Täytyy mennä laittamaan Maken kaminaan tulet. Klo 23 olimme Maken leirissä ja Hevi-Goldista nousi savupatsas kahdesta kohdasta. Toivottavasti niillä on kamina teltassa. Ennen ei ole ollut. Kyllä on maailma märkä. Matin motkotuksen säestyksellä tein tulen kaminaan. Valkoinen maasturi oli mennyt vain Palsin yli ja oli nyt mäkirinteen juurella. Ovat kävelleet loppumatkan.
Matti kävi alhaalla pesemässä hampaansa ja tarkasti samalla, onko monttupressun päällä vettä. Ei ollut. Nyt on jokivesi puhdasta. Aamulla kun lähdimme reissuun, nähtiin matkalla iso kaivinkone. Sen jäljet tulivat joelta päin. Illalla, kun istuimme kioskilla, Pahaojantietä tuli iso rekka ja kaivinkone oli sen lavalla. Jatkoi matkaansa nelostielle päin. Jos sillä on vesi sekoitettu, niin nyt se homma loppui.
Meidän ruokavesi kanisterit ovat säilössä vaunun perän alla. Vaikka niiden edessä pidetään vaneria niin vesi alkaa maistua oudolta. Olen lukenut, että jos vesi seisoo astiassa niin se ei sais saada valoa. Valo aiheuttaa sellaisen levän kasvua, jota ei ehdi muodostua niin paljon, että sen näkisi, mutta makuun se vaikuttaa. Tein pressunpalasta hakaneulojen kanssa huppumaisen pussin ja se laitetaan kanistereiden päälle. Katsotaan sitten auttaako. Kultalasta kuului jonkin koneen surinaa ja Timppa taitaa taas sähköttää. Kaikki Palsin perillä olevat ovat tänään käyneet kylillä. Jopa Mikko ja Timppakin. Kävelimme Kultalan mäelle katsomaan, mutta savuja ei sieltä noussut. Kuusiojalta sitä nousi senkin edestä. Matin mielestään laitoin liikaa kaminaan puita. Sanoi, että katso nyt tuota savua. Nyt Maken teltta palaa. Siitä paikasta lähdimme katsomaan. Huuskan luona Matti sanoi, että ei Maken teltta taidakkaan palaa ja että minä saan mennä yksin tarkastamaan tilanteen ja hän menee huusiin katselemaan maisemia. Sanoin, etten mene yksin ja kun kerran soittaa suutaan niin reteesti, niin tulee myös tarkastamaan tilanteen loppuun asti. Ei teltalla hätää ollut. Kostea ilma huurrutti lasit kun katsoin ovesta ja tuuletin teltan. Palasin vaunulle ja Matti jäi huusiin katselemaan maisemia.
Klo 1 yöllä oli petit tehty, Kuukkelit ja Viljamit ruokittu ja vaunussa oli lämmin. Oli vielä hyvää aikaa lueskella ennen puuronkeittoa. Vähän oli taivaalla pilviä, mutta valoisaa oli silti. Timpan sähkötys kuuluu, kun kattoluukku on auki.
Hyvää yötä.

Lauantai 10.7.2004 Klo 11 +15 astetta. Hieno aurinkoinen ilma. Sitten tuli koillisesta, Pikkupalsin takaa, liioittelematta melkein mustia pilviä. Tulevat hitaasti matelemalla. Kiire ei niillä näytä olevan. Välillä satelee pilviin nähden heikkoja lyhyitä kuuroja. Välillä jo luulee, että nyt taivas selkenee, mutta vain metri ja taas on näkyvissä uusi pilvenreuna. Heikko tuuli alkaa voimistua. Ketään ei ole kulkenut, ei edes Kuukkeleita. Toinen pilvikerros näyttää tulevan idästä. Ei ihme, että tuntureilla ilmat niin nopeasti vaihtelee kun tuuleekin monesta suunnasta samaan aikaan.
Eilen katselin Kaunispäällä, kun saderintama tuli Venäjältä päin. Se nielaisi tunturin toisensa jälkeen ja eteni hyvin hitaasti. Oli tulossa suoraan kohti Kaunispäätä. Aivan äkkiä saderintama teki vinkkeli mutkan ja lähti kohti etelää. Muualla auringonpaiste jatkui. Jos noiden tuntureiden väleissä oleilee joku, niin kyllä yllättyi, että mistä pirusta tuo sade näin äkkiä tuli. Oli hieno saada katsella tuollaista luonnon näytelmää. Amerikkalaiset tulevat tänään Poriin. Toivottavasti siellä on edes siedettävä ilma.
Palsilla sadekuurot jatkuivat. Joku tumma henkilöauto kävi Kultalassa ja Aatu telepisteellä. Ruokailu ja ruokalepo otettiin. Matti tuli rannasta ylös ja sanoi että pumppu pysäsi. Oli kyllä lähtenyt uudelleen käymään, mutta hän ei enää ajanut sillä. Sanoi, että pitää katsoa öljyt, tulppa ja suodatin. Uusi tulppa on auton hanskalokerossa, mutta öljy on kotona Porissa. Oli aurinkoinen hetki ja sanoin, että vaunun vesisäiliö on tyhjä ja pitää laittaa sinne vettä. Olen vallan sen yksin täyttänyt, mutta nyt ei kädet kestä 10 litran kannua nostaa niin ylös. Vesi laitettiin ja haettiin vielä minun kaksi viikkoa sitten keräämiäni puita tuolta ylhäältä. Minun piti vielä soittaa, mutta maha meni äkkiä sekaisin ja oli pakko lähteä huusiin. Otin Tannaponin. Nyt on pakko pitää ainakin kahden viikon paussi muualla syömisessä. Sitten näkee johtuuko mahavaiva ruuasta. Kun itse laittaa ruuan, niin tietää mitä on syönyt.
Sade vain jatkuu. Matti lukee Potteria. Olo taisi parantua. Ei ole häävi ilma Souvareilla ja Hevi-Goldin porukalla, kun asustavat teltoissa.
Siivosin vähän ja vein pitkäkoipisen hämyrin ulos. Matti lähti katsomaan pumppua ja minä aloin polttaa nuotiossa roskapapereita. Harriojan imuroija tuli Mersullaan mäkeä alas. Tyyttäsi ja ajoi meidän leiritielle. Huuteli, saako täältä kahvia. Sanoin, että saa kyllä jos ehtivät odottaa kun keitän. Lähti käymään Kultalassa. Kävin viheltämässä Matin ylös kurusta ja pian se sieltä tulikin. Oli kiva istua etuteltassa ja jutella. Onneksi aurinko paistoi koko vierailun ajan.
Myöhemmin menimme telepisteelle. Matti soitti Makelle pumpusta. Make sanoi, että vie pumppu heti vaan Ivaloon korjattavaksi jos se vielä präkää.
Keräsimme takaloodaan toisen minun kokoomani puukasan. Alhaalla Matti sahasi ja hakkasi edellisen ja nyt tuodun kasan puiksi ja minä pinosin ne heti pressun alle suojaan. Nyt on puita reilusti varastossa. Pihan siivous ja sitten Maken teltalle tulien tekoon. Laitettiin iso puu kytemään kaminaan. Se pitää teltan pitkään lämpimänä, mikäli suostuu palamaan.
Kultalassa kävi vihreä pakettiauto. Aatu ja Milla taisivat jo nukkua, kun Milla ei haukkunut. Maha muljaa edelleen. Otan illalla toisen Tannaponin. Sade loppui taas yöksi. Nyt ei ole niin märkää kuin muina iltoina. Millan pannassa on metallinen lappu jossa lukee "Palsin raatelija." Nauroimme ihan ääneen. Hyvä vitsi.
Klo 2 +8 astetta. Taivas selkeä ja sininen. Aurinko pilkistelee jo Pikkupalsin takaa ja paistaa vaunun yläpuoliselle rinteelle. Keitän puuron ja menen maata. Olen tosi väsynyt.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 11.7.2004 Klo 11 +18 astetta. Pilvistä. Klo 12 jyrisi ukkonen. Se jaksoi tasavälein pitää meille seuraa aina iltaan asti. Välillä ei satanut, mutta ei paistanutkaan.
Klo 12.30. lähdin rännille. Tympii siellä seisoa ja odottaa, että vois tarkastaa maton. Matti tarkastaa vain puolet lyhyemmän pätkän ja lyö kurat ränniin mitään sanomatta, enkä kertaakaan ehdi katsoa mattoa loppuun. Minun on laitettava oma ränni, että kaikki voivat ajella niin kuin haluavat.
Ruuanlaittoon lähdin klo 15.30. Leikkelin suikaleiksi kaksi porsaan filepihviä ja tein niistä kastikkeen. Perunat keitin painekattilassa.
Sellainen mies, joka jo viime ja jopa edellisenäkin kesänä on käynyt rännillä, tuli nyt maasturillaan rouvansa kanssa tuohon parkkipaikalle. Hän on kaivanut täällä joskus Korhosen aikaan. Matti sattui juuri tulemaan mäkeä ylös ja jäi juttelemaan. Heillä on valtaus Kutturantieltä neljän kilometrin päässä. Tarkemmin ei Matti paikkaa muistanut. Ovat olleet siellä Jouluna ja Pääsiäisenäkin. Mies oli sanonut, että hän veti hiihtäen sinne perässään armeijan ahkiolla tavaraa ja meinas kuolla. Muija oli ihastellut Palsin jylhiä maisemia. Alkoi kuulua voimakkaita vonkauksia. Juoksin ulos katsomaan. Mäkeä alas tuli iso pakettiauto todella hiljaa ja sen perässä oli vielä isompi vaunu. Harmaa, pieni henkilöauto ajoi vaunun perässä. Kultalaan menivät. En tiedä vonkuiko auton vai vaunun jarrut mutta lujilla ne olivat.
Jäi kertomatta, että aamulla, kun Matti meni rännille niin Hevi-Goldin väki oli siihen poikennut. Mies, nainen ja iso poika olivat matkassa. Poika oli kesäkuun alussa jo käynyt valtauksella ja nyt kun he tulivat, joku oli hakannut puiksi heidän hakkupölkkynsä ja polttanut sen saunan pesässä. Teltan ovi oli ollut auki ja ränniin oli ammuttu ilmakiväärillä reikiä.
On taas ollut roikaleita liikkeellä. Me tulimme kesäkuun 16. ja sen jälkeen ei vieraita autoja ole meidän valtauksella ollut. Jos joku Hevi-Goldiin tekee tulet niin savu näkyy jopa meidän leiriin ja Maken väen leiriin näkyy nuotiokin. Toivotaan hartaasti, että tuollaiset pahantekijät jäisivät kunnolla kiinni.
Ruokiksen jälkeen menimme taas rännille. Kultaa putkeen saatiin, mutta hukkaankin sitä menee. Kiire on, enkä tiedä miksi.
Klo 21 aikaan sateen ropistessa kiipesimme ylös leiriin ja söimme iltapalaa. Sitten telepisteelle. Minä soitin Mailille. Oli kissaa ruokkimassa. Jonttu menee huomenna hautausmaalle töihin. Menee yöksi Retsan kämpälle, kun siitä on lyhyt matka töihin vaikka pyörällä. Diane ja Kevin ovat tulleet Hesaan eilen klo 17 aikaan. Ovat vuokranneet auton käyttöönsä koko ajaksi ja ajavat sillä Hesasta Poriin. Menevät huomenna Mailin työ kahville. Maili on kutsunut Iitunkin, kun Iitulla on äidin vanhoja valokuvia. Maippi häärää ja touhuaa. Toivottavasti kaikki sujuu rauhallisesti. Porissa on ukkostanut ja satanut oikein kunnolla. Sehän sopii, nythän on Jatzit menossa.
Sade täällä loppui taas yöksi mutta pilvet jäivät taivaalle. Kurusta nousee vahva sumu. Lämmitin Seijan Maken padassa tiskiveden ja tiskasin ulkona. Jo toisen kerran tänään tyhjensimme sadevesi saavista veden ämpäreihin. Lupasivat sadetta huomennakin. Nyt on taas saavissa tilaa uudelle vedelle.
Hiljaista. Ei edes Kuukkelit ole käyneet. Kultalassa jyrräsi agrekaatti, mutta sekin jo hiljeni. Matti on menossa nukkumaan. Minä alan puuronkeiton. Ulkona +10 astetta. Melkein tihkusateinen sumu.
Hyvää yötä.

Tuuli riepoo ja pudauttelee

Maanantai 12.7.2004 Klo 11 +17 astetta. Ensin kirkas aurinko, mutta jo klo 11.30 taivaalla paksuja pilvimöykkyjä. Kaakosta ne tulivat. Vilpoinen tuuli puhalteli. Hieno aamu.
Matti tuli ränniltä klo 12.30. Oli päänsärkyä.
Keitin vähärasvaisesta maalaispossusta lihasoppaa ja ruokailun jälkeen päätimme lähteä kylille. Jos pilvet olisivat poissa, en uskaltaisi lähteä.
Kioskille poikkesimme ruokakahville. Sitten Saariselän postiin. Postia meille ei ollut. Kuukkelista ostimme mitä muistimme, kun kauppalappu jäi vaunuun. Voi luoja, että aurinko voi olla kuuma kun se pilvien raosta osuu paistamaan. Onneksi joku on keksinyt pilvet.
Soitin Mailille. Iitu menee heille klo17. Diane ja Kevin menevät klo 17.30. Annu ja Jussikin menevät heille. Annu ja Jussi vievät vieraat huomenna Isojoelle katsomaan Dianen suvun synnyinpitäjää ja Lauttijärven tädin mökin raunioita.
Kioskia ei takas tullessakaan voi ohittaa poikkeamatta kahville. Eilen Kultalaan tullut iso vaunu on Jalon vaimon sisaren pojan. Kaivavat Rantalan maalla.
Kammin kohdalla oli 7 telttaa ja 2 ulkomaan rekkarissa olevaa autoa.
Neljä vaunun vetäjää tuli Pahaojantiellä meitä vastaan. Kyllä oli vipinää. Nyt on ensimmäinen lomakausi, toinen on ruskan aikana.
Oli tarkoitus lämmittää sauna, mutta sade alkoi heti kun pääsimme vaunulle. Saunominen jäi, kun sateesta ei tullut loppua. Klo 22.30 menimme soittamaan Mailille. Kyllä hämmästyin kun Diane ja Kevin olivat vielä heillä. Ei siinä voinut puhella.
Soitin Iitulle. Iitu sanoi, että oli ollut mukavaa ja kivaa. Maili oli hyvin puhunut englantia ja pojat olivat myös toimineet hyvin tulkkeina. Vieraiden toivomia karjalanpiirakoita oli syöty ja kahvin kanssa korvapuusteja. Maili oli selittänyt vieraille mitä Korvapuusti nimi tarkoittaa ja naurua oli riittänyt. Kevin oli sanonut, että hän täyttää tänään 49 vuotta. Koko sakki oli ollut ulkoterassilla ja olivat laulaneet Kevinille "Paljon onnea vaan" Kevin oli kiitellyt ja kumarrellut ja Diane oli pyytänyt laulamaan uuden kerran, että hän saa esityksen videolle. Iitu sanoi, että ne kävelivät monet kerrat Mailin tontin metsässä. Heti kun ne tulivat niin Diane oli mennyt silittämään Lissua. Lissu oli armollisesti jättänyt tällä kertaa raapimatta. Roope oli maannut Dianen jaloissa. Iitu oli vienyt Äidin vanhat albumit ja ne Dianea kovin kiinnosti.
Maippi touhusi, että heidän poika tulee Dianen ja Kevinin mukaan tulkiksi, vaikka Maili kuinka sanoi, että kyllä me itsekin pärjäämme. Poika oli fiksu, eikä tullut. Maili ja pojat hoitivat hienosti hommat ja huussolli oli ollut kaunis ja mukavaa oli ollut, sanoi Iitu. Hyvä niin.
Sade oli ensin vain tihkua kun istuin kannolla telepisteellä, mutta sitten alkoi kunnon ropina. Vettä on tullut monta tuntia tauotta. Kaikki astiat ovat nyt täynnä. Loput menee maihin.
Klo 1.30 ketään ei ole liikkunut eikä mitään ääniä kuulunut. Kuukkelitkin ovat jossain suojassa, kait.
Klo 2.30 sataa ja tuulee tosi lujaa. Ripustimme vanhan nokisen nuotiopressun narulle, että sade pesisi siitä noet pois. Nyt tuuli riepoo ja pudauttelee sitä niin, että läiskäykset kuuluu vaunuun. Onkohan aamulla muuta kuin riekaleet jäljellä. Vaunun nokan edessä oleva vanha mänty kerää vettä ja välillä pudottaa sen kerralla vaunun katolle. Saakohan Matti ilman korvatulppia nukuttua lainkaan. Omahan on asia.
Hyvät yöt.

Tiistai 13.7.2004 Klo 11 +14 astetta. Sataa ja sataa. Taivas umpi pilvessä. Idässä Hevi-Goldin päällä näkyy kirkas raita, mutta kai sieltä pian pukkaa uusi pilven reuna. Perämerellä on yöllä ollut meteorisade. Valopalloja on taivaalla ollut paljon.
Tympii tämä oleilu, mutta en tuossa sateessa rännillekään viitsi mennä. Tekis mieli lähteä kylille. Ei lähdetty. Klo 12.30 Matti tuli ränniltä ja alettin putsata koko kesän kultasaalista. Siinä oli Maken ja Matin kimppaputkia 5 kpl. Krouvien, Maken ja Matin kimpassa oli kaksi putkea ja Matin yksin kaivamia kaksi. Aikaa kului niin että klo 17 korjattiin vaskooli ja muut tavarat pois ja syötiin eilistä lihasoppaa. Nyt on kullat puhtaina putkissa ja nimet ja päivämäärät päällä. Ruokiksen jälkeen mentiin taas soittamaan Mailille.
Diane ja Kevin olivat viihtyneet niin hyvin, että olivat lähteneet vasta puolenyön jälkeen. Kuvia ne oli ottanut ja paljon. Jopa karjalanpiirakat oli kuvattu moneen kertaan. Kevin oli totisena pyytänyt Mailia kertomaan hänelle millainen on Lappi. Maili oli sanonut, että sitä on mahdoton kertoa, se on itse koettava. Sen hän oli sanonut, että lapissa ei ole vuoria eikä se ole tasamaata. Kevin oli kysynyt että "olisko Porin lentokentältä mahdollista lentää pienkoneella lappiin." Siihen Diane sanoi, että "ei millään ole aikaa sinne lähteä." Kevin siihen, että "me tulemme sitten toisen kerran."
Ne pitävät netissä matkapäiväkirjaa. Ovat laittaneet sinne sen "rupusakista" ottamani kuvankin. Lähetin sen heille kirjeen mukana. Anita sen nimen sille kuvalle antoi. Otin kuvan Juhannuksena nuotiolta ja siinä ovat Make, Anita, Anni, Jonttu, Taneli, Retsa ja Matti. Kaikki istuvat kaivuu ryysyissään nuotiolla ja kaikilla on käsi pystyssä. On kiva joskus nähdä, mitä ne sinne ovat laittaneet. Niille on kuulemma aivan turha yrittää selittää tällä olevaa valoisuutta, kun Porin korkeudella oleva valon määrä on jo käsittämätöntä. Maili sanoi, että ne vain katsovat ja hyvin näkee, että aivot ei sellaista tietoa ota vastaan. Diane oli selittänyt, että kun hän heräsi ja oli aivan valoisaa, hän pelästyi, että nyt on päivästä ainakin puolet mennyt hukkaan. Hän hyppäsi ylös ja lähti juoksemaan. Myöhemmin vasta huomasi, että klo oli 6.30. He ovat jo käyneet saunassa ja Kevin oli selittänyt, että Maippi on luvannut, että he saavat seuraavalla saunakerralla "semmoiset" (vihdat). Laitoin kirjeeni loppuun, että muistakaa vihtoa. Ihmettelen kyllä miksi vihtoja ei eka kerralla ollut. Ovat sanoneet, että kun he menevät kotiinsa, niin Kevin rakentaa heille saunan. Maippi on aivan kauhuissaan ja väsynyt kun ne nukkuvat niin vähän. Tänään klo 11 ne ovat Annun ja Jussin kanssa lähteneet Isojoelle katsomaan Dianen suvun asuinpaikkoja. Taitaa Annu joutua viemään ne kotiinsa, vaikka niin sitä pelkäsi. Kaunis koti Anulla on. Ei sitä tarvitse hävetä.
Retsa on Pietarista päin luvannut yrittää selvittää olisko Artturi Kytöneva tai hänen kolme poikaansa, jotka tapettiin Staliinin vainoissa, ehtineet mahdollisesti vaikka mennä naimisiin ja olisko joku sukulainen vielä olemassa. Hieno juttu jos joku löytyis.
Lähdimme rantaan. Matti rännille ja minä lämmittämään veden ja saunan. Vesi Palsissa on noussut niin, että se oikein syöksyy eteenpäin. Nyt se taas on kuraista, mutta onneksi Matti oli jo aamulla ottanut saunavedet valmiiksi. Huomenna käyn katsomassa onko Kuusiojan vesi puhdasta. Jos on, niin joku suttaa Palsia ja siitä pitää tulla loppu. Joen likaaminen on lain vastaista ja pitää ilmoittaa viranomaisille jos muu ei auta. Onneksi leirissä on kaikki astiat täynnä sadevettä. Sadevedellä pesin tukkanikin. Matti kaatoi kastelukannusta vettä päähäni.
Kultalassa on aika vipinä. Autoja menee ja tulee. Paljon siellä on väkeä.
Nyt klo 0.30. istumme lämpimässä vaunussa. Matti lukee Potteria ja minä kirjoitan. Sade loppui klo 18 aikaan. Nyt on taivas melkein sininen. Vain muutama pilvi mönkii hiljalleen kohti pohjoista. Palsi kohisee harvinaisen lujaa. On kuin iso auto kulkisi ohi.
Klo 2.30 ulkolämpö +10 astetta. Tyyntä ja valoisaa.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 14.7.2004 Klo 11 +18 astetta. Melkein pilvistä ja heikko tuuli.
Autoja on kulkenut paljon. Nytkin pakettiauto ja punainen henkilöauto on parkissa Mailin leiripaikalla. Laitoin ensimmäisen kerran täällä pampulat päähäni. Tympii!
Pakettiautoon tuli Kultalasta väkeä ja se lähti menemään, mutta henkilöauto on ollut siinä iät ja ajat. Siellä istuu joku mies ja plokkaa jotain papereita. Taitaa olla kartta. Ovikin sillä on auki. Lopulta mies häipyi, mutta auto jäi parkiin.
Kun sain pampulat päästäni lähdin alas. Olin mäen puolivälissä, kun Matti huusi, että tarkastaja kävi. Se tuossa autossa plokkasi karttojaan. Oli seisonut tiellä huusia katselemassa, kun Matti sen huomasi. Sitten se meni rännille ja esitteli itsensä ja sanoi olevansa tarkastaja. Nimeä ei Matti muistanut. Se oli kysynyt missä leirit ovat. Matti oli selittänyt.
Kovin se oli kehunut kaivuun määrää ja saostusaltaita. Oli sanonut, että on helppo saada lisäaikaa kun on niin paljon kaivettu. Se oli ottanut rännistä kuvan ja kun Matti väisti, niin sanoi, että olkaa siinä vaan ja ettei kuva mene yleiseen levitykseen. Saunankin se oli kuvannut. Matti oli sanonut Palsin veden kurasta ja se oli sanonut, että yläjuoksulla on monta valtausta mennyt karessiin ja ne täyttävät monttujaan ja tasoittelevat maata ja rankat sateet ottavat irtomaata sieltä mukaansa. Matti oli vielä kysynyt, onko asiat meillä kunnossa vai pitääkö jotain korjata. Oli vastannut, että kaikki on hyvässä kunnossa. Oli vielä jutellut, että on niitäkin, jotka edelleen ottavat valtauksen siksi, että käyvät siellä vain viettämässä kesälomaa. Silloin on hankala saada lisäaikaa. Hyvin meni.
Sitten se oli lähtenyt Kuusiojalle päin. Me oikein kyttäsimme, mutta emme nähneet sen takaisintuloa. Auto vaan oli poissa kun tulimme leiriin. On se voinut tulla yläkauttakin autolleen.
Piti juuri mennä ruokikselle, kun hopeanvärinen Audi ilmestyi parkkiin. Mies lähti alas Kahvan tietä. Kaksi lasta ja muija jäivät auton tykö ja kivet alkoivat lentää. Pienempi lapsista oli poika ja se kiviä heitteli. Mies tuli ylös ja marssi suoraan meidän leiriin. Sanoi, että he ovat menossa Souvareiden valtaukselle, mutta ovat kai tulleet väärään paikkaan. Sanoimme, että oikealla tiellä ovat ja näytin kartasta ja maastosta mistä sinne pitää mennä. Miehen silmät levis ja sanoi, että taisi jäädä menemättä. Samaan aikaan alkoi ankara ukonilma. Muija ja muksut palloili ulkona tosi vähissä vaatteissa. Norjassa olivat käyneet ja mies sanoi, että silloinkin oli sateista kun he lähtivät Porista. Se innostui kovin kun kuuli meidänkin olevan Porilaisia. Se istui etuteltassa ja erehdyimme näyttämään sille kultaputkea, kun muu porukka oli vielä autolla. Sitten se kysyi voisko niitä rännejä nähdä ja mitenkä valtauksen voi saada ja mitä se maksaa. Matti lähti näyttämään rännejä ja muu porukka hyökkäsi vaunulle kun mies oli niille sanonut, että hän näki kultaa. Oli se näytettävä niillekin. Sillä välin se mies jo meni Kultalaan päin ja muija meni lasten kanssa autoon. Myöhemmin lähdin huusiin ja juttelin auton vieressä muijan kanssa, kun Matti tuli vaunulta ja sanoi menevänsä laittamaan rännit toimimaan, jos joku haluaa tulla katsomaan. Muija ja muksut lähtivät heti. Mies tuli myöhemmin rännille. Oli käynyt Raahenpirtillä asti.
Kyllä oli meidän rännillä vipinää. Poika oli ylivilkas, jos sellaisia yleensä on. Oli siinä paimentamista, että muksut sai pysymään pois hippumattolta. Matin kanssa ne harjasi kiviä pesulaatikossa. Muija vahtasi kädet selän takana ränniin ja kysyi mitä nuo punaiset kivet ovat. Ihme kun se ne huomasi. Selitin, että ovat granaatteja ja sanoin, että hän voi ne pinseteillä ottaa jos haluaa. Oli se onnellinen kun annoin sille vanhan putken jossa oli lappu, että "Kranuja." Meinasin ottaa lapun pois ja selitin, että se ei ole oikea nimi . Muija ihan hätääntyi ja pyysi, etten ottaisi lappua pois, kun se kuuluu siihen putkeen ja niin se on aito. Annoin lapun olla. Mies kysyi Matilta, että tuoko on se vaskooli. Matti käski sen kokeilla ja tuli sille kiire. Se vaskasi montun pohjavedessä ja Matti sanoi, että jos hippuja menee yli reunan niin me kyllä ne löydämme. Yhden hengettömän se löysi. Viipyivät kahdeksaan asti ja olivat kaikki lita märkiä. Vaunun ne oli jättäneet heti poroportin jälkeen tien sivuun ja sanoivat, että tie oli liian huono. Huh, Huh.
Otin vaunulla iltapillerit ja lähdimme telelle. Matti laittoi Makelle viestin että "Tarkastaja kävi." Klo oli jo 22.30 eikä voinut enää soittaa. Make soitti heti. Juttelivat Matin kanssa ja luulisin, että Makekin oli tyytyväinen. Soitin Mailille ja ilmoitin tarkastuksesta. Amerikkalaiset eivät enää tulleet heille, vaan hän tapaa ne huomenna Sarpin baarissa. Ne taitavat sitten jo lähteä kohti Valtoja. Toivon heille hyvää ja turvallista matkaa.
Ylhäältä näytti että Palsin kuru on täynnä savua, mutta utua se olikin. Koko seutu on tosi märkä ja Palsi melkein raivoaa. Maken leiriin se kuului todella lujaa, kun kävimme laittamassa kaminaan tulet. Matti sanoi, että Make lähtee tänne vissiin jo perjantaina ja että Anita on tainnut suostua löylyttelemään taloustikkailla, kun lauteet eivät vielä ole valmiit. Klo on 1.30. Ulkolämpö +12 astetta. Juuri nyt ei ihme kyllä sada, mutta sumua on ja paljon. Matti syö maalaispossua ja röhkii, hikkaa, nytkii, yskii, jymistää ja kolistaa niin että vaunu heiluu. Saisinpa minäkin edes jonkin äänen tulemaan jostain päästä kun mahassa on niin paha olo. Ja taas sataa.
Klo 2.30 ulkolämpö +11 astetta. Sataa tihuuttaa.
Hyvät yöt.

Torstai 15.7.2004 Klo 11. +17 astetta. Aurinko paistaa ja isoja, melkein valkoisia möykkypilviä mönkii hitaasti yläilmoissa. Alempi pilvikerros tulee lounaasta. Ne ovat harmaita ja liikkuvat aika nopeasti.
Matti on juonut mustikkasoppaa ja häipynyt rantaan. Joku mies tuli Kultalasta mopolla tai pienellä moottoripyörällä ja häipyi ylämäkeen. Taisi olla imuri-Tapani.
Minäkin lähdin rantaan. Aloimme laittaa minun ränniäni ajokuntoon. Laitoimme sen montulta vähän meidän leiriin päin. Siinä on todella pahaa kivikkoa, mutta pari isoa kiveä oli sopivalla paikalla ja ränni saatiin niiden päälle. Ison rännin poistoletkun jatkoksi laitettiin ejektori letkuineen ja hyvin vesi riitti. Ilma on hyvä kun on aurinkoista, mutta myös pilviä.
Klo 16 lähdin ruuan laittoon. Tein kanasuikaleista kastiketta niin paljon, että se riittää vielä huomennakin. Syötiin mahat täyteen ja sitten levolle. Nukuin kuin tukki. Heräsin vasta klo 19. Tuli kiire rännille, että näkis edes vähän, onko mun paikassani kultaa. Matti oli nukkunut tunnin ja minä kaksi. Silti ollaan molemmat nyt klo 1.45 todella väsyneitä.
Mopo se kuulemma oli, joka tuossa ajeli. Traktorikin meni Kultalaan.
Kultaa en löytänyt kuin kolme hengetöntä. Jätin pinsetit ja putkeni vaunulle ja Matti nyppi ne omaan putkeensa. Pitää vielä säätää vesiä ja kaltevuuksia.
Klo 22 kiipesin Tanen polkua ylös notskin tekoon ja lämmittämään tiskivettä. Kun tulin ylös niin luulen että Voitto tuli Kultalasta ja ajoi ylös. Autosta en ihan varma ole mutta harva tuota mäkeä niin kauniisti ylös ajaa. Matti meni Maken teltalle tulien tekoon. Minä aloin kiireesti tiskata, kun lammelta päin nousi tummia pilviä. Ehdin vielä järjestellä pihapiirin siistiksi, tehdä muut iltahommat ja vielä majoittua vaunuun ennen kun sade alkoi.
Nyt klo on 2. Ulkolämpö +12 astetta ja satelee hiljalleen. Päivä oli kaunis, lämmin ja kuiva. Hyvä niin.
Hyvät yöt.

Perjantai 16.7.2004 Klo 11 +13 astetta. Puolipilvistä. Vähän piskotteli.
Lähdimme melkein heti puuron ja Matin huuskareisun jälkeen Ivaloon. Kioskille tietysti ensin. Tunturit olivat jo tulossa asioiltaan ja olivat myös kahvilla. Sulo kiroili, että "ovat perkeleet jättäneet minut seitsemänneksi." Tarkoitti suomen suurimpien hippujen löytäjien listaa. Miessiltä on joku porilainen porukka löytänyt noin 280 g hipun ja se meni suoraan kolmanneksi.
Postia meille ei ollut.
Ivalossa Matin rannekelloon laitettiin uudet patterit ja minun kellooni uusi remmi.
Pumppuun haettiin uudet tulpat ja minä ostin vaunun tiivisteihin suihkutettavaa silikonia.
Kauppareissu, kaasua, Makelle ja meille haettiin vettä ja sitten ajettiin takaisin. Kuukkelissa söimme Poronkäristystä, tikkuperunoilla.
Soitin Mailille. Olivat olleet Dianen ja Kevinin kanssa Sarpilla kahvilla. Nyt eivät enää tapaa, kun ne lähtevät huomenna aikaisin ajamaan kohti Hesaa. Diane oli pitänyt Mailin hihasta kiinni ja hokenut, että "Minä en sano hyvästejä." Eikä sanonut. Olivat sanoneet tulevansa ensikesänä uudelleen. Maili oli sanonut, että vuokratkaa joku mökki itsellenne kun tulette. Kevin oli innostunut ja sanonut, että hän ostaa vanhan auton ja myy sen kun lähtevät pois. Retsa oli sopivasti soittanut Mailille, kun he olivat Sarpilla ja Maili oli antanut puhelimen Kevinille. Ne sopivat keskenään Dianen sukulaisten etsimisestä. Huomenna, aamulla aikaisin Diane ja Kevin lähtevät ajamaan kohti Hesaa. Toivottavasti tulevat vielä takaisin.
Annun Jussi on tänään klo 12.45. lähtenyt ajamaan kohti Kahvaa. Olin hakemassa numeroa, kun Jussi soitti. Tuntui olevan innoissaan matkasta. Annu oli ensin luvannut myös lähteä, mutta olikin sitten perunut aikeensa.
Kioskilla oli vipinää. Harriojan imuroija oli hakemassa kirjaa ja joi kahvit. Kurppakin poikkesi ja Annelikin ehti nyt juttelemaan. Viljo kävi Nallen kanssa myös kahvilla. Joku mies tuli autollaan nelostieltä päin niin kuin hullu. Kurvasi täysillä kioskin eteen ja survaisi jarrut pohjaan. Herriojan mies oli juuri ylittämässä tietä kun meni autolleen ja se oikein raivostui. Huusi, että "Et sinä saatanan kohno liiku täällä yksin!" Mies oli aivan hiljaa. Taisi vähän pelätä isoa Harriojan miestä. Hyvä että joku pisti kaaharin järjestykseen.
Soitin tynnyriltä uudelleen Jussille ja Makelle. Silloin Jussi oli jo ohittanut Kemin. Taitaa olla yöllä Kahvassa, jos ei kovin väsähdä. Lupasi nukkua matkalla autossa jos väsyy.
Maken väki oli Otiksella suihkussa, kun omasta saunasta puuttuu vielä lavo ja jotain listotuksia. Make ja Anni lähtevät illalla ajamaan kohti pohjoista.
Siivosimme vähän vaunua ja Matti jopa pudisti ja hakkasi matot. Pesin vaunun sisältä ja pyyhin muutenkin paikkoja. Pudistimme yhdessä jopa viltit.
Klo 0.30. Matti lähti Maken leiriin tulen tekoon ja hetken päästä Jussi kurvasi meidän leiritielle. Oli vain pari kertaa juonut matkalla kahvit. Paljon oli juttelemista ja tarjosin Jussille possunperää ja leipää. Jussi tarjosi hyvät tropit.
Menin nukkumaan klo 3.30. Matti ja Jussi lähtivät silloin katsomaan rännejä ja valtausta. On kiva kun ei sada, vaikka on vahvassa pilvessä. Klo 4 olivat äijät menneet nukkumaan. Jussi nukkui pakettiautonsa perässä. Sanoi, että hänellä on siellä kaikki tarpeellinen. Yöllä mittarissa oli +13 astetta. Umpi pilvistä.
Hyvää yötä.

Lauantai 17.7.2004 Klo 11. +16 astetta. Vähän on pilviä, mutta sinistäkin taivasta näkyy.
Availin etuteltan vetskaria, kun Jussi tuli autostaan. Oli jo keittänyt kahvit ja syönyt aamupalaa. En ehtinyt vielä pukeutua, kun maasturi tuli mäkeä alas. Make ja Anni saapuivat. Kahvit juotiin ja syötiin tätä tilaisuutta varten ostetut munkit. Make ja Anni menivät hetkeksi nukkumaan. On hieno juttu, kun aurinko paistaa. Matti ja Jussi istuu nuotiolla ja juttua näyttää riittävän.
Olin kuorimassa perunoita, kun aioin keittää kaikille possunperästä lihasoppaa. Anni tuli ruutivaakan kanssa ja sanoi, että he jo söivät makarooniloodaa. Jussi lupasi syödä meidän kanssa. Ei sopasta hääviä tullut, mutta kai nälkä pistää syömään. Olimme menossa ruokikselle, kun tutun näköisiä ihmisiä tuli autollaan parkkiin ja lähtivät rännille. Hetken päästä tulivat ylös ja suoraan meidän leiriin. Ne olivat viimekesänä vaunuineen Papinhaminassa, kun Volvo oli remontissa ja olivat nyt varta vasten lähteneet meitä katsomaan. Joskus on nolo tilanne kun ei millään muista nimiä, kun tuttuja on niin paljon. He ovat vain käymässä täällä ja muistavat paremmin, kun ei ehdi tutustua niin moniin. Pari tuntia juttelussa vierähti ja Anni nukahti sohvaan istualleen. Meinasin herättää Annin, että menis kunnolla maata, mutta Make kielsi. Sanoi, että jos nyt nukkuu pitkään, niin ei saa yöllä unta.
Vieraat lähtivät ja äijät menivät alas. Laitoin Annille viltin peitoksi ja menin itsekin huiloolle. Heräsin klo 19 ja Anni heräsi myös. Söimme perunalastuja ja lähdimme mekin alas. Äijiä ei missään. Menimme Maken väen leiriin ja näimme miehet lammella. Jussi kalasti monta vuotta puussa roikkuneella ongella, jonka koukku oli aivan ruosteessa ja siima sykkyrällä. Syöttinä oli Paprikamakkaraa. Kalat olivat kyllä käyneet katsomassa, mutta makkara taisi olla liian väkevää. Onki laitettiin roskiin.
Iltanotskilla istuskeltiin ja syötiin makkaraa ja leipää. Sen jälkeen koko sakki lähti Maken maasturilla telepisteelle. Jussi soitti Annulle ja Hannulle. Minä Mailille ja Matti Raivioskalle. Make ja Anni soitti Anitalle ja Mailille. Kaikilla asiat hyvin.
Ne vieraat jotka kävivät vaunulla, olivat olleet Kilpisjärvellä. Tunturimittarin toukat ovat syöneet koivujen, mustikoiden ja muiden kasvien lehdet aivan viimeistä myöten. Nyt syövät kuulemma vielä sammaleenkin. Toukkia oli ollut maassa aivan peittona. Oli näyttänyt kuin maa olisi liikkunut. Satoja hehtaareita ne on kalunneet paljaiksi Norjassa ja Suomen käsivarressa. Toivottavasti ensitalvena on kova pakkanen, kun se toukka tuhoutuu vasta 36-37 asteen pakkasessa.
Klo 23.30 Make ja Anni lähtivät nukkumaan ja klo 1.30 Jussikin alkoi haukotella ja meni autoonsa. Toivottavasti nukkuvat hyvin.
Klo 2 ulkolämpö +6 astetta. Taivas melkein puhtaan sininen ja täysin tyyntä. Ei edes kurusta nouse sumua. Taidan pestä hampaani ja menen myös nukkumaan.
Öitä.

Sunnuntai 18.7.2004 Klo 11 +17 astetta. AURINKO PAISTAA! On myös hieno tuuli.
Keitin puuroa ja kahvia. Matti heräsi vasta klo 10.15 ja oli ihmeissään kun nukkui niin kauan. Jussi istui autonsa hytissä ja räpläsi radiota. Oli tullessaan painanut väärää nappulaa ja radion etunaama oli lentänyt auki. Asemat olivat menneet sekaisin. Istuskeltiin etuteltassa aamukahvilla ja juttelemassa. Siinä oli hienon lämmin.
Klo 11.45 Jussi ja Matti lähtivät alas. Pumppu ei ollut käynnissä ja he menivät Maken leiriin. Minäkin menin ja Make oli aivan pöllähtäneen näköinen, kun olivat nukkuneet näin pitkään. Hyvä että nukkuivat kerralla väsymyksensä pois. Anni söi muroja ja Make keitteli kahvia. Mekin joimme ja sitten montulle. Annia kiinnosti kovin minun rännini ja laitoimme sen toimimaan. Pieniä itikoita pelmahti montusta, kun otin Annin lapiolla sieltä maata. Me kuljimme monttujen väliä kivikossa ja hetken päästä pieni linnunpoika alkoi sirkuttaa. Ääni kuului aivan jalkojen vierestä ja pelkäsimme edes liikkua. Annin kanssa sitä etsittiin, mutta ei löytynyt. Alkoi jo tuntua siltä, että se on jäänyt jumiin vaikka jalastaan johonkin kiven väliin, kun ääni pysyi samalla etäisyydellä. Lintua ei vaan löytynyt. Jussi tuli isolta ränniltä sitä etsimään ja näki heti sen pienen koivun oksalla istumassa. Oli sillä kummallinen ääni, kun se kuului aivan vierestä, mutta suunnasta ei saanut millään selvää. Onkohan sekin jokin suojakeino. Terveeltä se näytti. Taisi olla Leppälinnun poikanen.
Ajelimme vähän aikaa ja sitten laitoin saunan vesipadan alle valkean. Vesi on jo aika kuumaa. Päätimme, että ruokailun ja ruokiksen jälkeen lämmitämme saunan.
Jussi meinasi syödä papusoppaa, mutta jututin hänet meidän kanssa syömään perunoita ja halstrattua lohta. Matti kyttäsi vaunussa painekattilaa ja minä halstrasin kalan. Onneksi en tällä kertaa polttanut sitä.
Muut eivät menneet levolle, vaan lähtivät rännille. Anni tuli vaunuun lukemaan Potteria ja minä menin maata. Nukkumisesta ei tullut mitään, kun Anni vähän väliä muutti asentoa ja aina vaunu heilahti. Äänet saa pois korvatulpilla mutta petin heilahtelu pitää hereillä.
Mekin lähdimme alas. Jussi ja Anni lähti lammelle kalaan ja minä lämmitin saunan.
Make ja Matti oli laittanut agrekaatin käyntiin ja uppopumpulla vetäneet montusta veden pois. Pohjamaasta oli löytynyt useita hienoja hippuja. Kyllä olivat reteitä ja oli syytäkin olla.
Anni oli saanut lammesta komean Harrin. Jussi oli sen perannut ja minä paistoin sen myöhemmin pannulla.
Ensin saunoin minä ja sitten Matti ja Jussi. Make ja Annikin saunoivat ja sovimme, että sen jälkeen menemme porukalla soittamaan. Annin pää särki ja hän sanoi, että hän on kotonakin ottanut koko Panadolin kerralla. Annin puheisiin voi luottaa ja annoin koko tabletin nytkin. Telepisteellä kaikki kohnasivat eri suunnilla ja löysivät omat kenttänsä. Make soitti Anitalle ja Jussi Annulle. Matti soitti Seijan työ ja Seijan Make oli sanonut, että hänellä on paha lapinkuume. Lähtevät tiistaina tulemaan. Yöpyvät välillä ja ovat keskiviikkona illalla täällä. Hyvä juttu.
Vaunulla paistoin Annin kalan ja teimme notskin. Anni istui vaunussa, kun päänsärky ei loppunutkaan. Make ei grillannut, vaan lähti viemään Annia nukkumaan ja sanoi tekevänsä pienen notskin omaan leiriinsä.
Lämmitin Seijan Maken padassa tiskivettä ja tiskasin. Matti ja Jussi puhelevat nuotiolla. Ilma on ollut tosi hieno. Tuuli on hävittänyt helteestä tukalan olon.
Klo 1 Matti ja Jussi tulivat vaunuun. Klo 2.30 ulkolämpö +8 astetta. Taivas melkein sininen.
Jussi ja Matti seisovat ulkona kusella. Aikovat mennä nukkumaan. Matti sanoi, että Jussi huusi, että jos häntä ei aamulla näy niin hän on paleltunut. Matti oli käskenyt laittaa autoa käyntiin, että se lämpenee. En tiedä onnistuuko se. Olen tosi väsynyt ja menen maata.
Hyvää yötä.

Piiputonta tulta ei polteta

Maanantai 19.7.2004 Klo 11 +21 astetta. Täysin sininen taivas. Onneksi raikas tuuli.
Ilma on sellainen, että autossa olis varmaan +40 astetta. En uskalla lähteä kauppareissulle. Jussi lähti Maken ja Annin mukaan. Sadevesi on nyt loppu ja otimme pumpulla ämpärit ja saavin täyteen vettä. Matti jäi rännille. Kultalaan menee ja tulee autoja ja ajelee tuossa mopokin. Imuriporukan poika sillä päristelee ja ajelee sillä joskus äijätkin.
Nyt klo 13 on vähän tullut tuulen mukana pieniä valkoisia pilviä. Tuulee lännestä. Klo 15 päätimme, että porukka on varmaan syönyt matkalla jossain ja laitoimme perunat kiehumaan.
Klo 15.10 tuli Maken maasturi mäkeä alas. Kun tuota tietä ajaa niin kuski voi katsella vain tietä ja kuoppia. Make ja Anni oli Kaunispäällä syönyt Huipunleikkeet.
Päivä olis ollut todella tukala, jos viilentävää tuulta ei olis ollut. Vieläkin on niin kuuma, etten uskaltanut lähteä toisten mukaan tuonne aurinkoiseen kuruun. Menin pienille torkuille. Nyt pitäis lämmittää tiskivettä ja pestä vähän pyykkiä. Klo 20 peitti auringon iso pilvi. Se viilentää ilmaa hienosti.
Tiskasin ja pesin pyykkiä ja kävin viruttamassa pyykit alhaalla. Make ja Matti olivat rännillä ja Anni ja Jussi lammella kalassa. Klo 22 tulin pyykkeineni leiriin. Aurinko paistaa edelleen mutta varjot ovat pidentyneet. Kalaa ei tullut eikä kultaa löytynyt. Anni ja Make tekivät oman notskin. Savu sieltä kiemurtelee pitkin kurua.
Jussi ja me olimme notskilla täällä. Leikkasin Iisopista pidemmät oksat pois ja ripustin ne kuivumaan etuteltan pyykkipoikahäkkyrään. Toivottavasti ne kuivuu nopeasti, etteivät ala maistua ruoholta.
Klo 0.30 Jussi ja Matti juttelee edelleen notskilla. Pitää alkaa vaunun vesihuolto ja muut iltapuuhat. Huomenna on mentävä kauppaan.
Klo on 2.30. Ulkolämpö +12 astetta. Taivas kauniin sininen. Vähän pilvenhattaroita makailee siellä täällä. Toiset ovat harmaan valkoisia ja toiset kauniin punaisia. Aurinko on tulossa Pikkupalsin takaa. Puuro on syöty. Jussi meni autoonsa nukkumaan ja Matti lukee.
Hyvää yötä.

Tiistai 20.7.2004 Klo 11 +21 astetta. Puolipilvistä ja aurinkoa. Klo 13. +24 astetta. Edelleen aurinkoista. Kova tuuli.
Klo 12 aikaan Matti ja Jussi lähtivät kauppareissulle. Taitavat mennä Ivaloon asti. Minulla ei ollut mitään asiaa mennä tällä helteellä autoon. Lähdin rännilleni. Make oli isolla rännillä ja ajeli pintamaata. Opetti minutkin pysäyttämään pumpun. Sain ränniltäni 3 tosi pientä hengetöntä. Ei häävi saalis.
Make lähti perunoiden keittoon ja minä myös. Söin 4 perunaa ja Tillisilakkaa.
Noin klo 17 tulivat Matti ja Jussi kauppareissulta. Kaikki tavarat oli saatu mutta kuuma oli ollut. Ivalossa olivat käyneet.
Matti meni maata ja Jussi lähti Annin kanssa lammelle kalastamaan. Pieni kala oli saatu ja Jussi paistoi sen Annille. Make haki taas puun rungon mäeltä tien reunasta. Pätki sen moottorisahalla ja hakkasi puiksi, jopa pinosikin puut heti.
Menin illalla taas rännilleni. Make lämmitti pesuvettä ja näytti minulle mitenkä pumppu käynnistetään. En pystynyt tarpeeksi nopeasti nykäisemään narusta, että olisin saanut sen käyntiin. Ajoin yli tunnin maata ränniini ja löysin yhden ainoan hengettömän.
Lähdettiin soittamaan. Jonttu oli puhelimessa. On ollut hautausmaalla töissä ja hartiat olivat kipeät. Muuten asiat hyvin ja Porissakin oli kaunis ilma. Seija ja Make olivat Rovaniemellä. Yöpyvät siellä ja huomenna tulevat tänne. Iltanotski piti tehdä Maken nuotiolle, mutta mustan puhuvat pilvet siirsivät porukan meidän pressun alle.
Siivosin vähän ja jo klo 0.30 Matti ja Jussi menivät nukkumaan.
Makkaranpaiston aikana vähän piskotteli ja isompi sade alkoi heti kun sain siivottua. Toivon, että huomenna olis poutaa kun Seija ja Make tulevat. Nyt on niin paksussa pilvessä, että on aika hämärää.
Klo 1.30 ulkolämpö +13 astetta. Sataa hiljalleen.

Keskiviikko 21.7.2004 Klo 11. +20 astetta. Pilvinen, mutta helteinen aamu.
Meiltä oli kahvi melkein loppu. Lähdimme kioskille ja Jussikin lähti. Ostin kahvia, sirkkua ja 5 purkkia possunperää. Jussi maksoi kaikille kahvit.
Tynnyriltä soitin Seijalle ja heillä oli matkaa Ivaloon 110 km, siis sama matka Kahvaan.
Emme kauaa olleet leirissä kun Seija ja Make kurvasivat leiritielle. Hyvin heidän matka oli sujunut. Kyllä niiden tulo tänne on aina kuin juhlaa.
Päivä oli lämmin, mutta iltanotskin aikana alkoi sadella. Seija ja Make laittoivat telttansa vanhalle paikalleen. Nyt pressu ripustettiin heti puihin teltan suojaksi.
Iltanuotiolla otettiin akunaalia ja myöhemmin vaunussa tervaviina glögit. Jussi kävi taas kalassa ja toi Annille 3 perattua harria meidän jääkaappiin. Myöhemmin meidän Make ja Jussi jutteli pitkään Jussin autolla. Nukkumaan menimme klo 3.
Pilvistä on mutta Hevi-Goldin väki meni valtaukselleen ja sanoivat, että huomenna on luvattu kaunista ilmaa.
Klo 3 +10 astetta. Tyyntä.

Torstai 22. 7.2004 Klo 11 +12 astetta. Aurinko paistaa ja on raikas tuuli. Sama ilma koko päivän. Kaikki häärivät omissa puuhissaan aamulla.
Seijan Make, meidän Make, Jussi ja Anni lähtivät maasturilla Kvartsilouhokselle. Matti meni rännille. Lahtiska tiskasi isot tiskit ja minä kuivasin.
Porukka tuli louhokselta ja aloimme ruuanlaiton. Jussi toi meille tomaatteja, kurkkua, munia ja lihapullasoosia. Tarjosin perunoita ja soosia.
Klo 17 Jussi lähti ajamaan kohti kotia. Sanoi poikkeavansa Kustaan kaivoksella mennessään. Toivon, että matka sujuu hyvin.
Me muut menimme ruokalevolle. Muut olivat jo lähteneet alas kun minä heräsin.
Aatu se vasta taitava kalastaja on, kun oli saanut tammukan ilman onkea. Aatun Missisipin siipi oli joessa pyöriessään heittänyt kalan Aatun tekemälle sillalle. Aatu oli sanonut, että kala haukkoi henkeään ja hän pyöritteli silmiään, kun ei meinannut uskoa näkemäänsä. Rantalakin oli sen nähnyt.
Imuri-Tapani oli lähtenyt viemään itse tekemäänsä, osittain kävelevää kaivinkonetta jokea pitkin Mikon valtaukselle. Aikoo mennä sillä jopa Raahenpirtin koskesta läpi.
Lämmitimme saunalla vettä ja myöhemmin saunankin. Seija saunoi mielellään. Minä lykkäsin saunomistani niin kauan, että ehti tulla kylmä ja päätin mennä huomenna jos paistaa.
Seijan Make ja Matti kantoivat minun rännini tuolta kivikosta lähemmäksi alas menevää tietä rinteen viereen. Pressu jäi vielä vanhaan paikkaan. Huomenna täytyy laittaa rännit toiminta kuntoon. Seija kehui saunan pesuhuonetta.
Klo 23 oli ulkolämpö enää +8 astetta. Majoituimme vaunuun ja otimme tervaviinapaukut lämmikkeeksi. Klo1 oli ulkona enää +4 astetta. Yritimme saada Seijaa ja Makea jäämään vaunuun, mutta mikään ei auttanut. Telttaansa menivät.
Klo 3 +3 astetta. Taivas tasaisen, kauniin sininen. Valoisaa on. Alkais nyt pian aurinko paistaa ja lämmittää ilmaa. Teltasta kuuluu tyytyväinen tasainen kuorsaus.
Hyvää yötä.

Perjantai 23.7.2004 Klo 11 +21 astetta. Sininen taivas ja upea raikas tuuli. Porukka heräili vähitellen uuteen päivään.
Me ruokailimme ja otimme kunnon ruokalevot. Taisi Make ja Annikin huilata kun tulivat juuri kylpyläreissulta. Annia ei muutenkaan ole paljon näkynyt, kun se lukee Potteria toiseen kertaan ja väliajat pelaa jotain peliä.
Lähdimme Seijan ja Maken kanssa kioskille ja soittamaan. Poikia en saanut kiinni ja soitin Nevoskalle. Mäkeläntien viemäröintiä on kaivettu pikatieltä Mailin ja Kuusiston kulmaan asti. Kun Jatzit loppuu niin porukka lähtee jatkamaan Valajankadun viemäritöitä.
On aika kuuma ilma. Lämmitimme saunan, kävimme pesulla ja istuimme Maken notskilla kunnes Annin tuli uni. Klo 3 ulkolämpö +12 astetta. Sininen taivas.
Seija ja Make nukkuu teltassaan. Heitä ei kuulemma häiritse edes kuukkelit, jotka keskustelevat ja riitelevät aivan teltan lähellä.
Hyvät yöt.

Lauantai 24.7.2004 Klo 11 +22. astetta. Vielä lämpimämpää kuin eilen. Onneksi raikas tuuli jatkuu. Maa ratisee kuivuuttaan. Keittelimme aamupuuroa kukin tahollaan.
Miehet ovat olleet vallan rännillä ja me Seijan kanssa veimme niille kahvia ja voileipiä. Laitoin rännini ajokuntoon ja sain pienestäkin pienemmän hipun. Vesi riitti hyvin molempiin ränneihin. Pesin todella likaisen villatakkini rannassa ja nyt se roikkuu narulla ja tiputtaa vettä. Ruuanlaittoon tuli taas apuvoimia. Seijan Make on ekspertti loimuttamaan kalaa halsterissa. Minulle oli uusi tieto, että laitetaan folio halsterin sille puolen, johon tulee kalan nahkapuoli.
Niin ei tarvitse puukojen ja haarukoiden kanssa irrotella palanutta nahkaa halsterin ritilästä. Kala on myös helppo vetää vadille ottamalla folion reunaan kiinni. Olen vallan pitänyt halsteria ritilän päällä, siis halstrannut kalan. Seijan Make kysyi edellisellä kerralla, kun aloin halstrauksen, että "Tarvitaanko täällä apuvoimia." Seijan Make nosti halsterin syrjälleen nuotion reunaan ja kypsensi kalan siinä. Siis loimutti sen. Olen myös aina laittanut edellisenä päivänä fileisiin suolaa ja pippureita. Nyt laitoimme vain merisuolaa ja muuta ei tarvittu. Voi veljet, että se oli hyvää. Make ja Annikin oli syömässä. Sitten kaikki ruokikselle. Minä nousin viimeisenä, niin kuin tapa on.
Ilma tosi upea. Alhaalla huomattavasti viileämpää. Matti ja Make vaskasi periä. Seijan Make haki joen mutkan takaa kaksi hylättyä lankkulavaa. Homma ei jäänyt siihen, vaan ne purettiin heti ja naulatkin otettiin pois. Nyt ne on pinossa, peitettynä ja kuivina odottamassa käyttöä. Jos Seijan Make olis täällä vallan, ei polttopuista olis huutoa. Hänen himohommaansa on puiden keruu ja hakkuu. Samaa ei voi sanoa meidän miehistä.
Iltanotski oli meillä ja Make ja Annikin tulivat. Söimme makkaraa ja hilloleipää. Tiskasin astiat ja Seija kuivasi. Ulkolämpö laski alaspäin kuin lehmän häntä. Klo 2 oli enää +7 astetta. Taivas pilvetön ja kaunis.
Klo 2.30. ulkona +6 astetta. Puuro on kiehumassa.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 25.7.2004 Klo 11 +22 astetta. Täys helle. Taivas aivan sininen.
Onneksi on edelleen vilpoinen tuuli. Idästä pohjoiseen se puhaltelee ja vain täällä kurussa. Kun nousee kurusta ylös niin melkein paistuu. Maakin aivan ratisee jalkojen alla, eikä tuulen henkikään liiku. Seija ja Make pakkaa tavaroitaan. Ovat lähdössä kohti etelää. Heidän pitää olla keskiviikkona Porissa.
Tiesimme, että Make on täyttänyt 59 v muutama päivä sitten. He olivat ensimmäisen kerran lapissa 20 v sitten. Olimme porukalla Kilpisjärvellä ja siellä vietettiin Maken synttäreitä. Helikin oli mukana. Matti antoi Makelle lahjaksi votkapullon ja Lapin aiheisen kirjanmerkin, jonka tyhjälle puolelle Matti kirjoitti runon. Lauloimme vielä onnittelulaulunkin. Kahvit joimme nuotiolla.
Seijan Make halusi välttämättä tarjota porukalle Kaunispäällä huipunleikkeet. Lähdimme Maken maasturin kyydissä. Kyllä ilmastointi on hieno asia. Auto oli melkein viileä. Huiputukset syötiin ja istuskeltiin vielä raikkaassa tuulessa ulkopöydässä juttelemassa. Seija ja Make lähtivät Karhunpesäkiveltä ostamaan koristelautasta. He vievät aina lapinreissulta sellaisen kotiin. Me tulimme Kuukkelin kautta takaisin. Kahvit tietysti joimme kioskilla. Ulkona mieletön helle, mutta Maken autossa on hienon viileä.
Päätimme lämmittää huomenna vasta saunan ja nyt lähdimme rännille. Minä löysin pari hengetöntä ja puheista päätellen ei iso rännikään paljon tuottanut. Notski tehtiin meille. Kyllä oli oudon hiljaista kun Seija ja Make. Muutaman päivän on aina tyhjä olo kun joku lähtee.
Tuolla, aivan ylhäällä oli iso vaunu levityksellä parkissa. Voitto sanoi, että Korpelat ovat tulleet Kultalaan kaivamaan. Oliskohan vaunu heidän. Ihme jos eivät paistu vaunuunsa, niin kuuma tuolla ylhäällä oli.
Eilen illalla meni kaksi naista tästä ohi mustan koiran kanssa. En tunnistanut heitä enkä edes heidän koiraansa Leidiä. Nyt Korpela tuli autollaan Kultalasta ja poikkesi meidän leiritielle. Oli kiva kun Makekin sattui olemaan paikalla. Esittelin Maken Korpelalle ja se katsoi ihmeissään ylöspäin. Ei Korpelakaan mikään pieni mies ole, mutta Makea lyhyempi kyllä. Sattui vielä niin metkasti että Make seisoi töppäreen päällä ja se teki aikalailla mittaa lisää. Korpelalla on ennen meitä ollut lammen kohta vallattuna ja leiri niillä on ollut samassa paikassa kuin Makella on nyt. Kellari, joka on Maken käytössä on Korpelan tekemä ja ei kuulemma lämpene vaikka olis sähkökatkojakin. Sanoi lähteissään menevänsä syömään räiskäleitä.
Ilmassa taitaa olla ukkosta kun on niin väsynyt olo. Make ja Annikin häipyivät teltalleen jo klo 23. Matti meni nukkumaan klo 0.00.
Nyt klo on 0.1 Pitää keittää puuroa ja oikaista myös ruotonsa. On täysin valoisaa ja voi hyvin lukea ilman valoa. Taivas aivan pilvetön. Tyyntä.
Klo 2 ulkolämpö +11 astetta. Pikkupalsin päällä taivas on punainen.
Hyvää yötä.

Maanantai 26.7.2004 Klo 11. Upea kesäpäivä. Edelleen raikas tuuli ja taivas puhtaan sininen. Matti oli jo mennyt rännille. Make oli silloin ollut aamukahvin keitossa.
Minun nilkat, varpaat, polvet, sormet ja oikea ranne ovat pahasti kipeät. Särky on kova. On jo kolmas aamu kun ne on kipeät ja joka aamu kipu pahenee ja kestää pidempään.
Korpela kulkee autolla Kultalan ja ylhäällä olevan leirinsä väliä. Kultalassa on ainakin kaivajien suhteen kulta-aika. Niin paljon siellä on väkeä.
Klo 12.30. Matti tuli ylös ja hakkasi mattot. Viltit ja petivaatteet pudistettiin ja vietiin narulle tuulettumaan. Pesin yöpaitani ja se kuivui melkein heti. Vaunun pesin sisältä ja etutelttakin siivottiin.
Make tuli sanomaan, että hän löysi komean kaatuneen kelon saunan vastakkaiselta rinteeltä aivan ylhäältä, läheltä Hevi-Goldia. Make, Anni ja Matti lähtivät moottorisahan kanssa sitä hakemaan. Sovittiin, että keitän perunat klo 15.30. Kävin Mailin leiripaikalla ottamassa niistä kuvia. Ihme jos ne kuvissa näkyvät, kun olivat melkein huipulla. Ihme on sekin, että niiden puhe kuului aivan hyvin, vaikka olivat tosi kaukana. Toivat todella komeita rungon pätkiä alas.
Söimme porukalla ja yritin ottaa ruokalepoa, mutta Matti kolisti ja heilutti vaunua, enkä voinut nukkua. Lähdimme soittamaan Seijalle ja Makelle. Olivat Vaasan kohdalla menossa kohti Poria. Porissa asiat kunnossa. Tane oli nukkunut huonosti ja joutunut menemään töihin jo klo 6. Kovin oli väsynyt. Porissa satoi. Matti soitti Vyyryläiselle.
Sitten saunan lämmitykseen. Make oli hakannut kaikki pöllit puiksi ja osan se kantoi kiukaan kassilla leiriinsä ja osan jätti alas saunapuiksi.
Minä saunoin ensin. Olin vielä saunassa, kun Anni tuli laavulle ja huuteli isää. Sanoin saunasta, että isä meni leiriin. Hetken päästä Anni tuli takaisin laavulle ja huusi, että hän tulee saunaan kun hän putosi Palsiin ja on vyötäröön asti aivan märkänä. Käskin riisua märät vaatteet pois ja nopeasti se riisuikin. Laitoin löylyvettä vatiin ja Anni meni lavolle heittelemään löylyä. Hän oli kikkaillut vastarannalla joen mutkasta vähän saunalle päin olevalla kalliolla. Luiskahtanut kalliolta alas ja sitten peffalleen veteen. Onneksi ei lyönyt päätään tai selkäänsä ja onneksi juuri siinä virta tekee pienen suvannon. Hyvä opetus se oli, kun ei pahemmin käynyt. Hyvä tuuri jatkui siinäkin, kun sauna oli lämmin ja pääsi löylyyn lämmittelemään. Kun lähdin saunasta, Make kaatoi Annin saappaista vettä että lorisi. Vaatteet Make vei leirin narulle kuivumaan ja meni myös saunaan. Sitten saunoi Matti. Matti on nyt kovan paikan edessä, kun otti päälleen viimeiset puhtaat alusvaatteet. Ei ole vielä kertaakaan pessyt pyykkiään ja nyt on pakko kun vaatteet loppui. Pyykkiä oli melkein saavillinen.
Olin Maken ja Annin notskilla ja katselimme, kun Matti ahkeroi rannassa. Istuttiin vielä meidänkin notskilla ja sitten vaunuun höpisemään. Make ja Anni lähtivät nukkumaan ja Mattikin jo kuorsaa.
Klo 3 +14 astetta. Taivas sininen ja Palsi kohisee. On kuin keskipäivä. Päivällä ulkolämpö varjossa oli +24-26 astetta. Iltamyöhällä +11 astetta.
Taitaa taas tulla helteinen päivä.
Hyvää yötä.

Tiistai 27.7.2004 Klo 11 +21 astetta. Taivas sininen ja reipas tuuli. Helle.
Klo 13 +23 astetta. Onneksi pilvimöykkyjä on taivaalla.
Tänään tuli Inarin kunnassa metsäpalo varoitus voimaan. Nyt ei sitten tehdä notskia. Hyvä että meillä on tuo vuosia sitten ostettu grillin rämä ja onneksi sauna lämmitettiin eilen. Saunan voi kyllä varoituksen aikanakin lämmittää, kun siinä on savupiippu, mutta kivikasassa olevan vesipadan alle ei valkeeta voi tehdä. Matin pyykit olivat aamulla kaikki kuivia. Se tietää sitä, ettei yölläkään ole ollut kosteaa.
Matti lähti rännille. Minä otin kuvia vaunun takarinteestä ja kuukkelit hakevat nakinpaloja tolpalta.
Tein aamupuuhani ja lähdin rännille vaikka on tukalan kuuma. Alhaalla oli raikkaampaa ja Matti haki vanhalta rännipaikalta mun pressuni ja ripustimme sen uudelle rännille. Nyt on aurinkosuoja ja sateella sateensuoja, miten milloinkin tarvitaan.
Rännäilin Mailin kuopasta ja sain hipun toisensa jälkeen. Olin jättänyt tupakkani vaunulle ja jalat ei sietäneet kiivetä niitä hakemaan. Olin ilman tupakkaa klo viiteentoista asti. Tuntui tekevän ihan hyvää pitää kunnon tauko tupakoinnista.
Koko päivän on taivaalla mönkinyt tummia pilviä, mutta tippaakaan ei ole satanut. Klo 15 lähdin ruuanlaittoon ja tietysti ruokikselle. Meniköhän Make ja Annikin huiloolle. Kun heräsin niin pilvet olivat vain lisääntyneet.
Menin taas rännille ja kultaa tuli vähemmän kuin aamulla, mutta tuli kuitenkin. Minun piti lämmittää tukanpesuvettä, mutta eihän vesipadoissa ole savupiippua. Lentokoneet suorittaa palolentoja päivittäin ja varoituksen aikana ne kiertää koko ajan. Make sanoi, että hän laittoi keväällä kaminaan valkean varoituksen aikana ja melkein heti ilmestyi kone tunturin takaa. Ne lensivät yli ja tulivat saman tien takaisin aika alhaalla. Sitten ne poistuivat paikalta. Kai ne merkkaa papereihinsa mikä paikka on vaaraton, kun ei ole avotulta.
Minun ränniini tulee vesi ison rännin ohitusputkesta ja kun vesi suljetaan isolta ränniltä hippujen noukkimisen ajaksi, kaikki vesi tulee ohitusputkesta. Illalla Make luuli, että minä olin jo lähtenyt vaunulle ja sulki veden isolta ränniltä varoittamatta minua. Istuin rännini alkupään vieressä ja vesi tulee putkesta päin isohkoa kiveä, että se virtaisi siitä tasaisemmin ränniin. En ehtinyt edes käsittää mitä tapahtui, kun yht äkkiä olin aivan märkä. Kivi ohjasi lisääntyneen veden puoliympyrän muotoisena kaarena aivan päin pläsiä ja rinnuksia. Huusin tietysti sopimatonta tekstiä ja Make oli aika pöllähtäneen näköinen. Kengissä lotisi vesi ja hihoista ja takinliepeistä tippui. Vesi oli kylmää, mutta ilma lämmin. Hetken päästä jo naurettiin.
Meille jäi Juhannusjuhlilta vähän grillihiiliä ja teimme hiilivalkean. Liiankin hyvin siinä makkarat ja leivät grillaantuivat. Klo 22 oli iltapala syöty ja juuri silloin ropsahteli ensimmäiset pisarat nuotiopressulle. Siirryimme vaunuun. Keitin kahvit ja Anni joi kuumaa mehua hunajalla maustettuna.
Make oli löytänyt oudon näköisen kiven. Ei se platinalta näyttänyt, mutta se käyttäytyi magneetin kanssa samalla lailla kuin platinakin. Makella oli myös tosi hienon punainen Granu. Toivottavasti se on eheä. Make kyllä epäili, että säröjä olis.
Vähän ennen klo 23 oli sateessa tauko ja Make ja Anni lähtivät teltalleen. Taivas on tasaisen harmaa ja on aika hämärää.
Putsasimme Seijan Maken rännillä olo ajalla tulleen kimppakullan. Ei sitä paljon ollut.
Klo 2 vaunun katto ropisee edelleen. Ei sada lujaa, piskottelee vain. Matti meni maata ja minun pitäis viitsiä keittää yöpuuroni.
Klo 2.30 ulkolämpö +13 astetta. Tuuli tyyntynyt ja edelleen tihuuttaa vettä. Huomenna on molemmissa leireissä kauppapäivä.
Hyvää yötä.

Make ja Anni söi koiranoksennusta

Keskiviikko 28.7.2004 Klo 11 +14 astetta. Sataa tauotta hiljalleen.
Lähdimme kaikki kauppareissulle. Make ja Anni ohittivat meidät kun olimme Saariselän pankkiautomaatilla. Seija soitti. Olivat mökillä. Mailiin ei saatu yhteyttä.
Kuvia teetettiin, ruokakaupassa käytiin ja sitten Seon kautta Kuukkeliin syömään poronkäristystä ja tikkuperunoita. Olikin isot annokset. Vallan maha pömpötti kun sieltä lähdimme.
Kioskilla on illalla lauluilta. Se alkaa jo klo 18, mutta meidän on ensin vietävä kala ja lihat jääkaappiin Kahvaan. Make lähti jo Ivalosta edellä ja menee vielä montulle. Kioskilla oli jo väkeä kun poikkesimme ruokakahville. Laulattajina oli Timppa kitaroineen ja Reijo haitarinsa kanssa. Me ajoimme Kahvaan. Kukaan muu paitsi Anni ei olis jaksanut lähteä takaisin kioskille. Lähdimme silti Maken maasturilla. Sisälle ei enää mahtunut ja siellä oli kuuma ja huono ilma. Onneksi eilen alkanut sade oli loppunut. Ulkopöydät olivat täynnä väkeä ja seisoskelijoita riitti. Viimekerralla Voitto toi tuoleja ja penkkejä ulos, mutta nyt sitä ei näkynyt edes vilaukselta koko iltana. Kumma juttu. Viimevuotinen Finlandian laulajakin oli tullut ja punabaskerinen kaveri myös. Ne kaivavat Vuijemilla, mutta valtauksen nimeä en muista. Niillä oli tikkuaskin kannessa valtauksen kyltistä kuva. Hieno idea. Paapakin oli paikalla vauhti päällä. Finlandian laulajalla oli vain toisessa jalassa joku lipokas ja toinen oli paljaana. Joku sanoi, että olet hukannut toisen kenkäsi. Tämä vastasi, että ei se hukassa ole kun hän kerran tietää missä se on. Kyllä olis saanut hyviä kuvia, mutta kaikki kolme kameraa oli Kahvassa.
Lauluillan loppumisaika oli klo 23 ja osa porukkaa lähti pois, mutta soittajat jäivät ulos ja silloin vasta jamit alkoivat. Laulu raikui ja osa porukkaa tanssi tiellä. Paapakin siellä pyörähteli. Annelin tyttö oli perheineen käymässä ja heillä on kaksi tyttöä. Vanhin on aivan Annin ikäinen. Hauskaa niillä näytti olevan ja aika kului hyvin. Klo 23.30 lähdimme kohti Kahvaa. Joku tiesi, että palovaroitus on kumottu ja teimme notskin ja syötiin iltapalaa.
Nyt on Kuukkeleilla niin korkea ruokailu pölkky, ettei Milla yletä syömään niiden ruokia. Pölkky on vuosia ollut kyljellään tuolla tien sivussa ja on aika laho. Volvoon sitä ei millään olis saanut ja jos oliskin niin ei olis jaksanut nostaa sitä sieltä pois. Make nosti sen muovisäkin päälle maasturin perään ja tueksi laitoimme kiviä, ettei se lähde mäessä pyörimään. Leirissä Matti pyöritti sen vanhan pöllin paikalle. Laitoimme kiviä sen alle, ettei se kosketa märkää maata. Se on yli kaksi kertaa korkeampi kuin edellinen pölli.
Lämmittelimme vaunussa ja Anni joi taas kuumaa mehua. Oli kiva, että Anni sai meidät lähtemään reissuun. Nukkumaan meno Annilla "vähän" myöhästyi.
Enää ei ole satanut ja taivaanranta punoitti ennen kuin iso lamppu meni Palsin taakse. Se tietää huomiseksi kaunista ilmaa. Sinistä taivasta näkyy, joskin myös synkkiä pilviä.
Klo 3 ulkolämpö +8 astetta.
Hyvää yötä.

Torstai 29.7.2004 Klo 11 +16 astetta. Heikko tuulen kohina.
Matti lähti huuskaan ja meni kai rännille, kun klo on jo 13, eikä se vielä ole tullut takaisin. Tänään aion loimuttaa kaksi lohi filettä. Ans kattoo onnistuuko. Katsoin kyllä tarkkaan mallia kun Seijan Make loimutti. Laitoin nyt mausteeksi pelkkää merisuolaa. Pippurit jätin pois. Seija ja Make tekee niin ja kala oli todella hyvää.
Minäkin lähdin rännille. Make tuli mäessä vastaan. Sanoi, että hän on ajanut Annia liikkeelle kun käärmettä pyssyyn, mutta ei ole onnistunut. Make jatkoi matkaansa huusille ja minä rännille. Hetkenpäästä Annikin ilmestyi rännille ja oli tarmoa täynnä. Mulla on pieni, noin viiden litran ämpäri, jolla kannan maata kuopasta rännilleni. Isompaa en jaksa kantaa. Pieniä hippuja tulee tasatahtiin. Ilma on tosi upea. Aurinko tekee jo sen verran matalan kaaren taivaalla, että rinteen ylimpien puiden latvat jo varjostavat rännin kohtaa. Make ja Matti äheltää rännillään ja manaavat, että monttu on maho. Kyllä sieltä hippuja tulee, mutta kovin pieniä ja vähän.
Kurppa sanoi eilen lauluillassa, että Tunturit ovat löytäneet 11 g hipun. Hieno juttu. Kyllä Make ja Mattikin tekevät niin paljon hommia, että saisivat kyllä löytää toisenkin vähän isomman hipun. Rännäys jatkui huomaamatta niin kauan, että lähdimme ruuanlaittoon vasta klo 16 aikaan. Make otti loimutuksen hommakseen ja minä keitin perunat ja tein voisoosin ja laitoin pöydän ruokailukuntoon. Loimutus onnistui tosi hyvin ja söimme 20 perunaa ja koko kalan. Olimme kaikki ihan puhkuja.
Puolentunnin ruokis ja taas Matti lähti rännille. Make oli laittanut saunaveden lämpeämään jo ennen kuin menin alas. Aikovat saunoa ennen iltaviileyttä.
Korpelan väkeä meni Leidin kanssa lammelle. Leidi kulki pitkään pitkin rantaa ennen kuin löysi sopivan ylityspaikan Palsista. Olis tarvinnut nähdä mitenkä se virrassa kulki. Jokin aika sitten näin kun Milla ylitti virran meidän saunan kohdalta. Sillä on tosi lyhyet jalat ja meno oli hyvän näköistä. Se nosteli jalkojaan korkealla, mutta ei aikonutkaan hyppiä. Piti tassunsa tukevasti kivillä tai pohjassa ja virta vei sen takapäätä niin, että se kulki aivan vinossa. Siitä kyllä näki, ettei se eka kertaa Palsia ylittänyt.
Make ja Anni menivät saunaan ja Korpelat tulivat lammelta. Olivat saaneet muutaman harrin ja tammukan. Rouva sanoi, ettei hän ole ennen tuollaisia kaloja edes maistanut.
Mattikin meni saunaan ja minä kiipesin vaunulle grillaamaan leipää, että voin ottaa iltapillerini. Tein Seijan Maken padan alle valkean. Pitää saada tiskivettä. Sitten saunalle tukanpesuun. Matti oli jo saunonut ja kaatoi kastelukannusta vettä mun päähäni, että sain tukkani pestyä. Päänahka tuntui kovin viileältä vaikka vesi oli lämmintä. Matti pesi neljä froteepyyhettä ja minä kiipesin Maken leiriin viemään Annin laavuun jättämää rannekelloa. Anni oli jo teltassa petillään ja kaminassa oli valkea.
Kun lähdin tukanpesulle niin meidän mittarissa oli +10 astetta. Make sanoi, että ilma viilenee oikein vauhdilla. Heidän mittarissa on enää +8 astetta. Juttelimme noin viisi minuuttia niin oli enää +7 astetta.
Vaunulla tiskasin ulkona ja laitoin narulle Matin pesemät pyyheliinat. Vesihuolto tehtiin ja siinä vaiheessa mittari näytti +6 astetta. Taivas oli puhtaan sininen. Ei pilven pilveä. Matti oikein pelästyi kun sanoin, että lupasivat sunnuntaina +27 astetta. Muualla Suomessa satelee. Putsasin ränniltäni löytämät hiput. Ei niitä paljon ollut, mutta kauniita ne ovat puhtaassa putkessa.
Jossain taitaa inistä hyttynen. Voi IHME !
Nyt ei vaunun pöytä enää narise. Olen jo kolme vuotta sitä harmitellut. Vaikka vain kirjoittaa, kuuluu jatkuva narina pöydän nivelistä. Matti oli jo nukkumassa kun sain idean, että päästän pöydän jokaiseen niveleen venesilikonia. Niin tein ja narina loppui. Tämä pöytä lasketaan alas jos tähän päähän vaunua tehdään vuode. Pöydän jalan toisessa päässä on kahva, josta nostamalla pöytä laskeutuu ihan itsestään sopivaan korkeuteen. Suihkutin silikonia jokaiseen niveleen ja sitten nostelin ja laskin pöytää useaan kertaan. Siihen loppui narinat. Kyllä kauan kesti ennen kuin älysin tuon rasvauksen tehdä.
Pyyhkeet narulla roikkuvat aivan paikallaan. Kuukkelit plokkaavat pitkän tolpan päässä mitä kannattais ensin syödä. Siellä on voisoosissa pyöritettyjä perunan paloja, silputtua kinkkua, hapanleipää ja kaurapaahtoa. Kelpaa sitä funtsia mitä ensimmäiseksi söisi. ja vielä tarkistaa, jos Makella olisi parempaa tarjolla. Yleensä kyllä on. Anni sanoi, että kun he vievät Kuukkeleille leipää, niin ensin laitetaan voita päälle.
Milla on alkanut käydä Maken leirissä kuukkeleiden varastoilla ja nyt he laittavat ruuat 2,5 metriä korkean, katkenneen koivunrungon päähään. Sieltä ei Milla ruokia saa. Aatu ruokki Millaa niin hyvin, ettei se linnun ruuasta vitamiineja kaipaa. Kunhan huvittelee. Nyt Kuukkelit ovat oppineet matkimaan heidän varastotelttansa vetoketjun ääntä. Aamulla Make oli luullut jonkun avaavan vetoketjua ja oli huutanut nukkumateltasta, että "kuka siellä liikkuu?" Ei kulkenut kukaan, mutta he olivat nukkuneet normaalia pidempään ja kuukkeleiden aamupala oli myöhässä. Taisivat huudella, että avatkaas unikeot vetoketju, että päästään ruokapalojen äären.
Nyt klo 2.30 on ulkolämpö +2,5 astetta. Taitaa Make joutua yöllä tekemään tulet kaminaan.
Ei täällä mitään hyttystä ollut. Timppa sähkötti koijallaan ja sieltä se pieni "ininä" kuuluu.
Hyvää yötä.

Perjantai 30.7.2004 Klo 11 +16 astetta. Upea auringonpaiste ja raikas heikko tuuli. Ei voi parempaa pyytää. Vaikka ilma lämpeni yli kahdenkymmenen asteen niin tukalaa ei ollut.
Make kömpi vaunulle, kun puppa ei mennyt heille aamukahville. Ei mennyt siksi kun sanoi, että käydään soittamassa ennen rännille menoa. Annikin tuli ja lähdimme koko sakki Volvolla telelle. Maken autonavaimet olivat leirissä ja puhelin oli autossa, joten Make ei soitellut mihinkään. Yritti kyllä minun radiolinjallani, mutta siinä ei kenttä pysynyt edes niin pitkään, että olis numeron painellut. Mun puhelimeni on jo yli 6 vuotta vanha, eikä siinä ole nykyajan hienouksia.
Iitulta tuli viesti, että hänen kaksi tauluaan on näyttelyssä ja nyt häntä kuvataan ja haastatellaan Satakunnan Kansaan. Matti sai paljon viestejä. Ylhäällä oli tukalan kuuma. Leireissä ja kurussa puhalteli raikas tuuli ja helpotti oloa. Miehet menivät rännille ja minä pesin pyykkini ja tein lihasoosia niin paljon, että riittää huomiseksikin.
Klo 13. 30 piti olla ruoka valmis mutta Hevi-Goldin poika tuli autollaan parkkiin ja poikkesi nuotiolle juttelemaan. Hän on käynyt kaikilla Hammastunturin erämaalueen tuntureilla, paitsi Isolla Palsilla. Nyt aikoo sielläkin käydä. Se luetteli sellaisia tuntureiden nimiä, etten ole ennen kuullutkaan. Jossain Kuusiojalta kauempana virtaa Louhioja. On kuulemma upea paikka. Louhioja virtaa välillä aivan pystysuorien kalliorinteiden välissä ja virtaus on kova. Rinteet eivät ole näin korkeat kuin Palsiojalla. " Poika" sanoi, että on hieno päästä tänne tuolta ylhäällä olevasta helteestä. Vaelluksillaan hän nukkuu taivasalla makuupussissa. Sain selville, että hän opiskelee Oulun yliopistossa. Sanoi tänään lämmittävänsä Hevi-Goldissa saunan ja huomenna lähtevänsä vaellukselle. Olin illalla Maken notskilla ja Hevistä kuului puiden hakkuun ääntä ja sitten nousi savua taivaalle. Toivotaan, ettei siellä nyt ole käynyt kukaan pahanteossa.
Olin ruokiksen jälkeen rännillä ja sain 3-4 hippua. En tiennytkään, että Maken hippu on "Isomus". Niin nuo kokeneemmat sanovat. Hyvä niin.
Jututin Annin ja Maken vielä meidänkin notskille. Hauskaa oli kun mulla "vähän" muisti pätki. Menin vaunuun ottamaan pillerini ja jouduin tulemaan takaisin, kun leivät jäi nuotiolle. Hain mansikkahillopurkin kantta ja se oli mulla kädessä. Muut väänsi juttua, että muistatko nyt varmaan miksi menet takaisin vaunuun.
Kyllä Makekin mokaili. Se pudotti voiveitsen ja voipurkin kannen vuoron perään maahan ainakin 4-5 kertaa. Heti kun sai toisen putsattua niin toinen putosi.
Kun aurinko häipyi Pikkupalsin taa ilma viileni vauhdilla. Klo 22 oli ulkolämpö enää +15 astetta. Klo 23 oli +11 astetta. Klo 2 yöllä enää +8 astetta. Taivas puhtaan sininen ja tuuli tyyntynyt.
Tuonne ylätasanteelle majoittunut porukka, joka asui huvilateltoissa, taisi pelästyä viimeöistä +2 astetta, koska ovat keränneet kamppeensa ja häipyneet. Make sanoi, että jo klo7 aamulla ne laittoivat maasturinsa käyntiin. Olivat kai autossa lämmittelemässä. Nyt siinä on hyvä paikka Vyyryläisen autolle, jos ei uskalla tänne alas ajaa. Helppohan tänne on tulla, mutta ylös pääsy on jo toinen juttu. Vyyryläinen oli päivällä Vaasan paikkeilla ja menee vielä Ouluun synttäreille. Soitamme hänelle pyhänä, niin kuulemme missä silloin on.
Hevi-Goldin poika sanoi, että eka kerran on Lapin keskilämpö ollut korkeampi kuin Hesan. Ainakin vielä maanantaina lupasivat tänne +26 astetta. Kultalassa joku juhlii ja kailotus kuuluu kattoluukusta. Kun sen sulkee ei kuulu mitään.
Viimeyönä katselin varmaan puolituntia kun Viissatanen hääräsi tuolla ylärinteellä. On se kaunis ja komea. Hännänpää ja posket sillä on vaaleat ja se liikkuu sulavasti ja ketterästi. Haki kuukkeleiden kätköistä ruokaa ja söi niin että posket töyssyi. Tänään en ole nähnyt kuin kuukkeleita.
Klo on 3. Aurinko alkaa nousta ja taitaa olla vuorokauden kylmin hetki. En kyllä enää lähde ulos katsomaan mittaria. Arvioisin siellä olevan noin +5-6 astetta.
Toivon kaikille suojaa ja rauhallista unta.
Hyvää yötä.

Lauantai 31.7.2004 Klo 11 +23 astetta. Muutama valkoinen pilvi purjehtii taivaalla. Matelevat hiljalleen lännestä päin. On taivaan lahja tuo vilpoinen tuuli, joka luikertelee täällä kurussa. Ilman sitä täällä olis tukalat oltavat.
Nyt on edessä kurja ja lopullinen päätös kotiin lähdöstä. Matti keksii vaikka mitä syitä. Vaikka on tehty sopimus, että meille kotiin vedetään vesijohto vain alustaan asti ja jatkopala laitetaan sinne. Matti sanoo, että ne voi huijata. Sanovat tehneensä työt ja ottavat maksun vaikka työtä ei olis tehtykkään. En taida jaksaa tahia enää edes täällä olon tähden. Aiemmin oli puhetta, että Make VOI tulla vielä syksyllä käymään ja vetäis silloin vaunun täältä Papinhaminaan. Se nyt ei taida onnistua ja syksyllä Makekin vasta tulis. Onhan meillä sopimus Ivalon Auto- ja Konekorjaamon pomon, Joukon kanssa, että hän käy vetämässä vaunun kun vain soitamme. Veti kuka veti, niin Matin mielestä se on liian myöhäistä. Minä en usko, että viemäri- ja vesijohtotyöt kotona tulevat valmiiksi ennen syksyä.
Nyt on enää viikko aikaa Maken lähtöön. Jos Make vaunun vetää, niin viimeistään perjantaina se on tehtävä. Masentaa aloittaa edes suunnittelu tavaroiden pois korjaamisesta. Tehtävä se silti on. Jos tänne ei enää päästä, niin tänne jäävät tavarat on hävitettävä. Voi olla, että Retsa ja pojat ne hävittäis, jos tulevat. Make ilmoitti, ettei hän niitä ota. Voi paskat kun on edessä henkisesti hankalat ajat. Kai sekin on jotenkin läpi käytävä tämäkin.
Etelässä vain sataa ja sataa. Vantaanjoki tulvii ja kerrostalojen kellareissa on vettä. uhdistamot eivät pysty toimimaan kunnolla ja likavesiä on jouduttu päästämään jokeen.
Sielläpä tahivat. Lähdin rännille.
Aurinko paistoi niin kuumasti suojapressun alle, että oikein pisti selkään paksun puseronkin läpi. Pitää huomenna viedä lisää pressua ja jatkaa vanhaa, että saa istua varjossa. Pieniä kauniita hippuja tulee tasatahtiin ja isolta ränniltä samaten, ovat vaan isompia. Agrekaatilla ja uppopumpulla Make ja Matti tyhjensivät veden montusta ja sieltä pohjalta hiput löytyi. Kuuma oli, mutta ei tukalaa. Itikoita ei ole näkynyt, Ne kai sulaisivat, jos lentäisivät.
Ruuanlaittoon lähdettiin klo 15. Make ja Anni oli syönyt "Koiran oksennusta". Hyvää se on, sanoi Anni. Anita on nimen antanut. Minä keitin perunoita ja lämmitin eilistä soosia. Ruokis otettiin.
Hevi-Goldin poika poikkesi meidän leiriin. Oli ollut pitkällä taivalluksella Kuusiojan vartta Louhiojalle. Louhioja on isompi kuin Palsi ja sen rannat on osittain noin 40 metriä korkeaa pystysuoraa kalliota tai rakkaa. Hän oli kävellyt kurussa, mutta oli joutunut nousemaan sieltä pois jyrkännettä ylös. Sanoi, että otti lujille ja paita oli kokonaan märkänä hiestä. Ivalojoelle asti oli kävellyt ja sen jälkeen noussut Isolle Palsille. Sanoi, että oli vähän pettynyt kun sen laella kasvoi metsää. Hän olis tykännyt enempi puuttomasta laesta. Hienoja kuvia oli ottanut. Oli kuva 1860-vuoden muistomerkistä, joka on pystytetty Ivalojoelle ensimmäisen kullankaivajan muistoksi. Hän on ennenkin sitä etsiny,t mutta nyt vasta löysi. Muistomerkki on noin metrin korkuinen ja siihen on upotettu vaskooli. Oli siinä jotain tekstiäkin, mutta en saanut siitä selvää. Pojan isä ja muu perhe oli tulossa myös valtaukselle ja hän lähti lämmittämään saunaa. Tulivatkin hienolla valkoisella maasturillaan melkein heti, kun poika oli mennyt. Ajoivat nytkin yli Palsinojan, mutta eivät valtaukselleen asti, vaan jättivät auton Kuusiojan alkuun ja kävelivät lopun matkan.
Lähdimme taas rännille. Nyt olivat jo puiden varjot suojana auringolta ja oli kiva hommailla, kun ei ollut kuuma.
Klo 20.30 lähdimme Maken maasturilla telepisteelle. Make soitti Anitalle, minä Mailille ja Tanelille. Tane sanoi, että Jonttu on järkkärinä Karmarokissa Harjavallassa ja että kai sekin siellä hyvin voi.
Iltanuotio tehtiin meille ja sen jälkeen istuttiin vaunussa juttelemassa ja juotiin kuumaa mehua ja glögiä. Make ja Anni lähtivät aikaisin nukkumaan.
Vyyryläinen on synttäreillä Oulun paikkeilla ja lähtee huomenaamulla klo 7 aikaan ajamaan kohti pohjoista. Hän menee Saariselälle AKT;n "mökkiin" ja kutsui meidät saunomaan. Käski ottaa pyykitkin mukaan, kun siellä on kone millä ne voi pestä.
Meidän pitää lähteä kauppareissullekin, tai ainakin muut lähtevät. Minä sanoin, että en uskalla lähteä, jos on kovin kuuma. Make sanoi, että mennään kaikki hänen maasturillaan, kun siinä on ilmastointi. Saunomaan olis kyllä kiva päästä. Sitä ei tiedä kauanko joudumme Jussia odottelemaan, mutta kai kylillä aika kuluu.
Viimeöinen juhla Kultalassa oli ollut Timpan synttärit. Aamulla joku mies oli kävellyt kurua pitkin Maken leiripaikan rinteen juurelle. Make oli jutellut sen kanssa ja mies oli ollut vähän "hukassa". Oli sanonut, että tuonne minun kai pitäis lähteä ja näyttänyt Kuusiojaa. Make sai selville missä mies kaivaa vuokralla ja kysyi, että Selberillekö olet menossa. Siihen mies, että "sinne just". Mies oli vielä varmistanut, että mikä tuo puro nyt sitten on ja näyttänyt Kuusiojaa. Oli vielä kertonut, että hänelle sanottiin että täällä jossain on joku lampi. Make selitti missä lampi on ja mies vielä varmisti, että kumpaa reunaa hänen kannattaa se ohittaa. Oli kovin outo paikka hänelle, mutta viisas se oli kun kyseli. Make oli kehottanut miestä nousemaa hänen leiriinsä, kun sieltä menee polku lammen ohi. Mies oli kiivennyt ylös ja silmät selällään sanonut, että on sulla hieno leiripaikka. Hieno paikka se onkin ja melkein kaikki tietävät missä on lammen terassi.
Minä tein urotyön ja laitoin pampulat päähäni. Nyt pitäis istuskella ja odotella ainakin tunti tukan kuivumista. Järjestyis nyt jotain katseltavaa.
Klo 23 ulkolämpö +8 astetta. Klo 2 Matti on nukkunut jo kauan. Toivottavasti ei herätä minua aamulla.
Katselemista kyllä järjestyi. Kolme kuukkelia hääräili pihassa ja söi pölkyltä päivällä jäänyttä perunaa ja kastiketta. Viljami meni kuin pieni varjo katsomaan olisiko pölkyltä pudonnut ruokaa. Sitten näytti, kuin joku olis liikahtanut maastossa vaunun takana. Tuijotin aikani, mutta mitään ei näkynyt. Hetken päästä sama toistui, enkä nytkään nähnyt mitään uutta maisemassa. Sitten pesin silmälasini, mutta sekään ei auttanut. Istuin hyvään asentoon sohvalle ja tuijotin pitkään ulos ja silloin oksa liikahti katajapuskien lähellä ja saman tien liikahti toinenkin. Otin kiikarin avuksi, vaikka matka ei pitkä ollut. Kaksi todella isoa ja isosarvista poroa oli maassa nukkumassa peräpäät vierekkäin, niin että näytti kuin porolla olis ollut molemmissa päissä sarvet. Leuanalusta oli maassa molemmilla ja sarvet sojotti korkealle. On ne kauniita ja suojaväri on täydellinen. Jos ne ei yhtään liikahtaisi, niin vois vaikka kävellä päälle. Toinen nousi hetken päästä ja venytteli rauhassa. Lähti kiipeämään rinteelle. En ole montaa noin isoa poroa nähnyt. Hetken päästä nousi toinenkin ja se oli vieläkin isompi. Se kävi nuuskimassa kellarin kantta ja lähti toisen perään rinteelle ja molemmat söivät jotain maasta. Sarvet niillä oli niin isot, että täytyy olla harvassa puita, että niiden kanssa mahtuu kulkemaan. Melkein valkoinen raita niillä oli pituussuuntaan kyljessä.
Hyvin on tunti kulunut ja nyt voin ottaa pampulat pois ja mennä nukkumaan.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 1.8.2004 Klo 11 +23 astetta. Varjossa. Voi veljet mikä helle ja pitäis lähteä kauppaan ja Kiilopäälle saunomaan. Etuteltassa on varmaan +50 astetta. Tuolit ja pöytäkin ovat aivan kuumia. Matti on lähtenyt alas. Hulluja nuo äijät, kun tässä helteessä huhkivat montulla. Siellä ei nyt edes tuule.
Päätin lähteä kauppareissulle mukaan, kun lähdimme Maken maasturilla. Ulkolämpö oli lähteissä +26,7 astetta varjossa mutta autossa vain +18 astetta. Kioskilla kahviteltiin ja sitten Kuukkeliin syömään. Minä ja Matti syötiin poronkäristys tikkuperunoilla ja Make ja Anni tilasivat valtavan kokoiset pitsat. Sitten ajettiin Ivaloon kauppaan. Vyyryläinen viestitti, että hän on jo Kiilopäällä ja sauna on lämmin. Ajoimme Kiilopäälle ja Vyyryläinen oli vastassa tiellä. Oli se upea kelo-"mökki". En tiedä neliöitä, mutta iso se oli ja siisti ja täysin varustettu. Toisen pään huoneiston nimi oli Kaltio ja toisen Kiilo. Koko talon nimi oli Kiilokaltio. "Mökissä" oli iso terassi edessä ja siinä penkit ja pöytä. Kun Jussi oli tullut, niin yksi poro oli jäänyt jalastaan kiinni terassilla olevaan mattotelineeseen. Jussi oli auttanut sen irti ja koivikkoon se oli lähtenyt. Terassilla oli paljon poron paskaa ja naapurit sanoi, että porot seisoskelee siinä kun pääsevät varjoon.
Jussi tarjosi oluet ja kahvit. Oli hieno käydä kunnon saunassa. Kyllä telttasaunassakin yhtä puhtaaksi tulee, mutta tukanpesu täällä on helpompaa. Make pesi Annin paksun tukan myös. Puhdas ja hieno oli saunakin. Lähdimme kohti Kahvaa vasta klo 20. Vain muutama pieni, valkoinen pilvi on tänään seilannut taivaalla. Ivalossakin oli niin kuuma, että oikein asfaltti haisi. Illalla ilma viileni lähelle kahtakymmentä astetta.
Kutturantiellä tuli ainakin 10 lastattua autoa meitä vastaan. On kuun loppu ja monelta kaivajalta loppuu loma. Lähtivät vasta illalla ajamaan, kun ilma viileni. Nenosen kohdalla oli ulkolämpö enää +17 astetta. Se tuntui jo melkein kylmältä. Kahvassa kaikki syöksyivät laittamaan lisää vaatetta päälleen.
Meidän leirissä olimme notskilla ja taas istuimme iltaa vaunussa. Ulkolämpö laski pari astetta tunnissa. Klo 2 oli enää +6 astetta ja taivas puhtaan sininen.
Vyyryläinen tulee huomenna tänne ja sanoi, että hän jättää asuntoautonsa poroportille ja kävelee tuon 7,5 kilometriä tänne. Jos on samanlainen helle kuin tänään, se kyllä läkähtyy matkalle.
Mahani on polttanut koko päivän. Toivottavasti se rauhoittuu yöksi.

Moottorisahamurhaaja

Maanantai 2.8.2004 Klo 11 +24 astetta. Ei tuulen henkeä. Ei pilven pilveä. Taivas kauniin, puhtaan sininen. KUUMA ! Oikein pelottaa millainen päivä tästä tulee.
Klo 10 kun heräsin ja otin korvatulpat pois, ulkoa kuului tasainen hiljainen puheensorina. Vyyryläinen oli tullut. Matti oli lähtenyt Volvolla sitä vastaan, mutta se oli kuitenkin tullut asuntoautollaan ja oli jo Nenosen kohdalla tullut Mattia vastaan. Alas hän ei asuntoautoa ajanut. Se on tuolla viimeisen mäen päällä ja Jussi käveli mäen alas. Sanoi että ei tuo tie niin kovin paha ollut, mutta Kiehisen mäki oli pahin. Siinä on eniten kiviä.
Matti ja Jussi lähtivät kuruun katsomaan rännejä ja muita paikkoja. Minä keitin kahvit klo 11 niin kuin oli sovittukin. Vyyryläinen jutteli, että hän sattui tulemaan kioskille juuri kun se oli avattu ja Anneli ja Eila oli nostelemassa limsa- ja kaljakoreja sisälle ja varastovaunuun. Jussi oli sanonut, että näyttää siltä, että täällä tarvitaan apuvoimia ja meni nostelemaan koreja paikoilleen. Palkaksi sai hyvät munkkikahvit. Kaksi isoa pussillista Jussi toi meillekin munkkeja. Make ja Annikin tuli ja kahvit juotiin ulkona nuotiopressun varjossa. Kahvittelun aikana vanha tuttu raikas tuuli alkoi henkäillä rinteellä. Siinä päivän pelastus.
Porukka lähti rännille. Eilen Make ja Matti oli löytänyt montun pohjalta pienen luolan aukon. Nyt ne meni rikkomaan sitä valtavaa kiveä, joka on aukon edessä. Minäkin menin omalle rännilleni ja sain pienestä ämpärillisestä 4-5 hippua. Päästin auringonpuoleisen pressunreunan roikkumaan alas ja se suojasi kuumuudelta.
Make ja Jussi ähelsi isolla montulla päät punaisina kiven kimpussa. Kyllä sieltä kiveä nousi niin paljon kun Matti ehti pesemään. Klo 15 aikaan maa jysähti oikein kunnolla kun loput kivestä oli montusta ylhäällä. En nähnyt kumpi sen nosti ylös vai nostivatko yhdessä, mutta iso se vieläkin oli ja onkalo vain jatkui.
Myöhemmin minä keitin perunat ja Make loimutti kaksi paksua palaa merilohta. Syötiin kuka missäkin ja ulos mentiin kahville. Jussin selkä ei kestä istumista kovin pitkään ja pian ne taas lähtivät montulle. Nyt jäi Matilta ruokis väliin. Minä kyllä löhösin kunnolla. Heräsin kun Matti ja Jussi tulivat vaunulle klo 18.30. Jussi teki lähtöä Kiilopäälle. Sanoi, että tulee huomenna takaisin, mutta lähtee aikaisemmin Kiilopäälle ja laittaa meille kaikille ruokaa. Saamme vielä saunoakin.
Taivas pysyi koko päivän selkeänä, mutta lähteissään Jussi näytti sormella taivaalle Raahenpirtille päin ja sanoi, että katsokaa mikä tuolla on. En meinannut älytä mitä se näytti, mutta pilvihän siellä oli. Maasta katsoen noin A-nelosen kokoinen ja melkein valkoinen. Toinen samanlainen seilaili saunalla päin. Hetken päästä nekin hävisivät kuin tuhka tuuleen, eikä uusia tullut. Jussi kiipesi mäen ylös autolleen ja Matti meni takaisin montulle. Agrekaatin möly kuului alhaalta, kun ne tyhjentää uppopumpulla montusta vettä. Toivottavasti löytävät kultaa.
Painekattilan ventiini on muutaman kerran jäänyt jumiin ja päätin avata ja puhdistaa sen osat. Varoventtiilin yläpäässä on pieni musta nuppi jenkoilla kiinni tapissa ja se pitää avata, että saa osat irti kannesta. Nupin sain avattua, mutta samassa se putosi lattialle. Kuulin kun se pyöri pitkin paljasta lattiaa, mutta minne, se onkin toinen juttu. En löytänyt sitä mistään. Kattila ei toimi jos nuppi puuttuu. Alkoi armoton etsintä. Hävinnyt se oli kuin tyhjään. Viimein nostin pöydän sohvalle ja aloin kääriä hitaasti mattoja rullalle. Nuppi ei maton alla ollut. Vein matot ulos ja lattialla maaten vahtasin taskulampulla parin sentin raosta sohvien alle. Vain tomua näin. Otin paksun rautalangan, jonka päässä oli koukku ja koukkusin sillä sohvien aluset. Saaliiksi tuli vain tomua. Sitten koukkusin isolla pullosutilla ja sain vielä enemmän tomua. Jatkoin pullosutin vartta teippaamalla ilmastointiteipillä sen jatkoksi rautalangan. Se riitti perälle asti ja silloin onnisti. Nuppi oli pyörinyt sohvan alle aivan perimpään nurkkaan. Nyt nuppi on pesty ja putsattu ja sivutuotteena tuli sohvanaluset ja vaunukin kunnolla siivottua. Tein ämpäriin pesuveden ja kiersin kluutin pullosutin ympärille ja sain sohvanaluset kunnolla pestyä. Pesin myös lattian vaunusta ja odottelin Mattia hakkaamaan mattot. Ei tullut.
Lähdin ulos lämmittämään padassa tiskivettä. Siinäkin hommassa piti munia. Kädet on pahasti kipeät, mutta hampaat irvessä revin pahvia sytykkeeksi ja kannoin puita padan viereen. Otin padasta vesikupillisen vettä pois, kun se oli liian täynnä ja tietysti kuppi putosi kädestäni ja vesi roiskahti puiden ja sytykkeiden päälle. Sitä seurannut teksti ei ole painokelpoista. Uudet sytykkeet ja puut oli haettava.
Myöhemmin lähdin huutelemaan porukkaa, mutta montulla ei ollut ketään. Oletin niiden menneen Maken väen leiriin. Kävelin mäkeä alas noin puolväliin ja vihelsin merkki äänen. Ei ketään missään. Jatkoin viheltelyä ja viimein aloin kuulla niiden puhetta, mutta väärältä suunnalta. Aikani viheltelin ja sitten näin taivasta vasten kun kurun vastakkaisen rinteellä, aivan huipulla joku käveli puiden välistä. Hetken päästä meni toinen ja sitten kolmas, mutta paljon pienempi. Arvasin, että ovat lähteneet hakemaan loput edellisellä kerralla jääneestä kelotukista. Kyllä ne näyttivät pieniltä, vain tikkuaskin korkuisilta. Make oli kuullut vihellykseni ja siksi tulivat näkyviin. Luulivat, että minulla on joku hätätilanne. Huusin, että menkää vaan ja ettei minulla ole mitään hätää. Huidoin käsillä, että menkää vaan, mutta ne vain seisoivat paikallaan. Nyt olis ollut avuksi, jos oltais osattu käsimerkein näyttää mikä on tilanne. Olen niiden opettelua ehdotellut, mutta ei ole ottanut tuulta. Viimein ne lähtivät eteenpäin ja ryhtyivät hommiin. Menin leiriin tiskaamaan ja hyvin kuulin, kun Make sanoi, että on tämä kovaa puuta. Ihmeellisesti äänet kuuluu rinteillä. Jymähtelykin kuului hyvin, kun ne kieritti katkaistuja pöllejä rinnettä alas. Koko porukka oli hiestä märkiä kun tulivat leiriin, mutta nyt on puita ja paljon.
Anni oli hyvin kuullut kun huusin, että ei ole hätää ja että menkää vaan. Make sanoi, että jos joku olis järjestänyt sellaisen tilanteen, että he olisivat joutuneet lähtemään kesken puunhaun apuun, niin olis hänestä tullut seuraava moottorisahamurhaaja.
Meidän notskilla syötiin ja iltaa istuttiin puhtaassa vaunussa. Klo 2.50 oli ulkolämpö +4 astetta. Maken autossa on sellainen lämpömittari, johon jää vuorokauden alin ja ylin astemäärä. Viimeyön alin oli ollut +2.4 astetta.
Taas ne kaksi poroa nukkuvat vaunun perän takana. Rinnakkain makaavat ja päät on eri suuntaan. Suuret sarvet varmaan menisivät sekaisin, jos päät olis samaan suuntaan. Suojaväri on niin hyvä, että en saa niistä kuvaa.
Hyvää yötä.

Tiistai 3.8.2004 Klo 11 +21 astetta. TAIVAS PILVESSÄ: Voi ihme.
Ei meinaa älytä nostaa auringon puoleisia rullaverhoja ylös, kun ne ovat olleet niin pitkään kuumuuden tähden alhaalla. Viimeyön alin lämpö on ollut +3,3 astetta. Nyt sai istuskella etuteltassa aamukahvilla pitkästä aikaa, kun kuumuus ei pakottanut pysymään varjossa.
Vyyryläisen piti tulla kymmenen aikaan, mutta kun vielä klo 12 ei näkynyt, niin lähdimme telepisteelle soittamaan onko jotain sattunut tai auto jäänyt matkalle.
Matti soitti ja Vyyryläinen oli tulossa Sodankylästä kohti Saariselkää. Asuntoauton kytkin oli alkanut kronata heti poroportin jälkeen, kun hän meni täältä. Ivalosta korjauksen olis saanut vasta kahden viikon päästä, mutta Sodankylästä auton saa jo huomenna pois. Nyt hänellä on joku henkilöauto käytössä. Sanoin, ettemme nyt sitten lähde Kiilopäälle. Vyyryläinen kuulemma sanoi, että pitää mennä, kun hän kuitenkin laittaa ruokaa. Klo 15 aikaan pitäis olla siellä syömässä.
Make ja Matti kävivät eilen peittämässä rinteeltä tuodut pöllit joen mutkan taakse. Nyt ne lähtivät niitä hakemaan. Sanoivat pätkivänsä ne siellä ja kantavat sitten joen yli laavulle. Sade alkoi ropistella vaunun kattoa. Pari pienempää ropsausta tuli jo aikaisemmin. Ajattelin, että jättävät puut toistaiseksi sinne. Eivät jättäneet. Katselin Mailin leiripaikalta, kun Make oli ajanut maasturin yli joen ja Matti pätki pöllejä moottorisahalla. Sahan terä ei riittänyt katkaisemaan niin paksua puuta ja Make nosti pöllin pään ilmaan ja pudotti sen alas. Katkesi. Kului yli sekunnin siitä, kun pölli putosi maahan ennen kuin kumaus kuului tänne ylös.
Parkkiin tuli Volvo ja siitä lähti mies, nainen ja pikkutyttö alas meidän valtaukselle. Näin kun ne menivät Palsin yli Maken ja Matin tykö. Tyttö oli kahlannut paljain jaloin yli ja valittanut, että vesi oli kylmää. Miehellä oli saappaat ja se kahlasi yli, riisui saappaansa ja heitti ne muijalleen. Nainen oli kahlannut yli ja vaikka Palsissa on nyt todella vähän vettä, se oli sanonut, että ei tämä ole kaupunkilaisen hommaa. Perhe oli Paneliasta kotoisin. He kaivavat liiton valtauksella ja viime kesänä mies oli sieltä löytänyt 0,6 g hipun. Make ja Anni olivat täällä silloin kahdestaan ja sattuivat olemaan kioskilla, kun Voitto sen hipun punnitsi. Make ja Anni lähtivät ajamaan kohti Kahvaa ja juuri kun pääsivät leiriinsä, mies tuli perässä. Sanoi kuulleensa kioskilla, että Kahvassa on Porilaisia ja hän lähti siitä paikasta katsomaan. Vaimo oli tullut mukaan vasta tänä kesänä ja oli sanonut, että ei hän enää sano, että tuollaisten hippujenko tähden sinä siellä viitsit rehkiä. Kaivavat nyt molemmat Liiton valtauksella. Nainen oli ihmetellyt, että mitenkä olette tuon auton tänne ojan taakse saaneet. Make naureskeli, että hänen teki mieli sanoa, että se on täällä rakennettu. Ne olivat lähteneet Lampea katsomaan.
Make toi maasturilla pöllit laavun viereen ja peittivät ne siihen odottamaan hakkuuta. Lähdimme Saariselälle molemmat omalla autollaan.
Vyyryläinen oli tehnyt nakkikastiketta ja keittänyt perunoita. Minulle se kuumensi ison kasan nakkeja. Ensin saunottiin ja sitten syötiin mahat täyteen. Kahvitkin juotiin päälle. Kuvattiin hieno "Kämppä" sisältä ja ulkoa ja klo 18.15 lähdimme ajamaan kohti Ivaloa. Vyyryläinen saa autonsa huomenna puoliltapäivin Sodankylän korjaamolta ja jatkaa sieltä matkaa Jyväskylän suurajoihin.
Ivalossa kävimme ruokakaupassa ja Seolta haettiin kaasua ja pumppuun bensaa. Sade loppui aamulla jo ennen kuin lähdimme Kahvasta ja alkoi uudelleen, kun lähdimme Kiilopäältä. Sateli hiljalleen koko Ivalon reissun ajan. Lähellä Kahvaa sade loppui. Tavarat laitettiin paikoilleen ja tehtiin notski. Make ja Annikin tulivat.
Korpelat, jotka asuvat tuolla ylhäällä isossa vaunussa, kaivavat Kultalassa. Kovia ne on kalastamaan ja suosittua väkeä, kun vieraita käy paljon.
Istuimme notskilla kun kaksi miestä käveli ylös Kultalasta ja olivat menossa telepisteelle. Toinen, iäkkäämpi huuteli meille, että " On tämä kummaa kun nämä perkuleen mäet kasvaa joka vuosi korkeammiksi." Niin taitaa käydä meille kaikille.
Kurusta nousi todella vahva sumu, kun ilma on viilentynyt ja kuumiksi paahtuneet rinteet saivat sateesta kosteutta.
Istuimme taas notskin jälkeen iltaa vaunussa. Sade ropisteli kattoa tasavälein. Make ja Anni lähtivät nukkumaan ja me teimme iltahommat. Taivas on umpipilvessä ja on aika hämärää. Kynttilöissä on valkea kun kirjoitan tätä. Illalla lämpö ei laskenut kuin +13 asteeseen. On heti lämpimät yöt, jos taivas on pilvessä. Toivottavasti pyykit huomenna kuivuvat.
Klo 2 edelleen ulkolämpö +13 astetta ja maha edelleen kipeä.
Hyvät yöt.

Keskiviikko 4.8.2004 Klo 11 +18 astetta. Taivas melkein kokonaan pilvessä. Oudolta näyttää. Matti sanoi että klo 9 aikaan oli vielä paistanut aurinko.
On paha olo ja maha kipeä. Matti lähti rännille. Hetken kuluttua Metsähallituksen punainen Ooppeli pysäköi Mailin leiripaikalle. Siitä tuli kolme miestä. Yksi esitteli itsensä ja sanoi olevansa Metsähallituksen tarkastaja. Yksi miehistä oli sama, joka aikaisemmin kävi meidänkin rännillä. Olivat nyt tarkastamassa konevaltauksia ja lähtivät kävellen alajuoksulle päin. Myöhemmin Mikko tuli pakettiautollaan mäkeä alas ja peräkärryssä oli valtava traktorinrengas. Niin iso se oli, että ei mahtunut peräkärryn pohjalle vaan toinen sivu oli kärryn reunalla. Mikko morjesteli ja ajoi alas Kultalaan. En käsitä mitenkä hän aikoo niin valtavan pyörän viedä kurua pitkin valtaukselleen.
Kaikki muut ovat rännillä ja minunkin piti mennä, mutta maha on niin kipeä, että jäin vaunulle. Moottorisaha käy alhaalla, kun Matti ja Make pätkii tukkia laavun vieressä. Se on näkemättäkin selvää, että ne sahaavat pöllejä keskellä polkua. Pitää viedä Mailin harava mennessään, että voidaan siivota jäljet. Saha vetelee kai viimeisiään ja illalla se ei enää suostunut käymään. Vain kaksi palaa jäi pätkimättä. Minäkin jo pääsin lähtemään haravoineni alas ja oikeaan osuin. Sahausplassi oli todella keskellä polkua. Pian se siivottiin. Tein purettujen lavojen lankuista pölleille alusen ja pöllit pinottiin ja peitettiin siihen.
Ruokailu ja ruokis ja sitten minäkin menin rännilleni. Löysin kolme hengetöntä, en muuta.
Klo 22 lähdimme soittamaan Mailille. Vaikka oli pilvistä, kenttä oli tosi huono. Viimein Make sai Mailiin yhteyden ja sanoi, että jos heistä joku menee seuraavan kolmen viikon aikana Hesaan, niin veisivät meidän verstaasta kunnon moottorisahan heille kotiin. Hän tuo sen syksyllä tänne, kun silloin on jo kylmä ja teltan kaminassa kuluu puita.
Kaksi miestä tuli moottoripyörillä alas mäkeä ja pysäsivät juttelemaan. Sanoivat Anitalta terveisiä. Pitkän pohdinnan jälkeen tultiin siihen tulokseen, että kyseessä oli Anita Patala ja oli käskenyt sanoa kaikille kaivajille terveisiä. Miehet sanoivat, että he ovat viikon ajan ajaneet sateessa ja sitten toinen sai keuhkokuumeen. Hyvät lääkkeet oli saanut ja potenut Laanilassa petillä pari päivää. Nyt jo oli vauhti päällä ja sanoivat, että kyllä Palsi oli nähtävä. Eivät ole ennen täällä käyneet, mutta Lappia ovat kolunneet paljon. Tulivat vähän liian myöhään, kun utu jo nousi kurusta ja oli kosteaa. Sanoivat menevänsä "kotivävyiksi" Toloselle huuhtomaan. Vähän nuo mäet näytti pelottavan sitä nuorempaa miestä. Olimme leirissä, kun ne ajoivat ylös Kultalasta ja vanhempi nosti suu leveässä hymyssä kättään kun ajoivat mäkeen. En tiedä tykkäsivätkö paikasta vai eivät.
Pilvistä on ollut koko päivän, mutta illalla aurinko paistoi vähän aikaa tosi kirkkaasti. Pieni sadekuuro meni yli, kun olimme rännillä. Iltanotskilla olimme meidän pressun alla ja sitten istuttiin hetki vaunussa. Make ja Anni lähtivät nukkumaan ja me iltapuuhiin.
Nyt klo 2.30 on Pikkupalsin laelle asti sumua ja vähän meidänkin rinteellä. Hämärää on, mutta jokainen oksa ja puu näkyy kyllä hyvin. Kynttilöissä on valkea kun kirjoitan, mutta pian ne vois sammuttaa. Ulkolämpö +12 astetta. Puuro on syöty.
Hyvää yötä.

Torstai 5.8.2004 Klo 11 +22 astetta. Puolipilvistä, melko tyyntä, kosteaa ja lämmintä. Vilpoinen tuulenhenki puuttuu.
Tein aamupuuhat ja vein kahvia ja kolme porovoileipää mennessäni alas. Make oli kiipeämässä leiriinsä katsomaan Annia. Puppa oli vaskaamassa, mutta tuli myös kahville. Maken leirissä Kuukkelit kävivät nostelemassa koivunrungon päässä paahtoleivän paloja. Ei tainnut olla mieluisaa syömistä, kun pitivät kummallista kujerrusta. Anni haki kellarista juustoa ja pilkkoi sen tolpan päähän. Jo muuttui ääni ja äkkiä juustot oli syöty. Västäräkin poikanen kulki kuin kotonaan pitkin leiriä. Ei minkäänlaista pelkoa. Taisi oikein leikkiä. Kiipesi telttapressun harjalle, luisteli pressua pitkin alas ja taas sama toistui.
Maken leirissä kyllä tuuli, mutta se oli kuin lehmän henkeä. Vein tuolini varjoon ja Annikin tuli. Pidimme "aamurauha istunnon".
Montulla Make ja Matti vaihtaa rännin paikkaa. Aikovat seuraavaksi kaivaa siitä, missä nyt ovat seisoneet kiviä pestessään. Hyvin siirto onnistu, kun eivät edes purkaneet rännejä.
Agrekaatti alkoi päristä ja uppopumppu tyhjensi montun vedestä. Heti tuli hieno hippu. Makesta on tullut vähän kranttu, kun noukkii vain isommat hiput. Matti noukkii pienet. Kamalaa hommaa ne tekee. Hakkaa autonrengasta suurempia kiviä rikki ja punttaavat ne pois montusta. Monttu alkaa olla iso.
Annilla on mieluisaa tekemistä, kun puron kiviin on parin päivän aikana taas kasvanut pitkää vihreää levää. Sitä se pyydystää ja pyörittelee käsissään, vaikka se on tosi niljakasta. Myöhemmin ilmestyy se ruskea karkea vesisammal, joka kasvaa todella pitkäksi ja kestää kuivana muuttumatta maallakin pari vuotta. Sain ränniltäni tänään muutaman kivan hipun ja hengettömiä.
Luulin, että kaikki ottivat jonkinlaisen ruokalevon, mutta kun menin alas, Make oli hakannut kauhean määrän puita. Illalla rännäyksen jälkeen se hakkasi lisää. Matti ja minä pinosimme. Matti pinosi pidemmät lavalle laavun viereen ja minä lyhyet laavun perälle saunapuiksi. Vielä jäi 5 -6 pölliä hakkaamatta. Olivat saaneet moottorisahan käymään ja sahanneet loput tukista pätkiksi. Jotain pirun itikoita ilmestyi rantaan ja teimme tervastikuista nuotioon valkean. Kyllä itikat hävisivät. Heti kun savu loppui, ne tulivat takaisin.
Klo 21.30 Lähdimme soittamaan Mailille, että moottorisahaa ei tarvitsekaan viedä Hesaan. Runko on pätkinä jo. On ollut hieno päivä. Sade ei paljon kiusannut, eikä aurinkokaan. Iltanotskilla oltiin meidän leirissä ja päivän tapahtumat puitiin vaunussa glögin ja hunajaveden kanssa. Nykyään aurinko häviää kurun pohjoispäähän ennen kuin se ehtii Pikkupalsin taakse.
Klo 2.30 ulkolämpö +11 astetta.
Hyvät yöt.

Perjantai 6.8.2004 Klo 11 +22 astetta. Melko pilvistä ja edelleen kostea ilma, vaikka ei ole satanut. Välillä paistaa aurinko ja se on silloin pistävän kuuma.
Matti oli häipynyt ja tyhjä mustikkasoppa kuppi vain oli pöydällä. Tein aamutouhuni ja lähdin alas. Vein loput aamukahvistani, mutta olis sitä mennyt enempikin, kun laavulla oli taas puiden hakkuu menossa. Make oli hakannut loput pöllit puiksi ja Matti pinonnut ne lavalle laavun viereen. Make otti jätesäkin melkein täyteen puita ja kantoi sen selässään ylös leiriinsä. Make vei aina viimeisen säkillisen ja taas viimeisen. Ei niitä enää paljon lavalla ollut, kun Matti lähti tekemään pinoa Maken leiriin. Make oli jo aloittanut pinon tekemisen kahden puun väliin. Make ei tykkää pinota, mutta kantaa kyllä. Ei kauan kestänyt kun puut oli kannettu ylös ja pinosin taas lankut ja peitin ne pressulla. Ruokailureissulla tuon haravan ja putsaamme rannan. Make ja Anni söi hernekeittoa ja me perunoita ja nakkeja. Ruokiskin otettiin. Nyt huilasi Makekin puu-urakan jälkeen. Sanoi kyllä, että teltta oli helvetin kuuma ja että hän taisi pyörtyä hien hajusta, kun eilenkin jo rehki noiden puiden kanssa ja loppuajan rännillä.
Matti nuohosi kiukaan ja piipun ja oikaisimme vinoon menneen kiukaan. Lämmitin saunaveden ja laitoin kiukaan alle tulen. Hyvin sauna lämpesi. Puut ovat aika tervaisia ja taitavat noeta normaalia enemmän. Pitäisi varmaan polttaa välillä koivua. Minä kävin pesulla ison lampun lämmittämässä saunassa, mutta muut odottivat kiukaan lämpeämistä. Oli ihanteellinen saunomisilma. Korpelat ajoivat neliveto Audilla kuruun ja vielä yli Palsinkin. Menivät ka lammelle.
Matti oli päivällä nähnyt Korpelan ja se oli hyvästellyt ja sanonut, että huomenna he lähtevät. Kaivaminen saa tältä kesältä riittää. Oli hyvän näköistä, kun eilen tulimme soittamasta ja ajoimme Korpelan vaunun ohi, niin mäessä oli joka kannon päässä saappaat nätisti laitettu rinnakkain. Kannot olivat kaikki eri korkuisia ja niin olivat saappaatkin eri kokoisia ja vielä eri värisiäkin. 5-6 paria niitä oli. Siitä olis saanut hienon kuvan, mutta ei kenenkään leiriä voi noin vain kuvaamaan mennä.
Sadetta tai sadekuuroja on luvattu joka päivälle, mutta yhtään ei tänäänkään satanut. Kaikki menimme vielä rännille ja hihattomassa puserossa siellä sai olla. Ruokiksen jälkeenkään ei haravaa muistettu alas viedä, mutta kun Make laittoi pumpun painamaan vettä ylös ja Matti kävi ylhäällä täyttämässä vesiämpärit ja saavit, niin harava "tuli" Matin mukana alas. Haravoin ja siivosin rannan. Pesin saunan jälkeen vaatteeni. Matti pesi eilen lätsänsä ja se on jo kuivunut.
Make ajoi maasturinsa alas ja kantoi osan tavaroistaan jo autoon. Pyysi, että kun Matti aamulla nousee, niin menis heti herättämään heidät, jos sattuvat vielä nukkumaan. Aikovat lähteä mahdollisimman aikaisin. Vanhat-Veijarit lähtevät myös huomenna ja Korpelat ja Make ja Anni. Tänne Palsille jää vain: Aatu, Mikko, Timppa ja me. Kai väkeä silti syksymmällä lisää tulee.
Tällä kertaa viimeinen yhteinen notski istuskeltiin meidän leirissä ja lämmitin samalla Seijan Maken padassa tiskivettä. Kattilan alta tuli valtava savupatsas, vaikka tuli oli hyvä. Pienkone lensi yli ja pelästyimme vähän, kun emme ole kuulleet onko metsäpalovaroitus voimassa. Make räyhäsi, että jos mun savuni tähden pudotetaan kapula, eikä saada makkaranotskia, niin hän kusee mun tiskivesi kattilaani. Kone kaarsi yli, mutta näki kai, että täällä on leiri, eikä enää tullut takaisin. Tiskivesi kuumeni ilman mausteita ja notskikin tehtiin. Vaunussa Make ja Matti joi kahvit ja Anni normaalin hunajavetensä. Lähtivät aikaisin nukkumaan, että jaksavat aamulla lähteä reissuun.
Ilmalta ei tänään voi oikeastaan muuta pyytää kuin vähän vähemmän kosteutta. Vaikka lämpö nousi +26 asteeseen, ei ollut yhtään tukala olo. Ihme juttu.
Klo on nyt 2.30. Kaikki muut nukkuvat paitsi minä kirjoitan ja Timppa titaa.
Kehuin juuri ilmaa, mutta nyt jyrähti ukkonen ja muutama iso pisara putosi vaunun kattoon. Pohjoisessa päin se jymistelee. Pari tuntia sitten oli ulkona +11 astetta. Nyt on niin hämärää, että en näe, mitä ulkomittarissa lukemat ovat. Taivas vetäytyy synkkään pilvimattoon.
Hyvää yötä.

Lauantai 7.8.2004 Klo 11 +18 astetta. Taivas umpi pilvessä ja sataa.
Heräsin jo klo 7.30, kun toinen korvatulppa oli pudonnut ja sade hakkasi vaunun kattoa, kuin sinne olis ropissut kiviä. Virkosin täysin. Kyllä pitäis olla loppuun väsynyt, jos ilman tulppia tässä melussa nukkuisi. Make ja Anni on tänään lähdössä. Ei ole häävi ilma kantaa tavaroita autoon. Klo 9 Matti lähti katsomaan, joko ovat heränneet ja sadekin piti pienen paussin. Pilvet tulevat koillisesta ja lujaa. Hereillä olivat ja leirikin oli kunnostettu jo. Make ajoi maasturin Volvon taakse. Anni tuli vaunuun ja Make jätti Kahvaan liiat huumorinsa. Juotiin lähtökahvit ja klo 11 maasturi kurvasi ylös mäkeä.
Ennen kahtatoista mekin lähdimme kylille. On soitettava lääkärille Poriin. Sain soittoajan maanantaina klo 11.05 Hieno juttu.
Kävimme Kuukkelissa kaupassa ja söimme valtavat annokset tikkuperunoita ja poron käristystä. Kyllä oli mahat täynnä. Kioski on tänään kiinni ja kävimme Savottakahvilassa jälkiruokakahvilla. Taivas oli Ivalossa ja Palsilla päin outojen ja pelottavien mustien pilvien peittämä. Harvoin tuollaisia näkee. Kun ajoimme nelostielle, alkoi sakea tihkusade.
Make ja Anni olivat syöneet pitsat Sodankylässä ja olivat iloisina aurinkoisessa ilmassa menossa etelää kohti. Vyyryläinen oli katselemassa Jyväskylän Suurajoja ja sanoi pian lähtevänsä ajamaan kotiin päin.
Sade loppui ennen Palsia. Onneksi. Vettä täällä on tullut taivaan täydeltä. Saavi etuteltan rännin alla oli jo mennyt ylikin.
Toimme yhden kaivajan postin ja Matti kävi sen viemässä. Iloinen oli ollut kun kuuli, että mekin olemme täällä vielä kuukauden verran. Oli kertonut, että häneltä loppui verenpainelääkkeet ja joku kaveri oli hänen omalla vastuullaan antanut omiaan. Ne oli kyllä sellaisia, että hän on niitä joskus saanut itsekin. Hän oli luvannut, että ei tule kummittelemaan jos huonosti käy.
Pieni ruokis piti ottaa ja sitten lähdimme rännille. Molemmat putsattiin rännimme ja Matti vaskasi ison rännin perät ja laittoi hiput kimppaputkeen. Minulle haettiin rinteeltä vanha metallinen pesulaatikko ja se toimi hyvin. Vasta klo 22 tulimme ylös. On hiljainen, kaunis ilta. Autoja ei kulje. Eikä muitakaan. Notskin jälkeen lähdimme soittamaan Makelle. Olivat menossa Mikkelin kohdalla ja kaikki hyvin. Väistivät sieltä Suurajojen nelostielle aiheuttaman ruuhkan. Keräsimme takaluukun täyteen puita, märkiä tietysti. "Vain" viikon olen niiden hakemisesta puhunut. Nyt ne saavat jäädä sinne sateensuojaan.
Majoituimme ilta-askareiden jälkeen vaunuun putsaamaan kultaa. Klo 2 sitä vielä putsasimme ja jäi töitä huomiseksikin. Klo on nyt 3.15. Ulkolämpö +12 astetta ja on täys päivä. Matti nukkuu. Yöpuuro on syöty ja minäkin kallistun yöpuulle.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 8.8.2004  Klo 11 +14 astetta. Umpipilvistä. Aurinkoa ei näy ja tuuli käy koillisesta niin lujaa, ettei edes itikat pysy ilmassa. Pilvet menevät samaa vauhtia. Matti lähti rännille ja aamupuuhien jälkeen minäkin lähdin kasseineni alas. Mäessä tuntui sen verran kylmältä, että oli laitettava takin vetskari kiinni ja huppu päähän.
Kyllä on hieno rännätä, kun on pesulaatikko ja siinä kalterit. Kivet ei heti vilahda veden mukana ränniin, eikä niistä tarvitse pitää kiinni. Saa rauhassa pestä saviset kivet ja isommat kerätä kaltereista ja heittää pois. Aika kului aivan huomaamatta ja vasta klo 15 lähdin keittämään poronlihasoppaa. Olin ulkona kuorimassa perunoita, kun hieno violetin sininen Toyota tuli alas mäkeä ja pysähtyi leirin kohdalle. Autosta tuli iloinen noin 50-vuotias mies.
Lähti juoksemaan kohti leiriä läpi metsän ja huusi jo tullessaan, että Lis bi Inglis. Vastasin että en, tai taisin sanoa nou. Toisetkin miehet tulivat perässä ja keskenään ne puhuivat ranskaa. Hienosti se englantia puhuva lausui suomalaiset nimet. Palsi, Ivalojoki ja Taimen. Se näytti kaaressa Palsia ja sitten pohjoiseen ja sanoi aivan selvästi ja oikein Ritakoski. Sain sen hyvin ymmärtämään, että tämä on Palsioja ja se virtaa Ivalojokeen ja että tämä on kapea joki ja Ivalojoki on leveä. Se kysyi montako kilometriä on Ivalojoelle. Siinä tuli vaikeuksia kun yritin sanoa, että 4-5 km. Miehet seisoivat kauhistuneen näköisinä ympärilläni ja käsitin niiden luulevan, että matkaa on 45 km. Hienosti sitä voi ymmärtää toista ihmistä, vaikka ei sanaakaan puhu samaa kieltä. Yksi miehistä tarkasteli maassa kasvavia sieniä. Toisille se nyrpisteli ja toisten kohdalla suu levisi hymyyn ja sanoi "Bon abetii." Englantia puhuva mies näytti Palsia, levitti käsiään noin 20 senttiä ja sanoi Taimen. Nyökkäsin, että niin on. Sitten se levitti kätensä niin leveälle kun sai ja sanoi Ivalojoki ja päästi hörönaurun. En viitsinyt pilata heidän hyvää mieltään ja näytin vaan, että niin isoja Taimenet Ivalojoessa ovat. Joku niistä kävi vielä hakemassa autosta kartan ja näytti Ritakosken nimeä. Sain ne taas ymmärtämään, että ovat oikealla tiellä. Sekin tuli niille selväksi, että he pääsevät autolla enää yhden mäen alas ja siitä on jatkettava kävellen ja mentävä alhaalla yli Palsin.
Kova vauhti niillä oli päällä ja kiireesi veivät autonsa parkkiin ja vaihtoivat kaikki upouudet ja hienot retkivaatteet päälleen. Eivät halunneet ajaa autoa Kultalaan, vaan jättivät tähän tasanteelle. Tuli mieleeni, että jos ne luulevat, että Ivalojoessa on silta Ritakosken kohdalla, niin on saatava ne ymmärtämään, että siltaa ei ole. Huusin, että "Hei" ja mies tuli vastaan juoksujalkaa. Näytin polkua ja sanoin Ivalojoki. Sitten näytin polun toista reunaa ja sanoin Ritakoski. Mies seurasi tarkkaan ja nyökkäili. Vielä tein kaaren kädellä polun yli ja olin kävelevinäni ja pudistin päätäni ja sanoin nou. Mies innostui ja oli vetävinään housuja jalkaansa ja näytti kainaloihin asti ja sitten oli heittelevinään virveliä. Asia selvisi, että he vain kalastavat. Iloisesti pölisten ja vauhdilla ne lähtivät tavaroineen kohti Kultalaa. Mäeltä ne vielä heilutteli kättään. Katsotaan mitenkä askel sujuu, kun tulevat takaisin.
Ruokiksen jälkeen laitoin pipon ja kaulahuivin ja tikkitakin päälleni. Koillistuuli puhaltelee suoraan rännille. Välillä tuli vesimääristä erimielisyyttä, kun Matti ei millään viitsis lisätä pumppuun kierroksia, vaan yrittää joka lailla huijata, että on kysymys milloin mistäkin. Hyvin silti rännäys sujui ja saalistakin saatiin.
Klo 21.30 lähdimme telepisteelle. Make ja Anni oli ollut klo 1 viimeyönä kotona ja matka oli sujunut hyvin.
Puita keräsimme taas takaloodaan ja Matti hakkasi ne heti, kun pääsimme leiriin. Istuimme iltanuotiolla, kun yksi niistä ranskalaisista käveli ylös mäkeä autolle ja ajoi sen alas Kultalaan. Olikohan muilta puhti loppunut viimeisen, mutta jyrkimmän mäen alla.
Auto nousi Kultalasta ja meidän puoleiset sivuikkunat oli kokonaan auki ja äijillä koko käsivarsi ulkona autosta. Kuski hakkasi tyyttiä ja muut huusivat ja heiluttivat. Morjestivat oikein kunnolla, kun ajoivat ylös viimeiseen mäkeen. Toivon heille turvallista ja kalaisaa matkaa.
Klo 23 aloimme putsata Matin kimpan peristä vaskaamaa hienokultaa. Voi isä, mikä homma. Klo 2 kulta oli kimppaputkessa ja kauniilta se puhtaana näyttää. Tuli kinaa putsauksen aikana, kun Matti näytti valoa taskulampulla ja haukotteli jatkuvasti. Haukottelun aikana lamppu heilui ja valo näytti pitkin seiniä. Nyt Matti nukkuu ja aamulla on klo soimassa kahdeksalta. Klo 11.05 on minulla soittoaika lääkärille ja siks on mentävä lähelle nelostietä kunnolliselle kuuluvuusalueelle. Puuro pitää keittää mukaan ja ottaa sen kanssa lääkkeet klo11. Nyt klo on 3.10. Ei paljon jää nukkumisaikaa.
Ulkolämpö +3,5 astetta. Hämärää, tyyntä ja taivas selkeä.
Hyvää yötä.

Niittasin itikan katajatikulla korvaani

Maanantai 9.8.2004 Ankea herätys. Klo soi 8.20. Olin laittanut soittoajan vähän pieleen. Tuli kiire lähtö. Taivas aivan pilvinen ja ulkolämpö +11 astetta. Keitin puuron mukaan.
Kun tuli lääkkeen otto aika, niin huomasin etten ottanut lusikkaa mukaan. Puuro oli syvässä rasiassa, eikä tullut kallistamalla sieltä ulos. Minulla oli lähdevesi pullo mukana ja vedellä pesin fiilan päällä olleen kotelon ja käytin sitä lusikkana. Pikaisesti joimme kioskilla kahvit ja taas tielle. Ajoissa ehdin soittamaan ja lääkäri soittaa lääkemääräyksen Ivalon apteekkiin. Postiakin oli tullut ja minä sain Nevoilta nimipäiväkortin. Hieno kortti olikin. En edes tiedä koska nimipäiväni on ollut.
Ivalossa toimitimme paljon asioita ja sitten Kaunispäälle syömään Huipunleikettä ja tietysti kioskille kahville. Paljon siellä oli kaivajia ja kaikki tullessaan sanoivat, että ovat olleet vetelyksiä koko päivän. Niin mekin. Onkohan huonot ilmat tulossa. Yksi kaivaja on viety ambulanssilla Rovaniemelle sairaalaan, kun oli vettä keuhkoissa. Matti lähetti terveiset tekstiviestillä ja toivotti pikaista paranemista.
Lähdimme ajamaan kohti Kahvaa ja sanoin, että tänään ei enää ruokalevolle mennä kun klo on jo 18. Päätin, että siivoamme vaunun ja matot hakataan ulkona. Kun ajoimme leiriin, olin niin väsynyt, että en meinannut jaksaa sisälle kävellä. Ruokatavaratkin jäivät autoon ja molemmat oikaisimme peteillemme. Nukuin kuin tukki, vaikka ei ollut edes korvatulppia.
Klo 20 vasta aloitimme siivouksen. On satanut tihkua, mutta onneksi sade piti sen verran taukoa, että matot saatiin hakattua. Nyt vaunu on pesty ja putsattu. On hieno istuskella puhtaassa vaunussa kynttilänvalossa ja kirjoittaa.
Putsasimme taas 1,5 tuntia kultaa ja nyt on kaikki puhtaana varastoputkissa. Klo on 2 ja Matti nukkuu. Timppakin on tainnut väsähtää, kun titaamista ei kuulu. Palsin kohina kyllä kuuluu ja kattoluukusta kajastaa valoisa taivas. Verhot on alhaalla, joten en näe ulos, mutta aika hämärää on ollut. Olen väsynyt ja menen nukkumaan.
Hyvää yötä.

Tiistai 10.8.2004 Klo 11 +13 astetta. Umpipilvistä.
Aamulla on kuulemma satanut. Matti oli keittänyt ja juonutkin jo termospullollisen kahvia ja lähti rännille. Tein aamupuuhani ja olin lähdössä myös alas. Imuriporukka tuli alas mäkeä ja iso punainen pakettiauto saapui takaisin Kultalaan.
Joku mies oli reippaasti menossa meidän valtaukselle päin ja morjesteli reippaasti ohi ajaviin autoihin. Mies oli käynyt rännillä ja kertonut Matille, että hän on menossa hakemaan jotain vanhaa valtausta, jossa joku äijä on 20 vuotta sitten louhinut kalliota. Hän kaivaa nyt renkinä jonkun valtauksella. Itselleen hän pesee kivet ämpärissä ja sitten vasta kaataa kuran vaskooliin. Kuusiojan vartta ylöspäin se oli lähtenyt.
Eilen me ei rännätty lainkaan ja nyt aloitin valmiiksi täytetyn ämpärin rännäyksen. Ensin luulin, etten siitä määrästä saanut edes hengetöntä, mutta tulihan niitä hippuja toistakymmentä. Laitoin pesulaatikon suorempaan, mutta homma ei onnistunut. Maa teki patoa kaltereihin ja piti käsin töniä se liikkeelle. Lisäsin vähitellen lautoja takareunan alle, että löytyis sopiva kaltevuus.
Ruuanlaittoon lähdettiin vasta klo 15.30. Tein nuotion ja halstrasin lohenpuolikkaan. En oikein hallitse loimutusta eikä kädetkään kestä pitää halsteria pystyssä. Matti meni laittamaan Maken kaminaan kuivaustulet. Nyt on ainakin satanut tarpeeksi. Tuuletus laitettiin teltan oven yläosaan ja venttiilit avattiin. Syötiin perunoita ja lohta ja sitten huiloolle. Uni ei maittanut ja lähdimme taas hommiin. Palsin vesi on vähän noussut ja kohina sen mukaan. Nyt kaivoin Mailin montulta ämpärini täyteen. Harjasin isot kivet puhtaiksi ja pyöritin ne pois. En jaksa niitä nostaa, enkä uskalla edes yrittää.
Siirsimme metrin verran minun katospressuani, kun pesulaatikko lisättiin rännin alkuun ja sateella saan vedet niskaani. Nyt on hyvä. Matti äheltää isolla rännillä ja minä omallani. Kränää tulee tasa tahtiin ränneihin tulevan veden määrästä. Jos pumppu käy kovin hiljaa, minulle vettä tuova letku alkaa räkiä ja maa ja kulta häipyy äkillisestä veden lisääntymisestä johtuen. Mikä pahinta, olen itse aivan märkänä. Suht vähällä kränäämisellä selvisimme. Vein eilen rännilleni Retsan tuoman hyttyssavupurkin. On se tehokas. Emme tiedä mitä itikoita ilmestyy aina, kun ilma on tyyni. Ne ovat isompia kuin polttiaiset ja pienempiä ja hennompia kuin mäkäräiset. Pirullisia ovat. Yksi meni korvaani ja päristi siipiään ja inisi siellä. Kaivoin korvaa kynsillä, mutta ne ovat kuluneet liian lyhyiksi. Väänsin kuivasta katajasta tikun. Kiersin siihen paperinenäliinaa ja niittasin sen itikan. En tiedä kuoliko se vai tuliko korvasta pois, mutta pärinä ja ininä kyllä loppui. Muutaman kerran tuli sadekuuro ja laitoin savun palamaan pressun alle. Kyllä itikat häipyivät. Ei se pahalta haise, mutta tehokasta on. Se on iso, noin 20 senttiä halkaisijaltaan ja purki on tehty savesta. Pitäis ostaa uusi samanlainen, jos jostain löytää. Kun klo 21 lähdimme ylös, sammutin sen litistämällä sydämen kahden kiven väliin. Savuttamaan se jäi ja haisi tielle asti, kun kiipesimme ylös mäkeä. Sade alkoi puolituntia ennen ylös lähtöä ja nyt klo 2 se jatkuu edelleen. Oli pakko tiskata kun puhtaana oli vain yksi lusikka ja lautanen. Kuumensin kaasulla 10 litran kattilassa veden ja tiskasin vaunussa. Hyvin se sielläkin onnistui. Nyt kullan putsaus ei ollut kovin rankka urakka, kun oli molemmilta vain yhden päivän saalis.
Sade ei ilmeisesti aio pitää pientäkään taukoa, kun tasainen ropina jatkuu vaunun katolla. Nyt ei kuulisi, vaikka Timppa titais tai auto menis tiellä. Iltanotskilla oltiin silti. Onhan meillä katospressu, vaikka se vähän vuotaakin.
Matti meni nukkumaan ja minun pitäis keittää yö puuroni. Ulkolämpö on +12 astetta, eikä kai tarvitse kirjoittaa, että SATAA !

Keskiviikko 11.8.2004 Klo 11 +10 astetta. Sataa. Matti sanoi, että on satanut koko yön.
Nyt nousi reipas tuuli. Sade on muuttunut tihkuksi ja sitä tulee niin lujaa, että vaunun katto sihisee. Matti aikoo lähteä rännille. Hullu! Tuuli tuo tuon tihkusateen pressun alle, eikä katoksesta ole mitään hyötyä.
Leikkasin neljä pihviä suikaleiksi ja paistoin ne. Teen niistä kastiketta. Kädet on pahasti kipeät. Matti makaa sohvalla ja pitkittää huusiin menoaan. Sade jatkuu.
Klo 12 meni Timppa autollaan ohi. Mattikin sai nivelensä liikkeelle ja lähti viemään bensakannuja alas. Ilma on vähän kirkastunut ja tuuli voimistunut.
Tekee mieli lähteä kioskille, mutta pian se on myöhäistä, kun ruoka aika lähestyy. Västäräkin kaksi poikasta käy tolpalla syömässä yön lionnutta paahtoleipää. Leppälinnun poikanenkin kävi katsomassa ja pudisteli pyrstöään, mutta ei syönyt. Juusto on Kuukkeleille kelvannut, mutta leipä ei. Olis kai pitänyt laittaa voita päälle niin kuin Anni.
Klo 13 aikaan tuuli on vain yltynyt. Pohjoisesta päin se pauhaa päin vaunun yläpuolella olevaa rinnettä. On siitä hyötyäkin, kun jopa aurinko paistoi hetken, kun tuuli rikkoi pilvet.
Matti hyökkäsi heti rännille. Minä olen pessyt ulkona sadevedellä tumppipullot, roskikset ja vaunun keittiöosan kattoluukun hyttysverhon. Olen verhojen pesuun vuosien mittaan käyttänyt vaikka mitä aineita, mutta aina ne vain ruskettuu enempi. Nyt otin Keittiö-Demina pumppusaippuan ja kylmässä vedessä rutistelin hetken ja huuhtelin. Voi ihme, että siitä tuli melkein valkoinen.
Ei auringon huvi pitkäaikainen ollut. Pikkupalsin takaa nousee todella synkkä pilvi. Etuteltassa on hieno istuskella tällaisella ilmalla. Ilma on sen verran kylmä, että aurinko lämmittää sopivasti, eikä tee siitä saunaa.
Joku avolava maasturi meni Kultalaan ja sillä oli katolla kaksi valonheitintä ja punainen lamppu. Mikä lie. Klo 14.30 aloin ruuanlaiton. Laitoin perunat kiehumaan, suurustin soosin ja keitin kahvia. Matti tuli rannasta ja sade alkoi heti, kun se pääsi sisälle. Syötiin ja sitten ruokalepo. Rauhatonta torkuskelua noin tunnin verran. Timppakin tuli kyliltä.
Klo 17.30 lähdimme soittamaan ja kioskille kahville. Paapakin poikkesi munkkikahvilla. Anneli päivitteli, että mitenkä pärjätään, jos ilmat vielä kovin kylmenee. Sade oli tauonnut meidän kioskilla olon aikana ja lähdimme Sotajoen mäelle soittamaan Seijalle. Seija sanoi, että Porissa on kova helle ja vielä kovempi tuuli. Hän oli pikkutyttöjen kanssa ollut Yyterissä ja tuuli oli lennättänyt hiekkaa niin, että nahkaan oli sattunut. Puolessa tunnissa oli maassa ollut viltti peittynyt hiekkaan. Siellä oli ollut oikea hiekkamyrsky. Takaisin vaunulla olimme klo 21.30. Mikkokin on taas maisemissa, kun auto oli telepisteellä. Satanut on aikalailla ja kaikki astiat on täynnä vettä. Väsyttää ja viluttaa niin pirusti. Iltanotski tehtiin ja Viljami kävi syömässä Matin pieneen kiviluolaan viemää juustoa.
Oikeassa olin. Timppa titaa taas. On kiva kuunnella, kun se saa johonkin yhteyden. Taitaa olla sama tyyppi, joka on ennenkin vastaillut. Sen sähkötysääni on paljon matalampi kuin Timpan ja se on älyttömän nopea, vaikka ei Timppakaan hidas ole. Klo on 1 ja titaus jatkuu. Ne taitavat olla yöeläjiä niin kuin mekin.
Klo 1.30 alkoi taas tihkusade ja tuuli on tyyntynyt. Ulkona melkein pimeää. Putsasimme Matin päivällä löytämän kullan ja nyt se on varastoputkessa.
Maha on täynnä ilmaa. Ans olla kun se päättää poistua. Toivottavasti tekee sen pian. Matti meni nukkumaan. Alan puuron keiton. Ulkolämpö +8 astetta. Sataa.
Hyvää yötä.

Torstai 12.8.2004 Heräsin vasta klo 10. 50. Matti on rännillä. Klo 11 +10 astetta. Ilma valoisampi kuin eilen. Pohjoistuuli antaa edelleen tuntea nahoissa, että kylmäkin voi olla, vaikka asteet ovat lämpimän puolella.
Aamupuuhat on tehty ja aion lähteä rännilleni. Aatu kävi soittamassa ja joku avolava paku on Kultalan mäellä poikittain niin, että nokka on tänne päin. Nokka on alamäessä eikä kiviä ole renkaiden edessä. Ihme jos ei lähde itsekseen liikkeelle. Ei lähtenyt ennen kuin kuski sen peruutti tielle ja lähti pois. Tein lähtöä alas, kun Matti kiipesi ylös "aamukahville."
Puhuin saunan tuomisesta tänne ylös ja siitäkö riemu syntyi. Ajatukseni oli, että tuotais ylös vain sauna ja kiuas, jätettäis lavo pois. Illalla sen voisi lämmittää ja kun se olis lähellä vaunua, voisi riisua vaunussa, peseytyä ja pääsis heti kuivattelemaan lämpimään vaunuun. Matin mielestä se ei sopis Maken väelle, mutta ne ei tiedä miten kylmä tähän aikaan tuolla kurussa on jos vähänkin tuulee. Sopisihan heidän peseytyä täällä ylhäällä samalla lailla kuin mekin. Toisin sen itse, mutta en saa sitä millään ilveellä ylös mäkeä. Se siitä ideasta, vaikka voin sen silti vieläkin ajaa läpi. Ans kattoo. Rännäsimme klo 15.30 asti. Pesin rihlat ja hippumattojen aluset. Niistä tuli kunnon kasa hengettömiä.
Ruuanlaittoon lähdimme klo 15.45. Kummasti on perunoiden kulutus kasvanut kesän mittaan. Raskas työ kai sen tekee. Ruokis tietysti ja taas rännille. Pipon laitoin päähäni, huivin kaulaan ja tikkipuseron ja tikkihousut päälleni. Jalkani ovat palelleet niin kuin ne olisivat märät. Vasta tänään huomasin, että lenkkareiden päälliset ovat verkkoa. Kosteus ja kylmyys menee siitä jalkoihin. Hain laavusta pilkkisaappaat jalkaani rännillä olon ajaksi. Enää ei jalat palelleet.
Löysin aika hienon hipun, suuremman kuin koskaan, vaikka ei se silti suuri ole. Matti löysi vielä kaksi kertaa isomman. Alas ne saappaat jätin, kun en jaksa kiivetä mäkeä niiden kanssa. Illalla vaunulla taas kinattiin saunasta. Soitan huomenna Maken työasiasta. Meillä kinataan aina ja kaikesta ja jos annan olla, niin meillä ei kai tehtäis mitään. Tai tehdään vain se mikä on kivaa. Telttasaunan kantaminen tuota mäkeä ylös ei kivoihin asioihin kuulu.
Voi piru, että voi olla raaka ilma. Ei edes pakkanen tunnu noin pahalta. Kai se vielä ennen syyskuuta lämpenee.
Klo 24 on oltu notskilla, tehty iltapuuhat ja putsattu päivän saalis. Hiljaista on ollut. Ei kulkijoita, ei edes autoja ole liikkunut. Timppa titasi illalla hetken ja Milla vähän haukkui. Oli jo melko pimeä, kun Kultalasta lähti vaalea henkilöauto. Matti on innostunut pelaamaan pasianssia. Sitä se on tahkonnut jo monta tuntia. Tuulee vain sitkeesti pohjoisesta. Illalla oli Raahenpirtin suunnalla pienen hetken kestävä rusko. Voi olla, että näemme auringon huomenna ainakin hetken aikaa.
Klo 22 ulkolämpö +7 astetta. Olen ihmetellyt, miksi Palsin kohina niin nopeasti lisääntyy ja taas melkein hiljenee. Ei se Palsi ollutkaan, vaan tuuli yltyy hetkittäin niin voimakkaaksi, että paksujenkin mäntyjen rungotkin heiluvat. Aurinko taitaa olla Palsin takana, kun muualta taivas on aivan tumma, mutta Palsin yllä on kirkas kruunu. Tummat pilvet lipuvat valoisan kohdan yli, mutta valo jää loistamaan.
Klo 2.30 on puuro syöty, luettu Karamasovin veljeksiä ja nyt menen nukkumaan.
Hyvät yöt.

Perjantai 13.8.2004 Klo 10.30 vasta heräsimme. Ulkolämpö +8 astetta. Sataa ja ei sada. Tuulee edelleen pohjoisesta. Ei häävi ilma, mutta sopiva lähteä kauppareissulle.
Kioski on tietysti ensimmäinen pysähdyspaikka. Kaminassa oli tulet ja siellä oli hienon lämmin. Kaivajia oli liikkeellä ja yksi oli jo tänään käynyt Ivalossakin. Hänellä on kuulemma tarkka aikataulu ja päiväjärjestys. Perjantaisin hän nousee klo 5. Siivoaa ja pesee pyykkinsä. Sitten kioskin kautta Ivaloon. Pankkiasiansa hän toimittaa tiskillä. Hän ei kuulemma tiiliseinän kanssa asioi, eikä hänellä niin paljon rahaa olekaan, etteikö hän ehdi sitä tiskiltä hakienkin kuluttamaan. Voittolta saimme taas hyviä neuvoja kaasulaitteiden toiminnasta.
Lähdimme kohti Saariselkää. Tarkoituksena on mennä kylpylään saunomaan. Soitin matkalta Anitalle saunan siirrosta vaunulle. Hänellä ei ollut mitään sitä vastaan. Sanoi, että kun he tulevat, he ainakin kerran käyvät kylpylässä. Nyt Matillekin sopi, että sauna tuodaan kurusta vaunulle. Kylpylään meno jätettiin jo siksikin, kun Saariselällä on Barentsin messut ja kaikki paikat, jopa kylpyläkin oli täynnä väkeä. Lähetimme meidän Makelle synttärikortin. Ivalossa kävimme kaupoilla ja matkan aikana paistoi aurinko niin kuumasti, että nahkaa pisteli ja välillä satoi vettä. Satoi minuutin verran rakeitakin todella lujaa.
Matille tuli Vyyryläiseltä viesti. Kuukkelissa söimme taas mahat täyteen ja kioskilla joimme jälkiruokakahvit. Istuskelimme ulkopöydässä ja aurinko helotti puhtaalta taivaalta niin, että oli oikein kuuma. Tuuli puhalteli onneksi kioskin takaa. Mokrantti sanoi, että Sotajoen kurua pitkin pohjoistuuli puhaltaa todella lujaa ja kylmästi. Sanoi, että kun sieltä ajaa kioskille, on kuin tulis kesä.
Kun pääsimme vaunulle oltiin molemmat taas niin väsyksissä, että hyökkäsimme peteillemme peittojen alle. Tunnin nokoset ja minä aloin kantaa autosta tavaroita vaunuun ja Matti lähti hakemaan saunan osia alhaalta. Sain hommani tehtyä ja lähdin myös alas kuruun. Matti oli jo irrottanut saunan pesuteltasta ja nostanut lavon ja kiukaan ulos saunasta. Sauna kasattiin ja Matti lähti kantamaan sitä ylös. Tyhjensin tuhkat kiukaan pesästä ja otin kiukaanalus levyn, seinäsuojan ja kaksi ämpäriä ja lähdin mäkeen. Alkumatka sujui hyvin, mutta huuskan kohdalla meinas kulku katketa. Olis varmaan katkennutkin, mutta Matti tuli vastaan ja tavarat saatiin yhdessä perille. Haimme vielä toiset satsit tavaraa, mutta sitten oli huilattava.
Toimme päivällä Aatun postin ja lähdimme sitä viemään. Aatu jutteli että Milla-koira on ystävystynyt yhden ison poron kanssa. Mekin näimme ne jonain päivänä ja katselimme vähän ihmeissämme, kun iso sarvipää poro kulki aivan rauhassa rinteellä ja Milla pyöri sen ympärillä. Sai välillä juoksu kohtauksen ja taas jatkettiin matkaa Kultalaan päin. Aatu kertoi, että hän oli jonain päivänä ruokalevolla ja Milla oli liekassa vaunulla. Se alkoi haukkua samalla tavalla, kun se haukkuu tutuille. Hän nousi katsomaan, mutta ketään ei näkynyt. Sitten hän huomasi, että sama poro makaili aivan vaunun lähellä ja sille Milla jutteli.
Aiemmin, kun Mikko vei peräkärryllä sen valtavan "traktorinrenkaan" Kultalaan, niin nyt kysyin, että mitenkä se sai vietyä renkaan valtaukselleen. Isolla kumiveneellä se oli viety ja porukkaa oli ollut paljon hommissa. Kai niillä oli köydet joista toppuuttelivat vauhtia. Virta olis varmaan muuten vienyt venettä tosi lujaa. Koko porukka oli aivan märkiä ja Tapani oli sanonut, että hän oli ainoa, jonka ei tarvinnut tyhjentää saappaitaan ja sekin siksi, että niissä on niin paljon reikiä, että kun nousi maalle, niin vesi suihkusi joka suuntaan.
Aatu lähti imuriväen luokse ja me jatkamaan saunan osien kantamista ylös kurusta. Kun nousimme Kultalan mäelle, alkoi kuulua hurinaa, kolinaa, kirskunaa ja pauketta. Viimein älysimme mistä suunnasta se kuuluu ja katsoimme alas taaksemme. Kaivinkone tuli pitkin jokea hiljakseen Timpan teltan kohdalla. Oli se sellainen yllätys, ettei meinannut silmiään uskoa. Mikko se varmaan oli, kun alajuoksulla ei muita konekaivajia ole. Ei niitä näytä isotkaan hommat lannistavan.
Matti kantoi kahdella ämpärillä kiukaan kivet ylös ja minä menin kärryjen kanssa vastaan. Jyrkimmän osan mäkeä on tavarat kannettava, mutta ylhäällä mäki loivenee ja siellä voi käyttää nokkakärryjä. Kannoimme myös lankkuja ylös. Niistä tehdään lava saunan alle, ettei sitä tarvitse maassa pitää. Vielä haimme pallit, matot, ja vaikka mitä tilpehööriä. Voi että noin pienessä saunassa tarvitaan paljon tavaraa ja kaikki pirun painavia. Kaikki ne silti tarpeellisia ovat. Nyt ne ovat nuotiopressun alla ja osa etuteltassa. Ehdimme vielä valmistaa lankuista lavankin. Ihmettelin pitkään, kun Matti luikki vähän väliä hetkeksi vaunuun ja tuli taas takaisin. Sitten alkoi sade ja oli jo aika hämärääkin. Päätimme jatkaa hommia huomenna. Vaunussa vasta selvisi syy, miksi Matti siellä hyppäsi. Sillä oli kova vilu. Ulkolämpöä oli vain 1,5 astetta ja vielä tuulikin. On se kumma, kun ei laita vaatteita lisää, kun niitä on mukana vaikka täällä olis koko talven. Minä kyllä puen kunnolla ja vaikka olin nytkin koko ajan ulkona paljain käsin, en tuntenut yhtään kylmyyttä. Taitaa olla taas nivelissä pahat tulehdukset lämmittämässä. Silloin ei kädet palele vaikka olis -20 astetta.
Klo on nyt 2.45. Matti nukkuu ja on aika pimeä. Hiljaista on muuten, mutta Palsi kohisee omaa lauluaan. Siihen on rauhallista nukahtaa.
Hyvää yötä.

Lauantai 14.8.2004 Klo 11 +7 astetta. Klo 8.30 oli ollut +5 astetta.
Milla haukkuu rinteellä oravaa puun alla. Matti hoitaa viimeinkin väsymystään pois. Ei ole lähtenyt edes rännille, vaikka välillä on aurinkokin paistanut.
Aamukahvit ja muut aamutoimet tehtiin ja alettiin hakea saunalle paikkaa. Kellarin läheltä se löytyi. Ei yhtään oikaisukiveä tarvittu lavan alle, kun se oli aivan suorassa. Neljä isohkoa kiveä Matti haki kärryillä, että niihin saatiin harusnarut kiinni. Ostin jo viikko sitten pyöreän vessaharjan piipun nuohousta varten. Vuosia se homma on ollut yhtä söheltämistä, eikä piippu ole koskaan kunnolla puhdistunut. Harja sopi piippuun just eikä melkein. Matti haki riukun ja kiersi sen harjan varteen kiinni rautalangalla ja laittoi ilmastointiteipin vielä päälle. Hienosti tuli piippu puhtaaksi. Otimme ison pulloharjan kiukaan putsaukseen ja hyvin sekin puhdistui. Nyt sutit pidetään korjussa, että on millä seuraava nuohous tehdään. Kiuas laitettiin paikalleen ja siihen kivet. Pallit, löylykauha, vesikuppi, vadit ja puuämpäri ovat nyt saunassa ja tein koetulen kiukaan pesään. Hyvin nousi savu piipusta. Ei kun saunomaan illalla.
Matilla oli päänsärkyä ja otti pillerin ja nyt huilaa. Sitten kun nousee paimentamaan painekattilaa, niin menen halstraamaan lohen puolikkaan ja saadaan syömistä. Taivas on täynnä sinisiä läikkiä ja välillä pieni pilvi tipauttaa muutaman vesipisaran, ettei totuus unohtuisi. Klo 14 ulkolämpö +10,5 astetta.
Ruokailun jälkeen ruokis ja sitten rännille. Taivas täysin sininen ja tuuli todella kylmää. Klo 20 lähdin tekemään leirin vesipadan alle tulet. Mattikin tuli ylös ja toi ison kassillisen saunapuita. Otin tyhmä sen kassin ja kannoin etutelttaan suojaan sateelta ja siinä touhussa nitkautin selkäni. Olen tehnyt jooga liikkeitä pitkään ja silti oli tipalla etten joutunut petiin.
Nyt on sauna lämmin ja saunomaan menin klo 22.30. Kyllä oli hieno peseskellä rauhassa ja tulla kylpytakissa lämpimään vaunuun löhöömään. Selkä vain on pahan tuntuinen. Matti kyseli, että mitä tein saunass, kun piipusta välillä pöllähteli paksu pilvihattara. Luuli kai, että lisäsin niin taajaan puita pesään. Kun Matti meni saunaan oli ulkolämpö +- 0 astetta. Katselin vaunun peräikkunasta ja aina kun Matti heitti kiukaalle vettä, niin paksu höyrypilvi pöllähti piipusta. Pakkanen sai sen hyvin näkymään. Kiukaan päältä lähtevä savutorvi on aina ollut vähän liian iso kiukaasta nousevaan savutötsään nähden ja kun kiukaalle heittää vettä, suurin osa löylystä näyttää tulevan piipun päästä ulos. Kesällä sitä ei ole huomannut, kun ilma on lämmin. Se pitää jotenkin korjata, ettei lämmöt sentään "Kuukkeleille" mene. Lämmön karkaamisesta huolimatta Matti oli saanut hyvät löylyt.
Klo 1 oli ulkolämpö -2 astetta. Taivas on selkeä eikä revontulia näkynyt. Pikkupalsin yllä on taas valokaari. Toivotaan huomenna lämpimämpää ilmaa. Klo 2.15 edelleen -2 astetta. Selkääni olen voimistellut moneen kertaan ja laitan vielä Mobilattia. Toivon parasta. Matti peitti pumpun hyvin pakkasen varalta ja laittoi Maken väen kaminaan tulet. Pakkanenkin sitä kuivaa.
Hyvät yöt.

Sunnuntai 15.8.2004 Klo 11 +8 astetta ja aurinko paistaa. Pilviä tulee Kuusiojan suunnalta ja välillä taas aurinko paistaa. Matti teki hommia ja nyt lähti alas lämmittämään itselleen pyykkivettä. Tunti ainakin menee veden lämpenemiseen ja Matti rännää sen ajan.
Selkä on paha, mutta ei onneksi pahin. Pitäis jollain lailla saada lihakimpale suikaleiksi, että vois tehdä kastiketta. En huomannut pyytää Mattia sitä paloittelemaan.
Klo 14 on taivas pilvinen, mutta ilma silti valoisa. Olen ollut toista tuntia petillä ja muutama auto on kulkenut, mutta en ole voinut nousta katsomaan kuka liikkuu. Nyt vääntäydyin ylös ja sain kekluiltua lihan suikaleiksi. Yksi pala putosi lattialle, mutta en saa sitä ylös. Olkoon siellä. Paistoin suikaleet ja nyt ne kiehuvat kypsiksi. Voisin huomenna päästä liikkeelle, jos nyt olisin paikallani.
Matti tuli ylös klo 15 ja oli pessyt loppuvuodeksi itselleen vaatteita. Ilmakin oli niin tuulinen, että voivat kuivuakin vielä tänään. Syötiin ja ruokiksen jälkeen Matti lähti taas rännille. Olen maannut ja yrittänyt tappaa aikaa. Jos satais kaatamalla, olis mielellään sisällä ja silloin aikakin kuluis hyvin, mutta kun ei sada. Klo 20 Matti tuli melkein kuivine pyykkeineen vaunuun ja ripustelimme niitä joka paikkaan.
Klo 20.30 ulkolämpö +9 astetta. Vähän tuulee ja aurinko pilkistelee puiden latvojen tasalta upeaa paistettaan kurun vastakkaiselle rinteelle.
Klo 22.30 +5 astetta. Idästä mönkii todella musta pilvi hitaasti kohti leiriä. Selkä on parempi ja istuin jo vähän notskillakin. Vaikka koska avaisi radion, niin aina sieltä tulee olympialaisia Kreikasta.
Olemme löhönneet pari tuntia molemmat omalla puolen pöytää. Kumpikaan ei ole tehnyt mitään eikä ole edes puheltu. Matti kävi aiemmin ulkona, vei Kuukkeleille ruokaa ja täytti vaunun vesisäiliön ja taas löhöttiin. Käskin Matin syödä jotain, kun sen maha piti kovaa metakkaa. Se oli kyllä vähän aiemmin syönyt paljaaltaan 300 g kinkkua. Vastasi, että porsas siellä örisee. Taivas on taas melko selkeä. Idästä tullut tumma pilvi liukui hitaasti tästä yli ja kääntyi kohti pohjoista. Huomiseksi lupasivat sadetta.
Klo 1.30 ulkolämpö +3 astetta. Saan jo sen verran istuttua, että luen vähän ja sitten keitän yöpuuron.
Hyvää yötä.

Taivasta ei erota maasta

Maanantai 16.8.2004 Klo 11 +11 astetta. Tuulee idästä ja on puolipilvistä.
Klo 10 Matti lähti rännille. P-maistä löhötä tuon selän kanssa. Onneksi pystyn itseni hoitamaan. Jos nyt en ole varuillani, joudun makaamaan vähintään kaksi viikkoa, enkä pääse edes asioilleni. Nyt istun sohvalla ja kylmäkalle on selän ja selkänojan välissä. Mikko ja imuriväki tuli autoillaan Kultalasta ja nousivat seuraavaan mäkeen. Lukisin petilläni tuota Karamasovin veljeksiä, mutta se on niin painava kirja, että ranteet eivät kestä sitä kannatella. Klo 14 oli niin tympeä olo, että kokeilin mennä vähän ulos. Etuteltta oli hienon lämmin ja kävelin hetken leirin pihassa. Isoja vaaleita pilvimolleroita purjehtii vähän väliä yli taivaan, mutta menevät kohti länttä niin nopeasti, etteivät paljon ehdi katkoa auringonpaistetta. Palloilin pihalla ja nautin olostani. Tulin sisälle, enkä takkia saanut päältäni, kun alkoi kunnon sade. Kävipä kerrankin tuuri. Aurinko paistaa silti. En taida olla ainoa, jonka sade yllätti. Matti on edelleen rännillä. Minä en saa perunoita kellarista ja toivon, että nälkä ajaa Matin montulta ylös. Se on aamulla juonut kupin kahvia.
Klo 14.45 Matti köntysti etukenossa mäkeä ylös. Se on kantanut kiviä tunti tolkulla, lapioinut maata isoihin ämpäreihin ja kantanut niitä kahta kerrallaan ylös syvästä montusta. Sitten tulee vaunulle pahasti kävellen ja sanoo surkean näköisenä, että "Niksautin tullessa selkäni, kun söin mustikoita". Taidan olla ilkeä, mutta tilanne oli niin koominen, ettei naurustani meinannut loppua tulla. Siinä taisi "Mustikka katkaista kamelin selän". Saatiin sentään ruoka laitettua ja levon jälkeen kielsin tänään montulle menon. Siitäkös Matti sai vauhtia ja lähti tekemään peltipurkista topparia saunan savutorven alapäähän, ettei löyly pääse karkaamaan piippuun. Sai tehtyä purkin pohjaan aivan savutorven kokoisen reiän. Laittoi sen tiiviisti savupiipun alapäähän ja sitten piippu paikalleen. Purkki oli noin pari senttiä isompi kuin piippu ja keksimme täyttää tyhjän tilan puhtaalla hiekalla. Nyt löyly ja savu ei nouse enää muualta kuin sieltä mistä pitääkin. Vesihuoltokin on tehty ja klo on vasta 19.30.
Äsken satoi aika reippaasti, kun musta pilvi lipui leirin yli. Nyt on taas tulossa kirkas taivas Kuusiojalta päin. Matti lähti peittämään pumppua, jos sattuu tulemaan pakkanen. Ainakin mäkeä alas se näytti kulkevan aika hyvin.
Myöhemmin lähdimme telepisteelle soittamaan. Toinen puoli taivaasta oli tumman pilven peitossa ja toisella puolen paistoi kirkkaasti aurinko. Kammottavan hieno näky. Takaisin tullessa näimme ison mäen päällä, kun Milla istui pienen männyn alla ja haukkui puussa olevaa oravaa. Taas tuli puoli tuntia vettä taivaan täydeltä ja kaikki astiat on täynnä kirkasta sadevettä.
Selkä on jo parempi, mutta kultaa ei vielä uskalla ruveta putsaamaan. Iltanotskilla on oltu ja nyt, klo 23 istuskellaan lämpimässä vaunussa. Iso mänty ropsauttelee keräämäänsä vettä vaunun katolle. Radiosta tulee edelleen urheilua, mutta ihme kyllä, nyt mies selostaa millaisia paikkoja Ateenassa on.
Oli jo melkein pimeä, kun Aatu tuli autollaan Kultalasta ja ajoi ylös. On varmaan hakemassa Millaa. Matti meni leiritien päähän odottamaan Aatun takaisin tuloa, että näkis onko Milla löytynyt. Aatu tuli takaisin ja oli käynyt telepisteellä huutelemassa, siis liian kaukana. Minäkin menin ulos ja neuvoimme missä näimme Millan oravaa haukkumassa. Aatu sanoi, että se ei lähde puun alta vaikka ei enää jaksa haukkuakkaan. Aatu kävi hakemassa Millan. Siellä se oli maannut saman männyn alla. Todella iso sininen pakettiauto tuli mäkeä alas ja pysähtyi meidän kohdalle. Luulin sitä Mikon autoksi, mutta se olikin Jalo. Oli vaihtanut autoa. Kovin se päivitteli tien huonoa kuntoa.
Mikko on pari päivää Tapanin kanssa korjannut kaivinkonettaan ja huomenna vie sen jokea pitkin takaisin valtaukselleen. Aatu on kyllästynyt oloonsa ja uhkailee kotiin lähdöllä. Koko kesän on hänen montussaan ollut paljon vettä. Tapani oli kutsunut Aatun kaivamaan hänen lähelleen, eikä tarvitse viedä rännejäkään kun hänellä niitä kyllä on. Oli jo pimeä kun Jalo ja Aatu ajoivat Kultalaan.
Harvakseen on tullut lyhyitä sadekuuroja. Klo 2 oli ulkolämpö +7 astetta.
Hyvää yötä.

Tiistai 17.8.2004 Klo 11 +11,5 astetta. Pilvistä ja vähän väliä pieniä sadekuuroja.
Matti on ollut rännillä klo kymmenestä asti. Klo on nyt 13.30. Lihasoppa kiehuu hiljalleen. Tympii!! Selkä ei vielä siedä rännille menoa. Joku iso pakettiauto, joka näytti asuntoautolta, meni Kultalaan. Tukka pitäis jollain konstilla saada pestyä.
Ulkona onneksi tuulee sen verran, että pilvet pysyy liikkeellä. Klo 15. Matti tuli syömään ja otettiin ruokalepo. Paljon ei väsyttänyt, kun olen selän takia tarpeeksi makaillut. Se ei siedä istumista. Ilmoitin ruokiksen jälkeen, että tukan pesussa pitää saada veden kaataja ja että illalla saunotaan. Matti sai suurin ponnistuksin pidettyä naamansa peruslukemilla ja kävi laittamassa vesipadan alle tulen. Kun vesi lämpeni, tukka pestiin. Sitten pata taas vettä täyteen ja lisättiin puita pesään.
Maken leirissä käytiin ja Matti laittoi tulen kaminaan ja kävelimme takaisin. Ilma oli pilvinen ja satoi vain vähän aikaa heti tukanpesun jälkeen. Onneksi ei kestänyt pitkään. Satanut on niin, että jo toisen kerran saunomme sadevedellä. Maken mittarissa on 28 mm vettä. Kaikki on tullut kymmenen päivän aikana.
Laitoin nyt ekan kerran kiukaan pesään tulen niin, ettei savu pääse kivien joukosta tulemaan, vaan menee kaikki piipusta ulos. Hienosti veti. Ei puksautellut liekit suuluukusta, eikä kiukaasta savu. Voi ihme, ettei tuollaista ennen ole huomattu, vaan on pussauteltu löylyt piipusta ulos. Menin ensin saunaan ja se oli melkein liiankin kuuma. Kun olin saunonut, lisäsin puita pesän täyteen Matin saunomista varten ja se lisäsi taas kun meni saunaan. Katselin vaunusta ja tippaakaan löylyä ei tullut piipusta ulos. Saunomisen loppuvaiheessa Matti avasi saunan takaseinän venttiilin ja siitä näki, että vettä menee kiukaalle tauotta ja ei löylykauhalla, vaan vesikupilla. Venttiilistä pöllähteli löylypilviä tauotta ja höyry kävi Matin nahastakin kun se tuli saunasta ulos. Kyllä on hieno tulla saunasta suoraan lämpimään vaunuun ja kuivatella rauhassa ennen pukemista. Nytkin on niin raaka ilma, että alhaalla laavussa vaatteiden pukeminen kosteaan nahkaan olis ollut tosi ankeeta.
Iltanotskilla oltiin ja Matilla oli jäljellä enää yksi makkara ja minulla kaksi nakkia, joista toinen putosi nuotion tuhkaan. Putsasin sen ja vein Kuukkeleille.
Kävin katsomassa saunaa ja se oli aivan litamärkä ja seinistä tippui vesi. Laitoin puita pesään, että seinäkankaat ja muut kuivuisivat kunnolla. Matti sanoi, että minä poltan saunan, kun laitoin pesään uudelleen valkean. Se polttaminen olis kyllä ollut aika työläs homma, niin märkä se oli.
Matin putkessa oli aika lailla kultaa. Se putsattiin ja pari hippua saatiin isompienkin putkeen.
Klo on 0.30. Ulkolämpö +9 astetta. Pilviä tulee ja menee. Pohjoisesta, pilvien raoista paistaa kullanvärinen valo. Pikkupalsin päällä on taas valoisa kehä. Palsin kohina on vähän voimistunut. Piakkoin alan puuron keiton ja menen maata.
Klo 1.30 ulkolämpö +3 astetta.
Hyvät yöt.

Keskiviikko 18.8.2004 Klo 11 +13. astetta. Pilvistä ja tuuli possauttelee puuskaisesti. Aurinkokin on uskaltanut välillä näyttää naamaansa muutaman sekunnin ajan. Huomiseksi lupasivat jopa aurinkoista, mutta mihin osaan Lappia, sitä ei sanottu.
Matti on montulla. Arvelen tässä, että mahtaisiko uskaltaa kokeilla rännille menoa. Kai sinne pääsee, mutta mitenkä siellä selän käy.
Eilen illalla kierteli valtavan kokoinen poro rauhallisesti vaunua. Täällä kasvaa jotain ruohomättäitä. Tarkkaan se tutki maata ja nyhti jotain suuhunsa. Aina kun sattui sieni eteen, se meni saman tien suihin. Nekin sienet, joista se Ranskalainen sanoi "Bon abetii" poro nielaisi järjestään. Sillä oli otsassa neljä sarvea eteenpäin. Kahdessa oli lapiopää ja kaksi oli ohuempaa. Ennen en ole otsasarvia porolla nähnyt. Isot sarvet sillä oli nelihaaraiset. Sitä kai kiusasi paarma tai mikä mahtoi olla, kun se tomautteli takajalallaan vähän väliä mahaansa niin, että se tuntui vaunun lattiassa. Silloin se seisoi aivan vaunun perän takana. Kyljessä sillä oli tumma ja vaalea raita vaakasuuntaan. Hieno otus. On siinä jotain taitoa oltava, jos tuollaisen saa kyljelleen, ei pelkkä voima riitä mihinkään, niin paksu niskakin sillä oli.
Otin selkäni kanssa riskin ja lähdin rännille. Kylmä on kuin r***än helvetissä. Jo ennen huuskaa kaivoin kassista pipon ja kaulahuivin. Matti möyryää kuopassa ja kantelee isoja kiviä pesuloodaan. Siitä se saa lämpönsä, kun minä taas istun paikallani ja pesen kiviä. Suht hyvin selkä kesti. Rännäsin yhden laatikollisen, johon Matti toi kaksi ämpärillistä maata. Sain ihmeen hyvän saaliin. Suurin osa hipuista oli tikkumaisia ja hengettömiä oli vain vähän. Kyllä sormet paleli pahasti ja välillä oikein särkivät. Yhtäkkiä sormien palelu loppui, mutta vilu silti oli, jalat kylmät ja vesitippa nokan päässä niiskutin. Välillä satoi ja auringosta ei näkynyt vilaustakaan. Tuuli tosi kylmästi. On se kumma, kun siellä vain istuu ja istuu. Ei tulis mieleenkään jättää kesken ja lähteä lämpimään vaunuun kahville.
Klo 16 saatiin hiput noukittua. Matti oli jo pessyt ränninsä ja vaskasi montussa viimeiset hiput talteen. Nykyään suojapressu riittää jopa montun päälle ja nyt voi sateellakin vaskata kastumatta.
Lähdin kiipeämään ylös ja huilattava oli useita kertoja matkalla, mutta vilu ei enää mäen puolivälissä ollut. Kun lähdin rännille oli mittarissa +13 astetta. Kun pääsin vaunulle, oli enää +10 astetta. Ei se niin kylmää olis ilman tuota kosteutta ja tuulta. En ehtinyt kahvia keittää valmiiksi ja lihasopan sain juuri lämpenemään kun Matti jo tuli ylös. Syötiin mahat täyteen ja sitten maata. Jalat paleli vielä petillä vaikka oli paksut pörrösukat. Ruokiksen aikana sade jatkui. Mattikaan ei enää lähtenyt alas, vaan aloimme normaalin tappelun säestyksellä laittamaan suojapressua ulkovesipadan päälle. Kyllä sitä veivattiin ja huutoa riitti. Nyt se on tehty. Lämmitin vettä ja pesin pyykkiäni.
Matti kävi laittamassa Maken väen kaminaan valkean ja peitti pumpun pakkasen varalta, korjasi jopa tietäkin. Kittilästä Ivaloon menevä kone lensi yli taas todella alhaalta.
Notskilla paahdoin viimeiset paahtoleivän siivut. Matti söi vaunussa Kuntonäkkiä ja juustoa. Retsa sen paketin jätti meille ja se onkin hyvää leipää.
Molempien kulta putsattiin ja laitettiin varastoputkiin. On niitä hieno katsella.
Yllätyin täysin kun kaurahiutaleekin olivat loppuneet. En meinannut lainkaan uskoa sitä todeksi. Olen kesän aikana syönyt niitä kolme kiloa. Ihme juttu. Nyt on vain vehnäjauhoja, joista voin keittää vesivelliä niin kuin sodan aikana. Oltais lähdetty tänään kauppaan, jos olisin ennemmin huomannut. Nyt klo on 2 yöllä ja vettä on laitettava kiehumaan.
Matti kävi ulkona asioillaan ja sanoi, että taivas on tumman pilvimaton peitossa. Hiljaista on, ei sada eikä tuule. Palsi vain kohisee ainaista kohinaansa. Huomenna ostamme myrskylyhdyn valaisemaan pihaa pimeään aikaan. Viimesyksynäkin poltimme lyhtyä notskilla ja se valaisi hienosti koko pihan. Klo 2 ulkolämpö +6 astetta. On aika mennä nukkumaan.

Torstai 19.8.2004 Klo 11 +11 astetta. Tihkusade.
Toin pyykit etutelttaan kuivumaan ja kävin Mailin leiripaikalla viheltämässä Matin ylös montulta. Lähdimme kauppareissulle. Kioskia ei tietenkään voi poikkeamatta ohittaa ja siellä nähtiin tuttuja.
Posti haettiin Saariselän keskusvaraamolta. Maililta oli tullut viesti, että pojat menivät eilen kouluun. Tane oli aikaisen nousun tähden niin väsynyt, että oli mennyt illalla klo 19 nukkumaan ja noussut ylös vasta aamulla. Arjen alkaminen otti lujille.
Anita viestitti, että heillä asiat on hyvin ja heilläkin muksut on eilen menneet kouluun. Nyt pitää anoa Annille vapaata Lapin reissun ajaksi. Ivaloon lähdimme kauppaan. Matkalla oli erikoinen ilma. Noin kilometrin matkan tuli vettä kuin aisaa ja tuuli riepoi puita. Sitten sade ja tuuli loppuivat kuin veitsellä leikaten ja aurinko paistoi upeesti. Muutama kilsa ja taas samanlainen sade ja tuuli. Sitä vaihtelua kesti melkein Ivaloon asti.
Ruokakaupassa käytiin ja ostin puolukoiden perkauslaitteen. Laitan sen pesulaatikon pohjalle ja toivon, että saan sillä pikkukivet pois, etteivät ne rännissä pyöriessään hukkaa mun pikku hippujani. Vielä ostimme tuikkuja etutelttaan ja myrskylyhdyn valaisemaan leirin pihaa. Kaasua haettiin ja ruokavettä. Takaisin tullessa söimme Kaunispäällä Huipunleikkeet. Annokset olivat vähän pienentyneet ja enää ei tullut pahaa puhkua vaikka söin koko annoksen.
Kioskilla oli vanha jengi taas koolla. Voitto, Viljo, Mokrantti ja joku ennestään tutun näköinen pariskunta tuli Mokrantin mukana. Kävi siinä muutakin väkeä. Mokrantti oli sitä mieltä, ettei kuparilanka, pajunvarpu eikä mikään muukaan näytä yhtään mitään. Minä ja Viljo taas uskottiin asiaan ja toiset olivat viisaasti vaiti. Viljo oli toissapäivänä tullut takaisin valtaukselleen. Lääkäri oli kovin moittinut tupakoinnista ja voitakaan ei sais syödä lainkaan. Nyt Viljo oli ostanut Annelilta Flooraa ja sanoi, että rasian kannessa on vähemmän kukkien kuvia kuin ennen. Sekin vielä. Yleensäkin linja oli ollut se, ettei saa tehdä tai syödä sitä eikä sitä. Viimein Mokrantti totesi, että vaikka söis vain pelkkää leipää, niin varmasti siihenkin jonain päivänä kuolee. Mokrantin kaverit tarjosivat kaikille oluet.
Nyt kuulimme, että Jouni Magga kutturasta on viime talvena kuollut. Viime kesänä, kun tämä sama sakki istui tällä samalla paikalla, Magga tuli isolla mönkijällään vaimo takanaan kioskille kahville. Jäi meidän kanssa pitkäksi aikaa juttelemaan ja kertoi vanhoista ajoista ja elämästä täällä Kutturan seudulla. Oli siitä erikoinen ihminen, että hänestä loisti sisältä kuin valoa. Toivomme hänelle hyvää matkaa. Kioski suljettiin jo klo 18, mutta porukka lähti ulkopöydistä vasta klo 19.30.
Poroportilla Tuli Aatu autollaan meitä vastaan ja sanoi, että Milla on koko päivän ollut hukassa. Oli menossa Muuberille sitä kysymään. Aatu poikkesi takaisin tullessa vaunulla ja oli käynyt Humukullassakin, mutta Millaa ei ole nähty. Aamulla se oli haukkunut joen vastarinteelle ja Aatu oli sitä mieltä, että siellä oli kettu. Toivottavasti ei sitä ole lähtenyt ajamaan. Ainakin Viissatanen on niin suuri, että Millan käy huonosti sen kanssa.
Jalokin poikkesi kahvilla, mutta ei kauaa viipynyt. Tarkastaja oli tänään taas Palsilla. Tuli aamulla meitä vastaan, kun lähdimme ja pois tuli vasta, kun illalla istuimme kioskilla.
Näimme Timpan Ivalon kaupassa. Timppa sanoi, että tarkastaja oli kuvannut hänen asumuksensa ja kaikki vaunut ja oli ollut kovin äkäisellä päällä.
Joltain imuroijalta oli hänen poissa ollessaan varastettu kaksi traktorin sisärengasta. Hän on niiden päällä pitänyt imurointilaitettaan. Paskamaista porukkaa tuollaiset varkaat. Olis hyvä jos kerrankin jäisivät kiinni itse teossa. Varmaan vielä jäävätkin.
On istuskeltu vaunussa iltaa ja kynttilöissä on valkea. Nyt klo 24. Myrskylyhty palaa nuotion reunakiven päällä ja on hienon näköinen pimeässä pihassa. Todella raju sade alkoi ja kesti yli puolituntia. Onneksi Matti tyhjensi sadevesisaavin ämpäreihin ja nyt saaviin taas mahtui vettä. Odottelen, että Matti saa Iltalehden luettua ja käy ulkona ja saman tien katsoo lämpömittarin lukemat. Sade loppui yhtä äkkiä kun alkoikin ja kun Matti lähti ulos, hän koki yllätyksen, kun avasi etuteltan vetoketjun. Milla syöksyi sisään ja suoraan vaunuun. Oli se iloinen kun pääsi sisälle. Jossain suojassa se on ollut, kun oli melkein kuiva. Voi olla vaikka vaunun alla. Onneksi tuo sade loppui, kun nyt on puettava päälle ja taskulamppujen kanssa lähdettävä viemään Millaa kotiin. Matti sitoi narun kaulapantaan ja menoksi. Kuru on sysi pimeä ja taivaskin synkässä pilvessä. Nyt on aika, jolloin kuu on kokonaan hukassa. Mentiin Aatun vaunulle. Koputtelin hiljaa oveen ja huutelin Aatulle, että Milla olis tulossa kotiin. Ei mitään vastausta. Koputimme lujempaa, mutta sisältä kuului vain hiljainen radion ääni. Viimein Matti kokeili ovea ja se oli auki. Milla syöksyi sisälle ja suoraan ruokakupilleen. Sai syötyä jo ennen kun Matti sai narun auki pannasta ja hyppäsi ovipieleen omalle petilleen. Katsoin taskulampulla Aatua ja se nukkui aivan rauhallisesti. Olin sitä mieltä, että hänet pitäis herättää. Matti sanoi, että ei herätetä ja laittoi oven kiinni. Sinne jäivät molemmat nukkumaan. Vieläkin minulla on tunne, että Aatu olis pitänyt herättää.
Koko kuru oli aivan pimeä, meidän rinteellä oli ainoat valot koko Palsilla. Kai Milla viisaana koirana ymmärsi, että tuonne voi vielä päästä sisälle ja voidaan viedä kotiinkin, kun on ennenkin viety. Taitaa Aatu aamulla vähän hämmästyä, kun Milla nukkuu omalla petillään. Kai se arvaa kuka on ollut asialla. Viime kesänäkin Milla oli mennyt itse reissultaan kotiin ja oli näyttänyt laittaneen itse itsensä juoksunaruun kiinni. Silloinkin Aatu oli arvannut, että Matti sen oli tuonut.
Klo on 2. Ulkolämpö +8. astetta. Tyyntä, pimeääkin pimeämpää.
Hyvää yötä.

Perjantai 20.8.2004 Klo 11 +8 astetta. Sataa ja tuulee. Taivas paksussa pilvessä.
Eilen illalla oli taivaanranta pohjoisessa purppuran punainen, mutta aamuyöllä väri siirtyi Pikkupalsin itäpuolellekin. Toivotaan, että illemmalla ilma selkenis edes hetkeksi.
Söin eilen kolme kertaa laktoosipitoista ruokaa ja sekös meinas repiä suolet. Vasemmalla suolen mutkassa oli yöllä niin kova kipu, että oikein pelästyin. Olin hereillä vielä klo 4. Sen jälkeen olo helpotti ja nukuin niin, että heräsin vasta klo 11.45. Lääkeaika meni reilusti yli.
Matti on rännillä. En tiedä koska on lähtenyt, mutta hullu se on, kun siellä tällaisella ilmalla möyrii. Idästä tuulee niin, että isotkin puut taipuvat ja tuuli heittää sateen aivan vaakasuoraan katospressun alle. Klo on 13 ja Ivaloon menevä iso kone meni taas niin alhaalta yli, että ihan hirvitti. Luulin, että sen perässä tulee toinen kone, mutta se olikin oikein kunnon tuulenpuuska. Matti sais kyllä tulla ylös tuolta montulta.
Radiossa sanottiin, että ruotsalainen, yli 80-vuotias mies aikoo, tai on jo lähtenyt uimaan yli merenkurkun ruotsista Vaasaan. Uintiajaksi on arvioitu neljä päivää. Saman tien ne antoivat kovan tuulen varoituksen voimakkaasta kaakkoistuulesta. Samasta suunnasta täälläkin tuulee, vaikka rännille ja leiriin tuuli puhaltaa Kuusiojan kurua pitkin. Nyt ei tule lohen halstraamisesta mitään. Tuuli vie sateen pressun alle ja jos nuotion sais palamaan, tuuli veis kaiken lämmön ja taitais viedä kekäleetkin nuotiosta.
Matti tuli ihme kyllä sadetakki päällä ylös, eikä ollut haluja lähteä takaisin. Toi tullessaan tyhjän saavin vesiletkun luota nuotiopressun reunan alle keräämään vettä. Pitkän harkinnan jälkeen Matti haki kellarista perunat. Keitin ne ja paistoin osan lohesta pannulla.
Olimme aloittamassa ruokailua, kun Katariina ja Jari tulivat autollaan Volvon perään. Olivat noloja, kun tulivat ruoka-aikaan. Sanoin, että jos meidän syöminen ei heitä häiritse, niin ei mekään häiriinnytä heistä. Kutsuin heidät Matin sängylle istumaan ja annoin yöpöydälle heille tarjottimen ja kahvia termarissa. Siellä he kahvittelivat ja me söimme vaunun perällä. Sanoin, että mun petini on tekemättä, kun olen selkäkivun tähden makaillut. Jari haki autostaan yhden Trama nimisen särkytabletin ja sanoi, että kun tuon otat yöksi niin varmaan nukut. Hyvä juttu. Heidän kanssaan on mukava jutella ja kiva kun tulivat näin pitkälle käymään. He lähtivät vuorostaan ruuanlaittoon ja me menimme ruokikselle. Heräsin vasta klo 18.30. Sade jatkuu ja Palsin kohina vain lisääntyy. Vonkasin Mattia mukaan katsomaan Aatua. On ollut kiusallinen olo, kun ei yöllä sitä herätetty. Lähdin yksin. Alhaalla oli Jalon auto ja joku punainen pakettiauto sekä Mikon ja Timpan ja tietysti Aatun auto. Autoja kyllä oli, mutta ei sieluakaan näkynyt koko kurussa. Kävin Aatun montulla. Siellä ei ollut ketään. Aatu on ottanut Missisipinkin jo pois joesta. Kai se todella aikoo lähteä. Kun tulin montulta takaisin, Aatu tuli kattilan kanssa vaunusta. Oli aika ihmeissään, kun sanoin, että me Milla yöllä vietiin kotiin. Sanoi, että hän luuli Jalon päästäneen Millan vaunuun ja nyt naureskelee viiksiinsä. Sanoin, että ensin koputtelimme ja huutelimme ja sitten Matti avasi oven ja päästi Millan sisälle. Aatu oli nolo ja sanoi, että hän varmaan kovin kuorsasi. (Ei kuorsannut yhtään.) Kysyi mitenkä te koputitte ja näytin vaunun kylkeen. Aatu nauroi ja sanoi, että ei hän tuollaiseen herää. Olis pitänyt potkia. Hyvä, että kaikki oli kunnossa. Aatu sanoi, että hän on makaillut koko päivän ja niin on Millakin maannut.
Mattia laiskotti oikein todella, mutta tuuli käy Maken teltalta päin ja sinne on mentävä katsomaan, että pressut ovat paikoillaan. Kävelimme sinne ja pressut olivat hyvin, jopa rännin katospressukin. Maken väen vesimittarissa oli sademäärä 38 milliä. Palsin vesi on noussut ja kohina on sen mukainen.
Teimme notskin jo klo 21. Paahdoin leipiä iltaa varten ja taas majoituimme vaunuun. Matin nuotiopressun viereen tuoma saavi on jo täynnä vettä. Sade ei ole hellittänyt hetkeksikään. Välillä tulee vain tihkua, mutta satamatta ja tuulematta ei ole ollut.
Olen kirjoittanut ja Matti lukee Iltalehteä. Klo on 22 ja kynttilöihin piti laittaa valkea, kun en enää nähnyt paperilla rivejä. On tosi synkkä ilma.
Radiossa varoitettiin kulkemasta jollain järvellä( Nimi meni hukkaan). Sanoivat, että vedessä kelluu mökkien kattoja, ulkovessoja, laitureita ja vaikka mitä. Jossain on ollut tosi myrsky. Toivottavasti se ei tänne tule. Kyllä täytyy tympiä kun jo kelpaa radiosta urheilunkin kuuntelu. Sitä tulee tauotta aamusta iltaan, välillä uutiset ja niissäkin pelkkää Irakin paukuttelua. Onneksi Matti on löytänyt kultaa ja putkessa oli aika lailla roskiakin. Saadaan vaihtelua kun se putsataan. Matti kävi laittamassa myrskylyhtyyn valkean. On se kaunis pimeässä nuotiokivellä.
Nyt se (Matti meinaan) istuu pöydän toisella puolen selkä köyryssä. Vaskooli on pöydällä leuan alla, niin kuin se olis puurokuppi. Istuu vaan köyryssä paikallaan. Ei liiku eikä puhu. Taitaa kuunnella urheilua. On kiva, että saa nauraakin välillä. Pitäis kai aloittaa kullan putsaus. Kulta putsattiin ja taas muutama saatiin laittaa karkeiden putkeen. Hyvä niin. Sade vain jatkuu.
Myrsky oli ollut Kontiolahdella. Järvi, jossa ajelehtii kymmeniä kattoja ja kattojen kappaleita ynnä muuta on Hyytiäineni. Valtatie 6 on ollut useita tunteja poikki kaatuneiden puiden tähden. Klo 24 uutisissa se sanottiin. Urheilu Ateenasta vain jatkuu. Selostajat sanoivat olleensa äänessä jo 16 tuntia.
Klo 2.30. Jos ei sada ropisemalla niin ainakin tihkusade sihisee kattoon. Matti nukkuu. Kai se taas aamulla luikkaa rännille. Pimeää on. Ei edes Pikkupalsin yllä ole valokaarta. Taivasta ei maasta erota. On vain pimeää. Ulkolämpö +6 astetta.
Hyvää yötä.

Lauantai 21.8.2004 Klo 11 +13 astetta. Vähän on ilma kirkkaampi mutta umpipilvistä, tuulesta huolimatta. Satelee. Matti on rännillä.
Lapinradiossa sanottiin, että keskieurooppalaiset turistit ovat häpäisseet muinaisia hautausmaita Inarin järven kahdella saarella. Ovat polttaneet nuotioissaan hautaristejä ja nuotioita on ollut jopa hautojen päällä. Saaret on muinaismuisto lailla suojeltuja ja edelleen siellä käy omaiset haudoilla. Toiseen saareen on Inarista vesimatkaa noin 12 km. Turistit kulkevat kanooteilla. Nyt sinne laitetaan monikielinen kielto maihin noususta. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että jos on kumpuja ja ristejä, niin se on hautausmaa. Törkeää touhua tuollainen hautojen häpäisy.
Joku sininen pakettiauto, jolla oli olutmainos kyljessä meni Kultalaan. Joku mies tuli vauhdilla Kultalasta ja jatkoi samaa vauhtia toisen mäen ylös ja saman tien samaa vauhtia takaisin. Oudolta näytti. Klo 14 lihat on paistettu ja ovat nyt kiehumassa. Menin löhöömään ja odottelemaan niiden kypsymistä.
Ei kauaa kestänyt kun Matti tuli ränniltä ja istui etutelttaan polttamaan sikaria. Oli reteen näköinen ja oli sillä aihettakin olla. Putkessa oli isompi hippu, kuin Maken "Roopeankka." Painoa sillä ei ehkä niin paljon ole, kun se on ohuempi. Upee. Illalla kun putsattiin saalis, saatiin taas hippuja karkeiden putkeen ja pienet lisäksi.
Keitin perunat ja suurustin soosin. Ruokikselle mentiin, vaikka aurinko paistoi ja sinistä taivasta oli reilusti näkyvissä. Kun heräsin, oli Matti jo mennyt ja taivas oli umpipilvessä. Kun aloin tehdä lähtöä rännille, alkoi sataa kaatamalla. Oli suljettava kattoluukutkin, kun vesi roiskui sisälle. Puoli tuntia sade kesti ja sitten lähdin alas. Oli ihmeen lämmin edelliseen kertaan verrattuna. Kädetkään eivät palelleet yhtään, kun käsineet olivat mukana. Kokeilin puolukan perkauslaitetta ja hyvin toimi. Jotain itikoita oli pilvin pimein. Ei auttanut edes Retsan tuoma hyttyssavu eikä tupakka. Mattia ne syövät niskasta ja korvista ja minulla ne änkee silmänurkkiin. Jatkuvasti joutuu kuin hädissään ottamaan lasit pois ja putsaamaan silmiä. Pitäis kai olla kova tuuli, että ne pysyis poissa. Satoi aina välillä, mutta ei se pressun alla haittaa. Huonosti tuli saalista, vaikka ajoin läpi puoli pöntöllistä maata ja siinä oli paljon savisia kiviä. Meidän piti lämmittää sauna, mutta aika kului niin, että oli jo hämärää kun tultiin ylös.
Kävimme soittamassa Makelle hippu-uutisen ja Seijalle lähetin viestin. Radiolinjalla ja yhdellä anteeni tolpalla viesti meni läpi. Seijan Make soitti heti Matille.
Taivas täällä on umpipilvessä ja ilma harmaana kosteudesta. Iltanotski ja vesihuolto tehtiin. Vettä on kaikki mahdolliset astiat täynnä ja taivas antaa jatkuvasti lisää. Lisää sitä luvattiin huomiseksikin.
Kullan putsaukset tehtiin ja ihailtiin suurennuslasilla ison hipun yksityiskohtia. Nyt on klo 1.30 ja Matti meni jo nukkumaan. Päivällä oli ulkolämpö +15 astetta, illalla +13 ja klo 1.20 se oli +11 astetta. Pimeää on. Keitän puuron ja menen myös petille.
Hyvät yöt.

Sunnuntai 22.8.2004 Klo 11 +13 astetta. Isoja pilviä kyllä, mutta AURINKO paistaa !
Matti on keittänyt kahvia ja häipynyt kai montulle.
Pakkasin kassini ja lähdin rännille jo klo 11.30. Heti tuli huuto kun pyysin lisää vettä ränniini. Helvetinmoinen selitys, että jos Matti lisää minun ränniini vettä, niin sitten ison rännin vesi menee juuri sellaiseksi, jolla minä nyt ajan ja silloin ei isoa ränniä voi edes käyttää. Paasasi niin kuin olis puhunut turistille. Tilanne rauhoittui ja molemmat löysimme vain pieniä hippuja.
Jalo ilmestyi kurua pitkin rännille ja oli sitä mieltä, että pitäis laittaa "kaljanjäähdytin" minunkin pesulaatikkooni. Mattikin on siitä pitkään puhunut. Se tasaisi veden tulon, eikä vauhti olis liian kova. Matti lähti hakemaan vaunulta Disperiiniä ja toi tullessaan laudan ja sahan. Nyt on lauta poikittain pesulaatikon perällä ja sen taakse tulee putkesta vesi. Kun vesi nousee laudan yli ja valuu pesulaatikkoon, vauhti tasaantuu. Marjanperkaus häkkyrää ei nyt voi käyttää, mutta muuten on hyvä. Klo 15.30 lähdimme ruuanlaittoon. Aurinko paistaa edelleen vaikka pilviäkin on.
Matti hakkasi ulkona oikein kunnolla vaunun matot ja pudisteli viltit narulle tuulettumaan. Laitoin perunat kiehumaan. Harjasin ja pesin vaunun lattian. Matot tuotiin sisälle ja laitoin raikkaat viltit sohville. Keitin kahvin ja laitoin soosin lämpeämään. Ei kun syömään. Vaunua ei ole lämmitetty ja silti sisällä on +22 astetta. Kattoluukut ovat olleet auki koko päivän. Päätimme ottaa lyhyet ruokikset ja mennä rännille vielä vähäksi aikaa. Sitten lämmitämme saunan. Itikoita on alhaalla paljon ja niihin ei tehoa mikään. Molemmilla palaa Ohvi-kierukoita rännin reunassa ja Ohvi-puikkojakin on palamassa monta. Pipo on silmiä myöden päässä ja silti ne *tanat tunkee silmiin ja korviin. Matti lähti edeltä laittamaan vesipadan alle valkeaa. Ennen kuin vesi lämpesi, Aatu kävi soittamassa ja takaisin tullessa poikkesi meille. Istuimme notskilla ja Milla oli narussa. Aatulla on kotona kissakin. Jutteli, että kun hän toi Millan, niin kissa oli kaksi päivää sängyn alla. Sitten hän otti sen sieltä pois ja silitteli molempia ja sanoi, että kyllä me kaikki tänne sovimme. Kissa innostui niin, että valtasi jopa Millan petin. Nyt kissa on pomo, vaikka ensin Milla yritti sitä kiusata. Kissa huitaisi kynnellä Millaa kuonoon ja nosti metelin. Aatulla on ollut kuttukin ja se oli joskus syönyt sementtiä. Annettiin vain vettä päälle ja kuttu selvisi. Toisella kertaa kuttu oli ryypännyt jäteöljyä ja parta oli ollut aivan musta. Parin päivän päästä oli takapää musta, mutta sairaalta ei kuttu vaikuttanut. Keväällä oli täällä joku lintu tehnyt pesänsä Rantalan vanhaan kiukaaseen. Aatu arveli, että se saattoi olla Satakieli, kun niin hienosti oli laulanut. Munia oli ollut 6, mutta 5 poikasta lähti lentoon.
Matti näytti hippuaan ja Aatu sanoi, etteivät vanhatkaan kaivajat kaikkea tiedä, kun sanovat, että kaunis paikka on, mutta pitäis olla kultaakin. Kehui kovin hippua. Aatun kanssa on kiva jutella.
Myöhemmin putsasimme kullat. Pieni oli molempien saalis ja pian se oli putsattu. Klo on 2. Matti nukkuu ja kova sade jatkuu. Se alkoi klo 22 aikaan.
Minäkin olen väsynyt ja menen myös nukkumaan. Päivällä oli ulkolämpö +15 astetta ja klo 1. 30 se oli +11 astetta.
Hyvää yötä.

Kuka voi elää puuttomassa maassa?

Maanantai 23.8.2004 Klo 11 +8 astetta. Sataa ja taivas umpipilvessä.
Matti on taas rännillä. Tuli vaunulle jo klo 11.30. Oli sovittu, että jos sataa, lähdemme kauppareissulle ja nyt todella sataa. Imuriväen maasturikin lähti ja heti perään Jalo. Mekin suuntasimme kylille ja tietysti ensin kioskille. Nähtiin taas Viljokin. Muita ei ollut liikkeellä.
Nelostien lähellä tuli Matille ainakin 6-7 viestiä. Minäkin sain viestin Maililta.
Yritin soittaa lääkärilleni aikaa, mutta seuraavan kerran saa soittaa kuudes päivä syyskuuta. Satoi ja satoi aivan tauotta. Postia oli tullut ja Kuukkelissa söimme. Matti söi muusia ja porsaanleikkeen ja minä sain eteeni kahden ihmisen annoksen poronkäristystä ja tikkuperunoita. Hyvää oli. Matti söi puolet minun jättämästäni ruuasta vielä omansa lisäksi ja oli niin täynnä, ettei iltapalaakaan jaksanut syödä. Ajoimme Ivaloon ruokakauppaan. Tapsan tapulista ostimme Roopelle tuliaiskarhun ja Mailille lasisen Koskikaran. Sitten nokat kohti Palsia. Vettä sataa edelleen aivan tauotta ja puut taipuvat kovassa pohjoistuulessa. Ulkolämpö on pysytellyt +7-9 asteen tienoilla. Pilvet matelevat aivan tuntureiden alarinteilläkin. Toisista tuntureista näkyy vähän huippua, mutta alarinteellä on aivan samanlaisia pilviä kuin taivaallakin. Jos ei ennen olis ajanut Kaunispään alarinteen ylittävää tietä, niin koko tunturin olemassaolosta ei olis tiennyt mitään. Asuntoautoja ja vaunuja liikkui vain harvakseen, mutta kun ruska-aika alkaa, niin kyllä ne taas ilmestyvät maisemiin. Tuntuu oudolta, kun keväällä näimme koivujen lehtien puhkeavan ja nyt ne jo kellastuvat. Kutturan tiellä näimme taivaanrannassa kapean sinisen raidan, mutta nopeasti se katosi ja sade jatkuu ja jatkuu.
Nyt on Palsin vesi noussut ja kohina on mahtava. Matti kävi tarkastamassa Maken väen leirin ja siellä asiat olivat kunnossa. Jätimme kauppatavarat autoon ja minun piti nopeasti sulattaa vaunun jääkaappi. Mikään ei tänään käynyt meiltä nopeasti. Jääkaapin sulatus ja pesu kesti 5 tuntia. Matti laittoi vesipadan alle tulet ja huolehti myös puiden lisäämisestä. Iltasanomat kiinnosti niin, että joka kerta, kun hän lisäsi puita, oli edelliset jo palaneet loppuun. Kyllä kului aikaa ennen kuin vesi oli kuumaa. Nyt Mattikin sai kokea millaista on tunkea tuohon pesään oksista tehtyjä puita, joihin on jätetty oksan tynkiä. Niitä saa sinne sopimaan vain 2 tai 3 kerralla ja on aina oltava lisäämässä. Tämä on neljäs vuosi, kun olen pyytänyt, että ei haaroja jätettäis puihin. Nyt se taisi vasta mennä perille.
Menin laittamaan saunan kiukaan alle tulen. Tuuli repi niin rajusti, että vesikattilan päällä olevan suojapressun kiinnitys narujen kivet siirtyivät pitkin maata ja pressu painui alas. Hain toiset kivet narujen päälle ja toivon, että nyt pressu pysyy paikallaan tuulen riepomisesta huolimatta. Välillä kävin kuivaamassa sulavettä jääkaapista ja sitten yritin tehdä notskin, että sais paahdettua leipää. Tuuli puhalsi sateen pressun alle. Nuotion tuli pyöriskeli milloin mihinkin suuntaan ja nuoleskeli kivien välejä. Osa leivistä paahtui ja osa paloi.
Matti hääräsi sateessa ämpäreiden kanssa ja hermoili, että mitä nyt teen kun ei enää ole yhtään tyhjää kippaa johon keräis vettä. Saavit, ämpärit, kattilat ja vadit ovat vettä täynnä. Sitten se keksi, että hän pesee pahasti kuraiset Volvon kyljet. Kyljissä on poikittaislista ja sade ei sen alapuolelta pese, vaikka vettä tulis kuinka lujaa. Välillä Matti kävi katsomassa Maken väen leiriä. Pimeä jo alkoi tulla ja laitoin vaunun lämmön päälle. Sekös äityi pitämään kamalaa, aivan kuin lentokoneen ääntä. Pelästyin ja painoin heti lämmön pois. Kun yritin keittää teevettä, kaasu olikin loppunut ja siitä lämppärin metakka johtui. Onneksi ei ollut hajonnut. Taskulampulla näytin valoa, kun Matti vaihtoi kaasupullon. Lääkkeet otin ja sitten saunomaan. Matti oli kantanut sinne kaksi isoa ämpärillistä sopivan lämmintä pesuvettä. Saunaosa on todella pieni, emmekä tuoneet pesupuolentelttaa tänne ylös. Nyt saunaan pitää mahtua kaikki tavarat ja pesutilaakin pitää olla. Menin tyytyväisenä pyyhe, pesusieni ja selän pesin kannellisessa ämpärissä kovassa tuulessa ja sateessa saunaan. Kynin ämpärin kannen auki ja otin pesuvehkeet pois ämpäristä. Sitten kylpytakki ja pyyhe ämpäriin ja kansi tiukkaan kiinni, etteivät kastu kun peseydyn. Aioin istua pallille, kun huomasin, että ei ole peflettiä. Se oli kylpytakin taskussa ämpärin pohjalla. Kansi oli taas kynittävä auki, pyyhe pois ja sitten kylpytakki. Sen taskusta pefletti löytyi. Sen laitoin pallille ja muut tavarat takaisin ämpäriin ja kansi piukkaan kiinni. Istuin tyytyväisenä pallille ja huomasin, että ei ole pesuvatia. Se on nuotion vieressä olevalla lavalla. Siinä vaiheessa oli hetken istuttava hiljaa paikallaan ennen kuin lisäsin puita pesään. Taas oli ämpärin kansi kynittävä kipeillä käsillä auki. Kylpytakki päälle, tossut jalkaan ja sitten hakemaan pesuvatia. Laitoin jo ennen saunaan menoa vesikupin roikkumaan pyykkinarulle siihen kohtaan, josta polku kulkee, että muistan ottaa sen mukaan saunaan. Hain pesuvadin ja takaisin mennessä raappasin vesikupin narulta. Siihenkös oli satanut hyvä annos kylmää vettä ja mihinkä se muuallekaan olis roiskahtanut, kuin suoraan rinnuksille. Teki mieli nauraa, mutta se olis ollut jo liikaa. Viimein istuin saunassa. Oli hieno istua ja kuunnella myrskyn ja sateen kohinaa. Heittää välillä löylyä ja lutrata päälleen lämmintä vettä. Vaikeuksien kautta voitin. Sadevesi, jolla pesin, teki ihon hienon oloiseksi. Sisälle tullessa ei kiirettä ollut, vaikka ilma oli edelleen myrskyinen. Sadekin tuntui raikkaalta saunomisen jälkeen. On hienoa istuskella saunan jälkeen lämpimässä vaunussa, juoda teetä ja nauttia olostaan saunan jälkeen. Klo oli jo 23 Matti lähti myrskylyhdyn kanssa saunaan. Hän onnistui saunomaan enemmittä kommelluksitta. Palsin vesi on tänään noussut todella lujaa ja kohina sen mukaan. Vielä kullan putsauksen jälkeenkin oli mentävä ulos näyttämään taskulampulla valoa, kun Matti järjesteli ämpäreitä tyhjiksi yöllistä sadetta varten. Olis kauhia paikka, jos rännistä menis vesi maahan. Nyt on taas vesipata täynnä vettä seuraavaa saunomista varten, joka tulee tapahtumaan valoisaan aikaan ja mieluummin poudalla.
Klo 2.3. Matti nukkuu. Palsin kohina kuuluu, vaikka kattoluukku on kiinni ja sade ropistaa kattoa. Huomenna on uusi päivä.
Hyvää yötä.

Tiistai 24.8.2004 Klo 11 +5,5 astetta. Sataa. Myrskytuuli reuhtoo puita, pensaita, pressuja ja jopa vaunua. En tiedä reuhtooko Mattia montulla, mutta siellä se hullu on nytkin. Tuuli puhaltaa Raahenpirtiltä päin pitkin kurua ja sataa niin, että ilma on aivan harmaa.
Västäräkki söi perunaa Kuukkeleiden tolpalta ja vein sille kaurahiutaleita. Niistä se tykkää.
Voi olla että rännillä ja Maken väen leirissä ei tuule näin pahasti, kun joenmutkan rinne ohjaa tuulen vähän niiden ohi. Maken leirin vesimittari oli eilen illalla kuulemma ollut melkein täynnä vettä. Olis pitänyt kaataa siitä 40 ml pois ja laittaa loput takaisin, niin oltais saatu tarkka sademäärä. Matti taitaa haluta katsoa kun se menee yli.
Kultalasta lähti valkoinen pakettiauto. Se on saman näköinen kuin Annun Jussillakin, mutta sen takaosan sivussa on ikkunat. Matti vois kyllä laittaa Maken kaminaan valkean, mutta nyt ei voi ovesta tuulettaa, ettei puuska pääse sisälle ja heitä telttaa ilmaan.
Joku harmaanvihreä henkilöauto lähti Kultalasta. Kuulosti siltä, että viimeisetkin voimat oli käytössä nousun aikana. Klo on 12 ja Matti vain rehaa rännillä. Vaunun etuteltta natisee ja narisee, kun tuuli puuskissa painaa peräseinää sisään päin. Klo 13 Matti tuli vaunulle. Kädet olivat kun jääpalat ja väitti vielä, että vaunussa on liian lämmin. Paistoin lihat kiehumaan ja oli ajatus ajella vaikka kioskille. Jos ottaa ruokiksen, tulee kiire, kun kioski suljetaan tänään klo 18. Ilma vähän kirkastui välillä, mutta taisi olla tilapäinen häiriö. Ja taas sataa. Klo 16 herättiin ruokalevolta ja klo 16.20 lähdimme ajamaan kohti kioskia. Matkalla emme nähneet yhtään autoa. Leireissä niitä kyllä oli. Anneli istuskeli yksinään kahvilassa ja luki lehteä. Ovat luvanneet sadetta vielä torstainakin. Vasta perjantaina aurinko näkyy, jos näkyy. Toivon todella, että ilma kaunistuisi siks, kun Maken väki tulee. Viljokin tuli kahville ja osti radioon pattereita. Minäkin ostin kaksi pakettia. Anneli ei ollut ehtinyt katsoa niille hintaa ja ne laitettiin piikkiin. Ostin kirjan merkkejä ja isoja kortteja, joissa on runoja. Viljo pyysi valitsemaan hänellekin yhden runokortin. Matti sai Annelilta ison pussillisen munkkeja. Anneli sanoi, että pakastin on täynnä ja aamulla hän taas leipoo lisää. Käski syöttää Kuukkeleille loput. Ei taida Annelin munkeista "loppuja" jäädä.
Ajoimme Sotajoen mäelle soittamaan. Siellä vasta TUULI! Meinasin toimittaa asiani auton takana, mutta kun raotin auton ovea, löin sen kiinni ja päätin asioida vasta Kahvassa. Matin puhelin toimi autossakin. Matti lähetti viestejä ja Anitalta tuli vastaus, että hän on junassa matkalla Poriin. Hänen isänsä on teholla, ollut jo jonkin aikaa. Sairaalasta oli sanottu, että ei ehkä elä enää huomiseen. Lähetin vastauksen ja Anita soitti. Selitti tilannetta ja sanoi, ettei tämä iso yllätys ollut. Lähdimme Kahvaan päin ja heti kioskin jälkeen tuli Anitalta viesti, että "Tuffa lähti jo". Toivomme Tuffalle hyvää matkaa ja helpompaa oloa kuin täällä on ollut. Anitalle ja muille voimia ja rauhallista mieltä. Nyt voi Tuffa liikkua vapaasti ja katsastaa Palsinkin jos haluaa.
Paluumatkalla soitin Mailille. Jonttu vastasi puhelimeen. Heidän äidinkielen opettajansa Javanainen on tullut lomalta takaisin. Kyllä Jonttu oli iloinen.
Nytkään emme nähneet matkalla yhtään autoa liikenteessä. Tuntureiden vaunu on vielä paikalla, mutta Kurppa on jo lähtenyt.
Sade ja tuuli riepoo leirissä pressuja edelleen. Notskia oli turha yrittääkään palamaan ja kokeilin paahtaa leipää kaasuliekin päällä. Laitoin paahtoleivän kiinni haarukkaan ja kaasuliekin pienelle. Palohälytin ei siitä hommasta tykännyt ja alkoi huutaa. Pääsipä hetkeksi sängylle huilaamaan (hälytin meinaan). Ensimmäinen leipä kärähti, mutta seuraavasta tuli hyvä. Halkaisin nakkeja ja paistoin ne pannulla. Syötiin iltasta ja Matti söi tietysti myös munkkeja. Olemme istuskelleet, lukeneet, kuunnelleet sadetta, tuulta ja Palsin kohinaa. Klo on pian 24. Pitäis kai putsata Matin aamulla löytämä kulta. Kun tulimme reissulta, vaunussa oli vain +13 astetta. Nyt on lämmin. Koko päivän on ulkolämpö ollut +5-7 astetta. Ei häävi. Tämä tuuli ja sade, joka ei ole taukoa pitänyt, alkoi sunnuntai iltana klo 22. Tällä hetkellä on satanut yhtä mittaa kaksi vuorokautta ja kaksi tuntia. Kaikki ojat täältä kioskille virtasivat tosi lujaa ja kiviset kohdat vaahtosivat valkoisena. Nyt on pimeä kuin noki. Huomenna on käytävä alhaalla katsomassa telttoja ja Palsia. Alkaa olla jo mielenkiintoista. Sade vain friskaa vauhtiaan ja välillä puuskissa tuulee niin lujaa, että luulee lentokoneen on tulevan rinteen takaa. Pitäis hakea ulkoa ruokavettä ja toimittaa muutkin iltahommat. Kun saimme lähdettyä ulos huomasimme, ettei ei se ilma niin paha ollutkaan kuin kuulosti. Matti jopa tyhjensi vaunun kulman alta kattilasta veden saaviin nuotiopressun viereen. Tuuli puhaltaa edelleen kurun suunnassa pirtiltä eli pohjoisesta päin. Voi niitä ihmisiä ja eläimiä, jotka eivät pääse suojaan. Ulkolämpö klo 1 +3 astetta. Taas on päivä lopussa ja tapahtuneet asiat ovat huomenna eilisiä. Näin tämä elämä jatkaa kulkuaan.
Vielä toivon Tuffalle rauhallista matkaa ja kaikille jälkeen jääneille rauhallista mieltä. Näin varmaan Tuffakin toivoo.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 25.8.2004 Heräsin klo 9.30, kun olkapäätä särki. Oli kai ollut pahassa asennossa. Klo 11 +5 astetta. Sataa tihuuttaa. Tuuli on huomattavasti tyyntynyt.
Matti on taas rännillä. Ihmettelen sen innokkuutta kaivamiseen. Toivottavasti ei tuuli nouse niin kovaksi, etten voi halstrata lohta ruuaksi. Klo 12. lähdin alas katsomaan Palsia. Matti oli pysäyttämässä pumppua ja sanoi, että imuletku tukkeutuu jatkuvasti. Vesi Palsissa on noussut niin, että saunan kohdalla on kuohunta loppunut ja vesi todella syöksyy eteenpäin. Virran voima ei vielä ole niin paha kuin silloin, kun pakenimme ränneinemme joen takaa tälle puolelle ja avasimme "Vanhusten" kuopan. Laavu ja pesuteltta olivat pystyssä. Matti oli käynyt laittamassa Maken kaminaan valkean ja korjannut samalla varastoteltan pressua. Siitä oli yksi kulma revennyt ja naru mennyt poikki. Nyt on uusi naru ja se on kiinni keltaisella klemmarilla. Varastoteltan oven pielen reikä on revennyt lisää. Se on jo puolimetriä pitkä repeämä. Laavussa ollut ilmastointiteippi oli niin kosteaa, ettei se tarttunut kiinni kun yritin reikää paikata.
Sade ja tuuli vähän laantui ja tein nopeasti nuotion, ettei kala taas mene pilalle. Olen aina halstrannut kalan niin, että se on kypsynyt samanaikaisesti perunoiden kanssa. Nyt on pakko halstrata kun vielä ilma sallii. Laitoin vesikanisterien aurinkosuojavanerin tuulen suojaksi nuotion viereen. Höyry siitä nousi, mutta hyvin lämpö tuulesta huolimatta pysyi nuotiossa ja kala kypsyi. Molemmat perkasimme kalamme valmiiksi lautasille ja näyttää siltä, että se on vähitellen napsittu suihin jo ennen kuin perunat kypsyvät.
On kiusallinen olo, kun se Maken väen varastoteltta on rikki. Päätimme lähteä tekemään sille jotain. Otin mukaan muovipussin ja hakaneuloja ja Matti otti kuivaa ilmastointiteippiä. Palsi suorastaan pauhasi, kun menimme Maken väen leiriin. Vaunulle se ei kuulu läheskään näin lujaa. Teippasimme reiän umpeen ja laitoin ulkopuolelle muovipussin hakaneuloilla kiinni telttaan niin, ettei vesi pääse teipin alle. Toivotaan, että kestää.
Ruokailu ja sitten ruokikselle. Matti ei ole koko kesänä ottanut peittoa, kun menee ruokalevolle, ettei nukkuis "liikaa". Nyt on peitto alkanut kelvata ja kyllä se pitempään nukkuukin.
Matti nukkuu selällään sohvalla. Sisään se vetää henkeä normaalisti, mutta uloshengitys on shiu - shiu - shiu - shiu. Kuulostaa siltä, että huulet väpättää shiun tahtiin.
Myöhemmin kaksi nuorta miestä käveli mäkeä alas ja molemmilla oli valtavat rinkat selässä. Rinkkojen päällä oli sadesuojat ja toisella miehellä oli kävelysauvat. Reippaasti menivät Kultalan mäkeä alas.
Ihme on tapahtunut. Tuntiin ei ole vaunun katto ropissut. Harvakseen tipahtaa puusta roska tai vesitippa, mutta kunnon sadetta ei ole. Kyllä sitä jo kestikin. Kaksi vuorokautta ja 17 tuntia vettä tuli tauotta. Nyt on edes tauko, jos ei vielä loppunutkaan. Västäräkki juoksee vaunun katolla. Kuulostaa kuin joku olis katkaissut helminauhan ja helmet vierisivät pitkin kattoa. Keltaiset läiskät rinteiden koivuissa lisääntyvät joka päivä. Ei oikein osata päättää mentäiskö rännille vai kioskille. Rännille mentiin. Matti käänsi imuletkun pään myötävirtaan ja nyt toimii hyvin. Vain yhden kerran sitä joutui putsaamaan. Kun letkun pää oli vastavirtaan, se keräsi jatkuvasti roskia ja kovan virran irti repimää levää ja niistä tuli tukoksia. Ilma oli aika kylmä ja kiisua tuli ihmeen paljon. Kyllä harmittaa, kun aina hetken ehtii luulla, että nyt tuli komea hippu. Klo oli jo 20, kun pahasti märkinä ja viluisina lähdimme ylös. Silloin jo, kun tulimme rännille, satoi hienoa tihkua. Nyt se on ohuempaa ja tuuli ei sitä pyöritä. Silti lähdimme vielä telepisteelle. Maken väen suunnitelmat tänne tulosta ei ainakaan vielä ole muuttuneet. Lähtevät kai pyhänä tulemaan. Soittelemme vielä ennen sitä.
Paahdoin notskilla paahtoleipiä. Matti istui vaunussa ja oli kerrankin laittanut oikein kunnolla lämmön päälle. Vaunussa paistoin pannulla halkaistuja nakkeja ja kananmunia. Eka kerran tänä kesänä söimme iltapalaa sisätiloissa. Vielä kuppi kuumaa kahvia ja luihin asti mennyt kylmyys oli poissa. En laittanut kynttilöihin valkeaa, vaan annoimme illan hämärtyä niin, että näimme kunnolla ulos. Molemmat löhöili sohvalla omalla puolen pöytää ainakin pari tuntia, eikä viitsitty edes puhella. Ulkolämpö on +5 astetta. Vielä telepisteellä ja notskilla satoi tihkua, mutta nyt taivas on valoisa ja tuuli heikkoa. Pikkupalsin takaakin näkyy pitkästä aikaa valoa. Vaunun katto ei rapise eikä sihise. Palsi vain kohisee. Make sanoi, että kyllä ilmat paranee kun he tulevat tänne. Toivon että niin käy.
Klo on 1. Matti on jo nukkumassa ja mun niska jäi hieromatta. Taidan lukea vähän ennen puuron keittoa.
Hyvää yötä.

Torstai 26.8.2004 Klo 11 +8 astetta. Ei oikein voi uskoa silmiään. Aurinko paistaa! Voihan ihme. Päästin kaikki rullaverhot ylös ja totta se oli.
Matti on häipynyt rännille. Olen käppäillyt yöpaidassa ja nauttinut olostani. Söin puuroni, otin lääkkeet ja asetuin löhöasentoon sohvalle nauttimaan aamukahvistani. On upeaa katsella aurinkoista maisemaa. Ei haittaa vaikka tiedän, että pian pilvimöykky peittää auringon, ainakin väliaikaisesti. Samassa näin sivusilmällä punaisen auton nokan. Se oli pysäköinyt tielle ja arvasin, että joku tulee kysymään jotakin. Samassa mies jo tuli Volvon kohdalla. Nopeasti aamutakki päälle. Kun menin etutelttaan, mies jo huuteli, että päivää. Kysyi missä täällä näkis kullan kaivuuta. Kahvilassa oli sanottu, että tänne kannattaa tulla katsomaan. Neuvoin menemään vielä yhden mäen alas, niin siellä on Palsin Kultala. Mies innostui, että sellaisen nimen ne kahvilassa sanoivat. Arvelin, että siellä ei enää kukaan kaiva, kun Aatu on jo laittanut leiriä talvikuntoon. Sanoin, että jos siellä ette ketään näe, niin Matti on rännillä tuon toisen tien alapäässä. Autosta tuli nainen, joka käveli hyvin hitaasti. Myöhemmin selvisi, että hänellä on MS-tauti. Mies oli ylen ihastunut tähän maisemaan. Katseli kurun toista rantaa, liikutti päätään sivuttain ja veti kuuluvasti henkeä nenän kautta. Sanoi, että mitenkä tällainen paikka voi olla olemassa. Oli vihainen, kun lehdet ja tiedotusvälineet puhuvat aina vain Lemmenjoesta ja ihmiset eivät edes tiedä, että tällainenkin paikka on olemassa, eivätkä tiedä tulla katsomaan. Itsekseni ajattelin, että hyvä kun eivät tiedäkään. Nainen tuli minun viereeni seisomaan ja mies kysyi, saako ottaa kuvan ja saako leirikin siinä näkyä. Siinä vaiheessa Matti tuli ylös ja molemmat esittelivät itsensä. On kumma juttu, kun nimet siinä tilanteessa häviävät mielestä saman tien.
Imuriväki lähti pois jo aikaisemmin ja nyt meni Aatukin peräkärry perässä ja häipyi mäkeä ylös. Matti sanoi, että kyllä hän voi näyttää millaisia kultarännit ovat. Iloisesti ne lähtivät alas niitä katsomaan. En käsitä mitenkä nainen jaksaa kiivetä tuon mäen ylös, mutta sinne ne häipyivät. Keitin kahvit valmiiksi ja hyvin ne sieltä ylös tulivat. Siinä nyt oli ihmiset jotka tunsivat ja aistivat Palsin olemuksen. Kuukkeleistakaan he eivät olleet kuulleet ikinä mitään. Onneksi ne antoivat hyvän esityksen ruokailutolpallaan. Kerroin, että jos Kuukkelin näkee aamulla ensimmäisenä, sinä päivänä löytää varmasti kultaa. Heillä oli hauskaa, kun kerroin vielä, että meidän poikaa harmitti kovin, kun hän aamuisin lykkäsi päänsä ulos teltasta ja aina pihassa piipersi ensimmäisenä västäräkki. Mies oli Matilta kysynyt, että voisiko kultaa ostaa. Matti oli sanonut, ettei sitä malta myydä.
Nainen kertoi, että heillä on pieni, yhden huoneen mökki ja mies on tehnyt sänkyjen kokoisen alkovin sen kylkeen. On ulkoterassi ja pieni erillinen sauna. Oli kuin hän olisi puhunut meidän Sammin mökistä. Niin ja sekin sopi vielä, että heillekin oli vasta hiljan sinne tullut sähkö. Se ei enää sopinut, että heidän maalla on useita pienehköjä järviä ja lampia. Metsää on paljon ja naapureita ei ole. Siellä he viihtyvät. Ei mikään turha paikka. Maisemaa he halusivat kuvata ja kehotin heitä menemään kameroineen Kultalan mäelle. Menivät autoonsa ja lähtivät kohti Kultalaa. Auto pysähtyi mäen päälle ja nainen jatkoi kävellen matkaa alas. Taisi jyrkkä lasku hirvittää.
Me aloimme valmistella lähtöä kauppareissulle. Hetken kuluttua auto nousi Kultalasta. Ajoivat ylös ja kovin sieltä heilutettiin. Kauppaan mennessämme näimme heidän autonsa Pahaojantien vieressä parkissa ja nainen seisoskeli auton vieressä. Pysähdyimme heidän autonsa taakse, kun halusin ottaa heistä kuvan. Luulin, että mies on asioillaan metsässä, mutta se olikin syvän rotkon pohjalla tutkimassa paikkoja. Nainen huusi, että"tule ylös, meille tuli vieraita". Ei tuntunut jyrkän rinteen nousu miestä edes hengästyttävän. Sanoi, että kun työ on sellaista, että aina istuu pöydän takana iso paperinippu edessä, niin pitää ottaa kaikki irti, kun sieltä pois pääsee. Sanoi vielä, että on sellainen tunne, että teitä ja tätä kaikkea ei ehkä huomenna enää olekaan. He ovat tulleet lentäen Ivaloon ja vuokranneet sieltä auton. Nainen ei pysty istumaan autossa etelästä asti. Asuvat nyt Kakslauttasessa.
Kuvia otettiin ja me lähdimme ajamaan kohti kioskia. He tulivat myös ja mies kiitteli Annelia, kun oli antanut ystävällisen neuvon, että he saivat nähdä Palsin ja meidät. Matti neuvoi miehelle Kutturaan menon ja kertoi silloista ja muusta sen, minkä tiesi. He sanoivat, että täällä on aivan oma maailma ja he aikovat tulla ensikesänä vielä käymään.
Me lähdimme postiin. Syötiin Kuukkelissa ja sitten Ivaloon kauppaan ja kaasun hakuun. Aurinko on paistanut vähän väliä. EIKÄ SADA: Ulkolämpö +7-9 jopa paikoin +12 astetta.
Paluumatkalla Anneli sanoi, että Jalo, Aatu ja imuriväki lähtivät jo kotiin. Nyt meitä on täällä enää Timppa, me ja tietysti Mikko. Tapani tulee vielä takaisin.
Kävelimme illalla Timppaa katsomaan, mutta ei sinne tossuilla päässyt. Palsissa on vettä niin paljon, että sitä virtasi kaksi kertaa leveämmällä alueella molemmissa päissä siltaa.
Valtava anteeni Timpalla on. Se on yli koko kurun. Molemmilla rinteillä vaijeri on kiinni isojen puiden latvoissa. Kämpän kohdalla on vaijerissa rengas ja siitä tulee alas kaksi johtoa. On kai vetänyt jonkin laitteen johdoilla ylös. Ketään emme nähneet. Kai Timppa oli huilaamassa, kun pönkkä ei ollut oven edessä.
Kävelimme vielä rantaan peittämään pumpun, kun lämpö laski tunnissa 3 astetta ja Maken väen teltan kaminaan laitoimme tulet. Maken poissaolon aikana on satanut 83 mm +yli mennyt vesi, jonka määrää emme tiedä.
Tuntuu kuin olisimme Palsin kanssa tehneet hyvän työn sairaalle ihmiselle. Se mies oli kirjoittanut kioskin vieraskirjaan molempien nimet ja vielä, että "Tänään on paljon nähty ja paljon opittu".
Tänään on ollut hieno päivä. Aurinko paistoi vielä klo 21 vastakkaiselle rinteelle. Pitkästä aikaa oli kurun perällä pohjoisessa kirkkaanpunainen rusko. Se viipyi siellä pitkään. Huomennakin saisi olla hieno päivä.
Jalon saunan oven päällä on lappu. Siinä lukee, että "Ei kusta, syljeskellä, eikä edes heitellä natsoja Palsiin. Alempana on ihmisiä, jotka tarvitsevat puhdasta vettä."
Nyt syön puuroni ja menen maata.
Hyvät yöt.

Perjantai 27.8.2004 Klo11 +11 astetta ja AURINKO PAISTAA:
Pilviä on paljon, mutta sinistäkin taivasta näkyy. Myöhemmin Matti kertoi, että klo 6.30 oli satanut todella lujaa ja puu oli ravistanut oksiltaan vedet vaunun katolle.
Heräsin klo 10.50 ja Matti oli jo lähtenyt rännille. Oli upeaa juoda aamukahvit etuteltassa, lämpimässä auringon paisteessa. Mattikin ehti ylös ennen kuin kahvi loppui.
Harmaa maasturi meni Kultalaan ja tuli saman tien takaisin. Ajoi Kahvan tietä alas noin huuskan kohdalle. Peruutusvalo syttyi ja niin kuin muutkin, auto peruutti parkkiin. Siitä tuli pitkä mies ja nainen. Molemmilla oli selässä pienet reput ja lähtivät kävellen Kahvan tietä alas. Matti lähti aika vilkkaasti niiden perään. Sanoin, että voivathan ne sinne mennä. Matti kääntyi ja sanoi vihaisesti, että "Voivat tietysti, mutta ei ihan tollai". Kysyin, että millai sitten? Matti tuijotti hetken ja oli itsekin hämmästyneen näköinen. Lähti kuitenkin niiden perään. Minäkin lähdin rännilleni, kun aamutoimet oli tehty. Aurinko lämmitti hienosti selkää, kun kävelin alas. Se on nykyään täällä harvinaista herkkua.
Vesimääristä ränneissä taas vähän "keskusteltiin". Pesin pienimmätkin savikivet, mutta ei montakaan saalista hippumattooni jäänyt. Löytyy kultaa tai ei, niin aika rännillä kuluu kuin siivillä. Se mies ja nainen tulivat Kuusiojan suunnalta ja lähtivät kiipeämään mäkeä ylös. Nostin kättäni ja heti mies kääntyi ja tuli reippaasti rännille päin. Huuteli tullessaan, että "Hei!" Huomasin heti, että ei ole suomalaisen puhetta ja funtsasin, että mitähän kieltä mahdetaan tänään "puhua". Hämmästyin, kun mies puhui melkein puhtaasti suomea. Mies selitti, että he kävivät Kuusiojalla niin pitkällä, että maasto muuttui soiseksi ja Kuusioja haarautui moneksi pieneksi puroksi. Hän on joskus aiemmin jonkun porukan kanssa kaivanut aivan Kuusiojan alkupäässä. Kertoi, että hän lykkäsi kottikärryillä tavarat kurussa kulkevaa polkua pitkin leiriin ja taas takaisin. Tuntui metkalta, kun se niin painotti sitä, että kärryt olivat HÄNEN. Palsin he aina ylittivät autolla. Kertoi, että heillä oli isot puut Kuusiojan yli siltana, kun leiri oli toisella puolen kuin polku. Kerran he huomasivat, että siltaa ei enää ollutkaan. Vesi oli yhtäkkiä noussut ja silta häipyi saman tien. Kuusioja on pienempi kuin Palsi ja sen yli he pääsivät ja lähtivät kiireesti autolleen. Kottikärryt hän otti mukaansa. Autolle päästyään he pelästyivät pahasti, kun huomasivat, että Palsia ei voi enää ylittää edes maasturilla. Oli vieläkin ihmeissään, kun täällä vesi nousee ja laskee niin nopeasti.
Sanoin, että me jo kuulemme Palsin kohinasta koska vesi alkaa nousta, vaikka täällä ei sataiskaan. Se ymmärsi heti, että kun pidempään kuulee vain luonnon ääniä, niin huomaa joukosta sellaistakin, mitä ei ensin ole lainkaan kuullut. Hänkin oli tällä reissulla kuullut, että joku kulkee lähistöllä, vaikka ketään ei näkynyt. Hetken päästä kaksi poroa oli tullut vastaan ja porot osaavat kulkea todella hiljaa. Nainen ei puhunut suomen sanaa ja kuulosti siltä, että ne puhuivat keskenään saksaa. Kysyin ovatko he saksasta. Mies sanoi, että hän on Hollannista. Kysyin vielä, onko Hollannissa maa kovin tasaista? Mies sanoi, että siellä on vain tasaista ja asvalttia, ei puita lainkaan. Hölmistyin aika lailla ja tein yhtä hölmön kysymyksen, että "Mitenkä voi elää sellaisessa paikassa, jossa ei ole puita?" Mies sanoi, että "siksihän minä olen 15 vuotta Suomessa asunutkin". Kovin se päivitteli "kivitopparia" ja pesulaatikkoa. Sanoi, että ei heillä tuollaisia ollut ja kivet pyörivät rännissä laittaen veden kierteisiin ja hiput menivät sen tien. Mies kysyi Matilta luvan ja ne siirtyivät isolle rännille. Matti rännäsi ja mies selosti naiselle, mitä Matti tekee ja miksi. He asustavat Tankavaaran mökissä. Mies sanoi, että siellä on liikaa luksusta. Sanoi, että ei ole Lapin tunnelmaa ennen kuin asuu teltassa. Hänellä on yritys Raahessa ja on vaikea saada aikaa lomailuun. Nyt kun he tulivat etelästä, hyvin huomasi Sodankylän ohituksen jälkeen, että mieli alkoi rauhoittua. Tekivät lähtöä ja minäkin lähdin vasta klo 15.30 tekemään leiriin nuotiotulia. Ostin eilen kaksi isoa Taimen filettä ja laitoin ne yöksi jääkaappiin maustumaan. Matti tuli vaunuun kyttäämään painekattilaa ja minä laitoin fileet halsteriin. Ne olivat yhtä punaisia kuin Kirjolohikin, mutta kun ne alkoivat kuumeta, väri vaaleni ja lihan syyt aukesivat. Kerran aikaisemmin kävi samoin ja kalan liha meni aivan jauhoiseksi. Taimenessa ei ole rasvaa yhtä paljon kuin lohessa ja siksi se pitäisi paistaa pannulla. Huutelin Mattia tuomaan voita ja laitoin siitä nokareita kuuman kalan päälle ja pistelin haarukalla reikiä lihaan. Voi imeytyi kalaan ja kyllä siitä hyvää tuli. Perunoita kului vähän, mutta molemmat söimme kerta istumalla kalaa koko ison fileen. Aurinko paistoi vielä, eikä sitä voi päästää hukkaan, mutta menimme silti ruokalevolle ja laitoimme kellon puolen tunnin päästä soimaan. Kumpikaan ei saanut nukuttua, kun piti kytätä kelloa. Tuli sentään huilattua. Sitten kiireen vilkkaa rännille. Klo 19 päätimme lopettaa rännäyksen, että ei aina ehdi tulla niin kylmä. Silti olimme klo vasta 21 ylhäällä. Niin siinä aina käy.
Hevi-Goldin poika poikkeaa aina meitä katsomassa, kun täällä käy. Oli nytkin menossa valtaukselle ja sanoi, että hän oli aivan varma, ettei täällä enää muita ole. Hän oli tullessaan poikennut Nattasilla. Ihmettelin, että "poikkesit sitten tuosta vaan ohimennen sielläkin?" Kertoi, että sinne on tie ja kävelemistä jää vain 2 kilometriä. Nattasten laki on kuulemma aivan paljas ja puuton. Sellaisille tuntureille hän tykkää kiivetä. Lähti jatkamaan matkaa valtava rinkka selässä ja kantoi vielä kylmälaukkuakin. Sanoi lämmittävänsä saunan. Lähtee pois maanantaina. He ajoivat ennen valtaukselle asti pitkin Kuusiojaa, mutta nyt kun isä osti uuden maasturin, ei enää malta sitä rökittää ja loppumatka on käveltävä.
Lähdimme telepisteelle soittamaan Makelle. Matti sanoi, että ne ovat jo viisi tuntia olleet matkalla tänne. Eivät olleet. Anita oli puhelimessa ja sanoi, että lähtevät sunnuntai aamuna tulemaan. Aksu täyttää tiistaina 17 vuotta ja Anita tekee kakun valmiiksi. Muistutin vielä palolevystä ja Anita laittoi muistutuslapun jääkaapin oveen. Hyvin heillä asiat olivat ja hyvä niin. Matti korjasi tietä mäen alapäästä sillä aikaa kun minä tein notskin ja grillasin leipiä. Makkarat halkaisin ja paistoin vaunussa paistinpannulla. Lämmitimme vaunun melkein kuumaksi. Tiskiveden lämmitin kaasulla ja tiskasin vaunussa kynttilöiden valossa.
Taas on ollut punainen rusko kurun pohjoispäässä ja vielä klo 2 siellä on valoisa juova. Muuten taivas on tummassa pilvessä ja ulkolämpö on +7 astetta. Palsin kohina kuuluu vaunuun ja on tyyntä eikä sada.
Nordlunteilta oli tullut viesti että tänään klo 17 aikaan yhdistettiin Sammin mökeille sähköt.
Hyvää yötä.

Lauantai 28.8.2004 Klo 11 +13 astetta. On pilvistä ja tuulee, mutta ei sada. Vasen olkapää on pirun kipeä. Yöllä se särki kuin hammas. Matti on rännillä.
Kuulin aamulla Matin liikkuvan ja pyysin antamaan pakastelokerosta jääpussin. Laitoin sen päin olkapäätä ohuen yöpaidan päälle. Särky kai loppui, koska heräsin vasta klo 10.45. Matti sanoi myöhemmin, että hän antoi jääpussin klo 9 aikaan. Melkoiset kylmät tuli annettua kerralla olkapäähän. Jäät olivat sulaneet, mutta kylmä se pussi oli vieläkin. On kurja tilanne, kun oikea ranne ei kestä paljon mitään ja nyt ei vasenkaan käsi toimi kunnolla. Laitoin oikean käden rannetuen tosi piukalle ja sain kuin sainkin suikaloitua porsaan ulkofileitä kahden päivän kastiketta varten. Paistoin ne ja laitoin mausteineen kattilaan kiehumaan. Kun ne kypsyivät, minäkin lähdin rännille. Matti lapioi minulle vajaan laatikollisen maata ja rännäsin sen käyttäen vain oikeaa kättä. Löytyi aika kivasti. Klo 15 lähdimme ruuanlaittoon. Suurustin kastikkeen ja Matti haki kellarista perunat ja pesikin ne. Kyllä työ vaatii veronsa, kun nykyään keitämme kaksi kertaa enempi ruokaa kuin keväällä ja kaikki myös syödään.
Kun tulimme kurusta ylös, olin näkevinäni imuriväen leirissä oudon auton. Matti väitti, että se on ollut siellä koko kesän. Kävimme Kultalan mäellä katsomassa ja Mattikin myönsi, että outo auto se on. Timppakin oli jo tullut kauppareissulta, koska hänenkin autonsa oli jo joen takana. Hetken kuluttua nousi Kultalasta Nissan maasturi ja kurvasi meidän leiriin. Autosta tuli hienoon vihreään maastopukuun pukeutunut mies meitä tervehtimään. Ensin löi tyhjää, kun mies oli tuttu, mutta en muistanut missä olimme nähneet. Selvisihän se, että Timpan luona olimme viimekesänä samaan aikaan. Mies on etelästä, mutta hänellä on mökki Vuotsossa. Hän oli nyt lähdössä ja tulee ensiviikolla tyttärensä ja vävynsä kanssa uudelleen, kun niidenkin on taas nähtävä Palsi. Kertoi, että hän veti kerran vaunun pojan kanssa tänne Palsille. Astiat heillä oli yläkaapeissa ja kun avasivat vaunun oven, niin lattia oli täynnä sirpaleita. Vain pari mukia oli ollut ehjänä. Kaasulaitteiden hyvä huolto on varma henkivakuutus. Mies kertoi, että hänen tuttunsa oli mennyt mökille kahden kaverinsa kanssa. Kaasulämmitin oli vuotanut ja kaikki löydettiin kuolleina. Juttua riitti pitkään ja lähteissään mies heilautti kättään ja sanoi, että "ensi viikkoon". Hyvin huomasi, että mies ei ole länsirannikolta kotoisin. Hän on Lappeenrannasta. Sanoi, että heillä päin on tapana sanoa, että "Venäjältä ei muuta hyvää tule kuin se, että sieltä nousee aurinko".
Söimme mahat täyteen ja sitten ruokikselle. Heräsin kun kuulin ulkoa puhetta. Matti laittoi vesipadan alle tulta ja Hevi-Goldin "poika" istui tukilla. Oli tehnyt taas valtavan vaelluslenkin. Hänellä oli uusi digikamera ja oli Palsin laelta ottanut kuvia. Nattasetkin näkyivät hienosti taivaan rannassa. Siellä kasvaa ihmeellinen mänty. Siitäkin oli kuva. Männyn runko on kaksihaarainen. Sen molemmat rungot ovat samanlaisia, kuin pystyssä kasvavan männynkin ja latvoissa on tumman vihreät tupsut. Hieno kuva. Riekonkin hän oli saanut kuvattua. Jäkäläisellä kivellä se oli istunut aivan paikallaan ja kuvassa se näytti siltä, kuin se olis veistetty samasta kivestä millä istui. "Poika" kertoi vielä, että Palsin laella on pieni suo. On se ihme juttu. Minä en sitä katsomaan pääse. Poika oli nuhainen ja oli ollut kuumettakin. Sanoi, että hän taisi kiivetä nousut liian lujaa, kun meinas ihan pyörtyä. Ei enää lähde tällä reissulla vaeltamaan. Sanoi katselevansa isälleen uusia valtauspaikkoja, jos nykyistä ei enää saa uusittua. Kysyin teenkö kuuman tervaviinaglögin, jos sillä tauti paranis. Mattikin innostui, kun pullo on vielä korkkaamaton ja nyt sais sen aloitettua. Vein kuumaa vettä, hunajaa ja pullon nuotiolle. Molemmat tekivät kaksi kuppia ja poika sanoi lähtevänsä lämmittämään saunaa, kun terva ja viina on jo saatu. Luulisi nyt paranevan.
Minä laitoin meidän saunan kiukaan pesään tulet ja Matti kävi laittamassa Maken väen kaminan lämpiämään. Klo 20 menin saunaan. Lämmitin sitä hitaasti. Annoin aina pesän palaa hiillokselle ennen kun lisäsin puita. Taisi olla vikatikki. Sauna oli niin kuuma, että meinasi nahka palaa. Takaseinän venttiilin pidin auki ja vetoketjun myös. Kivet olivat niin kuumia, että kuului vain sähäys, kun heitti vettä ja kivet olivat saman tien taas kuivia. En siellä pitkään viihtynyt ja silti kesti neljä tuntia, ennen kuin elimistön lämpö tasaantui normaaliksi. Matti kyllä tykkää itsensä paistamisesta.
Kulta putsattiin ja koko loppuilta on löhötty ja huilattu. Päivällä oli pilviäkin, mutta satanut ei ole. Lämmintäkin on ollut. Nyt on +8 astetta.
Make, Anita ja Anni lähtevät huomenna aamulla kohti Kahvaa. Toivon suojaa heidän matkalleen.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 29.8.2004 Klo 11 +14 astetta. Synkkiä pilviä on, mutta ei kuitenkaan sada. Aurinkokin vähän kurkistelee välillä pilvien raoista.
Hevi-Goldin "poika" tuli autolleen ja lähti pois. Oli käynyt rännillä moikkaamassa Mattia. Huono olo oli vieläkin ollut. Oli sanonut, että rinkkakin tuntui todella painavalta.
Siivosin vaunun, mutta mattoja ei minun käsilläni enää pudistella. Jos pudistan, niin siinä vaiheessa, kun maton paino pudistamisen jälkeen putoaa käsien varaan tuntuu, kuin käsi irtoaisi ranteesta. Kipu on niin kova, että hiki nousee otsalle. Ei sitä enää edes kiukkupäissään pysty kestämään.
Kahvi oli melkein loppunut ja klo 13 aikaan kävin Mailin leiripaikalta viheltämässä Matin tulemaan ränniltä ylös. Matti pudisteli matot ja sitten lähdimme kahvin ostoon. Liikennettä ei paljon ollut. Yhtään autoa emme nähneet tuon viidentoista kilometrin matkalla kioskille. Mokranttikin oli kahvilla ja joku todella iso mieskin siellä oli, mutta ei puhunut sanaakaan, vaikka tuntui olevan porukalle tuttu. Taisi olla "Hiljanen Viljanen." Olen kuullut että täällä jollakin on sellainen lempinimi. Ajoimme Saariselälle. Maken väki on tulossa Kempeleellä. Toivottavasti tuovat taas aurinkoisen ilman mukanaan.
Soitin Seijan uuteen kännykkään. Hän oli juuri saapunut Pomarkkuun mökille leikkaamaan ruohoa ja poimimaan pensaista punaiset karviaiset. Sanoi, että pensaissa on vain muutama räjähtänyt marja, eikä niitä ole maassakaan. Joku on käynyt pistämässä ne poskeensa. Ei tiedä vaikka olis ollut itse Kontio. On niitä sielläkin nähty. On kova homma lykätä "kuntorullalla" sitä vahvaa ruohoa.
Söimme Kuukkelissa ja sitten ajoimme kioskille kahville. Mokrantin hyvästelimme jo kylille mennessä, jos ei enää satuta näkemään ja toivottelimme hyvää talvea puolin ja toisin. Nyt satuimme kioskille taas samaan aikaan. Hän lähtee kotiin vasta keskiviikkona. Sillä oli kaksi hienoa hippua, toinen painoi yli 2 g ja toinen 5,2 g. Isompi oli kuin karhun tassu. Siinä oli varpaiden kuvat, päkiä ja kantapää. Pienempi oli kuin aavikolla kasvanut puu. Tassun muotoisen hipun nimi oli Veera ja pienemmän nimi oli Ressu. Hänellä on kaulassa mahtava 9,9 g hippu. Sen nimi on Heittiö. Hän oli joskus lukenut "Heittiön vaellukset" -nimistä kirjaa ja piti kesken lukemisen lähteä Ivaloon asioilleen, mutta päätti vielä hetken imuroida. Hippu oli löytynyt melkein heti ja sai nimensä kirjan mukaan. Anneli sanoi, että Hymerit ja joku toinenkin matkailuautomerkki kokoontuvat Papinhaminassa ensi viikonvaihteessa. Ei taida meillä olla asiaa "omalle" paikallemme, kun perjantaina tulemme sinne.
Ostimme 4 munkkia Maken väen tulokahvia varten, mutta Anneli oli laittanut niitä pussiin 6 kappaletta. Oli sanonut Matille, että hän leipoo aamulla uusia. Mokrantin perässä lähdimme ajelemaan kohti Kahvaa. Taaskaan ei muita autoja ollut liikkeellä.
Menimme Kahvassa vielä hetkeksi rännille ja klo 21 laitoimme Maken väen teltan kaminaan tulen. Myrskylyhdyn ripustimme oksantynkään valaisemaan leirialuetta. Klo 22 kävimme telepisteellä soittamassa. Olivat tulossa Sodankylään. Sieltä on matkaa Ivaloon vielä 170 km. Sama matka kuin tänne. Make arvioi, että ovat perillä noin klo 1 yöllä. Puoliltaöin laitoimme tuikkukynttilöitä palamaan pilttipurkkeihin ja veimme ne tasavälein polkujen ja tien vieriin. Klo yhden aikaan kuului auton ääntä ja maasturi tuli hiljaa mäkeä alas. Sen nokalla on sellaiset valot, että niillä valaisisi koko kurun, mutta Make oli laittanut vain lyhyet valot, ettemme huomaisi heidän tuloaan. Olivat ylhäältä nähneet tuikkujen rivit ja Anita oli sanonut, että ovat laittaneet laskeutumisvalot. Hyvin oli matka sujunut ja Annelin munkit hävisivät suihin. Porukalla ne kantoivat autosta tavarat teltalle ja klo 2.30 väsyneet matkaajat menivät nukkumaan.
Päivä on ollut lämmin. Välillä jopa +16 astetta. On satanut ja paistanut ja nyt klo 3 on ulkolämpö +8 astetta. Sade vähän äsken rapisteli vaunun kattoa. Olen kiitollinen, että matkaajat ovat turvallisesti nukkumassa.
Hyvää yötä.

Valkoinen hammas mustan lampaan suussa

Maanantai 30.8.2004 Aurinko paistaa, mutta pilvet eivät ole vaihtaneet maisemaa.
Takana on rankka yö. Olkapää särki niin pahasti, että ajoittain aivan värisin. Laitoin jääpusseja, mutta se ei särkyä lopettanut. Vasta aamutunneilla muistin, että minulla on jääkaapissa Kolotusöljyä. Hieroin sitä olkapäähäni ja sen jälkeen olin nukahtanut. Klo 12.30 vasta heräsin kun Anni kurkisteli ikkunasta ja lätsän reuna kopsahteli ikkunaan.
Aamutouhujen jälkeen mekin lähdimme alas. Make ja Matti möyrivät montussa ja Anitasta näkyi vain takapuoli, kun hän siirteli saunarannassa kiviä ja valmisteli itselleen vaskauspaikkaa. Minulta ei rännäys oikein sujunut, kun välillä vesi tuli liian lujaa ja välillä roiski ja vei hiput mennessään. Make kantaa valtavia kiviä ylös montusta ja karjuu kuin painonnostaja. Toivottavasti ei loukkaa itseään. Ne vetävät monttuun valuvan veden pois agrekaatin käyttämällä uppopumpulla. Pohjalta ilmestyy sellaista kalliota, että sitä voi lapiolla nostaa ämpäriin. Onkohan tuo sitä "rapakalliota". Sitä ne lyövät vauhdilla rännistä läpi. Ei luulis, että sen joukosta kultaa löytyy, mutta löytyypä vaan. Lihavia, hienoja hippuja oli putkessa jo ennen ruokailua. Hengettömiä ei tuollaisesta sorasta paljon löydy.
Anni häärää omia puuhiaan, Anita vaskaa ja minäkin olen ollut rännilläni. Vasenta kättä ei pysty käyttämään, mutta homma sujuu kyllä yhdelläkin kädellä, kun puolukkaperkain ottaa pois pikkukivet ja laitan ränniin maata vain vähän kerrallaan. Ämpärillisen maata sain rännättyä ja siitä löytyi 20 pientä ja vieläkin pienempää hippua.
Mäkeä tuli alas pariskunta, jotka kävivät toissakesänä meitä katsomassa ja innostuivat hakemaan omaa valtausta. Mies sanoi silloin, että hän hakee sellaisen paikan, että kultaa todella tulee. Nyt heillä on valtaus Katajaojalla. Se virtaa Tolosjokeen länsipuolelta. Tie sinne on vielä huonompi kuin tänne. Paikka on kaunis ja sanoivat, että se on kuin Palsi pienoiskoossa. En viitsinyt kysyä, että tuleeko sitä kultaa kunnolla. Annoin miehelle puhelinnumeroni ja hän lupasi soittaa Mikkelissä toimivan tehtaan nimen, jossa valmistetaan telttoja asiakkaan toivomusten mukaan.
Sitten ruokailu ja molemmissa leireissä otettiin ruokalepo. En saanut nukuttua.
Maken väki toi tullessaan palan palolevyä, jonka voi laittaa pystyyn kiukaan ja lavon väliin suojaamaan sääriä kiukaan kuumuudelta. Illalla Make tuli alhaalta rinnettä ylös ja sillä oli selässään saunan lavo ja kädessä iso kassillinen puita. Matti käveli perässä kahta kättä heittäin. Pidin pienen puhuttelun asiasta. Laitoimme Maken kanssa lavon saunaan.
Maken väki toi notskitarvikkeensa meidän leiriin ja lähtivät soittamaan Aksulle. Aksu oli ollut kotosalla ja asiat olivat kunnossa. Notskilla istuttaessa huomasin, että Maken väellä oli todella paljon vaatetta päällä ja irvailin, onko etelän variksilla kylmä. Aloimme luetella mitä kullakin oli päällä ja niin siinä kävi, että minulla vaatetta oli eniten. Hevi-Goldin suunnalta puidenlatvojen takaa oli nousemassa tosi kirkas täysikuu. Upea näky. Otimme jälleen kerran kuvia ja käytin tukena Anitan olkapäätä. Kamerani jalusta on tietysti kotona.
Myöhemmin vaunussa Make punnitsi päivän saaliin. Isoin hippu sai nimekseen Eemeli, koska nyt on Eemelin päivä. Löhöttiin ja juteltiin lämpimässä vaunussa. Oli kiva ilta.
Klo 24 Anita meni ulos ja huusi, että "Katsokaa taivasta". Syöksyimme pihalle ja siellä oli upeat revontulet ja älyttömän kirkkaat tähdet. Otin taas kuvia, vaikka tähän mennessä yötaivaskuvat ovat aina epäonnistuneet. Huutelimme hyvää yötä ja porukka häipyi pimeään, kohti omaa leiriään. Kuu kulkee nyt aika matalaa kaarta ja näkyy vielä tien yläpäässä puiden runkojen välistä. Putsasimme päivän saaliin ja Matti meni nukkumaan. Klo on nyt 2 ja aloittelen yöpuuron keiton. Maken väki lähtee jo perjantaina kohti Poria. Viikonloppuna Tuffan tuhka lasketaan mereen ja he haluavat olla tilaisuudessa mukana.
Perjantaiaamuna Make vetää meidän vaunun Papinhaminaan. Nyt menen nukkumaan ja toivon, että käsi ei särje tänä yönä.
Hyvää yötä.

Tiistai 31.8.2004 Klo 11 +15 astetta. Kirkas, sininen taivas ja aurinko paistaa täydellä naamallaan. Koko seutu kylpee auringonvalossa. Upeeta. Kaunista.
Matti on mennyt menojaan. Sisällä +15 astetta ja laitoin lämmön päälle. Myöhemmin, kun avasin vaunun oven etutelttaan, niin sieltä vasta lämpöä pelmahti.
Olo aika kepuli. Kädet pahasti kipeät ja muutenkin heikko kunto. Lähdin silti rännille. Siellä Make touhusi paitahiasillaan kun isolle rännille paistoi aurinko. Minun rännini on niin lähellä jyrkkää rinnettä, ettei sinne enää aurinko paista. Matti kaivoi minulle ämpärillisen maata. "Isompia" kiviä en pystynyt ränniin nostamaan ja Make motkotti, että pitääkö tuollaisilla käsillä siellä rännillä äheltää. Aika siellä ainakin kuluu kuin siivillä. Matti ilmoitti, että ruokalevon jälkeen puretaan vaunun etuteltta pois. Sanoin, että silloin sitä ei enää kuivaksi saa. Sen on oltava kuivana paketissa ennen klo 17. sen jälkeen nousee kosteus. tähän aikaan vuodesta. Lähdimme heti. On se aika homma. Taitaa silti olla pahin se tunne, että lähtö täältä on nyt lähellä ja todellisuutta. Vedimme pyykkinarut puiden väliin aurinkoisiin paikkoihin ja ripustimme teltan osat kuivumaan niin, että maassa olleet helmat kuivuivat ja ne voitiin harjata puhtaiksi. Tavaraa on etutelttaan kertynyt kesän aikana ja ne on hakeneet omat paikkansa. Nyt osa tavaroista laitettiin vaunuun, osa autoon ja osa laatikkoon. Pressukatos laitettiin vaunun oven päälle ja jätimme vielä osan lattialaatoista paikoilleen. Vielä 2 tuolia ja pöytä laatoille ja homma oli hoidossa. Nyt on ensimmäinen purkuhomma tehty ja lähtölaskenta alkanut. Ruokailun jälkeen tuli Make surkean näköisenä uppopumpun kanssa mäkeä ylös. Pumppu oli kai imassut kivimurskaa ja jäänyt jumiin. Make avasi pumpun ja Matti kaateli siihen vettä. Kun pumppu oli taas koossa ja Make mennyt montulle, agrekaatti alkoi hurrata. Pumppu oli saatu kuntoon. Otin torkut ja sitten taas rännille. Anita lähti kävellen kiipeämään telepisteelle. Oli matkalla nähnyt Tapanin ja se oli sanonut, että hän on tilannut kahdeksi viikoksi kaunista ilmaa. Minä sain parista lapiollisesta enempi hippuja kuin eilen ämpärillisestä. Upea ilma jatkuu. Anita kutsui koko porukan heidän leiriin kahville ja siellä juttelimme pitkään.
Klo 20.30 tulimme meidän leiriin notskille. Make, Anni ja Matti toi tullessaan alhaalta puita ja nyt olikin sellainen notski, ettei ennen ole ollutkaan. Kivetkin olivat niin kuumia, että hohkasivat lämpöä vielä puolilta öin. Anita lähti telttaan huilailemaan ja Anni tahtoi vaunuun iltaryypylle. Anni joi kuumaa hunajavettä. Make ja Matti ottivat Tervaviinaplissit.
Klo 23.15 oli ulkona melkein "pimeää". Hevi-Goldin yllä on täysikuu taas nousemassa. Lähdin Maken ja Annin mukana katsomaan rinteeltä millaiselta kurun pohjalla näyttää kuun valossa. Hyvin näkyi laavu, sauna, rännit, puut ja pensaat. Valo oli kirkas, mutta oudon kelmeä. Takaisin tullessani näytin taskulampulla valoa polulle, mutta kuun valo voitti sen valojen kisan puhtaasti. Teimme petit ja laskin rullaverhot vaunun etupäästä ja olimme aikeissa aloittaa päivän saaliin putsauksen, kun Make huuteli ulkona että "Kop, kop!
Tulivat Annin kanssa hakemaan meitä katsomaan millainen on kuun valaisema maisema heidän leiritöyräältään. Tamineet päälle ja menoksi. Ei ollut turha reissu. Maken väen leiri on korkealla töyräällä ja näky sieltä oli todella upea. En ole voinut edes kuvitella millaisia ovat täysikuun valaisemat kurut täällä pohjoisessa. Etelässä kuun valo on vain kelmeä kajo tähän verrattuna. Töyräältä katsoessa oli Kuusioja ja Palsi kuin kuohuvaa sulaa hopeaa. Kuusiojan kurussa näkyi pitkälle. Tummien mäntyjen väleissä mutkitteleva hopeinen vesi loisti kirkkaana. En ole edes tiennyt, että Kuusioja on noin mutkainen, kun päivällä vesi ei kauempaa näy. Kuu valaisi rinteet ja kurun pohjan niin, että kivet, puut ja pienetkin pensaat ja jopa nuotiopaikkakin näkyivät kuin negatiivissa. Menimme polkua pitkin alas kuruun ja kiersimme Palsin mutkan kautta laavulle. Valo oli niin voimakas, että laavukin oli sisältä aivan valoisa, vaikka kuu paistoi sinne sivuseinän pressun läpi. Poikien pyyhkeet olivat siellä naulakossa ja pyyhkeissä olevat kuvat ja tekstitkin näkyivät aivan kuin päivällä. Olis voinut lähteä vaikka vaeltamaan. Maisema vain oli oudon värinen. Keltaiset koivut ja niiden valkeat rungot oikein loistivat. Kuljimme pitkään pieniä polkuja ja kun astuin yli puron, näytin aina taskulampulla valoa. Vasta myöhemmin huomasin, ettei lamppu edes ollut sytytetty. Kiipesimme tietä pitkin ylös ja puolivälistä rinnettä Make ja Anni poikkesivat omalle leiripolulleen. Toivottelimme hyvät yöt ja jatkoimme matkaa vaunulle. Jos meitä ei olis tultu hakemaan, emme ehkä koskaan olis päästy kokemaan tuollaista outoa maisemaa. Ei tuollaista kokemusta voi sanoin selittää. Tähdetkin loistavat kirkkaina, vaikka yleensä ne näkyvät heikosti täydenkuun aikaan. Tämä on nyt ELOKUU.
Putsasimme päivän saaliin varastoputkiin ja nyt klo 2.30 keittelen puuroa. Ulkolämpö on +1,5 astetta. Viimeyönä oli ollut -1 aste. On aivan tyyntä ja pohjoisessa kajastaa valoa.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 1.9.2004 Klo 11 +16 astetta. Koko seutu kylpee auringossa. On kuin parhain kesäaamu, ei ole edes syksyn hajua.
Taas valvoin yöllä olkapään kivun kanssa. Että voi olla ihmistä raastava särky. Aamutunneilla vasta kipu hellitti ja sain nukuttua. Klo 7 aikaan oli koko seutu sumuinen ja aurinko tuikki pitkiä kapeita säteitään sumun läpi ihan maahan asti. Kammottavan kaunista. Ulkolämpö +2 astetta ja täysin tyyntä.
Klo 10 oli Matti istuskellut ulkosalla ja joku porukka oli tullut autolla mäkeä alas ja tulivat kysymään paikkaa, jossa he voisivat kokeilla vaskaamista. Joku liikemies oli tuonut kavereitaan vähän kokemusmatkalle. Annoimme luvan koittaa onneaan ja kolme miestä lähti Matin kanssa alas kuruun. Matkan isäntä jäi ylös juttelemaan. Kertoi, että hän osti pari vuotta sitten vanhan kotipaikkansa ja remontin yhteydessä oli vintiltä löytynyt vanhoja valokuvia. Jossain vaiheessa selvisi, että kuvat on otettu täällä Palsilla. Vuonna 1956 on hänen isänsä ollut täällä kaivamassa. Nyt hän päätti lähteä näitä paikkoja katsomaan ja ihastui kovin jylhiin maisemiin. Matille hän oli kertonut, että hänen vaimonsa on toisinaan todella kiva, mutta välillä taas kuin piru. Jos hän ottaa "lääkettä", se pitää häntä kurkusta kiinni. Oli oikein näyttänyt, että näin se tekee. Oli puristanut itseään kurkusta ja nostanut ylöspäin. Hän oli tehnyt saunaremonttia ja kutsunut vaimon katsomaan, onko nyt hyvä. Vaimo käski heittää löylyä ja jos löylyyn ei ilmesty pirua, niin sitten on hyvä. Ei kertonut ilmestyikö piru vai ei.
Mekin lähdimme kauppareissulle ja "tynnyrillä" oli "huomentamiehen" hieno paketti-Mersu. Nimi johtuu siitä, kun hän sanoo kioskille tullessaan aina huomenta vaikka klo olis mitä. Hän on kaivanut Kutturassa päin, mutta nyt on ottanut valtauksen Pahaojantien ja Sotajoen välimaastosta. Sanoi, että hänellä taisi olla mielenhäiriö, kun otti 2,5 km pitkän valtauksen. Valtaus on kapea ja siellä on soraa, turvetta, kalliota, kivikkoa ja vaikka mitä. On vaikeaa päättää mistä kaivamisen aloittaisi. Sanoi, että seuraavan valtauksen hän ottaa vain aarin kokoisen niin ei paljon tarvitse pähkäillä mistä kaivamisen alkaisi.
Me kävimme postissa, Ivalossa ja Kuukkelissa syömässä. Sitten taas takaisin kioskille. Viljokin poikkesi pyhävaatteissaan kioskille ja sanoi tulevansa Pyssykylästä. Ihmettelin, että missä sellainen kylä on. Sodankylä se kuulemma on. Hänelle annetaan jotain vitamiinipiikkejä ja niiden vuoksi hän joutuu Sodankylään ajamaan. Hän oli sanonut, että antakaa ne piikit mukaan niin kyllä hän itsekin ne osaa nahkaansa tikata. Eivät antaneet. Viljo sanoi, että jos lähdemme Palsilta ja emme mahdu Papinhaminaan Hymereiden kokouksen vuoksi, niin vaunun voi vetää hänen valtaukselleen. Harvoin tapaa noin hyvänahkaista ihmistä kuin tuo Viljo. Kioskille poikkesi myös se pariskunta, jonka kanssa Matti veti tulvivan Palsin viemän sillan takaisin paikalleen. Olivat tulossa Norjasta. Mies kertoi, että hänellä on korkean paikan kammo. Oli ollut aivan kauhuissaan, kun tien reunassa oli vain matala kaide ja sen takana kymmenien metrien pystysuora pudotus. Viljo heitti löylyä lisää ja sanoi, etteivät ne kaiteet ole missään kiinni. Miehen ilme kertoi, että hyvä ettei hän tuota siellä tietänyt.
Tunturitkin olivat tulleet jo Tsekistä MM-kisoista ja Sulo kiroili, että hän sai "vain" hopeaa. Viimevuonna oli tullut kultaa. Ensi kesänä kisat ovat Etelä Afrikassa ja heidän tytöllä on jo heidänkin paperit valmiina. Sanoivat, että soittakaa sille niin se kyllä hommaa meillekin paikat, eikä maksa kuin muutaman 10 000 markkaa. Juttu oli niin mahdotonta, että lähdimme kohti Kahvaa. Sanoin lähteissä Matille, ettei Eetu koiraa näkynyt missään. Anitalta ja Makelta myöhemmin kuulimme, että Eetu on mennyt hukkaan jo viime sunnuntaina. Anita sai sanoa sen useita kertoja, ennen kuin järki suostui uskomaan. Toivon Eetulle suojaa ja apua, että löytäisi ihmisten ilmoille.
Istuimme iltaa vaunussa juttelemassa ja Annin mielestä mummu on ihan hassu. Sanoin, että varo vähän puheitas, kun itse kuulut samaan sukuun. Annin vastaus oli, että "Minä olenkin ainoa valkoinen hammas mustan lampaan suussa". Iltanuotiolla kerroin, että Lapinradiossa kerrottiin noitien pitävän kokousta Pohjois-Norjassa. Aloimme pähkäillä, että millaisella laitteella meistä kukin lentäisi, jos olisimme noitia. Annilla oli heti mielipide valmiina. Sanoi, että "Mummu ainakin lentäisi vatupassilla".
Kuu ei noitien kokoontumisesta huolimatta tänään tullut näkyviin kun taivas on umpipilvessä. Tuuli kääntyi illalla puhaltamaan pohjoisesta, mutta on silti ihmeen lämmin.
Klo 1 oli ulkolämpö +11 astetta. Päivällä lämpöasteita oli jopa +19.
Klo 2.30 aloin puuron keiton. Melkein aina kaasu loppuu yöllä. Niin kävi nytkin ja Matti sai "mieluisan" herätyksen vaihtamaan pulloa. Klo 2.50 puuronkeitto jatkuu.
Hyvää yötä

Torstai 2.9.2004 Klo 11 +11 astetta. Sataa tihuuttaa ja taivas tasaisen harmaan pilviverhon peitossa.
Olin olkapääsäryn vuoksi seitsemän aikaan hetken hereillä ja silloinkin jo satoi. Matti ja Make ovat tietysti rännillä ja Anita tuli sopivasti aamukahville ja juttelimme hetken perunkirjoituksesta. Anni oli ollut miesten kanssa rännillä ja tuli nyt vaunulle pitkä punainen sadetakki päällä ja naama peruslukemilla. Kenenkään tunnelma ei ole korkealla, kun pakkaaminen ja täältä lähtö on huomenna edessä. Synkkä ilma sitä vielä latistaa lisää.
Minunkin pitäis saada vauhtia hommiini, vaikka molemmat kädet ovat pahasti kipeät. Paljon tavaraa on siirrettävä vaunusta Volvoon ja yläkaapeista lattialle koreihin. Liinavaatteet jo sain pakattua isoon kassiin. Sillä kassilla säätelemme aisapainoa matkojen aikana. Sitä on helppo liikutella vaunussa etu tai takaosaan tarpeen mukaan.
En viitsinyt tehdä edes nuotiota lohen halstrausta varten, vaan paistoin kalan pannulla. Make ja Matti ovat tehneet ison työn montulla. Ovat purkaneet rännit ja tehneet esteaidan Palsin puolelle montun jyrkälle reunalle. Ei sitä ymmärrä mitenkä paljon tavaraa kesän aikana kertyy rännille ja leireihin, ennen kuin syksyllä alkaa niitä toimittamaan talvikorjuun.
Joka syksy ne korjuun laitetaan ja joka kesä ne taas ilmestyvät paikoilleen. Tavaroiden korjuun laitto on helppoa jos on kuiva ilma, mutta sateella se on melkein painajaista. Käskin jättää minun rännin paikalleen, jospa vielä kokeilisin onneani. Anita äheltää teltalla ja minä vaunulla tavaroita matkakuntoon. Onneksi ei enää sada. Jonkun asuntoauto on parkissa tuolla ylhäällä ja siellä haukkuu matalaääninen koira. Anita ja Matti olivat tulossa alhaalta, kun heitä vastaan käveli kaksi nuorta miestä. Miehet olivat ihmeissään kysyneet mikä tämä tie on, kun sitä ei ole edes kartassa. Anita oli vähän kääntänyt miesten karttaa ja siinähän tie oli merkattuna. Miehet päättivät silti mennä tämän viimeisenkin rinteen vielä alas.
He ovat majoittuneet Sotajoen kämpälle ja olivat lähteneet katselemaan paikkoja. Kai heillä auto oli tuolla ylhäällä. Minäkin lähdin kesken hommieni katsomaan, missä vaiheessa hommat ovat alhaalla. Make ei minua huomannut, kun kiipesi rinnettä ylös kaamean tavarakuorman kanssa omissa ajatuksissaan ja tosi nääntyneen näköisenä. Jos sen tilanteen olisin saanut vangittua valokuvaan juuri sellaisena kun sen näin, niin kuva olis ollut täysosuma. Matti tuli perässä oman kuormansa kanssa. Vajaan tunnin sanoivat vielä homman kestävän. Lähdin takaisin ylös. Timpan kaveri tuli maasturillaan rinnetietä alas ja hänellä oli joku kaveri mukanaan. Olivat käyneet soittamassa ja pysähtyivät juttelemaan. Kaveri oli soittanut Joensuuhun ja siellä oli ollut lämpöä +29 astetta ja ukkostanut. Sanoi vielä, että Lappiin oli luvattu parin päivän päästä korkeapainetta. Olis hienoa jos niin tapahtuis. Timpan kaveri oli ollut Kultalassa silloin, kun se meilläkin huuhtomassa käynyt porukka kävi Palsilla. Se mies, jonka isä on täällä huuhtonut, oli sanonut, että isä oli löytänyt komean hipun ison kiven alta. Mies oli sitä mieltä, että se kivi pitää merkata karttaan. Vitsailivat, että helposti se on tehty, kun "Palsilla on vain YKSI kivi".
Lämmitin saunan taas liian kuumaksi. Matti kantoi saunan saavit täyteen valmiiksi pesulämmintä vettä ja minä saunoin ensin. Matti saunoi niin, että horjui, kun tuli saunasta ulos ja sanoi silti että "kyllä oli komeet löylyt". Vain pyyhe ympärillä se vilvoitteli vielä pihassa, kun Maken väki tuli iltanotskille. Make on joka ilta tuonut sylissään puita, kun ovat tulleet nuotiolle. Nuotio onkin ollut niin komea, että on ihme kun katospressu on vielä ylhäällä. Nyt Maken väki lähti suoraan nuotiolta nukkumaan eivätkä tulleet vaunuun illanistujaisiin.
Oli jo yö kun kävimme polttamassa nuotiossa paperiroskat ja vanhat lehdet. Nuotion pohja ja kivet olivat vielä niin kuumia, että paperit syttyivät ilman tulitikkuja.
Vielä putsasimme tämän kesän viimeisen kimppasaaliin ja laitoimme kullan keräilyputkiin. Putket fyllättiin wc-paperilla kertakäyttömukeihin kuljetuksen ajaksi. Pakkasin lasilautaset kymmenen litran kattilaan ja kattila vietiin Volvoon.
Sovimme Maken kanssa, että vaunu on vetokunnossa aamulla klo 10. Myrskylyhty palaa Kuukkeleiden vanhan ruokailutolpan päässä. Jätimme sen palamaan tyhjäksi, ettei siihen jää talveksi öljyä.
On aivan hiljaista ja ihmeen lämmintä. Kello on 2 yöllä, vaunun ovi on auki eikä silti ole yhtään kylmä. Palsi vain kohisee tasaista lauluaan. Se kuuluu nyt paremmin, kun ei ole etutelttaa. Ulkona on aivan tyyntä ja lämpöä 10 astetta. Toivon hartaasti, ettei käsi särkisi yöllä, että saisin nukkua. Klo soi aamulla kahdeksalta, että ehdimme olla valmiusasemissa klo10. Toivon Eetulle suojaa ja että olis löytänyt tien kotiin. Puuro kiehuu ja käsi särkee.
Hyvää yötä.

Perjantai 3.9.2004 Klo 10 +11 astetta. Umpi pilvistä, ilma täynnä hienoa tihkua.
Heräsin jo klo 7. Lupasimme olla lähtövalmiina klo 10. Kiire tuli, vaikka teimme paljon hommia jo eilen.
Make ajoi maasturin tasan kymmeneltä vaunun eteen ja 4 minuuttia yli kymmenen vaunu nousi tasaisesti ja rauhallisesti rinnetietä ylös. Kun vaunu nousi mäkeen lämpömittari paukkui tosi pahasti ja pyöri ympyrää kuin vimmattu. Äkkiä mittari pysähtyi ja jäi törröttämään taakse päin. Naru jolla mittari on sidottu vaunun perässä olevaan kahvaan oli kai kiertynyt niin piukalle kierteelle, ettei enää voinut pyöriä. Mittari on ripustettu siihen samana päivänä, kun vaunu ostettiin, eikä edes narua ole uusittu. Ans katsoa kauanko se vielä näyttää oikeat asteet ja koska tuo naru katkeaa.
Anita ja Anni olivat Maken mukana ja me lähdimme täyteen pakatun Volvon kanssa heidän peräänsä. Vasta Kiehisenmäessä saimme heidät kiinni. Vain Aumarin mäen notkossa jouduimme laittamaan lankkuja vaunun pyörien alle, ettei vaunun perä olisi raapinut tietä. Hitaasti mutta varmasti veto sujui. Anita avasi poroportin ja minä jäin sitä sulkemaan. Timpan vieras tuli maasturillaan ja sanoi, että jätä portti auki, kun sieltä tulee vielä toinenkin vaunu. Kultalastakin on joku lähtenyt pois. Kaveri oli menossa Vuotsoon saunomaan ja tulee huomenna takaisin Palsille. Me jatkoimme matkaa ja jännäsimme pääsemmekö "omalle" paikallemme Papinhaminassa, vai ovatko Hymerit sen jo vallanneet. Hienosti Make luovi kuoppien täyttämää Pahaojantietä vaunun kanssa, vaikka hänellä ei ole edes lisäpeilejä autossaan. Kutturantiellä Make ajoi sivuun ja käski meidän mennä edellä näyttämään mihin hän ajaa, jos vanha paikka on varattu. Ei voi olla totta! "Meidän" paikka oli tyhjä. Make kurvasi vaunun siihen ja minä laitoin joen puoleisen pyörän alle leveän laudan, kun vaunu oli siihen suuntaan vinossa. Make veti renkaan laudalle, mutta vaunu jäi edelleen vinoon. Laitoin laudan eteen paksumman lankun. Make tuli katsomaan ja sanoi, että jos hän nyt vetää vaunun lankulle, eikä se vieläkään ole suorassa niin sillä menolla vaunu on pian Kutturan tiellä. Volvolla peruuttamisesta seuraa aina kova huuto, eikä tullut mieleenkään pyytää Makea peruuttamaan, kun kerran itse tein virheen laittamalla liian matalan korotuksen. Make peruutti vaunun pois laudalta ja laitoin lankun tilalle. Vaunun pyörä vedettiin lankulle ja sivusuunta oli aivan suorassa. Vaunu irti maasturista ja peräkanaa ajoimme kioskille Matin tarjoamille veto-kahveille.
Eetu ei vieläkään ole tullut takaisin. Katoamispaikka on Köysivaaran kämpältä vähän Kutturaan päin ja siitä sivutietä vasemmalle noin 2 km. Siellä Eetu oli häipynyt. Kamala juttu. Jos se olis lähtenyt Kutturantien oikealle puolelle, niin Ivalojoki olis ohjannut sen kulkua melko pian ihmisten ilmoille. Katsoin kartasta, että häviämispaikalta aukeaa valtavat soiset erämaat. Vasta nelostien lähellä ja Sodankylässä on enempi asutusta. He ovat soittaneet Lapin radioon, poliisille ja muuallekin. Heidän tyttö, joka kasvattaa näitä Kiinan pystykorvia, oli sanonut, että samanlainen koira kuin Eetukin, oli ollut hukassa jopa kaksi viikkoa ja löytynyt aivan kunnossa 60 kilometrin päästä kotoaan. Voitto oli kovin masentunut. Sanoi, että onkohan Eetu kuullut, kun Anneli on joskus sanonut, että olis kiva tehdä sitä tai tätä tai mennä sinne tai tänne, mutta kun on tuo Eetu. Säälittää koira ja ihmiset. On tuskallista odottaa, mutta muutakaan ei voi. Katoamispaikalla he ovat käyneet, mutta noin valtavaa erämaata ei kukaan pysty seulomaan. On vain odotettava. Toivon, että Eetu vielä tulisi takaisin tai löytyisi jostain. Anneli kyllä sanoi, että Lapissa Eetu heille tuli ja tänne se nyt jää.
Maken väki lähti takaisin Palsille purkamaan leiriään, me vielä jäimme juttelemaan.
Äkkiä Vyyryläinen ilmestyi ovesta sisälle. Vaikka tiesin, että hän on tulossa, niin silti hämmästyin kun tuttu naama Porista tuli näkyviin. Hän on eilen lähtenyt Porista toisen miehen kanssa tämän asuntoautolla ja joutuivat kovan sumun tähden yöpymään Rovaniemen paikkeilla. Olisivat päässeet Maken kyydissä Palsille, jos Make ei olis ehtinyt lähteä. Takaisin kyllä olisivat joutuneet kävelemään. Volvolla ei tuota tietä uskalla enää raskaassa kuormassa ajaa yhtään metriä, jos aikoo saada vaunun Poriin ennen remonttia. Kaveri ei asuntoautollaan noin huonolle tielle lähde. Eivät he siellä silti huuhdontaa näkisikään, kun rännit ovat poissa ja Make vie pumpunkin Vantaalle. Vyyryläinen kävi kaverinsa kanssa katsomassa Papinhaminaa ja lähtivät sitten Kiilopäälle luksusmökkiin majailemaan.
Me aloimme laittaa vaunua asumiskuntoon. Matkan aikana raskaat tavarat olivat autossa ja kevyet vaunussa. Nyt niiden paikat piti vaihtaa. Täällä ei voi ulos jättää mitään ja minkäänlaista varastotilaa ei ole. Valtavan iso vaatekassi, joka oli vaunun vedon ajan Maken autossa oli hukassa ja huomasimme, että sinne se myös jäi. Taitaa Makelta tulla ärräpäitä kun huomaa ylimääräisen kyytiläisen.
Olin kuin kuraan kuollut kuttu, kun sain tavarat paikoilleen ja ruuan laitettua. Luulimme, että Maken väki jättää kassin Palsille saunatelttaan, mutta lähteissään he poikkesivat tuomaan sen meille. Onneksi oli kahvi valmiina. Söivät siivutettua perunalimppua ja Anita tykkäsi kovin sen mausta ja kyseli, mistä olemme sitä ostaneet. Luki sitten pakkauksen paperista, että limppu valmistetaan Vantaalla. Näin usein käy, että kaukana vasta huomaa mitä hyvää lähellä on. Anni oli hiljainen ja tokkurainen, kun oli Palsintien matkan nukkunut takapenkillä vaatekassin vieressä. Poria kohti lähtivät klo 16.35. Ilma edelleen pilvinen ja kostea. Vaunukin on ulkoa aivan märkä, vaikka ei enää ole satanut.
Otimme pienet torkut ja klo 17.30. lähdimme kioskille iltakahville. Siellä oli joku seurue joka puhui karhujen ampumisesta ja siitä, mitenkä sen kallosta menee luoti läpi. YÄK!
Onneksi Viljokin tuli ja jutut muuttuivat. Viljo oli ollut rankametsässä ja uhkasi vielä tänään mennä imuroimaan. Oli sanonut Matille, että jos tulee saunomisen tarve, niin heille voi aina tulla. Oli vielä Matille jutellut, että hän oli hakkaamassa puita ja kun lopetti, heitti vähän huolimattomasti kirveen sivuun. Kirves osui imurointikäsineiden päälle ja seurauksena oli kunnon reikä käsineissä. Ne käsineet ovat melkein kainaloon asti, eikä niitä saa pikkurahalla. Toivottavasti ne voi paikata. Viljo lähti valtaukselleen ja me Sotajoen sillan yli mäelle soittamaan. Matti soitti Seijan Makelle ja meidän mökkinaapureille. Sattuivat olemaan juuri mökillään ja sanoivat, että kyllä Kivijärven ympärillä nyt on paljon valoja. Sähkön tähden heille soitimmekin, kun meidän posti on 1.9. alkaen viety kotiosoitteeseen ja sähköistämisestä on tulossa kunnon lasku. Sanoivat, ettei kukaan vielä ole saanut laskua. Maj-Lis lupasi katsoa meidän postin kunnes olemme kotona. Olimme molemmat niin viluisia, että kumpikaan ei mennyt autosta ulos, vaikka ulkona kenttä olis ollut parempi. Sitten ajoimme vaunulle ja sielläkin oli kylmää ja kosteaa. Laitoin lämmön täysillä päälle ja nyt se poistetaan vasta, kun hiki tippuu päästä. Taitaa olla tauti tulossa, kun on huono olo ja olen aivastellut 20 kertaa. Majoituimme molemmat omille sohvillemme katselemaan, kun Hymereitä tulee alueelle toinen toisensa perään ja toinen toistaan komeampia. Niitä on alueen perällä vieri vieressä ja vielä joen vastarannallakin. Sieltä on joku Hymereiden myyjä tehnyt valtauksen ja ostajat saavat käydä vapaasti siellä kaivamassa.
Unohdin kertoa että Matin puhelimessa oli viesti siltä Vaasalaiselta nuorelta parilta, jotka viime syksynä neuvoimme vaeltamaan Palsin maisemiin. Olivat silloin ylen ihastuneita Palsiin ja ovat tulossa uudelleen sinne vaellukselle. Sanoivat, että jos olemme vielä täällä niin olis kiva tavata. Lupasi soittaa myöhemmin uudelleen. On hienoa kun Palsin maisema ja henki antaa monelle niin upeita kokemuksia. Toivottavasti näemme heidät. Jos puhelinyhteyttä ei saada, niin kioskilta kyllä saavat tiedon missä olemme.
Klo on nyt 1 yöllä. Matti meni nukkumaan jo klo 23.30. Hän lähtee yksin aamulla kauppareissulle jos herää ennen minua.
Hymeri porukka on aivan hiljaa. Ei edes yhtään nuotiota ole kummallakaan rannalla. Moni on lähtenyt ajamaan tänne vasta kun työpäivä on päättynyt, osa jopa Hesasta asti. Juhlivat vasta huomenna. Sotajoki pitää huolen, ettei unettava kohina loppunut, vaikka lähdimmekin pois Palsilta. Kulkihan Palsillakin autoja, mutta Kutturan tiellä niitä liikkuu enemmän ja ajavat paljon lujempaa. Se vielä kiinnittää huomiota.
Taidan minäkin olla valmis keittämään yö puuroni ja menemään maata.
Ulkolämpö +9 astetta. Pimeää. Tyyntä.
Hyvää yötä.

Lauantai 4.9.2004 Klo 11 +10 astetta. Sumuista. Umpipilvistä. Märkää. Tuulee etelästä. Ei toivoakaan selkenemisestä ennen kuin tuuli kääntyy.
Matti on kauppareissulla. On kiva kuulla mihin aikaan Maken väki on päässyt Poriin ja kuuluuko vaasalaisista mitään. Kahvaan on turha lähteä. Siellä ei mikään ole kuivaa, eikä märkiä tavaroita voi pakata.
Istun vaunussa ja katselen syksyistä maisemaa. Vähän on haikea olo. Taas on etelään lähtö edessä. Toivottavasti ilma kirkastuu ja tavarat kuivuvat.
Vyyryläinen sanoi, että Mäkeläntiellä ne jo kaivavat viemäröinnin pumppuasemaa maahan. Matti haluais olla kotona silloin, kun vesijohto ja viemäröinti yhdistetään meille.
Hymereitä on varmaan 15 ja lisää tulee. Joen toisella puolella niitä on vähemmän. Matti tuli. Maken väki on aamutunneilla ollut turvallisesti Reposaaressa. Vaasalaisilta oli tullut ääniviesti. Ovat jo Saariselällä ja huomenna lähtevät Palsin maisemiin vaeltamaan. Toivottivat hyvää syksyä.
Menimme huiloolle ja päätin, että jos nukahdan niin sen jälkeen vetelehtiminen saa loppua. Matti oikaisi itsensä sohvalle pöydän viereen ja minä omalle petilleni. Ihme kyllä nukuin yli tunnin. Sama synkkä ilma edelleen ja pilvet ovat melkein maassa. On ihan hämärää. Oven suojapressun reunassa on vesitippoja kuin helminauhaa, vaikka ei sada.
Klo 13. 30 tipat pressun reunasta ovat häipyneet ja tuulee reippaasti Sotajoen suuntaisesti. Kädet ovat pahasti kipeät, mutta pesin silti yhden valkoisen puseroni . Pyysin Mattia vääntämään veden puserosta viimeisen virutuksen jälkeen, että se kuivuisi nopeammin. Käskin ensin pestä kätensä kun pusero oli valkoinen. Matti pesi ja motkotti, että hänen kätensä kyllä ovat puhtaat. Vääntämisen jälkeen jouduin pesemään puseron uudelleen. Tummat raidat ilmestyivät "puhtaista" käsistä yli puseron. Nyt vein puseron vettä valuvana narulle. Kai se joskus kuivuu. Sitten päätin, että nyt laitan ruuan ja jos ruokailun jälkeen ei selvästi sada, lähdemme Kahvaan. Siellä on niin paljon töitä, että vain osan niistä ehdimme tehdä ennen kuin on pakko avata laatikkoa. Söimme ja klo 14.45 lähdimme kohti Palsia. Olen yrittänyt tarkkaan suunnitella mitä on otettava mukaan, kun tavarat ovat nyt vaunussa. Olen oikein kirjoittanut lapulle aina, kun joku muistuu mieleen. Silti aina jotain jää ottamatta. Kioskin kohdalla meinas silmät pudota päästä, kun Eetu makasi omalla paikallaan mäellä. Voi ihme!! Käskin Matin peruuttamaan takaisin ja menin lähemmäksi katsomaan. Kyllä se Eetu oli. Huomenna olis tullut viikko siitä, kun se tuonne erämaahan eksyi. Hyväkuntoiselta se näytti. Ihmisiä en nähnyt, mutta Eetu vain siristeli silmiään ja massutteli suutaan eikä tapansa mukaan viitsinyt edes nousta ylös. Pää vain oli pystyssä.
Jatkoimme matkaa kohti Palsia. Pientäkin pienempiä pisaroita tulee tuulilasiin, mutta letareita ei tarvinnut käyttää. Sieluakaan emme matkalla nähneet. Tuntureiden vaunun katto häämöttää Nenosella. Kun Palsia lähestytään, on tunne kuin kotiin tulisi. Vaikka tiekin on aivan kamalassa kunnossa, se unohtuu heti kun ajetaan leiripaikalle.
Kuukkelit tulivat heti vastaan ja meillä ei ollut leivän palaakaan mukana, vain kahvia termarissa.
Matti kokosi halsterit ja aurinkopanelin jalustan mukaansa ja syöksyi tietysti huusiin täysistuntoon. Menin kurkistamaan saunaa. Matti siellä viimeksi "pesi" kiuasta ja on tunnetusti laiska laittamaan puita pesään saunomisen jälkeen, että seinät ja lattia kuivuisivat. Märkä se oli nytkin koko sauna lavoa myöten. Aloin laitaa kiukaan pesään tulta ja huomasin puuämpärissä puolillaan olevan korppupussin. Annoin pussin Palsilta lähtöpäivänä Matille ja käskin antaa korput Viljamille. Hän oli antanut vain pari korppua, enkä käsitä miksi oli vienyt loput saunan puuämpäriin. Hyvä silti. Liotin korput Kuukkeleille ja pussi oli ainoa kuiva sytyke. Nyt tuli palaa pesässä ja sauna kuivuu. Sade ei sitä sisätiloista kastele.
Lähdin minäkin alas katsomaan mitä siellä on tekemistä. Matkalla ohitin huuskan, jonka ovi repsotti auki ja Matti jatkoi Palsin katselluimman maiseman tarkkailua.
Voi ihme, että noin pieneen laavuun voi mahtua noin paljon tavaraa ja vielä silti on lattiaakin näkyvissä. Tavarat, pressut, pussit ja nyytit nostettiin laavun perältä ulos. Otimme yhden jätesäkin roskikseksi ja tarkastimme kaikki pressut yksi kerrallaan. Huonokuntoiset piukalle rullalle ja jätesäkkiin. Hyvät merkattiin tussilla käyttötarkoituksen mukaan, sillä muuten ei kukaan enää ensi kesänä muista mihin mikäkin pressu kuuluu. Kurussa tuuli niin lujaa, ettei pressuja voinut maassa taitella ja rullata, vaan oli mentävä tekemään homma laavuun. Puut ja korjuun laitettavat tavarat vietiin omille paikoilleen ja Matti tyhjensi saunan vesipadan ja kuivasi sen. Kävin siivoamassa rännäyspaikkani. Keltaisia koivunlehtiä oli rännissä, mutta muuten se oli puhdas. Matti oli pessyt perät ämpäriin ja tavarat sieltäkin kannettiin talviteloilleen. Sitten purkamaan saunan pesutelttaa. Hyvin se oli osannut kestävyytensä valita. Nyt tuuli oli repinyt oven riekaleiksi. Saavit, vadit ja muut tavarat vietiin talvikorjuun ja sitten aloimme irrotella teltan kiinnitystarroja putkikehikosta. Suurin osa tarroista nappasi uudelleen kiinni kun olimme avaamassa seuraavaa tarraa. Tuuli repi niin rajusti, että osa putkistakin jouduttiin poistamaan ennen kuin kiinnitysnarut uskallettiin avata. Viimeinkin putket saatiin omaan suojapussiinsa ja teltta kasaan. Lattialaatat pinottiin laavuun ja laattojen alla ollut pressu mentiin jokeen pesemään. Matilla oli saappaat ja hän kahlasi pressun toinen pää mukanaan jokeen. Minä hilluin lenkkareissani rantakivillä ja pidimme pressua piukalla. Virta oikaisi ja pesi hienosti pressun, mutta palkkioksi nyki niin voimakkaasti, että molskahdin tossuineni veteen. Taas oli jalkineeni märät ja toisia ei tietenkään ollut mukana. Laitoimme pressun pyykkinarulle, että sade voi viimeistellä homman. Sinne se jäi heilumaan. Ruohomaton saunan oven edestä Matti pesi yksinään ja puhtaaksi se tuli, mutta neulaset siitä ei lähde kuin yksitellen nyppimällä. Laitoin sen padan kannelle. Toivotaan, ettei tuuli heitä sitä Palsiin. Sade vaihteli tihkusta pisaroiksi ja tuulen kanssa yhdessä se varmisti, että oltiin kunnolla märkiä. Jätimme laavun pressun vielä paikoilleen ja silti olimme kuin kuormakameleita, kun kiipesimme ylös leiriin. Kylmästä ja märkyydestä huolimatta molemmilla oli hiki. Meidän leiriin ei tuuli puhaltanut ja lepäilimme hetken auton pakkaamisen jälkeen. Kuukkelit olivat tyhjentäneet tolpalta kaikki korpun murutkin. Ovatkohan syöneet vai kätkeneet talvivarastoihinsa.
Klo 19 lähdimme kohti Papinhaminaa. Soitimme Mailille ja hän yritti neuvoa, mitenkä saamme ääniviestistä selville mistä numerosta se on tullut. Putosin niiltä kärryiltä alkuunsa ja Maj-Lis sen asian lopulta selvitti omalla puhelimellaan. Olisimme laittaneet Vaasalaisille viestin, mutta heillä on salainen numero. Se siitä. Oli jo pimeä kun ajoimme vaunulle. Tuuli repii pahasti vaunun etupressua. Hymerit juhlivat, mutta yhtään nuotiota ei näy. Parempi onkin, sillä tämä tuuli veis puutkin nuotiosta pitkin ketoa. Olimme molemmat aivan poikki. Syötiin kunnolla ja molemmat oikaisimme ruotomme omille sohvillemme. Pari minuuttia ehdin nauttia levosta, kun muistin että piti tänään keittää lihakeittoa. Sitä on mukava ottaa mukaan ja lämmittää Kahvassa, jos sinne nyt huomenna päästään. Ei auttanut muu kuin nousta kuorimaan perunat. Murskasin joukkoon Kalliomannilan maalaispossua. Onneksi pakastelokerossa oli keittojuureksia. Nyt klo 2.45 keitto on valmista ja vein kattilan kylmään vaunun perän alle. Lasikannessa olevaan höyryreikään laitoin paksun tulitikun, ettei ötökät pääse pilaamaan ruokaamme.
Klo 2 aikaan sade rapisteli hetken vaunun kattoa. Tuuli jatkuu. Hymerit ovat aivan hiljaa. Nukkuvat kai. Ulkolämpö on ollut päivän, illan ja on vieläkin +12 astetta.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 5.9.2004 Klo 11 +12 astetta. Yön on satanut. Tuuli riepottaa alinta pilvikerrosta todella vauhdilla kohti koilista.
Matti on mennyt kioskille ja Hymeri-väkikin alkaa heräillä. Matti tuli kioskilta ja nyt kuulin Eetun retkistä. Voitto oli luvannut Konjakkipullon sille, joka tuo edes jotain tietoa Eetusta.
Kutturan Poromiehillekin he olivat puhuneet, että kun poroerotus alkaa niin katselisivat löytyykö Eetusta mitään jälkiä, edes pantaa tai jotain. Perjantai-iltana oli Maggan nuori pari tullut kioskille ja kysynyt, että onko sinulla se Konjakkipullo. Purnumukasta oli poromies tullut Kutturaan kyläilemään ja ohimennen sanonut, että heidän naapurin pihapiiriin on ilmestynyt aivan kiinalaisen näköinen koira. He arvasivat heti, että sen täytyy olla Eetu. Kiinan pystykorva se on ja todella kiinalaisen näköinen. Voitto oli heti lähtenyt heidän mukaansa ja Eetuhan siellä oli kovin iloissaan, kun näki Voitton auton. Talossa oli kaksi omaakin koiraa, mutta niitä ei Voitto nähnyt eivätkä ne edes haukkuneet. Talon väki oli ruokkinut Eetun, mutta kiinni sitä ei saanut. Kotona Anneli oli vähän moittinut Eetua, että mitenkä sinä niin lähdit menemään. Eetu oli nuolaissut hänen kättään ja mennyt syömään. Heille on tulossa etelästä kyläilemään joku nainen joka vaeltelee kompasseineen erämaissa ja hän oli sanonut lähtevänsä vaeltamaan Eetun katoamis suunnalle. Nyt ei tarvitse. Voitto oli kartasta katsonut, että suoraan linnuntietä Eetu olis kulkenut noin 30 kilometriä. Seutu on soinen, jokia on paljon ja siellä on vain yksi tie. Onneksi Eetu osui sille tielle ja onneksi oli lähtenyt kulkemaan tietä oikeaan suuntaan. Valtavia, vetisiä soita sen on täytynyt kiertää, muuten se olis hukkunut. Mahanalus karvoissa on vieläkin vihertäviä, kuivuneita näljäpaakkuja. Tuo ylettömän rauhallinen, itsevarma luonne myös auttoi, kun ei syöksy päätäpahkaa mihinkään. Olen kiitollinen, että Eetulla oli suojaa rinnallaan ja on nyt kotona turvassa.
Klo 13 aikaan alkoi pilvipeite repeillä ja välillä aurinkokin näkyi kuin kuu. Aloimme harkita Palsille lähtöä. Joku iäkäs mies tuli kysymään, että olemmeko nähneet häntä eilen illalla. Oli se hämmästyttävä kysymys. Emme voineet häntä nähdä, kun oli jo pimeä kun tulimme vaunulle. Hän on hukannut takkinsa ja saappaansa. Takin taskussa on lompakko ja siellä ajokortti ja muut paperit. Heidän piti huomenna lähteä Norjaan, mutta ei ilman ajokorttia matkasta tule mitään. Mies sanoi, että pitää kai tästä lähtien juoda oluensa kotona ja vielä sisätiloissa. Ei oikein kehtais ihan kaikilta kyselläkään. Tunnin päästä mies kulki takki päällä ja oli tyytyväisen näköinen. Näytti, että ongelma oli ratkennut hyvään suuntaan. Vaunuja ja pääasiassa asuntoautoja on täällä 45 kappaletta. Kari Salmelainenkin on joen toisella puolella, oli käynyt kioskillakin
Ilma alkoi kirkastua ja samassa ajoi pakettivolkkari vaunun eteen. Vaasalaiset tulivat. Joimme vaunussa kahvit ja oli todella mukava jutella. He aikovat lähteä vaeltamaan Louhiojalle ja aikovat tulla vaellukselta vasta lauantaina takaisin. Ei heitä tunnu sade ja kylmyys hetkauttavan. Käyttäytyvät niin kuin olis ihan mukava ilma. Eivät he tietysti vaelluksilla kävisikään, jos jokainen pilvenhattara olisi uhka. Kysyivät voivatko jättää autonsa Kahvan alueelle vaelluksensa ajaksi. Tottakai voivat ja käskimme ajamaan meidän leiripaikalle, kun siellä on autolle aivan suora kohta. Epäilivät vähän mahtavatko päästä autollaan sieltä montusta ylös. Matti sanoi, että Kultalassa on vielä maasturi ja kyllä sieltä saa apua jos niin käy.
Voitto oli Mersullaan vedenhakumatkalla ja juttelimme pitkään Eetun retkistä. Voitto sanoi, että helpottaa oloa kun siitä saa puhua. Voin vain kuvitella, jos oma koira olis ollut samalla reissulla ja mielessä pyörii koko viikon kaikenlaiset kauhukuvat. Ei ne päästä napsauttamalla lähde. Voitto laittoi tietoja lapulle millaisilla ehdoilla he myisivät tai vuokraisivat kioskin ja pyysi toimittamaan lapun Makelle ja Anitalle. Taitavat olla tosissaan sen asian kanssa. Makelle täällä olo varmaan olis nannaa, mutta mitenkä kävisi työpaikkojen ja koulujen kanssa.
Ilma muuttui todella upeaksi ja lähdimme kohti Palsia. Lämpömittari näytti +16 astetta. Ssininen taivas ja aurinko paistaa. Vaasalaiset olivat uskaltautuneet ajamaan meidän nuotiopaikalle. Olivat tuoneet nuotiopuita ison kasan ja jaksoivat tosissaan kiitellä olostaan. Matti kutsui heidät kokeilemaan vaskausta. Kumpikaan ei ennen ole edes kokeillut ja Matti vaskasi yhden satsin näytteeksi. Molemmat olivat kyykyssä Matin vieressä ja seurasivat tarkkaan joka liikkeen. Hakivat sitten pienen nökön maata vaskooleihinsa minun monttuni takaa ja me lähdimme järjestämään laatikkoon sekaisin heitettyjä tavaroita. Ensin tavarat nostettiin maahan, paitsi Maken väen tavaroihin emme koskeneet. Ne ovat aina laatikon toisessa päässä järjestyksessä kuin kirkon penkit. Matti meni laatikkoon. Pohja harjattiin ja minä annoin tavarat takaisin. Kinan säestyksellä ne saatiin hyvin mahtumaan ja tilaakin vielä jäi. Klo 20.30 menimme takaisin laavulle ja vaasalaiset Taina ja Maurits vielä vaskasivat samaa maata, jonka alussa hakivat. Molemmat pelkäsivät vaskata vaskooliaan tyhjäksi ja Matti meni apuun. Mauritsin vaskoolista löytyi kaksi hengetöntä ja Tainan vaskooli oli tyhjä. Annoin vanhan, raappeentuneen putken taskustani hippuja varten ja kyllä he jaksoivat sitä pyöritellä. Sanoivat, että eivät he voi niitä ottaa vaan ne kuuluvat meille. Sanoin, että hiput ovat juuri niiden joille Palsin Ukko ne antoi. Molemmat nyökyttivät totisina päätään ja Taina laittoi putken taskuunsa. Leiripaikalla he keittivät autossaan kahvit ja tarjosivat konjakkiryypyt. Ovat niitä ihmisiä, joiden kanssa on todella helppo jutella ja aika olis kulunut vaikka aamuun asti, mutta lääkkeiden tähden oli pakko lähteä. Tuuli on tyyntynyt ja kurun perällä pohjoisessa on kirkas juova. Se lupaa huomiseksi kaunista ilmaa ainakin osaksi päivää. Klo 22.30 olimme vaunulla. Hymereitä on vielä muutama paikalla ja nyt niillä on nuotiotkin ja musiikki soi. Matti on jo nukkumassa, että jaksaa aamulla aikaisin mennä kioskille. Klo 2 on ulkolämpö +4,5 astetta. Klo 2.10 kävin ulkona ja puolikuu on niin kirkas, että vaunulla, puilla ja jopa nuotion kivillä on pitkät tummat varjot. Revontulet loimottivat Sotajoen takaa ja taivaalla on mielettömän isoja kirkkaita tähtiä.
Saattaapa tulla pakkanen ennen aamua.

Kerkes tulla ikävä sun sairasta huumorintajuas

Maanantai 6.9.2004 Klo 11 +12 astetta. Taivas synkässä pilvessä. Vain etelässä ja pohjoisessa pieni kaunis sininen raita. Radio lupasi ensi yönä ja huomennakin Pohjois-Lappiin räntäsadetta. Matti on kioskilla ja Viljokin näytti ajelevan sinne päin.
Hymerit tekevät lähtöä. Anneli oli sanonut, että eilen illalla tällä alueella oli ollut kovat juhlat. Kari Salmelainen oli ollut vetäjänä ja puhunut mikrofoniin niin, että puhe kuului kioskille asti. Oli ollut kaikenlaista ohjelmaa ja kilpailuja. Me ei sitä touhua nähty, kun tulimme Kahvasta vasta pimeässä. Nuotioita kyllä vielä paloi ja joku lauloi Lapin tangoa ja kauniisti lauloikin.
Klo 12 alkoi pilvipeite repeillä. Päätimme lähteä laittamaan valtausta talviteloilleen. Hirvittää, jos nyt jo alkaa sataa lunta. Otin lihasopan mukaan, termariin kahvia ja sitten kioskille. Siellä oli kesäisen lauluillan haitaristi vaimonsa kanssa ja olivat myös lähdössä Palsille katsomaan Timppaa.
Meidän ensimmäinen työmme Palsilla oli saada saunateltta kuivana Volvoon. Minä otin kiukaasta kivet ämpäriin. Matti otti savupiipun pois ja taiteili lavon ulos. Talouspaperia kului kun kuivasimme saunan lattiassa olevien palkojen välit. Matti kuormasi nokkakärryihin lavon, kiukaan, suojalevyt, matot, puuämpärin ja paljon muuta. Kuorman sitominen ei tullut kuuloonkaan. Lähdin mukaan pitämään kuormasta kiinni. Kahdesti olis saatu noukkia tavarat rinteeltä takaisin kärryyn, jos en olis ollut mukana. Maken leiritien päästä tavarat kannettiin perille kuorma toisensa perään. Koko ajan pelättiin sadetta. Isoja tummia pilviä möngersi yli, mutta vettä ei satanut eikä luntakaan. Kinttuihin ne kyllä saivat vauhtia. Laitoimme tavarat paikoilleen vanhan tavan mukaan: minun määräämääni järjestykseen Matin kiroilun säestyksellä. Palasimme nopeasti yläleiriin ja saunan kiinnitysnarut avattiin, teltta taiteltiin naruineen ja putkineen pohjasalkun päälle, salkku kiinni ja Volvoon. Vaikka auto oli leiritiellä, emme ehtineet edes nuotiopressun suojaan, kun alkoi sade. Kerrankin oli tuuria mukana hommissa. Vielä taivasalla olevat tavarat voi vaikka paperilla kuivata, mutta telttakangasta ei olis voinut. Nyt se on Volvossa ja pysyy kuivana. Sade ei pitkään kestänyt, mutta koko paketti kului talouspaperia kun kuivasimme ulkona kastuneet tavarat. Viimein pääsimme peittämään laatikkoa. Laitoimme 3 kertaa 5 metrisen pressun kaksinkerroin laatikon kannelle ja isomman pressun sen päälle niin, että se riitti laatikon puoliväliin. Puuskainen tuuli repi pressut käsistä vaikka molemmat pidimme niistä kiinni. Matti hoki, että tästä ei tule mitään. Kun oli puoli tuntia yritetty, alkoi jo minullakin olla samanlainen tunne. Viimeinkin yksi kuormaremmi saatiin kiinni, mutta jostain tuuli silti pääsi kannen ja pressun väliin. Lankunpätkiä laitettiin kannelle ja kiviä päälle. Miksi emme sitä temppua heti hoksanneet tehdä. Nyt oli helppo lisätä remmejä. Koko hommaan meni melkein kaksi tuntia. Lavon sovitimme laatikon päähän ja sen alle jotain tavaraa. Lavo siirtyi paikaltaan ja olin siirtämässä sitä takaisin, kun Matti tomautti nyrkillä lavon päin laatikkoa. Sormenpääni jäi väliin ja sattui niin, että yökkäsin. Pressu ja remmi olivat veressä ja Matti huusi ja kiroili aivan kuin hän olisi loukannut. Kynsien juuresta irtosi reilut lihanpalat, eikä edes laastaria ollut mukana. Onneksi ilma oli sen verran kylmä, että verenvuoto loppui melko pian. Hommia silti jatkettiin. Kiviä pressun helmalle ja sitten rantaan purkamaan laavua. Voi ihme, että voi olla kaikenlaista sälää ja pikkutavaraa paljon. Tarpeellisia ne silti ovat ja niitä tarvitaan taas ensi kesänä. Pata peitettiin pressulla ja sidottiin kahdella narulla. Laavun pressu irrotettiin ja mitattiin. sen koko on 6 kertaa 4 metriä. Sama pressu on ollut siinä jo kolmena kesänä ja vuotaa kuin seula. Pitää hankkia uusi. Nuotion suojapressun koko on 3 kertaa 3,60 metriä. Sitten kantamaan roskia, saappaita, putkipussia ja paljon muuta ylös mäkeä. Jossain välissä kuumensimme lihakeiton ja söimme. Tuuli niin, että näkkileipä lähti heti lentoon, jos ei pitänyt siitä kiinni. Kahviakaan ei paljon tarvinnut jäähdytellä. Kuukkelit saivat vaunulla paistettuja kananmunia ja loput lihakeitosta, Kyllä kelpasi, mutta perunat ja porkkanat ne jättivät viimeiseksi.
Sitten huusia peittämään. Kyllä taas pressua kierrettiin. Nostettiin yli huusin ja otettiin alas kun ei sopinut. Ilmastointiteippiä piti olla autossa, mutta ei ollut. Onneksi huuskan takana oli säkki, johon Anita tai Make oli keväällä laittanut viime talviset pressut. Ne sopivat ja valmista tuli. Kyllä taas huusi tuli kierrettyä kymmeniä kertoja, mutta siellä se nyt on paketissa. Alkoi jo hämärtää kun hyökkäsimme meidän leirin kimppuun. Vesipadan päältä sadesuojapressu otettiin alas ja samoin nuotiopressu. Paljon tavaraa pakattiin ja leirialue haravoitiin. Siinä vaiheessa Matti huomasi, että saunan savutorvi oli edelleen puun nojalla ja pikaisen nuohouksen jälkeen hän lähti viemään sitä vedenohjaus putkeen. K-pressukin meinas jäädä rinteelle talveksi. Onneksi huomattiin. Löylykauha oli eksynyt varvikkoon ja sen lykkäsin puupinoon viettämään talvea. Oli jo melkein pimeä kun lähdimme kohti Papinhaminaa. Klo 23 olimme perillä ja molemmat lysähdimme omille sohvillemme. Emme jaksaneet edes puhua, kinaamisesta puhumattakaan. Sormeni kyllä puhdistin ja laastaroin. Molempien posket punoittivat kuin pakkasessa ulkoilun jälkeen. Lääkkeet otin myöhässä ja vasta aamuyöllä tiskasin.
Klo 1 ulkona +1 aste. Kirkkaat tähdet ja vähän revontulia. Klo 2.30 -2 astetta. Vähän on tullut pilviä ja ruohikko on kimaltavassa jäässä. Nyt menen nukkumaan. Luoja tietää pääsenkö aamulla kävelemään ja toimiiko kädet.
Kahvaan saa talvi tulla.
Hyvää yötä.

Tiistai 7.9.2004 Klo 11 +6 astetta. Taivaalla mustanpuhuvia pilviä ja välillä paistaa aurinko.
Olen nukkunut 7 tuntia kertaakaan välillä heräämättä. Nyt on jokainen paikka kipeänä. On kuin olis maantiejyrällä ajettu yli. Kipu ei ole vain nivelissä vaan siipeensä ovat saaneet myös lihakset ja jänteet. Matti on aikaisemmin laittanut lämmön päälle ja oli mukava nousta lämpimään vaunuun.
Väkeä liikkuu joen toisella puolella pitkin jyrkkää rinnettä. Yhdessä kohdassa on kolme miestä päät yhdessä vääntämässä irti isoa kiveä. Kun seuraavan kerran sinne katsoin, kivi oli vierinyt rinnettä alas ja kolme takapuolta ja kolmet saappaiden pohjat näkyivät kuopasta. Ainakin kolme asuntoautoa siellä on ja pumppukin hurisee. On siinä Hymereiden myyjä keksinyt hienon "huvin" autojen ostajille.
Matti tuli kioskilta vasta klo 11.30. Hetken päästä ajoi "huomentamies" upealla paketti Mersullaan vaunulle. Sanoi, ettei ole koko kesänä vielä ajanut kioskilta tähän suuntaan. Hänellä on uusi valtaus Pahaojantien ja Sotajoen välisessä maastossa. Kyltti on kioskin kohdalla ja tekstin yläpuolella on pieni pyöreä reikä. Olemme sitä reikää pohtineet, mutta sitten Make huomasi, että kyltin takana on linnun pönttö ja reikä on kulkuaukko. Maailman hienoin idea. Nyt ymmärrän miksi hän aikaisemmin sanoi, että oli varmaan mielenhäiriössä kun tuon valtauksen otti. Haki kartan autosta ja valtaus on malliltaan kuin sykeröinen mato. Valtaus lähtee läheltä Pahaojantietä, jatkuu ojan vartta Sotajoen rantaan, tekee mutkan ja kiertää kaaren ja menee taas Sotajoen rantaa hetken matkaa. Koukkaa sitten taas pienen ojan vartta ylös päin. Ojan päässä on pieni lampi johon tulee vesi lähteestä. Vieläkään hän ei ole pystynyt päättämään mistä aloittaisi kaivamisen. Valtaus on todella kapea ja 2,5 kilometriä pitkä. Nykyisestä paikasta on löytynyt verikiviä. Joku oli sanonut, että se on hyvä merkki. Kysyin millaista verikivi on ja hän haki autosta filmipurkin. Otti sieltä paperinyytin, joka näytti siltä kuin sillä olis putsattu veristä haavaa. Paperin sisällä oli pienehköjä punaruskeita, samettipintaisia kiviä. Huomentamies käski kastaa sormen sylkeen ja koittaa sillä kiveä. Tein niin ja sormenpää oli kuin verinen. Sain yhden kiven ja hän varoitti, että kivi on ihmeen pehmeää ja murenee helposti.
Sanoin, että laitan sen vesiputkeen niin ei murene. Muutenkin hymyileväinen mies nauroi ääneen. Sanoi, että jos laitat kiven veteen niin se sulaa ja vesi on kuin verta. Kertoi, että kun heittää maata ränniin ja jos siellä on verikivi joukossa, veteen ilmestyy heti punainen viiva. Siksi kai sen löytyminen on hyvä merkki kun siitä tietää ettei ole paljon vettä virrannut ja vienyt mahdollista kultaa syvemmälle. Kaikkea ihmeellistä sitä näkee ja kuulee. Nyt minullakin on oma VERIKIVI filmipurkissa paperin sisällä.
Klo 14 lähdimme kauppareissulle. Matti kävi varmuuden vuoksi kysymässä postia, mutta kyllä se nyt jo kotiosoitteeseen viedään. Ajoimme Ivaloon. Auto- ja Konekorjaamolla oli kova kiire, mutta sanoivat, että aja nyt silti halliin. Öljyt vaihdettiin ja sovittiin, että jos keväällä tarvitsemme vaunun vedossa apua niin heille voi soittaa. Hieno juttu. Sitten Vaskooliin hakemaan Havin kynttilöitä. Tapani ja Tanja olivat myös siellä. Nyt näimme ensimmäisen kerran "Palsin Prinsessan". Oikea nimi on Mette. Voi että on kaunis tyttö. Ulkomuodoltaankin täydellinen Prinsessa.
Olemme sanoneet heitä "Imuriporukaksi", kun oikeita nimiä ei aluksi tiedetty. Porissa on tapana sanoa porukaksi aina, jos on useampi ihminen yhdessä eikä heitä tunneta. Hekään eivät tienneet meidän nimiä ja olemme heille Porilaisia. Heillä ei tuntunut olevan mitään paniikkia lähdön kanssa vaikka jo luntakin luvattiin. Heillä on komea iso maasturi ja siinä vielä vinssi nokalla. Vaikka lunta tulisikin pääsevät rinteet ylös. Tapani on itse tehnyt kaivinkoneen ja työskentelee Raahenpirtiltä vielä Ivalojoelle päin. Sanoivat ,että Mettelläkin on omat kuulosuojaimet. Hän istuu Tapanin sylissä kaivinkoneessa ja yleensä nukahtaa siihen. Tanja kertoi, että heidän pojista toinen ei oikein viihdy valtauksella vaan on mieluummin tietokoneen lähellä. Toinen viihtyy oikein hyvin, mutta kiertelee toisilla valtauksilla kaivajien kanssa höpisemässä. Kertoivat, että kotona oli joskus toinen pojista yllyttänyt toisen kusemaan vesikuppiin ja sitten heittämään kusen kuumalle kiukaalle. He olivat kauhuissaan kun taloon levisi kamala haju ja palohälyttimet alkoivat soida. Sen kyllä huomasi, että saunasta se haju tuli, mutta myöhemmin vasta selvisi miksi. He olivat tuulettaneet ja pesseet koko saunan moneen kertaan. Kiuaskin oli pesty, mutta vasta kun kivetkin vaihdettiin uusiin niin haju loppui. Sanoivat, että se haju oli aivan omaa luokkaansa. Tässä tapauksessa on pakko sanoa, että pojat on poikia. Mattia nauratti poikien kepponen oikein todella. On kai hyvä meidän nauraa kun se ei tapahtunut itselle. Kivoja fiksuja ihmisiä on tuo " Imuriporukka". Tapani sanoi, että Jalolla on yhdeksäs päivä synttärit. Siellä olis hyvä käydä onnittelemassa, mutta emme taida silloin enää olla täällä.
Kävimme vielä K-Kaupassa ja Seolta haimme bensaa, kaasua ja vettä. Nyt sielläkin oli vesihanasta otettu avaimet sisälle. Usein näkee kun joku ajaa asemalle ja ottaa tankin täyteen vettä ja lähtee menemään. Niin siinä käy, että pienestäkin kanisterillisesta joutuu maksamaan vaikka tankkaisikin. Myyjällä oli kamala nuha. Kaunispäälle emme enää ehtineet vaan söimme Kuukkelissa ja sitten vaunulle ruokalevolle.
Vastarannan kaivajat ovat jo menneet iltapuuhiinsa ja siellä on aivan hiljaista.
Alueen perälle majoittui neljä ihmistä. Tulivat henkilöautolla. Niillä on kankainen laavu ja teltta. Ovat tehneet saman virheen kuin mekin teimme, kun rakensimme ensimmäisen laavumme. Laitoimme suuaukon suoraan kohti pohjoista. On niillä varmaan vilu kun klo 24 on ulkona vain +1 aste.
Klo 1 on tuuli alkanut riepotella vaunun etupressua ja vaunu jäähtyy huomattavan nopeasti. Koko päivän on läheltä pohjoista tullut isoja synkkiä pilviä ja ne tuovat rajuja tuulenpuuskia mukanaan. Muutamia kertoja on myös tullut lyhyt raju sadekuuro, mutta lunta ei vielä ole näkynyt. Tunturialueella sitä useimmin sataa ensin ja sinne sitä nytkin luvattiin. Kai pian on lähdettävä kohti Poria, ettemme jää kesärenkainemme talven jalkoihin.
Klo 2 ulkona -4 astetta. Isot kirkkaat tähdet, puolikuu ja joka puolella tanssivat pienet revontulet valaisevat maisemaa. Tuuli on tyyntynyt.
On ihmeellisen kaunista.

Keskiviikko 8.9.2004 Klo 11 +5 astetta. Kun heräsin ja otin korvatulpat pois, vaunun katto rapisi. Rapinasta heti kuuli, että nyt sataa muutakin kuin vettä. Sillä sekunnilla tiesin, että tänään lähdemme kohti etelää. Todella tummat pilvet tulevat edelleen pohjoisesta, mutta ovat vain lisänneet vauhtia. Ropsauttavat välillä vähän lunta tai rakeita. Pilvet ovat pallomaisia ja niiden välissä pilkahtelee todella sininen taivas ja paistaa jopa aurinkokin muutaman sekunnin ajan aina välillä. Se tekee pilvistä vieläkin tummempia.
Matti ei pitkään kioskilla viipynyt. Pakkaaminen matkaa varten aloitettiin. Voi helvetti että pohjoistuuli voi olla kylmä ja raju. Kahvassa ei tuule näin suoraan kun kuru tekee mutkia ja rinteet suojaavat aina joltain suunnalta. Matti kantaa tavaraa autoon vaunusta ja vaunun alta. Käy välillä vaunussa ja kädet ovat kuin jääpalat. Kun avaa vaunun oven, tuuli paukauttaa sen selälleen päin vaunun seinää jos ei pidä molemmin käsin ovenreunasta kiinni. Matti peruutti auton aivan vaunun oven eteen ja jossain vaiheessa oli vaunun lattialla tavaraa niin, ettei kävelemään päässyt. Olen kysellyt miten muut toimivat ja melkein kaikille käy samalla lailla. Kun tavarat viedään omissa koreissaan ja laatikoissaan omille paikoilleen niin vaunu on siisti ja matkallakin tietää mistä mitäkin hakee.
Telttailijoiden laavu näyttää olevan vielä pystyssä. Meidän lähellä oleva vaunu jää vielä tänne. Heillä on mustanharmaa koira ja taitavat käydä päivisin Liiton valtauksella kaivamassa. Ei täältä haluaisi lähteä vaikka olis ollu kuinka pitkään. Nyt kyllä pohjoistuuli antaa ymmärtää, että jää tänne talveksi tai lähde etelään. Turha on odottaa, että tulisi uusi kesä ennen kuin talvi on eletty.
Vaunu kiinni Volvon perään ja valojen tarkastus. Sitten menoksi. Kioskille tietysti piti poiketa ja Anneli tarjosi lähtökahvit. Voitto lupasi sanoa terveisemme Viljolle ja Huomentamiehelle. Viljolle ei tarvinnut sanoa kun hän tuli myös kahville. Juttelimme hetken ja toivon hartaasti, että näemme toisemme ja muutkin kaivajat taas ensi kesänä.
Klo 13.45 lähdimme ajamaan kohti nelostietä. Aisapaino osui aivan kohdalleen ja vaunussa ei tarvinnut mitään siirrellä. Nelostien notkoissa sen vasta huomaa jos Volvo jää heijaamaan. Nyt ei jäänyt. Pysähdyimme silti ensimmäiselle levitykselle kun huomasin, että unohdin laittaa jääkaapin virran akuille. Siinä tuli matkan ensimmäinen sota. Matti huusi, ettei jääkaappia voi akuille laittaa kun keväälläkin akut menivät tyhjiksi. Menivät kyllä, mutta jo edellisenä keväänä. Laitoin silloin tyhmyyttäni jääkaapin seiskalle ja se todella tyhjensi vaunun akut ja lämpöä ei saatu päälle ennen kuin aurinkopaneli oli kaksi tuntia ladannut akkuja. Auton akkuja se ei tyhjennä kun välillä on sellainen suoja, että se katkaisee latauksen vaunulta jos auton akun jännite putoaa määrätyn rajan alle. Viime keväänä kun lähdimme kotoa laitoin jääkaapin ykköselle ja hyvin virta riitti. Perillä vaunun akut näyttivät vielä vihreää.
Sama puuskainen tuuli jatkuu ja välillä se pudauttelee vaunua aika pahasti. Harvakseen satoi pieniä kuuroja. Söimme ja tankkasimme Sodankylässä ja klo 19.30 parkkeerasimme vaunun Rovamotellin vaunupaikalle. Ulkolämpö +7 astetta, vaunussa +11 astetta ja jääkaapissa -1. Voi taivas, että vaunu tuntui kylmältä. Taisi autossa olla niin kuuma, että tekei viluiseksi kun sieltä poistui. Laitoimme lämmityksen sähköllä päälle, mutta se on todella hidas. Vaihdoimme kaasulämmitykseen ja pian saimme riisua päälitakin pois ja sitten sähkö kyllä piti jo lämmön tasaisena. Keitimme kahvit ja paistoin lohifileen iltapalaksi. Suikaloin 10 sentin palan ulkofileettä ja siitä tein kahden päivän kastikkeen. Täällä kulkee kissoja ja koiria eikä kattilaa voi viedä vaunun alle jäähtymään. Matti keksi, että laitetaan se Volvon takalaatikkoon. Sinne kattila vietiin lankunpalan päälle . Aamulla se on kylmää ja voin laittaa kastikkeen jääkaappiin.
Matti löhösi sohvalla ja kysyi että poikkeammeko huomenna kahville sinne sinne sinne ?. Sinne-missä-katselimme-terassilta-sitä-helvetin-lintua. Minä taas en muistanut mitään lintua terassilta katselleeni. No sitä Kuikkaa tietysti. Jo muistin minäkin kun tiesin, että Matti sanoo Kuovia Kuikaksi. Istuimme jonain todella kauniina kevätiltana Tervakuksan ulkoterassilla kahvilla ja katselimme kun Kuovi kävi useita kertoja läheisellä pellolla pesällään. Tervakuksa on tästä noin 50 km etelään päin. Tästä huomaa, että yhdessä on hyvä vanheta. Toinen muistaa jotain ja toinen taas toisen kohdan ja asia voi selvitä. Jos ei tule tappelua ja jos ei kumpikaan muista väärin. Nauroin niin että mahaan alkoi sattua kun muistelin niitä väärin muistettuja tilanteita.
Klo 1 yöllä on ulkolämpö -1 astetta. Neljänneskuu ja kirkkaat tähdet taivaalla. Kummasti katujen ja talojen valot latistavat taivaan valojen tunnelman. Liikenne jyrää jatkuvasti, vaikka kello on pian 2 yöllä. Onneksi ovat rakentaneet uusia mökkejä nelostien ja vaunupaikan väliin. Ne vähän vaimentavat autojen jyrinää. On minunkin aika mennä nukkumaan.
Hyvää yötä.

Torstai 9.9.2004 Klo 11 +7 astetta. Pilvistä.
Heräsin klo 9 aikaan ja luulin olevani Kahvassa. Petyin pahasti kun totuus valkeni. Olen Rovaniemellä. Keittelin rauhassa aamukahvin ja puuron. Matti oli käynyt ravintolassa kahvilla ja jutellut siellä myyjän kanssa pitkät tovit. Mies oli kertonut olleensa Ivalossa rajavartijana ja on nyt sieltä eläkkeellä. Hän oli työaikanaan, lomillaan ollut jollain kullankaivajalla renkinä. Olivat nostaneet maan koneella kasoihin ja niistä lapiolla ränniin. Kotona takan reunalla hänellä on aitoa Lapin kultaa. Olivat kaivaneet jollain ojalla lähellä Tankavaaraa. Nyt hän on tässä Motellissa hommissa. Heillä on edelleen Ankkoja, Kaneja, Lampaita ja muita eläimiä. Eläimet ovat hyvin hoidettuja ja kulkevat vapaina. Eivät silti mene tielle eivätkä metsään. Joskus turistit olivat kysyneet ruokalistaa ja hän oli sanonut, että kanipaistia on. Olivat katsoneet toisiaan ja lähteneet pois. Seuraavalla kerralla hän oli sanonut, että riistapataa on ja se kyllä kelpasi heti. Heillä oli jonain kesänä ollut jopa kaksi sikaa ja turistit taas kysyivät isännältä "miksi nuo siat eivät ole kiinni". Isäntä painaa lähes 150 kg ja istui tuolilla kaikki paidannapit auki ja vastasi, että "eihän minuakaan kukaan ole kiinni laittanut". Se mies oli tarjonnut Matille joulupukin paikkaa kun partakin on niin komea ja aivan aito.
Klo 10.30 lähdimme tien päälle. Samanlainen ilma kuin eilenkin. Sadekuuroja tasavälein ja puuskainen kova tuuli. Tervakuksaan "muistimme" poiketa kahville. Ajo sujui ilman isompia tutinoita tuulenpuuskista huolimatta. Vasta Kemin jälkeen, kun tuuli vielä yltyi ja puhalsi mereltä suoraan sivulta, alkoi vaunu heittelehtiä. Käskin vähentää vauhtia ja siitäkö repesi seuraavat sata kilometriä kestävä kinaaminen. Johtuu kuulemma siitä kun minä inisen, mutta eihän kukaan yksin voi kinata. Kasitiellä alkoi todellinen kaatosade joka kesti melkein tunnin. Raahen lähellä, Järvelän Järven kauniilla levityksellä laitoimme ruuan. Koko hommaan ja syömiseen kului vain 35 minuuttia ja taas oltiin tien päällä. Pyrimme Oravaisten leirintäalueelle yöksi ja se suljetaan jo klo 20. Maj-Lis katsoi netistä heidän puhelinnumeronsa ja kun soitin, sanoivat olevansa siellä tunnin kauemman. Kiire loppui siihen ja hermot saivat levätä.
Perillä olimme silti jo 19.50. Muita ei vaunupaikoilla ollut ja saimme ajaa mihin halusimme. Matti meni suihkuun, mutta tiskauksen jälkeen minä en jaksanut mennä ja päätin säästää pesuni kotiin. Maili sanoi, että Mäkeläntie on osittain kaivettu auki. Ans katsoa pääsemmekö huomenna vaunun kanssa kotipihaan. Maili sanoi vielä, että tulkaa tänne vain. Täällä on niin kylmä etteivät edes hyttyset lennä. Anitalta tuli tervetulotoivotukset etelään ja tieto, että pääkaupunkiseudun ovat hyttyset valloittaneet. Lopuksi Anita toivotteli hyviä unia ja vinoili vielä, että nyt kai pääsette heti levolle, kun kultasaalista ei ole putsattavana. Vai onko? Vastasin, että on kyllä. Meillä on mukana ämpärissä minun rännini viimeiset perät. Vastaus kai yllätti Anitan kun vastoin tapojansa tuli vastaukseksi että "Voi v***u!!!" Emme me periä täällä ala putsaamaan vaan jätämme sen puuhan kotiin. Jonttu soitti. Retsa on tulossa Suomeen ja hän oli ollut Tanen kanssa Retsan "kämpällä" siivoamassa omia sotkujaan. Maili kertoi, että jonain iltana Joonas oli huutanut äitiä ja pyytänyt ottamaan Lissu-kissan telkkarituolista pois. Itse hän ei uskalla, vaikka 16 vuotiaalla Lissulla on enää yksi kulmahammas. Joonas oli sanonut, että kyllä se minulle riittää. Maj-Lis oli ottanut Lissun syliinsä ja siinä se oli selällään tyytyväisenä ojentanut toisen etutassunsa Jonttua kohti, lykännyt kaikki kynnet ulos ja heiluttanut tassuaan. Uhitteli kai, että on mulla aseet vaikka hampaita ei enää olekaan.
Kello 1.30 oli ulkolämpö +8,5 astetta. Tuntuu liian lämpimältä vaikka vaunun ovi on ollut auki monta tuntia. On aivan tyyntä. Meri on lähellä ja pimeästä alkoi äsken kuulua kova kääkätys. Kyllä pelästyin kun en heti tajunnut, että ne ovat lintujen ääniä. Puolet taivaasta on pilvessä ja puolet kirkkaiden tähtien täplittämä. Tähdet eivät loista niin kuin Lapissa. Kauniita ovat silti.
Kasitiellä jyrää jatkuva liikenne. Toivottavasti Matti saa nukuttua kun ei laittanut tulppia korviinsa. Minä laitan ja nukun myös, jos ei muita vaivoja tule. Puuro on kypsää, syön ja menen nukkumaan.
Hyvää yötä!

Perjantai 10.9.2004 Matti tömisti vaunua niin että heräsin jo kello seitsemän. En enää saanut nukuttua. Kaikki nivelet kipeät ja lisäksi alkoi päänsärky. Nukuin vain neljä tuntia ja olkapääkipu herätti sinäkin aikana kaksi kertaa. Väsymys oli raastava, mutta turha enää yrittää nukkua. Matti vielä nukkui jonkin aikaa. Keitin puuroa matkaakin varten tooppiin, että voin autossa ottaa lääkkeet sen kanssa kello kymmenen aikaan. On puolipilvinen todella lämmin ilma. Leirintäalueella on hiljaista, mutta kasitie metelöi senkin edestä. Siihen en herännyt koska pidän korvatulppia.
Aamupalan jälkeen tavarat taas vaunusta Volvoon ja maantielle. Jo ennen Vaasaa taivas aivan sininen ja aurinko paistoi suoraan syliin. Autossa lämpöä +30 astetta, ulkona +18,7. TUKALAA! Kahvilla poikkesimme ja ajo kohti Poria sujui tasaisesti. Seija, Raija ja Nevon Arja lähettivät synttärionnittelut. Täytä tänään 66 vuotta. Synttäri-ilma on liiankin kaunis, ainakin autossa istumiseen. Torkuin, pilkein ja voin huonosti koko matkan.
Mäkeläntiellä on koneita, mutta työt oli jo lopetettu kun pääsimme kotiin. Hyvin mahduimme vaunun kanssa ajamaan pihaan. Putkia on kasoissa tien reunassa, mutta ei vielä kaivantoja muualla kun tien alkupäässä. Siihen tulee pumppuasema. Jonttu oli vielä koulussa ja Tane oli mennyt pelaamaan shakkia ja keilaamaan. Maili oli saanut lehden painoon ja tuli puoliltapäivin kotiin nukkumaan. Myöhemmin Jonttu poikkesi kylään ja menimme porukalla Mailin tykö kahville. Roope ja Lissu olivat iloisia meidät nähdessään. Veimme Roopelle tuliaisiksi hirven. Se sai kyytiä pitkin pihaa. Lissu tuli jopa minun syliini kun istuimme terassilla. Upea kaunis päivä kun sai olla ulkona. Poron kylmäsavuliha kelpasi kaikille ja Mailille toimme pienen lasisen koskikaran.
Tane soittaa pianoa aina vain paremmin ja taitavammin. Sanoi minulle, että kerkes tulla ikävä sinun sairasta huumorintajuasi. Vielä illalla menimme katsomaan Mailin kesällä kahvasta kuvaamaa filmiä. Oli kuin oikea kullankaivuufilmi. Poikien kuvaukset olivat "hukassa".
Häävin osan tavaroista olen laittanut paikoilleen. Huomenna on uusi päivä, luoja tietää millainen. Kotona nyt kuitenkin ollaan ja toivon saavani nukuttua hyvän yöunen.

Hyvää yötä!

 

Alkuun

  Etusivu     Päiväkirjat     Kuvat     Vaihtuvat 

 www.maisanpaja.net