Etusivu     Päiväkirjat     Kuvat     Vaihtuvat    

 
Kahva 6922/1, Palsi

Sampun päiväkirja 2005

 

TÄMÄN SIVUN SISÄLTÖ 

Pilleripuuro 

Normaalit tanat ja kelet  

Tummanpunaisia käpäliä  

Hirviiii, hirviii  

Sateenkaaren pää 

Rahkeet ei riitä hirven ruokkimista   

Kaasut tuppaa ulos hanurista   

Lietsoi tulta pyhällä päähineellä   

Kyllä siellä reikä oli, kun viimeksi katsoin   

Suo oli täynnä ryssänpäitä  12.2.2011

Polttiaiset hyökkäsivät tositarkoituksella  14.2.2011

Mummu niittasi polttiaiset puhelimella ja poltti hyttyset  25.2.2011

 

 

Tähän mennessä julkaistut:

Vuosi 1999
Sotajoki
Valtausta etsimässä

Vuosi 2000
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2001
Anitan päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2002
Anitan päiväkirja
Maken päiväkirja
Sampun päiväkirja

Vuosi 2003
Maken päiväkirja  

Sampun päiväkirja 
Anitan päiväkirja 
Matin kronikka 

Vuosi 2004
Sampun päiväkirja  

Vuosi 2005
Sampun päiväkirja  

----

Tulossa vielä ainakin:

Vuosi 2004
Anitan päiväkirja

Vuosi 2005
Anitan päiväkirja

Vuosi 2006
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2007
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2008
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2009
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

Vuosi 2010
Sampun päiväkirja
Anitan päiväkirja

 

 

 

Kahvassa taivas on sininen ja 
luppoaikaa on vähän.

 

Pilleripuuro

Lauantai 11.6.2005 Päivä lämmin, melkein helle. Edelleen ajamme vanhalla tutulla Volvo 240, rekkari EJT-750. Vaunukaan ei ole vaihtunut. Eriba-Nova rullaa nätisti perässä.
Joonas ja Taneli hoitavat kesän ajan kissan, oravat, linnut, kukat ja nurmikon.
He ovat jakaneet ilmaisjakelu lehtiä ja mainoksia. Kamala homma ja palkkaa ei palkaksi voi sanoa. Jonttu on sanonut itsensä irti koko hommasta. Ihan oikein teki.
Helle on verottanut meidän työtahtia ja lähtömme siirtyi suunnitellusta klo 18 klo kahteenkymmeneen.
Heti lähteisä tuli alkupamaus. Vaunu on ollut pihassa lähellä koivua ja koivun puoleisen renkaan alla oli lankku suoristamassa vaunua. Matti lähti hitaasti vetämään vaunua liikkeelle ja minä olin katsomassa, ettei tule yllätyksiä. Hitaasti rengas putosi lankulta ja siinä vaiheessa koivun runkoon oli vaunun kyljestä matkaa noin 30 senttiä. Näytin että hyvin menee. Sitten alkoi vaunun perä kääntyä kohti koivua. Huusin, huidoin ja hakkasin vaunun kylkeä, mutta se ei autoon kuulunut. Näin kyllä Matin naaman Volvon peilistä, mutta ei se peiliin katsonut ja sitten pamahti kuin olis lähellä ammuttu. Vaunun perän yläkulmassa on punainen lamppu ja se iskeytyi koivun runkoon. En käsitä mitenkä se voi hajotessaan saada aikaan sellaisen pamauksen. Matti noukki palaset nurmikolta ja teippasi johtojen päät mustalla teipillä möykyksi.
Niin sitten lähdimme ajamaan jo valmiiksi pinnat kireällä.
Ajoimme Siltapuiston Nesteelle tarkistamaan vaunun renkaiden paineet. Olin aikaisemmin soittanut vaunun maahantuojalle ja kysynyt mikä tämän vaunun renkaiden paine pitäisi olla. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä että 2,8. Matti katsoi paineet ja sanoi, että kun molemmissa renkaissa oli painetta 3,3 niin hän ei niitä muuttanut. Jos painetta on liikaa niin vaunu pöykkii pienestäkin epätasaisuudesta.
Klo 20.30 lähdimme Siltapuistosta kohti kasitietä. Aurinko onneksi takavasemalla ohuen pilviverhon peitossa.
Kristiinan kohdalla kettu jolkotteli yli tien. Ulkolämpö +19,5 astetta.
Kaskisten kohdalla taas kettu tiellä ja nyt jouduimme jarruttamaankin. On niillä surkean laiha häntä Viissataseen verrattuna.
Klo 23.40 taas kettu tiellä. Tämä jäi ojaan katselemaan autoa. Oli sillä nätti naama.
Aurinko on juuri metsän reunan takana ja on vähäinen hämärä.
Klo 24 Vaasan ohitustiellä. Luulimme, että tiellä juoksee koira. Matti hiljensi vauhtia ja lähempää näytti, että se onkin valtava, tosi valtava jänis. Tuijotin sitä ihmeissäni, kun se kääntyi kyljittäin ja osoittautui peuran vasaksi. Teki upean loikan kun hyppäsi teiden välisen kaiteen yli.
Klo 3.40 tien ylitti kolme hirveä. Pysähdyimme katselemaan niiden rauhallista kulkua. Kun ensimmäinen oli keskellä tietä, seuraava nousi penkkaa ylös. Kun se ehti tielle niin kolmas tuli metsästä. Olivat ne upeita katseltavia. Tien ylityksen ne suorittivat noin 5 metriä ennen hirvivaroitus merkkiä.
Hetki sitten nousi valtavan kokoinen aurinko metsän reunan takaa. Se on aivan punainen eikä vielä häikäise silmiä. Olimme ajaneet noin 10 kilometriä kun tien oikealla puolella, penkalla seisoi taas hirvi. Se katseli meitä ja kääntyi hitaasti takaisin metsään. Kun olimme samassa kohdassa, näimme että metsän reunassa seisoi sen kaveri. Molemmat kääntyivät metsään päin ja menivät menojaan.
Yppärin Nesteellä tankattiin.
Klo 4.30 pysäköimme Raahen etelärajan kyltin kohdalle "iltapalan" laittoon.
Joku rastas lauloi niin, että seutu raikuu. Sitä kun kuunteli oli pakko hymyillä. Sillä on varmasti ympäristölleen tärkeää asiaa. Jopa Matti laittoi korvatulpat kun meni nukkumaan. Ei linnun, vaan liikenteen vuoksi.

Sunnuntai 12.6. Molemmat ilmoitimme nukkuneemme huonosti ja klo 8.15 lähdimme ajamaan kohti Oulua. Luojan kiitos taivas on pilvessä ja aurinko vain häämöttää pilvien läpi. Ulkolämpö +17 astetta.
Klo 11 pysäköimme tutulle levähdyspaikalle pilleri-puuron keittoon. Paikka on noin 10 km Iin Shelliltä pohjoiseen, oikealla puolella, sillankaiteen jälkeen.
Sielläkin yritimme nukkua. On kummallinen olo kun nukkuu, mutta ei kuitenkaan nuku. Matti kyllä kuorsasi hetken ja sanoin, että nukuit ainakin vähän. En nukkunut, oli vastaus. Ilmoitin, että sitten kuorsaat hereillä. Siihen sain vastauksen, että "voin minä senkin tehdä". Uskon kyllä. Meidän piti laittaa vaunussa ruoka, mutta Rovaniemen Shellin lehtipihvi kangasteli mielessä ja jatkoimme matkaa. Ensimmäisen poron näimme jo ennen Rovaniemeä.
Klo 17-18 lehtipihvi syötiin ja kahvit joimme ulkoterassilla. Upea ilma. Aurinko paistaa, sääskiä ei ole. Matka jatkui kohti pohjoista.
Klo 18.30 poikkesimme Vikakönkään levähdyspaikalle tien oikealle puolelle. Upea koski pauhasi niin ettei autojen ääniä kuulunut, mutta ei kosken pauhu ottanut yhtään päähän. Otin puoli rullaa koskesta kuvia ja odottelimme rauhassa ilman viilenemistä. Klo 22 taas pilleri-puuro ja sitten maantielle. Yksinäisiä, kauniita poroja näimme harvinaisen useita. Niillä on vielä talviturkit päällä.
Klo 0.30 tankkasimme Sodankylässä ja matka jatkui. Ilma viileni reilusti, mutta aurinko alkoi kivuta takaisin taivaalle ja välillä posotti päin pläsiä melkein tien pintaa pitkin. Liikenne on ollut harvinaisen vähäistä koko matkan ajan, vain kaksi kertaa olemme päästäneet jonoa ohi. Klo 3.00 parkkeerattiin Papinhaminaan "omalle" vanhalle paikallemme. Vaunu passattiin suoraan ja aloin laittaa tavaroita paikoilleen. Matti hortoili ulkona. Aurinko oli kivunnut jo aika ylös ja lämmitti hienosti vaunua. Klo 5.30 söimme yöpalaa ja klo 6.00 Matti meni nukkumaan. Minä kömmein petille klo 7.30. Taas saimme nukahtaa Sotajoen kohinaan, se kuului hyvin vaunuun.

Maanantai 13.6. Kello soi 11.30. Voi että väsytti. En meinannut ymmärtää mikä ääni se on. Ihmettelin, miksi Matti ei sitä lopeta kun ei ole enää petillään. Noustava oli ottamaan verenpainelääkkeet. Matti oli vienyt tuolin vaunun taakse aurinkoon ja nautti siellä olostaan. Alueen perällä on kaksi asuntovaunua, hiljaista oli ja kaunista. Käki kukkui. Olin vielä aamutaksissa, kun Viljo ajoi roskikselle ja poikkesi käymään. On hieno tunne, kun talven mentyä taas näkee pohjoisen ystäviä. Keitin kahvit ja ne juotiin ulkona. Kuultiin kuulumisia. Anneli ja Voitto ovat myyneet kioskin jollekin naiselle joka asuu Saariselällä. Pahaojantie on tulvien tähden pahassa kunnossa. Jari ja Katariina ovat jo pitkään olleet Harrijoen valtauksellaan. Olivat menossa tästä ohi kalaan ja poikkesivat, kun tunsivat vaunun. Istuimme pitkään ulkona kahvikuppien parissa juttelemassa.
Klo 16 lähdimme kauppareissulle. Söimme Kuukkelissa tikkuperunat ja poronkäristystä.
Illalla alueelle tuli monta asuntovaunua ja autoa. Moni kävi juttelemassa ja aika livahti klo 22 asti. Otin lääkkeet ja lähdimme kokeilemaan pääsemmekö Kahvaan. Oli kuulunut juttua, että tie on pahassa kunnossa, mutta en olisi uskonut sen olevan niin kamalan. Ainakin kahdeksan siltarumpua oli tulvavesi muljannut pois paikoiltaan, osan kokonaan ja osa oli noussut pätkissä pystyyn läpi tien. Muutamasta kohtaa oli vesi vienyt puolet tiestä. Jäljellä oli kivikko tai syvä monttu. Välillä oli pätkiä niin sileää tietä kuin oltais nelostiellä oltu. Palsintie oli pahasti kuopilla. Kammin notkossa oli vesi virrannut yli tien mutta sitä oli joku jo korjannut. Toinen notko oli paremmasssa kunnossa. Nenosen ojalla vesi virtasi yli tien ja kannoimme pyörien kohtaan kiviä. Kiehisenmäki oli pahasti sortunut. Varmaan viidenkymmenen metrin matkalta oli löysää maata virrannut alas. Syviä uurteita oli paljon ja kiven nokkkia tie täys. Mäen alapää oli aivan vellinä. Jäin pois autosta, kun Matti kaahasi Volvolla kurakon yli ja ajoi mäen päälle. Alapäässä mäkeä pyörät upposivat puoliväliin ja muta ja kura lensivät ilmaan, pahoja jälkiä siinä oli ennestäänkin, mutta nyt oli pahimmat. Kuopat jatkuivat tiessä, mutta velliä ei enää ollut. Palsilla jätimme Jarin neuvosta Volvon ylös ja kävelimme rinnetietä alas. Meidän leiri oli aivan kunnossa ja huussi pystyssä. Huuskanmäki oli ihmeen pehmeä. Kun käveli tiellä, niin maa jousti kenkien alla, mutta jälkiä ei maahan jäänyt. Maa on kai vielä roudassa ja vain pinta on sulanut. Maken leirissä kaikki kunnossa, vain poron sarvet olivat pudonneet puusta maahan ja Matti nosti ne ylös. Alhaalla on vesi mennyt koko alueen yli, sen näki siitä kun Kokalmusta (vesisammalta) oli pajupuskissa joka puolella melkein latvaoksissa asti. Saunan vesipata nökötti omalla paikallaan. Syksyllä peitimme sen pressulla ja sidoimme pressun kahdella narulla. Pressun helma jäi pitkin maata ja sen päälle ladoimme kiviä. Kevättulva on tuonut hiekkaa helman päälle ja pitkin rantaa. Hiekka on estänyt tulvaveden pääsyn pressun alle. Kekäleitä ja puoliksi palaneita tukinpätkiä, oli myös tullut veden mukana. Niitä oli pitkin tasannetta. Laavun perällä oleva tavaranyytti oli paikoillaan. Sitä on suojannut istuimena oleva kelotukki, jonka Matti on juntannut tolpilla molemmilta puolilta maahan. Se on tainnut pelastaa tavarat tulvalta. Joen mutkaan oli kasaantunut kiviä niin, että uoma oli aika lailla kaventunut. Kivitanteren yli oli tullut vettä niin, että kaksi-kolme metriä leveältä alueelta olivat kivet häipyneet kokonaan. Maken väen leiripaikan rinne oli rossannut pahasti ja Palsissa oli uusi saari. Pitkin puroa on turvemöykkyjä, joissa kasvaa pajupuskia. Virta riepoo niitä eteenpäin. Rannoilta on lohkeillut reiluja paloja maata. Monttu oli takareunaltaan rossannut ensimmäisiin puihin asti, yleisesti se oli silti siisti. Kiipesimme ylös ja käytiin Palsin Kultalassa. Siellä ei ollut hengellä heiluvaa, ei Timppaa eikä imuriporukkaa. Kiipesimme takaisin leiriimme ja sitten vielä toisen ison mäen ylös. Vasta seuraavana päivänä tajusin ihmetellä, kun jalat eivät olleet kipeät eikä henki topannut kertaakaan rinteitä kiivetessä. Pahaojantiellä sain pari viestiä ja siitä samasta kohtaa lähetimme viestit Makelle ja Mailille. Vaunulla Papinhaminassa olimme klo 01. Hyvää yötä.

Tiistai 14.6. Kun heräsin niin Matti puheli Katariinan ja Jarin kanssa ulkona. He olivat taas menossa kalaan. Juotiin ulkona kahvit ja heidän kanssa juttu luistaa.
Klo 12.30 lähdimme ajamaan kohti Ivaloa. Pankissa käynti ja ostimme mm. lapion. Soitimme Satakunnan Kansa -lehden konttoriin. Lehden tulo keskeytetään kesäksi ja samoin jäteastian tyhjennys. Posti lähetetään Porin postista Saariselälle 17.6.-17.9. välisen ajan. Bensaa ja vettä haettiin Seolta ja sitten Kaunispäälle syömään huipunleikkeet. Edelleen se oli yhtä hyvää. Ei siihen taida koskaan kyllästyä. Kastikkeeseen oli lisätty pieniä muruja savuporoa, hyvää oli sekin.
Vaunulle palatessa poikkesimme eka kerran kioskille. Siellä oli joku tyttö tuuraamassa emäntää. Oli myös mies ja karhukoira, jotka kävivät viime kesänä Palsilla meidän leirissä. Koiralla oli etujalassa kaksi rautaista lastaa jotka oli pultattu toisiinsa kiinni läpi sääriluun. Koira oli maaliskuussa jäänyt auton alle ja etujalka katkesi. Hyvin se sillä jalalla käveli, jopa raapi maatakin. Piakkoin he menevät Rovaniemelle näyttämään, josko lastat voisi poistaa.
Jari pysähtyi tielle ja tuli kysymään mieheltä voisko hän katsoa Katariinan selkää, kun se on pahasti kipeä. Mies lupasi katsoa ja Katariina laahusti vaivalloisesti autosta ulos. Mies käveli hänen eteensä ja nosti varoen häntä kainaloista ilmaan. Sitten mies siirtyi selän taa ja käski laittaa kädet niskan taakse. Otti kainaloiden kohdalta ympärille kiinni ja kysyi sattuuko? Ei sattunut. Äkkiä mies nyppäsi tytön ilmaan. Kaikki me kuultiin kova rysäys. Oli kuin olis jalalla lyönyt useita kuivia kepakoita poikki. Sitten mies hellitti otteensa ja tyttö jäi ällistyneen näköisenä seisomaan paikoilleen. Taisi hiljaa kirotakin. Autosta tullessa hänellä kasvot punoittivat, mutta nyt olivat aivan kalpeat. Vähitellen hän alkoi liikutella käsiään ja oli hämmästyneen ja epäuskoisen näköinen, niin kuin me muutkin. Lähti sitten reippaasti kävelemään. Pöydissä istui useita ihmisiä ja kaikki olimme kuin puulla päähän lyötyjä. En ole kenenkään ennen nähnyt paranevan selkäkivustaan noin nopeasti.
Illalla tuli Viljo käymään vaunulla ja sanoi, että Matti vois tulla lämmittämään saunan. Sovimme, että mennään huomenna. Viljon kanssa jutellessa aika kuluu kuin siivillä. Nytkin klo oli yhtäkkiä 22 ja lääkkeiden oton aika.
Aurinko on paistanut koko päivän, mutta onneksi illalla ilma viileni.
Hyvät yöt.

Keskiviikko 15.6. Aurinkoista edelleen. Onneksi viileä tuuli.
Nuoripari, joka on ollut koko ajan tuolla perällä pienen koiransa kanssa, lähtivät pois. Nyt me olemme alueella yksinämme. Kahden auton porukka poikkesi kolmen koiran kanssa, mutta viipyivät vain tunnin verran.
Vaihdoimme vaunuun isomman vesisäiliön. Siihen mahtuu 40 litraa vettä. Matti kantoi veden pumpulta ämpäreillä. Nyt ei edes huomaa, kun ottaa vettä kun pinta laskee niin hitaasti.
Kävimme kioskilla kahvilla ja nyt siellä oli omistaja itse paikalla. Ihan kiva nainen. Jutteli meidänkin kanssa ja lupasi viedä sanaa tien huonosta kunnosta. Kioskilla oli myös Metsähallituksen asialla joku nainen, joka teki tutkimusta Lapin alueiden käytöstä. Mekin täytimme useita lomakkeita ja tien huonosta kunnosta oli paljon puhetta. Hän oli itsekin käynyt autollaan Pahaojalla ja oli asiasta tietoinen.
Klo 20 ajoimme Viljon valtaukselle saunan lämmitykseen. Viljo siellä oli jo kylpytakki päällä ja saunakin oli jo lämmin. Saunoimme ja kyllä tuli hieno olo. Vesi täällä on pehmeää ja puhdasta ja iho on pesun jälkeen kuin samettia.
Katselimme Viljon imurointilaitteita. On ne aika vempeleitä lapiokaivuussa tarvittavien rinnalla.
Palattiin vaunulle ja klo kahden aikaan Matti meni nukkumaan. Keittelin puuroa ja näin sivusilmällä, että joku mies kulki vaunun ohi tämän alueen perälle päin. Katsoin takaikkunasta ja se meni hiljakseen ja vilkuili jatkuvasti taakseen meidän vaunulle. Kääntyi sitten seuraavan nuotiopaikan kohdalta alas rantaan. Oli outoa sekin, kun sillä ei ollut onkea, reppua eikä mitään muitakaan varusteita. Oli vielä paljain päin vaikka ulkolämpö oli +5 astetta. Kyttäilin ja odottelin ja viimein herätin Matin. Matti puki päälleen ja oli juuri lähdössä ulos, kun mies tuli rannasta tielle ja lähti kävelemään takaisin päin. Samassa loppui kaasu ja puurokattilan alta hävisi tietysti liekki. Matti otti tongit taskuunsa ja heti kun avasi vaunun oven niin sanoi, että tuollahan on asuntoauto. Meistä suoraan tielle päin oli iso asuntoauto. En ymmärrä miksi en kuullut sen tuloa, kun kattoluukukin oli auki. Täytyy siinä olla todella hiljainen ääni. Matti meni vaunun nokalle vaihtamaan kaasupulloa ja kun mies käveli ohitse Matti sanoi sille iltaa. Ei vastannut mitään, hymyili vain. Suomalainen rekkari niiden autossa oli. No, ei Matin herätys silti turha ollut kun kaasun loppumisen tähden olis muutenkin pitänyt herättää. Jääkaappiakaan ei voisi aamuun asti pitää sammuksissa.
On hieno yö, vaikkakin viileä. Aurinko ei täällä laske edes puiden latvojen tasalle kun jo aloittaa uuden kipuamisen taivaalle. Palsilla se menee jo hetkeksi Pikku-Palsin taakse.
Hyvää yötä.

Normaalit tanat ja kelet

Torstai 16.6. Tosi kaunis aamu. Aurinko paistaa ja käki kukkuu. Voisiko muuta pyytää. Poroja ei ole nähty, eikä yhtään Kuukkelia.
Aamupalan jälkeen päätimme lähteä "telemäelle" ja sitten kioskin kautta Palsille. Jos sinne nyt yleensä vielä pääsee. Matti lupasi ajaa pahimmat paikat ykkösellä. Pakkasimme Kahvaan jätettävää tavaraa Volvoon ja eväät ja lääkkeetkin huomasin ottaa mukaan. Telemäellä tuli paljon viestejä. Maj-Lis viestitti että Porissa on hieno ilma ja tosi paljon hyttysiä. Annelilta oli tullut viesti että "Joko olette Lapissa." Matti soitti Annelille. He tulevat tänne Juhannuksen aikaan. Tekevät kioskikaupat loppuun ja leiriytyvät tänne Papinhaminaan. Annelin jalka on leikattu ja hän kävelee vielä keppien kanssa. Hieno nähdä heidät taas talven jälkeen. Olemme kuulleet, että heillä on todella komea asuntoauto.
Kioskin kautta lähdimme kohti Palsia. Näimme Tunturit ja heiltä kuulimme, että Palsin tie on jo aika kuiva. Hyvin pääsimme perille. Matti ajoi Maken autopaikalle ja siitä lähdimme kantamuksien kanssa laatikolle ja poistimme talvisuojat. Tein talvella kymmenen senttiä laatikon kantta suuremman pressun. Ompelin kulmiin, päihin ja pitkiin sivuihin kolmeen kohtaan reikäkuminauhan pätkät. Levitimme pressun laatikon päälle ja Matti ruuvasi kuminauhojen kohtiin laatikon kylkiin, pienet koukut. Nauhat vedettiin koukkuihin kiinni ja hyvä tuli. Nyt ei tarvitse koko kesää nostella kiviä ja lankun pätkiä pressun päälle, ettei tuuli sitä veisi. Siinä se nyt on ja pysyy.
Laavua varten ostettu pressu kainalossa menimme alas rantaan. Talvipakaasi avattiin ja siellä oli pumpun alla pidettävä lavakin. Emme sitä muistaneet ja luulimme, että tulva on sen vienyt. Paljon muutakin tavaraa löytyi, jota emme muistaneet sinne laittaneemmekaan. Laavu tyhjennettiin ja pressupaketti avattiin. Oli se homma kun yritimme saada pressun yli laavun. Viimein se onnistui, kun tuuli puuttui peliin. Pidimme reunasta kiinni ja tuuli alkoi nostaa laavun toisella puolella vielä aukeamatta olevaa pressukasaa ilmaan. Kasa lähti suoristumaan ja sitä oli ja oli . Aina vaan lisää. Valtava fleeta lepatti ilmassa. Siitä olis tehnyt vaikka kolme laavua. Ei auttanut muu kuin hellittää ote reunasta ja antaa tuulen nostaa jo laavun päälle saatu pressukin maahan. Ei mitään käsitystä, miksi olemme ostaneet laavuun noin valtavan pressun. Hain roskapussista pressun päälismuovin ja siinä oli suurin numeroin 6 kertaa 8 metriä. Tämä on ainakin 12 kertaa 10 metriä. Onpa kerrankin rahoille vastiketta. Sitten alkoi pajupuskien joukossa tavallinen vääntö, kun yritimme saada pressua kaksinkerroin. Saatiinhan se lopulta, mutta kun aloimme siirtää pressua kohti laavua niin tuuli, kuin kiusallaan, puikahti jostain kohtaa taitteen sisälle ja sotku oli taas valmis. Matti keksi, että sidotaan narulla pressun päissä olevat reiät yhteen. Hain narukerän taskuuni ja sieltä vedimme pätkän kerrallaan ja Matti katkaisi sen puukolla. Sitominen oli hyvä idea ja nyt saimme hyvin kiinnitettyä pressun laavun päälle. Onneksi tuuli ei enää ollut auttamis päällä, jos olis ollut, laavu ei taitais vieläkään olla kunnossa. Virta on siistinyt itseään. Mättäät, pajupuskat ja muu virrassa ollut roju oli lähtenyt virran mukaan ja vesi oli laskenut huomattavasti.
Klo 22 sytytin laavun eteen nuotion ja Matti haki autosta eväät ja minun lääkepussini. Laitoimme nuotiolla ruokaa ja vietimme samalla laavun tupaantuliaiset.
Sen jälkeen kannoimme laatikosta tavaraa laavuun ja autosta laatikkoon. Palsilla olevaa energiaa ei voita mitkään lääketieteen keksinnöt. Olen koko illan kiipeillyt rinteitä ylös ja alas, ja edelleen jalat ovat kunnossa.
Klo kävi kahta kun kiipesimme kurusta ylös. Täälläkään ei näy yhtään Kuukkelia. Murensin silti leipää ruokintatolpalle.
Täällä on upea rauha. Lehdet koivuissa ovat pienempiä kuin Sotajoella ja pajuissa on vasta silmut. Alhaalla kukkii pienet orvokit. Alas menevä rinnetie on vielä märkä. Toivottavasti kuivuu siksi kun Anni ja Make tulevat.
Papinhaminassa ja nukkumaan menossa oltiin klo 3. Aurinko oli jo aika korkealla ja ulkolämpö +5 astetta.
Hyvää yötä.

Perjantai 17.6. Klo 11 ulkolämpö +21 astetta. Onneksi oli vilpoinen tuuli.
Matti lähti Ivaloon hakemaan kaasua, ruokakauppaan ja ostamaan Maapuulupaa.
Klo 12.30 on taivaalla aika paljon pilviä. Onneksi. Muuten täällä läkähtyisi kuumuuteen. Autoja käy Molukilla tasa tahtiin. Viljokin näytti käyvän kioskilla. Pitäis mennä istuttamaan Iisopin taimet isompaan purkkiin. Piti myös pestä vähän vaatteita, mutta pyykkipussi on Volvossa.
En istuttanut Iisoppeja enkä tehnyt paljon muutakaan. Matti tuli klo 14.45 ja oli kovin väsynyt. Toi uusia perunoita, lohta ja paljon muutakin. Ruokailun jälkeen päätimme ottaa kunnon ruokalevon. Aika lyhyeksi lepo jäi, kun kumpikin itsekseen haikaili Palsille lähtöä. Taas tavaraa ja evästä mukaan ja lähdimme jyryyttämään kohti Kahvaa. Voi luoja tätä tietä. Joka metri odottaa että Volvosta rysähtää joku osa poikki. Eheänä päästiin perille ja Palsilla oli upea ilma. Taitaa kehitellä ukkosta.
Hommat aloitettiin heti. Ensin purettiin huusin päältä talvisuojat: lmarakoa pitäneet laudan pätkät, remmit, narut, pressut, pressun palat ja kivet jotka ovat talven pressun helman päällä. Sitten siivottiin se.
Sitten lähdimme rantaan tasottamaan tulvan huuhtomaa saunan kohtaa. Maj-Liksen haravaa, joka on Kahvan pitkäaikaisempia kamoja, tarvitaan ehdottomasti siinä hommassa. Se olikin toinen juttu, että mistä sen löytää. Huuskassa se ei ollut ei laatikossa, ei Maken väen leirissä eikä rannassa missään. Kiipesimme meidän leiriin ja kurkeimme siellä olevan pressun alle. Ei sielläkään. Takaisin tarkastamaan laatikko. Ei sielläkään. Siinä vaiheessa oli pakko mennä laavulle juomaan termarista kahvia. Nornaalit kinat ja ***tanat käytiin läpi ja taas lähdettiin kiipeämään meidän leiripaikalle. Nyt kivet nostettiin pois pressun helmalta ja pressu poistettiin. Siellähän tuo lepäili tyytyväisenä ja kunnossa, valmiina aloittamaan kesän työt.
Ei tuo tulva mikään paha kaveri ollut, ainakaan saunateltan alusen suhteen. Haravoin vain kekäleet ja roskat pois ja Matti kantoi montulta kaksi ämpärillistä pestyä hiekkaa ja sen levitin haravalla tasaiseksi ja valmista tuli. Pohja oli tasainen ja suora. Putket haettiin ylhäältä ja koottiin kehikko valmiiksi. Teltta nostettiin kehikon päälle ja kiinnitettiin tarroilla putkiin sisäpuolelta. Harus narujen kiinnityksessä taas tuli molemmilta painokelvotonta tekstiä, mutta kiinni nekin viimein saatiin. Nyt ei tuuli kallistele saunaa, sen verran suurissa kivissä narut ovat kiinni. Saunateltan helman päällä on ympäri asti laudat ja niiden päällä kiviä painona. Minua on harmittanut jo vuosia kun sata sataa pikkukiveä latoo laudoille aina keväällä ja syksyllä taas pois. Nyt päätin, että pikkukivet lähtee ja tilalle tuodaan sen verran suurempia, että ne pitää helman paikallaan vaikka laittaa vain yhden kiven kohtaansa. Matti haki kiviä jopa montulta. Seisoi valtavan kiviröykkiön keskellä ja huusi "Ei täällä mitään kiviä ole!" Ei todellakaan tainnut äkätä minkä ottaisi, kun muuta ei paikalla ollut kuin kaikenkokoisia kiviä. Minä laitoin pressun maahan saunan lattialle ja sen päälle ladoin 60 kertaa 60 senttiset lautalavat. Pohja oli niin hyvä, että sain vain kantaa lavat saunaan ja latoa paikoilleen. Yhtään suoristuskiilaa ei tarvittu. Matti sai kiviurakkansa tehtyä ja aloitti toisen. Saunan ympärillä oli metrin leveydeltä maa täynnä pikkukiviä. Ne kärrättiin pois ja nyt on siistiä. Padan päältä poistettiin pressu ja laatikolta haettiin saavit, vadit, pallit, ämpärit, suihkuverho ja muut tarvikkeet. Matti kantoi virrasta vettä ja minä pesin Tolulla kaikki tavarat. Nyt on hieno olo kun sauna on kunnossa ja puhdas. Ei muuta kuin pesulle.
Aamuyöllä lähdimme ajamaan Papinhaminaan. Paikkasimme useita kuoppia tiestä ja mennen tullen ladoimme Nenosen ojan kohdalle tielle kiviä, kun suolta virtaava vesi ei mahdu laudoista tehdystä siltarummusta, vaan lirisee osittain yli tien ja vie hiekkamaan mukanaan.
Vaunulla olimme kello kolmen aikaan yöllä. Aurinko vain yötä päivää.
Hyvää yötä.

Lauantai 18.6. Aamu "valkeni" taas aurinkoisena ja kauniina. Vaunussa tukalan kuuma, mutta ulkona onneksi vilpoinen tuuli.
Nyt on molemmilla kaikki paikat kipeät. Jopa Matin selkä ja sormet ovat jäykät ja arat. Taisi eilinen kivisoovi ottaa lujille. Aamupuuhien jälkeen tein lihakastikkeen, jonka otamme Palsille mukaan. Matti toi eilen pieneen kaasukeittimeen säiliön ja nyt aiomme laitta ruuan laavussa. Saunapussit, puhtaat vaatteet ja pyyhkeet myös mukaan ja menoksi. Tuohon tien rytyytykseen alkaa jo tottua ja taas pääsimme ehjinä perille. On hyvä, kun rannassa on paikka mihin vie tavarat ja voi vaikka huilata jos sattuu väsähtämään. Vielä löytyi lisää hommia. Saunan vesipadan ympärillä on paksu pelti, että liekit ohjautuvat tasaisesti ympäri padan. Pelti on siirtynyt niin, että liekit nousevat vain padan etureunasta ylös. Olen "jäkättänyt", että padan ja pellin väliin on laitettava kivet niin, että ne pitävät joka puolelta pellin yhtä kaukana padasta. Vähän siinä kinattiin, ja Matti nosti padan ylös ja pelti siirrettiin oikeaan kohtaan. Rautalangalla ripustimme tasakokoisia kiviä padan ja pellin väliin. Matti haki autosta teräsharjan ja harjasi noet ja karstat pois padan ulkopinnalta. Pata takaisin paikoilleen ja hyvä tuli. Vettä pata täyteen ja nyt riitti yksi pesällinen puita kun vesi oli kuumaa.
Ruokailun jälkeen menin ottamaan todella kaamean värisellä ämpärillä vettä Palsista. En tiedä pettikö kivi jalkaini alla vai mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä ämpäri putosi kädestäni ja virta sieppasi sen mukaansa. Yritin raapata sen kiinni, mutta huomasin loikkivani vedessä klonkkuvien kivien päällä, välillä menossa nokilleni ja välillä selälleni. En kaatunut, mutta polviin asti olin aivan märkä. Vesi oli pirun kylmää.
Ämpäri oli ehtinyt hörpätä juuri sen verran vettä, että pysyi sopivasti pystyssä. Se purjehti keskellä virtaa kohti Kultalaa. Vaikka se joutui vähän väliä pyörteisiin ja kivikkoihin, niin pystyssä vaan pysyi. Ämpärin matkanteko kyllä huomataan, kun se neonvihreänä joella purjehtii. Minulta suihkusi vesi kengistä ja tukipohjalliset, sukat ja päälihousut valuivat vettä. Onneksi oli puhtaat, kuivat sukat ja saunatossut mukana. Laitoin narun puiden väliin ja vein vaatteeni kuivumaan. Lenkkitossuista kaatelimmee vettä pois aina ohi kulkiessamme. Pesulla käynnin jälkeenkin lenkkarit olivat vielä aivan märät ja saunatossut eivät ylärinteessä pysy jalassa. Laitoin muovipussit kuivien sukkien päälle ja sitten märillä lenkkareilla kiipesin rinteen ylös, meidän leiriin. Siellä taas vaihdoin kuivat saunatossut jalkaani. Lenkkareita siirtelimme auringon mukana kiveltä toiselle. Sitten aloimme keväthommat leirissä. Olemme hyvin varoen haravoineet leirialuetta, mutta keväällä siitä kertyy melkoinen kasa poltettavaa. Pienissä erissä lisäsin pönttää nuotioon ja aina niistä tulee paljon savua. Ei tuullut ja savu nousi korkealle. Hetken päästä käveli Mikko Kultalan mäkeä ylös ja Aatu ja Millakin tulivat. Olivat kai nähneet meidän savupatsaamme ja tulivat katsomaan mikä palaa. Voi ihme kun on hieno tunne, kun näkee taas talven jälkeen Palsin ystäviä. Istuimme nuotiolla juttelemassa pari tuntia. Oli noloa kun meillä ei ollut mukana mitään tarjottavaa. Hekään eivät ollet vielä nähneet kuukkeleita. Mikko kutsui meidät syyskuussa Raahenpirtille syntymäpäivilleen. Ei sanonut mitä hän täyttää, mutta juhlat kestävät kolme päivää.
Aatu jutteli, että aikaisemmin illalla Milla oli alkanut kovasti haukkua. Hän lähti katsomaan ja Milla haukkui keskellä jokea purjehtivaa ämpäriä. Pystyssä se oli vieläkin ja jatkoi matkaansa. Taitaa pian jo olla Inarinjärvellä tai jopa Jäämerellä.
Vaunulla olimme taas klo kolmen aikaan. Annulta ja Jussilta saatu pensastomaatti oli vaunun vieressä ulkona ja vein sen heti sisälle. Aurinko kyllä paistoi täysillä, mutta mittari näytti nollaa. Pakkasta se oli saanut, kun lehdet olivat reunoistaan aivan harmaat. Voihan p.
Mekin olimme molemmat kuin selkäsaunan saaneita. Kaikki paikat kipeitä ja aivan naatteja niin kuin tomaattikin.

Sunnuntai 19.6. Taas aurinkoinen, upea ilma.
Viljo poikkesi heti kun olimme nousseet ylös. Oli hieno jutella. Joku Mersu ajoi hiljaa Viljon auton viereen ja he lähtivät Viljon valtaukselle.
Me keräsimme kamppeemme autoon ja lähdimme kohti Palsia. Kioskilla näimme Tunturit. He ovat tulleet valtaukselleen pari päivää sitten. Halailtiin ja juteltiin. He olivat viime syksynä lähteneet valtaukseltaan vasta syyskuun 16. päivä. Sieltä nousee jyrkkä mäki ja heillä on iso vaunu. Varvikko ja maa olivat olleet jäähileessä ja niin liukkaita, että he eivät päässeet mäkeä ylös. Joskus, ajat sitten, joku oli jättänyt heille lumiketjut ja nyt ne laitettiin hommiin. Soraa ja turpeita oli lentänyt ilmaan monta metriä, mutta ylös oli päästy. Meille olis tullut pakokauhu sellaisessa tilanteessa.
Tunturit lähtevät syyskuun alussa Etelä-Afrikkaan, kullanhuuhdonnan MM-kisoihin.
Hyvää matkaa heille.
Kahvassa teimme ensin tarkastus kierroksen ja sitten alkoi "keskustelu" vaunun etuteltan paikan siirrosta. Olemme koko leirin ajan joutuneet väistämään isoa mäntyä, kun vaunua on peruutettu keväällä leiriin. Noin hienoa puuta ei kukaan edes kuvittele kaatavansa, mutta telttapaikkaa vähän siirtämällä vaunun voisi peruuttaa suoraan tietä pitkin paikalleen. Siinä se vitsi piileekin, kun nyt pitäisi kaivaa maata toiselta sivulta pois ja siirtää se vastakkaiselle puolelle. Päästiinhän siitä sopuun, mutta ristimitan ottamisesta tuli taas vanha jo tutuksi tullut meteli. Se kuitenkin otettiin ja alue merkattiin laudoilla. Ei se homma niin suuri ollut kuin ensin luultiin, mutta töitä se teetti. Nyt toimme kotoa paksut, yli 20 senttiä leveät lankut vaunun pyörien alle. Otin Sotajoella tarkat mitat pyörien kohdista ja nyt ne lankut passataan paikoilleen niin, että vaunu on tasan tarkkaan sivusuuntaan suorassa. Olen kyllästynyt siihen, että paistinpannussa on rasva aina toisessa reunassa kun laittaa ruokaa.
Välillä avasimme kellarin talvipeitteet. Kellari oli eheä ja tosi kylmä. Keitin perunat kaasukeittimellä ja tein voikastiketta. Silppusimme kylmäsavuporoa lautasille ja aterioimme nuotiolla. Kyllä oli hyvää. Lepäilimme hetken ja hommat jatkuivat.
Timppakin on saapunut maisemiin tänään, vähän ennen meidän tuloa. Hän on ostanut tuolta ylhäältä sen vanhan vaunun, mutta asustelee nyt Kultalassa. On hieno tunne kun Palsinperän porukka alkaa olla taas koossa.
Kello lähenteli neljää kun olimme vaunulla Papinhaminassa. Molemmat niin väsyksissä, ettei edes puhua jaksettu.
Aurinko on paistanut yötä päivää, tauotta, sen ajan kun olemme täällä olleet.
Hyvää yötä.

Maanantai 20.6. Aamulla ei pitkään nokka tuhissut, kun lähdimme kohti Palsia.
Kuuma oli ja auringossa meinasi ihan läkähtyä. Korjasimme vain muutaman kuopan tiestä ja siitäkin väsyimme pahasti.
Kahvassa kaikki oli kunnossa ja ilma paljon raikkaampaa kuin Sotajoella.
Aloimme availla talvipakaaseja leiristä. On se kumma kun ei koskaan keväällä muista, mitä syksyllä on pressun alle laittanut. Joskus tein oikein luettelon kevättä varten, mutta keväällä sitä ei löytynyt mistään. Nytkin pressun alta löytyi myrskylyhdystä tumppipurkkiin asti. Etuteltan lattialavat pinottiin sivummalle ja vanhat vaunun raput passattiin suoraan toimittamaan tiski ja pesupöydän tehtävää.
Hyvin Seijan Maken kattilakin oli talvehtinut kivikasassaan. Haravoitiin ja siistittiin leiri ja kiviä kaniskeltiin ylös ja alas aina tarpeen mukaan.
Laitettiin ruokaa ja päiviteltiin paikalle ilmestyneitä hyttysiä. Kyllä niiltä jo on saatu rauhassa ollakin.
Ruokailun jälkeen oltiin niin naatteja, että molemmat taittelimme itsellemme pressusta patjan ja otimme kunnon ruokalevon. Voi olla, että ohikulkijat katsoivat ihmeissään, kun kaksi tyyppiä makaa maassa. Matilla oli lätsä naaman päällä ja minulla takki peittona ja sen huppu yli pään. Ei varmaan häävi näky, mutta hyvin siinä uni tuli. Aika kankeita oltiin kun siitä kävelemään lähdettiin.
Timppa kertoi eilen, että keväinen tulva on vienyt mennessään kaiken sannan ja hienon maan Kultalasta, joen ylimenon kohdalta, molemmin puolin jokea niin, että jäljellä on vain isommat kivet. Hän ei pääse enää ajamaan Palsin rantaan, vaikka ennen on ajanut yli joen. Joen takanakin on entisellä tien pätkällä vain isot kivet jäljellä. Päätimme lähteä sinne katsomaan. Ei ne tulvan jäljet häävejä olleet. Maastosta näki, että vesi oli syönyt ainakin kolme uutta uomaa ja lukuisia pienempiä puroja oli tulvalla virrannut yli maaston. Nyt niistä suurin osa on kuivilla. Pääuomassa vesi kyllä syöksyy vaahdoten eteenpäin. Aatukin kaivaa nyt Timpan koijaa vastapäätä sellaisessa paikassa, jonne viime kesänä ei olisi lainkaan päässyt. Tarkastelimme kivikkoa, kun Timppa sanoi, että nyt on näkyvissä satoja korukiviä ja niitä voi vain poimia. Poimisimme kyllä jos ne tuntisimme.
Timpalle tulee tänään vieraita. Se mies on myös radiosähköttäjä ja laittaa pari antennia pystyyn muutamaksi päiväksi.
Meillä oli molemmilla vähän huono olo ja pressun taakse oli usein asiaa.
Klo kävi jo yhtä, kun lähdimme kohti Papinhaminaa. Timpan vieraat olivat tulleet ja osa antenneista oli jo pystytetty. Näyttävät asustavan teltoissa. Istuivat porukalla nuotiolla ja kaikilta saimme iloisen käden heilautuksen, kun ajoimme ohi.
Korjasimme tiestä yli 10 kuoppaa. Yöllä ilma oli raikkaampaa ja jaksoi paremmin kantaa kiviä ja santaa.
Aurinko oli jo korkealla kun saavuimme vaunulle ja kömmeimme nukkumaan
Hyvät yöt.

Tummanpunaisia käpäliä

Tiistai 21.6. Tuulinen, lämmin aamu. Taivas pilvessä mutta silti +20 astetta.
Puuskissa tuuli repi etupressua niin, että vaunu natisi ja nytkähteli. Päätimme ottaa pressun pois ennen Palsille lähtöä. Oli tosi huono olo. Matti kävi Kuukkelissa kaupassa. Postiakin oli jo tullut Saariselän Keskusvaraamolle.
Päätimme laittaa ruuan ennen Palsille lähtöä. Tiskauksen jälkeen keitin ison kattilallisen uusia perunoita. Viimeksi kun söimme niitä Kahvassa, ne loppuivat kesken. Nyt ei varmasti lopu. Sipuli-voikastike ja pieneksi silputtu kylmäsavu poro teki sen, että perunoita ei vieläkään ollut tarpeeksi. Päätimme levätä vähän, jos huono olo helpottaisi. Mattikin oli kovin väsynyt.
Ruokalevon jälkeen oltiin lähdössä autoon, kun tuli muutama sadepisara. Kioskilla juotiin kahvit ja ajettiin Harrijoen yli mäelle soittamaan. Siinä sitten pähkäilimme, että lähdemmekö lainkaan ajamaan tuota perunapeltoa kun sadekin vain tihentyi.
Voitto on monesti sanonut, että Palsilla sataa vasta viimeiseksi ja päätimme lähteä katsomaan, vaikka sadetakit jäivät vaunulle ja tiedossa oli vain ulkotöitä.
Niin siinä kävi, että Palsilla ei satanut tippaakaan. Voi isä että tämä on hieno paikka!
Matti kärräsi maata ja kiviä lisää vaunun alarinteen puoleisen pyörän kohdalle ja junkasi sen piukkaan Volvolla. Tuli komea plaani. Ladoimme kiviä plaanin alarinteen puolelle suojaksi, ettei vesi vie maata mennessään.
Etuteltan paikalta kaivoimme pikkukiviä ison määrän. Niistä nousee talvella vain pieni nirkko näkyviin ja teltan lattialle levitettävät lautalavat klonkkuvat pahasti jos kiviä ei poisteta.
Talvella on vanhoihin mäntyihin kasvanut niin paljon Luppoa, että puut ovat melkein latvaan asti sen peitossa. Ovat ne kauniita. Lehdet koivuissa ovat jo isoja. Mustikka kukkii ja kullerot ovat nupulla. On paljon muitakin kauniita, pieniä kukkia, mutta en tiedä niiden nimiä. Hillan kukan tunnen ja niitä on ollut jo muutaman päivän.
Ensimmäinen kuukkeli kävi ja Matti antoi sille makkaraa. Taisi olla keskenkasvuinen, kun niska ja selkähöyhenet olivat niin pörrössä.
Mekin grillasimme makkaraa ja leipää ja otin lääkkeeni.
Sitten otimme pitkän laudan, vatupassin ja mitan ja lähdimme Maken väen leiriin mittaamaan teltan paikkoja. Tarkoitus oli tasoittaa maa ja suoristaa se telttojen kohdalta. Kumpikaan ei muistanut mittoja ja kartoitimme vain yleistilanteen.
Vaunulle lähdimme jo klo 23.30. Ulkolämpö +14 astetta.
Ei aikaisesta lähdöstä levon kannalta paljon hyötyä ollut, kun aika kului tien kuoppien täyttämiseen. Taas kello lähenteli kolmea ennen kun olimme vaunulla. Yksi pakettiauto oli alueelle tullut ja sen kyljessä oli teltta. Olivat kai nukkumassa, kun on niin hiljaista. Hyttyset ovat nyt tosi asia, sille ei voi mitään. Ei meinaa muistaa sulkea ovia ja ikkunoita, kun niitä ei ole kolmeen vuoteen ollut.
Rauhallista ja kaunista täällä on. Sotajoki kohisee sillan alla olevassa kivikossa. Muuten se virtaa rauhallisesti. Kohinaan on hyvä nukahtaa.
Taivaalla on ohut pilviverho.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 22.6. Klo 11 taivas umpi pilvessä. Radio uhkaa sadetta ja sadekuuroja, jopa ukkosta.
Pitää lähteä Sotajoen taakse mäelle avaamaan kännykkä. Tänään sulkeutuu Radiolinjan liittymä ja Tele Finlandin Pulinalinjan pitäis aueta. Jos kenttää ei mäeltä löydy, on ajettava nelostielle asti.
Kenttä löytyi ja nyt Pulinalinja toimii ja hyvin toimiikin. Paljon paremmin löytää kenttää.
Vaunulla tehtiin aamupuuhat ja lähdettiin jyryyttämään järkyttävää tietä kohti Kahvaa. Väkeä oli paljon liikkeellä ja leireissä vipinää.
Ensi töiksemme keitimme kaasukeittimellä ruokaa, mutta tänään jäi ruokalepo väliin. Hyttysiä, pirulaisia oli kiusaksi asti. Käkiä kukkuu kurkut suorina joka puolella. Eilen oli korppeja meidän leirin kohdalla ylärinteellä. Yleensä luullaan, että korpit vain raakkuvat, mutta kun niitä hiljaa paikallaan istuen kuuntelee, niin kuulee kuinka monisävyistä ja rauhallista niiden juttelu on. Tuo rinne kuuluu Kristiinamoroston vaaroihin. Vaaroja on useita ja korkein on Mikon leirin kohdalla, lähempänä Ivalojokea. Mikko kertoi, että hänen kämpältään noin 100 metrin päähän oli korppi tehnyt pesänsä. On suuri kunnia saada korppi naapurikseen. Harvaan ihmiseen se luottaa niin paljon, että tekee pesänsäkin noin lähelle. Jo iso poikanen oli keväällä aivan rauhassa katsellut Mikkoa, kun hän oli pyörittänyt tynnyriä rinteellä. Taisivat olla samaa poikuetta nuo, jotka pulisivat tuolla ylärinteellä. Ovat jo kasvaneet niin suuriksi, että saivat luvan lentää vähän kauemaksikin.
Keräsimme työkalut mukaan ja lähdimme tasoittamaan pohjaa Maken väen uudelle teltalle. Mittoja ei ollut, mutta rajasimme naruilla niin ison alueen kuin puiden väliin mahtui. Välillä kävimme ripustamassa meidän nuotiopaikan ylle sadesuojaksi pressun. Tänään tuli Inarin kunnassa voimaan palohälytystila ja nuotiota ei nyt voi tehdä, mutta jos sade yllättää, on sen pressun alla mukavampi istuskella.
Kurusta vettä meidän leiriin tuova letku vedettiin valmiiksi rinteelle. Kun pumppu laitetaan paikalleen, ei tarvitse kantaa enää ämpäreillä vettä ylös. Sitten jatkui teltan pohjan tasoitus. Yli 20 senttiä raavimme maata pois alueen toiselta reunalta ja siirrettiin se toiseen reunaan jo valmiiksi ladottujen kivien päälle. Kaiken kokoisia kiviä väänsimme maasta varmaan monta sataa. Mailin harava oli korvaamaton apuväline tässä työssä. Tasoitettava alue on 4,35 m kertaa 6,50 m.
Klo 22 kävimme meidän leirissä syömässä. Nuotiopaikan ylle laitettu pressu oli nyt jo tarpeen, kun alkoi hiljalleen sadella. Laitoin makkaratikkuun paahtoleipää ja grillasin sen kaasukeittimen liekillä. Matti keksi, että kuumennetaan makkarat vesikattilassa. Hyvin homma sujui ja pillerit tuli nieltyä. Sade vain jatkui ja sadevaatteet päällä lähdimme jatkamaan hommia. Lopputasaukseen Matti kantoi ränniltä kahdella ämpärillä pestyä, hienoa santaa. Kolme reissua se teki ja puhalsi pahasti. Rinne on todella jyrkkä nousta ilman kantamuksiakin. Klo 24 työ oli tehty. Kuusi tuntia siinä meni, mutta on se nyt hieno. Sade jatkui hiljalleen, kun korjasimme työkalut pois ja lähdimme autolle. Klo 1.30 olimme vaunulla Papinhaminassa. Laitoimme etupressun takaisin paikalleen suojaamaan vaunun ovea sateelta.
Klo on nyt 3.30. Matti nukkuu. Sade loppui hetki sitten. Hyttyset inisevät kattoluukkujen verkon takana. Sotajoki kohisee hiljalleen. On hiljaista ja rauhallista. Täysin tyyntä. Linnut pitävät konserttiaan. Ulkolämpö +13 astetta.
Hyvää yötä.

Torstai 22.6. Klo 10 Matti kolisteli minut hereille.
Laitoin yöllä pöydälle lapun, että hän voi lähteä Ivaloon milloin haluaa, minä en lähde mukaan. Ei ollut huomannut koko lappua.
Klo 11 +13 astetta. Puolipilvistä ja tuulee reippaasti.
Yksi asuntoauto on tällä alueella. Kaksi miestä tuli virveleiden kanssa ja toisella oli iso kala muovipussissa.
Täälläkin kukkii hilla, kullerot, metsätähdet ja paljon sellaisia kukkia joiden nimiä en tiedä. Kissankäpäliä on tosi paljon ja niiden värisävyt ovat valkoisesta tumman punaiseen. Missään muualla en ole nähnyt noin tumman punaisia käpäliä kuin täällä.
Minun piti ohjelmoida uusi koodi puhelimeeni, mutta eihän se onnistu kun ei ole kenttää. Klo 14.30 Matti tuli Ivalon keikalta ja toi paljon tavaraa. Lohta tämän päivän ruuaksi. Aloin ruuanlaiton ja Matti otti Disperiiniä ja meni huiloolle.
Katariina ja Jari poikkesivat. Joimme kahvit ja heidän kanssaan on mukava jutella.
Lähtivät laittamaan ruokaa keräämistään korvasienistä ja minä pakkasin ISON kassin täyteen Kahvaan vietävää tavaraa ja lisäksi vielä useita muovikasseja tuli täytettyä. Viemme ne edeltä Kahvaan, näin vaunu on kevyempi vedettäessä.
Kioskille tietysti piti poiketa ja siinä jää aina suustaan kiinni, vaikka olis aivan vieraitakin ihmisiä. Olimme juuri lähdössä, kun Anneli ja Voitto ajoivat upealla, isolla asuntoautollaan kioskin pihaan. Voi ihme, että oli kiva heidät nähdä. Halattiin ja juteltiin pitkään. Eetukin oli mukana. Samanlainen se oli kuin ennenkin.
Me lähdimme kohti Kahvaa. Anneli ja Voitto saattavat tulla autoineen Papinhaminaan, sen näkee sitten kun tulemme takaisin. Paikkasimme kuoppia tiestä poroportin jälkeen ja Kahvassa pystytimme saunan löylyteltan meidän leiriin. Siihen laitamme mukanamme tuodut kassit ja pussit odottelemaan tänne tuloa.
Klo 20.30, kun hommat leirissä oli tehty, lähdimme alas vaskaamaan tämän vuoden ensimmäiset sannat. Matti haki ämpärillisen maata ja vaskasimme saunarannassa. Aurinko paistoi Kultalasta päin ja oli upea, hiljainen ilta. Matti löysi 4 ja minä 2 hengetöntä. Ne ovat tämän kesän ekat saaliit.
Lähdin ylös leiriin iltapalan laittoon ja näin sieltä, kun väkeä meni Kahvan rinnettä alas. Matti oli silloi vielä alhaalla laavulla ja kun tuli ylös, sanoi ettei nähnyt ketään liikkumassa siellä. Sitten alkoi Maken leiriltä päin nousta savua. Lähdimme katsomaan, kun nyt ei ole lupa tehdä tulia. Maken nuotioringissä oli tulet ja mies käristi Tammukkaa kepin nenässä. Nainen ja pikku tyttö olivat hakemassa rinteeltä kuivia oksia. Vähän isompi poika oli lammella kalassa. Hyvin näytti kalaa tulevan, kun hyvän kokoinen Harrikin oli jo odottamassa paistamista. Huomautin, että nyt ei ole lupa tehdä tulia, mutta ei ne siitä välittäneet.
Klo 23.30 lähdimme kohti Papinhaminaa. Pahaojantiellä oli kevättulva vienyt siltarumpujen kohdalta jopa puolet tiestä. Otin mitan mukaan, että voimme katsoa mahtuuko Make vetämään vaunun pahimpien paikkojen ohi. Vaunun leveys on 216 senttiä. Ei olis mahtunut. Toinen pyörä olis pudonnut monttuihin. Suo-ojasta aloitimme ja kahdeksasta siltarummun kohdasta levitimme kuljettavaa osuutta puolesta yhteen metriin. Kannoimme kiviä valtavat määrät jopa puoli metriä syviin sortumakuoppiin ja soraa väliin ja päälle. Kamala homma. Sortumakuoppiin ei voinut kantaa mitään pikkukiviä, koska ne olisivat vain siirtyneet vaunun pyörän alta sivuun.
Yltä päältä märkinä ja kuraisina olimme vaunulla klo 3.30. Aioimme vaihtaa jo ulkona puhtaat vaatteet, mutta siinä vasta huomasin, että nehän vietiin jo kaikki Kahvaan. Ei ollut edes puhtaita, kuivia sukkia vaunulla. Se siitä sitten.
En uskaltanut katsoa kelloa kun menin nukkumaan. Niin paljon sen täyty olla, että huomisen päivän olis ollut vielä väsyneempi, jos sen olisi tiennyt. Aurinko oli jo korkealla.
Hyvät yöt.

Perjantai 23.6. Tänään tulevat Make ja Anni.
Anneli, Voitto ja Eetu ovat autoineen vähän meistä perälle päin. Ketään en ole nähnyt vielä liikkeellä. Sataa ja on synkkää.
Matti kävi aamulla Kuukkelissa kaupassa. Nyt kävimme mäellä soittamassa Makelle ja heillä oli enää 40 matkaa Kutturantielle. Päätimme lähteä nelostielle heitä vastaan. Make sanoi menevänsä Kuukkeliin kauppaan ja sovimme, että syömme siellä porukalla. Me poikkesimme Savottakahvilaan. Siellä oli Ulla ja Kurppa kahvilla ja juttua riitti, kun eka kerran tänä kesänä näimme. Make ja Anni olivat jo Kuukkelin pihassa kun menimme. Anni söi pitsan ja me muut poronkäristyksen tikkuperunoilla. Hyvää oli ja mahat täynnä ajoimme Papihaminaan vaunulle
Muikutkin olivat lähteneet liikkeelle kun sade loppui. Juttelimme ulkona, kun Make ja Anni ottivat 1,5 tunnin unet vaunussa. Make sanoi, että vaunu vedetään Palsille kun hän herää. Niin myös teimme. Tie oli, jos mahdollista, vielä kaameampi kuin tähän asti. Kaikki kuopat vettä täynnä ja kura lensi. Hienosti Make luovi vaunun kanssa kuravellin ja kuoppien joukossa ja sai sen ehjänä perille. Olimme paikannet kuoppia noin vaunun pyörien leveydeltä, mutta paikkauksia ei nyt näkynyt, kun vesi virtasi niiden yli. Milla juoksi autoja vastaan, eikä tiennyt kumpaa autoa olisi saattanut. Vettä satoi tosi lujaa kun passasimme vaunua suoraan. Aatukin poikkesi morjestamassa, mutta lähti pian Millan kanssa sadetta pakoon Kultalaan. Sade vain yltyi, kun vaunu oli saatu paikalleen. Laitoimme kulmalistojen alle astioita keräämään vettä. Puolessa tunnissa kaikki ämpärit, isot kattilat ja jopa yksi kanisterikin olivat vettä täynnä. Jos nyt olisi ehditty ottaa saavit esille, ei tarvitsis moneen päivään tuoda vettä alhaalta.
Make ja Anni jäivät yöksi vaunuun nukkumaan. Saappaiden ja sadevaatteiden yli siinä pujoteltiin, mutta hyvin nukuttiin.
Tuuli teki illalla täyskäännöksen ja alkoi puhaltaa pohjoisesta. Ilma viileni niin, että vein tomaatin taimen yöksi saunatelttaan.
Hyvää yötä.

Lauantai 24.6. HYVÄÄ JUHANNUSAATTOA:
Meidän aatto sujui tänä vuonna "pikku puuhastelun" merkeissä.
Miehet ja Anni pystyttivät Maken väen uudet teltat ja hyvin ne mahtuivat tasoitetulle paikalle. Tekivät Vyyryläisen tuomasta isosta ja paksusta pressusta pohjan nukkumatelttaan ja talousteltan pohjan alle laittoivat toisen palasen suojaamaan ohutta teltan pohjaa. Vielä riitti yksi pala matoksikin. Laittoivat molempiin telttoihin etukatoksen pressuista ja sitten alkoi tavaroiden kantaminen. Make ajoi maasturin rinnetielle, leiripolun pään kohdalle. Siitä on puolet lyhyempi matka kantaa tavaroita. Kaminan saumassa oli pieni rako ja se oli tarkoitus hitsata umpeen ennen kuin siihen laitetaan tulet.
Matkaväsymys painaa vielä ja Make ja Anni suostuivat kovan maanittelun jälkeen tulemaan vaunuun vielä toiseksi yöksi. Sade ei enää ole ollut jatkuvaa, mutta ei suostu lopettamaankaan tuota ruiskimistaan.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 25.6. Make ja Matti kantoivat agrekaatin Maken leiriin. Vaikka se on vanha lousku, niin eka nykäsyllä lähti käymään. Hitsauskone, jonka Make toi mukanaan ei suostunut toimimaan. Olikohan liian vähän virtaa.
Kun kielsin laittamasta tulia kaminaan, Make sanoi, että rako on ollut siinä jo kolme vuotta. Telttaan se kannettiin ja tulet tehtiin. Hyvin toimi.
On se leiri nyt hieno. Teltat uusia ja hyvin paikoillaan, jopa etupressutkin ovat piukassa. Illalla Make vei Annille retkisängyn telttaan ja itselleen pumppusi ilmapatjan täyteen lattialle. Ison miehen on paha nukkua kapeassa telttasängyssä. Hienosti teltta lämpesi, eikä edes kostunut vaikka on näin paljon satanut. He hakivat loput tavaransa vaunusta ja me kerjäsimme, jopa vaadimme, järjestämään uusien telttojen kunniaksi tupaantuliaiset, mutta niitä ei "vielä" luvattu pitää. Hevi-Goldissa on jo muutaman päivän ollut väkeä, kun sieltä nousee savuja ja valkoinen maasturi on tuolla alhaalla. Heidän "poika", joka on kova vaeltamaan, poikkesi meidän leirin kautta, kun oli tulossa oikein yö retkeltä Ivalojoen suunnalta. Hän vaeltelee yksinään ja tekee pitkiä retkiä. Haaveilen aina, että jos olisin nuori, niin tekisin saman, mutta en sittenkään taitais uskaltaa. Onneksi hän viitsii poiketa aina joskus kertomassa retkistään. Lähti varmaan saunomaan.
Illalla aloimme Matin kanssa vaunun etuteltan pystytyksen. Se on aina varsinainen show. Pinnat palaa milloin mistäkin syystä. Nyt jouduimme kaivamaan vähän lisää kuoppaa, että saatiin teltan helma suoraan ja siitäkös "riemu" repesi.
Klo 18 aikaan kävimme Telepisteellä. Jonttu oli juuri tullut kotiin Raumanmeren juhannusjuhlilta. Tane oli vielä Retsan kanssa reissussa jossain itä suomessa.
Meillä kävi Malla ja Viljo. He imuroivat Harrijoella. Sanoivat, että heidän leirillä oli satanut isoja rakeita. Kertoivat, että siellä kuukkelit ovat paljon kesympiä kuin täällä. Joskus mies oli imuroinut joessa ja kuukkeli oli istunut hänen päänsä päälle. Oli kai luullut sukelluspuvun huppua kiveksi. Mies ei tiennyt kuukkelista mitään. Aina kun pää meni vähän pinnan alle, kuukkeli räpytteli siipiään, mutta ei lähtenyt pois. Ne tulevat syömään makkaraa kädestä. Joskus kuukkeli oli istunut Viljon etusormella ja väännellyt paloja HK:n sinisestä. Viljolle oli tullut mieleen tehdä vähän jäynää ja oli ottanut peukalolla kuukkelin varpaista kiinni. Lintu oli päästänyt kamalan rääkäisyn ja iski saman tien kunnon reiän käteen. Sen jälkeen lintu päästää aina saman rääkäisyn, kun näkee Viljon.
Kerroin, että naarashyttyset vain pistää ja koiraat lentää kukasta kukkaan. Viljo sanoi, että Ritariperhonenkin lentää kukasta kukkaan, mutta koiperhonen lentää lumpusta lumppuun. Milla ilmestyi saattamaan autoa kun he lähtivät. Ovat tosi mukavia ja ystävällisiä ihmisiä.
Make ja Anni tulivat iltapalalle meidän nuotiopressun alle. Laitoimme väliaikaisesti vanhan, nokisen ja rei'ille palaneen pressun nuotiopaikan päälle. Se on aika kehno sateensuoja ja melko matalalla. Make kulkee pressun alla pää vinossa, ettei hattu vaan nokeentuisi. Taitaa olla enemmänkin henkinen tuki koko pressu.
Etuteltasta jäi vielä lattialavat ja muu sisustus ulos ja leirin pihapiiri on kuin pommin jäljiltä. Make ja Anni ilmoittivat jo aikaisin menevänsä OMAAN leiriinsä nukkumaan. Me lopetimme hommat klo 3. Huomenna jatketaan.
Hyvät yöt.

Hirviiiiii, hirviiiiii

Maanantai 27.6. Sade on loppunut, mutta ilma on kylmä. Tuuli puhaltaa rinteen takaa lännestä.
Make, Anni ja Matti lähtivät Ivaloon kauppareisulle.
Minä kannoin lattialavat etutelttaan ja kiilojen kanssa sain ne viimein suoraan. Pesin pöydät ja tuolit ja kaivoin ja kuokein niin, että tuli tosi huono olo ja silmissä näkyi sahanteriä. Laitoin ruokaa ja menin maata. 5 minuuttia ehdin huilata, kun porukka jo tuli takaisin. Kaunispäällä Anni ja Make olivat syöneet Huipunleikkeen ja Matti Lohisoppaa. Menimme kaikki ruokalevolle ja nukuimmekin oikein kunnolla.
Make vaskasi eka vaskoolillisen ja löysi 10 hippua. Oli se leuhka.
Me pudotimme vanhan nuotiopressun alas ja laitoimme tilalle huomattavasti isomman uuden pressun. Matti teki jo kotona pienehköt tikkaat ja niiltä oli hyvä laittaa narut tarpeeksi korkealle. Laitoimme pressun keskelle kannatusnarun niin, että pressu on nyt harjakaton mallisesti. Ei pahalla kohtuutta. Jos edellinen oli liian matalalla, niin tämä taitaa olla liian korkealla. Katsotaan ajan kanssa pitääkö sitä laskea vai putoaako itsestään.
Hyvää yötä.

Tiistai 28.05. Heräsin klo 10.30. Tuuli on taas kääntynyt puhaltamaan vastakkaiselta suunnalta. Nyt se puhaltaa koilisesta. Päätäni särki heti kun heräsin. Matin ja Makenkin päätä särkee. Kumma juttu. Matti otti pillerin ja meni takaisin sänkyyn. Nousi vasta klo 12.30.
Otin ruokatorkut. Olen viluinen ja korvat vinkuu. Onkohan tullut liikaa tupakoitua.
Klo 18 on ulkolämpö +13 astetta ja tuulee kylmästi yli kurun. Tummia pilviä tulee jatkuvasti rinteen takaa. Tänään oli tarkoitus pystyttää sauna, mutta kovin vetää veistä kiveen ja kun on vielä niin "kylmäkin". Katsotaan nyt mitä saamme aikaan, vai saammeko mitään. Emme pystyttäneet saunaa. Make ja Matti olivat pystyttäneet rännit ja laittaneet pumpun toimimaan. Nyt saatiin letkulla vettä ylös. Otimme vettä 5 ämpärillistä ja saavin vielä täyteen. Kun astiat olivat täynnä, huusin ja vihelsin minkä jaksoin, että pumpun saa pysättää. Alhaalla ei näkynyt ketään ja pumppu vaan ulvoi ja pumppusi vettä ylös. Viimein Matti lähti alas katsomaan. Näin kun Make kiipesi montusta ylös. Eihän se sinne monttuun mitään voinut kuullakaan.
Make, Anni ja Matti istuskelivat nuotiolla ja kutsuin heidät vielä vaunuun istumaan iltaa. Miehet ottivat hunajalla maustetun, kuuman tervaviinaglögin ja Anni joi hunajaisen kuuman mehun.
Minä olen edelleen viluinen ja aika väsähtänyt. Iltaa myöten pilvipeite vain lisääntyi eikä iltaruskoa ollut kurun pohjoispäässä. Se tietää sitä, ettei huomenna paljon aurinko paista. En missään nimessä tätä ilmaa helteeseen vaihtaisi, mutta muutama lämpöaste lisää ei olis pahitteeksi.
Klo 23 oli ulkolämpöä +8 astetta. Kaikki ovat jo omissa leireissään ja linnutkin ovat aivan hiljaa. Taitaa tulla kylmä yö. Huomenna varmaan pystytämme sen saunan. Klo 01 kuukkelit kävivät jo syömässä ruokansa. Matti ja varmaan muutkin jo nukkuvat.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 29.6. Umpi pilvistä. Koko seutu on aivan hiljainen. Hyttysetkin ovat hävinneet
Matti lähti Maken leirille vissiin toisen aamukahvin toivossa.
Päätimme kylmästä ilmasta huolimatta laittaa saunan löylyhuoneen rantaan pesuteltan viereen. Se oli meillä varastona täällä ylhäällä, kun vaunu oli vielä Sotajoella. Tuossa pihapiirissä se jököttää vieläkin. Teimme kotona löylyhuoneen lattian kokoisen lautalavan ja se on passattava just sellaiseen kohtaan ja korkeuteen, että pesu ja löylypuolen ovien ympärille kotona ompelemani tarranauhat osuvat tasan tarkkaan kohdalleen, kun löylyteltta lasketaan lavalle ja lykätään kiinni pesutelttaan. Mittasin tarrojen paikat tarkkaan löylyteltasta ja klo 12 lähdin vatupassin kanssa alas rantaan. Matti heitteli montulla kiviä ja huuteli, että Maken leirissä on vielä aivan hiljaista. Poikkesin rinteen puolivälistä Maken leiripolulle. Jos heidän leiri on vielä tähän aikaan hiljainen, niin asiasta pitää ottaa selvää. Tämä ei ole heidän tapaistaan.
Vihelsin kimakasti, kun pääsin leiriin ja vastaus tuli heti. Olivat juuri heränneet. Yöllä oli Maken pää särkenyt neljään asti. Sen jälkeen vasta sai nukuttua. Onneksi Annillakin riitti unta näin pitkään. Maken niska on vielä kipeä, mutta pää on lakannut särkemästä. Lähdin passeineni laittamaan lautalavaa paikoilleen. Maata piti lisätä toisaalle ja toisaalta poistaa. Hetken kuluttua Make huuteli meitä aamukahville. Hyvät kahvit olikin keittänyt. Oli puhe että Make ja Matti kantavat löylyteltan meidän leiristä alas tikkaiden päällä niin, ettei sitä tarvitse lainkaan purkaa.
Sain lavan suoraan ja odottelin ja ihmettelin miksi saunan haku kestää niin kauan. Sitten näin kun Maken maasturin katto vilahteli puiden väleissä ylhäällä. Olin jo lähdössä katsomaa onko jotain sattunut, kun näin saunan tulevan hiljalleen rinnetietä alas. Oli se uskomaton näky. Olivat nostaneet saunan peräkärryyn. Sitoneet sen harusnaruista kärryn kulmiin kiinni ja sitten maasturilla koko komeus liikkeelle. Pysähtyivät Maken leiripolun päähän ja hakivat vielä kyytiin saunan lavon, kiukaan ja agrekaatin. Hienosti ja kaikki eheänä kuorma saapui alas. Make aikoi vielä peruuttaa peräkärryn yli ojan lähemmäksi saunan paikkaa, mutta sen minä kielsin. Rajansa kaikella. Kyllä tuo näytelmä olis pitänyt saada videolle, mutta kellään ei ollut alhaalla edes kameraa. Make ja Matti kantoivat saunan lavalle pesuteltan viereen ja kun se lykättiin kiinni pesutelttaan, tarranauhat tarttuivat kuin itsestään toisiinsa kiinni. Nappiin meni koko homma. Kiuas kivineen, savupiippu ja lavo paikoilleen ja saunominen voisi alkaa.
Klo 16 me lähdimme ruuan laittoon. Joku oli lämmittänyt saunan padallisen vettä ja minä laitoin tulet kiukaan pesään. Koko porukka saunoi vuorollaan. Illemmalla Aatu istui Maken kanssa nuotiolla juttelemassa. Hänellä on aika vanha kissa, jolta jo puuttuu hampaitakin ja hän oli naapurille sanonut, että se pitäis päästää kissojen taivaaseen. Kissa oli kai kuullut keskustelun ja päätti näyttää, ettei hän vielä aivan turhake ole ja toi kahtena seuraavana päivänä ison rotan. Sama kissa oli nuorena pudonnut viljasiiloon ja oli ollut siellä todella pitkään ennen kuin löytyi. Laihtunut oli niin paljon, että kaikki ihmettelivät, miten se vielä oli hengissä. He olivat pohtineet montako henkeä siltä jo oli ehtinyt lähteä. Aatulla on fiksut, rauhalliset jutut.
Meitä poikkesi tervehtimässä Pauli vaimonsa kanssa. He ovat kaivaneet Kultalan suunnalla kolme päivää ja nukkuneet pakettiautossa. Kylmää ja kosteaa on ollut. Lähtivät nyt Vuotsoon mökilleen ja tulevat elokuussa takaisin. Kiva että tulevat. Ovat mukavia ihmisiä hekin.
Aurinko on paistanut kirkkaasti mutta silti on ollut kylmä tuuli.
Nyt klo 3 on ulkolämpö vain +3 astetta. Toivotaan, että pian lämpenee vähän.
Hyvät yöt.

Torstai 30.6. Heräsin klo 11.50. Vaunu hienon lämmin, vaikka taivas on umpi pilvessä. Tuulee edelleen koillisesta, mutta hiljakseen. Lapinradio lupasi, että ilma lämpenee.
Ketään ei ole missään. Yritin lepakolla yhteyksiä, mutta kukaan ei vastannut. Missä muuallakaan porukka olisi kuin montulla. Make ja Anni lähtevät tänään kioskille ja Matti Kuukkeliin kauppaan. Kunhan malttavat tulla ylös tuolta montulta. Ne koeajavat uusia rännejään ja hakevat oikeaa vinoutta ja vesimäärää. Klo 13 aikaan ne tulivat ylös.
Make, Anni ja Matti lähtivät reissuun. Aurinko on paistanut upeasti ja käet kukkuvat edelleen. Mustikoissa on jo raakileita. Kaikki tapahtuu täällä todella nopeasti, niin kuin Leinon runoissa sanotaan.
Matti tuli kauppareisulta klo 17.30 ja toi kaksi annosta poronkäristystä ja tikkuperunoita Kuukkelin keittiöstä. Pannulla ne saatiin kuumiksi ja hyviä olivat. Seijalta oli tullut viesti, että he lähtevät ensi viikolla ajelemaan kohti Lappia. Olisivat nyt vähän pidempään kuin ennen. Matti oli soittanut heille ja minunkin pitää päästä soittamaan. Matti oli kioskilla nähnyt Annelin ja Voitton. He menevät loppuajaksi Kutustajan ojalle ja voivat tulla syksymmällä uudelleen Lappiin. Olisin halunnut vielä heidät nähdä ennen kotiin lähtöä.
Tein vesipadan alle tulet. Savu nousi ylös suorana patsaana.
En muistanut kertoa, että eilen, kun laitoimme saunaa kuntoon, käskin Matin ja Maken pestä lavon ennen saunaan viemistä. Lähdin hakemaan heille pesuharjaa ja kun tulin takaisin, miehet seisoivat keskellä kuohuvaa Palsia ja pyörittivät lavoa virrassa. Pesuainetta virrassa ei voi käyttää, mutta lavon ne harjasivat ja puhdasta tuli. Kaikki vaiheet saunan pystytyksessä olivat tänä vuonna aika erikoisia.
Iltanuotiolla istuttiin Maken ja Annin kanssa ja sen jälkeen juotiin vaunussa kuumaa mehua ja höpistiin.
Klo 1.30 on ulkona +5 astetta. Tyyntä ja taivas sininen.
Hyvää yötä.

Perjantai. 1.7. Klo 11 +19 astetta. Aurinko paistaa. Vähän on onneksi tullut taivaalle utupilveä ja onneksi on vilpoinen tuuli. Kuukkeli pitää luritustaan ja lihakastikkeen lihat eivät näytä kelpaavan. Lintuja on kolme ja yksi laulaa hienon värssyn aina kun lentää tolpalle. Kaunista on, tosi kaunista.
Make ja Anni lähtevät tänään Ivaloon kaupoille. Vielä maasturi on parkissa. Make taitaa paiskia montulla kiviä, kun kuuluu tasaista jymähtelyä. Klo 12.30 Make ja Anni starttasivat ylös rinnettä. Matti lähti montulle.
Klo 18 tuli Make ja Anni kauppareisulta. Matti lähti ruokiksen jälkeen montulle. Mun pitäis pestä pyykkiä, mutta en millään viitsis. Täytyy ottaa tavaksi tehdä niin kuin Maili tekee. Pesee heti vaateet kun vaihtaa puhtaat. Pyykki tuli pestyä ja lähdin hakemaan rinteeltä talviteloiltaan ränniäni ja vesiputkia alas. Tuuppasin putket ja rännit liukumaan rinnettä alas. Kolme kertaa ne tökkäsivät päin puuta ja jouduin vaihtamaan suuntaa. Rinteen alta vedin ne perässäni rantaan. Hyvin on rännit tehty, kun eivät hajonneet, vaikka vedin yli kivikon. Kyllä otti ruotoon. Sain kivellä hakattua kuuden ja kolmen metrin viemäriputket yhteen ja laitoin ne virtaan. Voi että putket ovat painavia, kun ovat täyttyneet vedellä. Putki painui notkolle ja tein kolmeen kohtaan sen alle kivikasan. Korkeampia kasoja olis pitänyt tehdä, mutta en millään jaksanut nostaa putkea tarpeeksi, että olisin saanut lisättyä kasaan kiven. Lähempänä mutkaa virta oli niin voimakas, että sieppasi mukaansa kiven heti, kun vähänkin kevitti putkea. Vettä kyllä tulee putkesta, mutta liian hiljaa. Yritän huomenna vielä korjata vinouksia. Se hyöty luonnonvedestä on, ettei tarvitse kuunnella kiroilua siitä, että vaatii vettä liikaa tai liian vähän. Virran kanssa on turha tapella, se voittaa aina.
Kurppa poikkesi isolla rännillä ja oli käynyt Aatuakin moikkaamassa.
On ollut aurinkoinen, lämmin päivä. Itikat hyökkäsivät illalla ja nyt on ohimostani haukattu kaksi palaa. Jos ne on ollut mäkäräisiä, niin ovat olleet todella isosuisia.
Me istuskeltiin meidän nuotiolla ja Make katsoi minun taakseni ja sanoi, että "tuolla on hirvi." Vastasin, että varmaan joku on menossa ongelle. En alkuunkaan uskonut Maken puheita. Viimein käännyin katsomaan ja hirvi siellä oli. Se seisoi Mailin vanhalla leiripaikalla ja lähti hiljakseen kävelemään Kultalan mäelle. Matti ja minä lähdimme hakemaan kameroita ja Make mörisi matalalla äänellä että "HIRVIII, HIRVIII". Hirvi pysähtyi heti ja katseli meitä aivan rauhassa ja heilutteli korviaan. Näytti siltä, että se olis tullut meidän luokse, jos Make olis jatkanut mörinäänsä. Aika pitkään se mäellä seisoskeli ja lähti sitten kävelemään Kultalan suuntaan. Me jännäsimme miten pitkälle se pääsee ennen, kuin Milla nostaa metelin. Ei kovinkaan alas ehtinyt, kun haukkuminen alkoi. Hirvi palasi takaisin, käveli vaunun ohi ja kiipesi rauhallisesti leirin ohi rinteelle. Seisoskeli välillä ja katseli meitä. Nousi sitten ylemmäksi ja häipyi rinteen päälle. Taisi löytyä syy Roopen outoon käytökseen. Kävimme katsomassa sen jälkiä tiellä. Oli ne isot poron jälkiin verrattuna.
Make ja Anni lähtivät leiriinsä ja mekin majoituttiin vaunuun. Klo 01 tuli rinnetietä alas iso punainen pakettiauto, joka veti perässään todella isoa vaunua. Kultalaan se meni ja oli liikkeellä sen näköisesti, ettei ollut ensimmäistä kertaa näissä maisemissa.
Aurinko paistaa ja kuukkelit ovat taas jo syöneet iltapalansa. Matti nukkuu ja Palsin rauhoittava kohina kuuluu kattoluukusta.
Hyvät yöt.

Lauantai 2.7. Heräsin klo 11.50. Vaunu kuin sauna. Onneksi ulkona oli melkein viileä tuuli vaikka aurinko paistaa täydellä naamallaan.
Tänään on jalat niin kipeät, etten voi edes yrittää mennä alas montulle. Pesin pikkupyykkiä ja tein pieniä askareita. Nyt vasta istutin Iisopin taimet isompiin purkkeihin. Tomaattikin oli alkanut kukkia. Västäräkki on tuonut poikasensa pihapiiriin. Make oli oikeassa kun sanoi, ettei poikaset vielä osaa heiluttaa pyrstöään ja keikuttaa päätään samaan tahtiin niin kuin aikuiset linnut tekevät. Hyttysiä ja lukuisa joukko muita pistäjiä ja purijoita on liikkeellä. Ne tulevat ajoittain sankkoina parvina ja välillä niitä ei ole lainkaan.
Make on luvannut lämmittää saunan jo päivällä. Annin hiukset pitää pestä ja niiden on ehdittävä illaksi kuivua. Kultaa on minun mielestäni tullut ihan hyvin, mutta miesten mielestä liian vähän.
Tielle pysähtyi auto ja sieltä tuli kolme miestä. Yksi esitteli itsensä "Shelperin Selittäjäksi" toisten nimet olen unohtanut. Vähän olivat viihteellä, mutta fiksua porukkaa. Yksi miehistä oli väittänyt, ettei Palsissa ole mitään lampea. "Selittäjä" sanoi, että jos olis lyöty vetoa, hän olis nyt rikas mies. Vastaan väittäjä lähti alas katsomaan sitä "lampea." Toiset sanoivat, ettei se varmaan myönnä, vaikka näkiskin lammen. Kysyin, näitkö lammen, kun mies tuli takaisin. Vastaus oli, että "Noo" Hauskoja juttukavereita olivat.
Klo 24 alkoi tuntua viileältä, vaikka aurinko paistoi koko ajan. Make ja Annikin menivät leiriinsä.
Kurun pohjoispäässä on todella punainen raita. Se tietää, että huomennakin on aurinkoinen päivä. Nyt, klo 01 on ulkolämpö +7 astetta.
Aurinko paistaa.

Sunnunntai 3. 7. Yöllä ulkolämpö putosi kolmeen asteeseen.
Klo 11 +24 astetta. Ilma seisovan kuuma ja tukahduttava. Taivas puhtaan sininen.
Ei mitään kohtuutta. Joko palelee tai paistuu. Linnutkin ovat aivan hiljaa.
Make ja Anni tulivat meille. Taas on ilmestynyt valtava määrä pitkäkoipisia, siivekkäitä aika isoja otuksia, jotka lentävät aivan lähellä tien pintaa, tai oikeastaan tanssivat. Niitä oli rinnetiellä niin paljon, ettei tiennyt mihin astuisi. Iso hämähäkki juoksenteli hädissään tiellä ja yksi otus tanssi sen yläpuolella. Näytti siltä kuin otus olisi yrittänyt sotkea sen hämyrin. Seurasin tilannetta ja hämyri pääsi varvikkoon turvaan.
Meidän vaunu lämpesi päivällä niin, että mittari näytti +29 astetta. Ujutin vaunun takaikkunan päällä olevaan markiisin kiinnitysuraan narun kanssa sopivan kokoisen pressun palan ja laitoin sen naruilla kulmistaan kiinni puihin. Nyt ei aurinko pääse paistamaan vaunuun ja molemmista päistä ikkunat ovat auki sepposen selällään.
Make, Anni ja Matti kiipesivät saunan kohdalta vastarannalta rinteen huipulle haeskelemaan puita. Pistivät puut vierimään rinnettä alas. Siellä ylhäällä oli ollut kuuma kuin uunissa. Ei tuulen henkeä ja niin kuivaa, etteivät olleet uskaltaneet edes tupakoida. Illalla ilma onneksi viileni. Klo 01 oli enää +11 astetta. Taivas on puhtaan sininen ja kurun pohjoispäässä oli kauniin punainen raita. Se tietää, että huomennakin on hellepäivä ja meidän pitäisi lähteä kauppareissulle.
Hyvää yötä.

Maanantai 4.7. Mieletön helle. Ei pilven pilveä, ei tuulen henkeä.
Jopa Aatukin jo sanoi, että on liian kuuma. Aatu haeskeli Millaa. Eilen kun istuimme leirissä, joku mies juoksi ohi rinnetietä alas ja juoksi vietävä hetken päästä takaisin ja jatkoi edelleen matkaansa. Milla oli myös ylhäällä ja lähti reteesti juoksemaan miehen perässä. Naureskelimme, ettei Milla tällä helteellä pitkälle jaksa juosta. Taisi jaksaa kun sen jälkeen sitä ei ole näkynyt.
Joku mies koputti vaunun seinään. Menimme ulos ja siellä oli se eilinen juoksija ja muuta väkeä ja tietysti Milla. Milla oli juossut 5 km sen miehen mukana. Mies kertoi, että Milla juoksi ensin hänen perässään ja kun hän hätisteli sitä lähtemään takaisin, se alkoi juosta 15 m hänen edellään. On niillä molemmilla kaamee kunto. Heidän leiriinsä Milla oli jäänyt yöksi huilaamaan ja nyt sai taas autokyydin kotiin. On se tavallinen suhari.
Olimme varmoja että klo 12 julistetaan tänne kulohälyytystila, mutta edelleen se on voimassa vain Utsjoen kunnassa. Lämmitettiin padallinen vettä ja kävimme kaikki pesulla. Kyllä tuli hyvä olo.
Motkotin Makelle, kun ovat montulla kuumuudesta aivan läkähdyksissä, eivätkä vieläkään ole laittaneet suojapressua paikalleen. Nakutus tehosi. Make haki pressun ja nyt se on paikallaan. Monttu on sellaisessa poukamassa, jossa melkein paistuu elävältä jos ei ole varjoa. Nyt on. Pressu suojaa sateelta ja liialta auringolta.
Make ja Matti siirsivät minun ränninni joen mutkasta saunan kohdalle. Make muljasi virrassa valtavia kiviä ja teki sellaisen padon vedenottokohtaan, että nyt on saunarannassa uusi koski. Matti vielä tiivisti patoa pienemmillä kivillä. Minäkin yritin jelpata hommassa ja menin pressun suikaleen kanssa padon yläpuolelle ja aioin pistää sen nätisti tiivistämääm patoa. Heti kun laitoin pressun veteen, virta nappasi sen käsistäni ja oikein lässähti kun vesi painoi sen kiviä vasten. Minun mielestäni se olis saanut olla vähän lähempänä rantaa ja menin sitä kiskomaan, mutta se oli kuin liimattu kiviin. Ei hievahtanut senttiäkään vaikka kuinka kiskoi. On vedellä valtava voima. Jos Make olis sitä kiskonut, luultavasti se olis vaan revennyt. Make riisui päältään hiestä märän rOTISko-paitansa. Pudisteli sitä vähän virrassa, upotti sitten veteen ja laittoi kaksi kiveä helman päälle. Paita lepatti virrassa sen aikaa, kun Make pesi tosi kylmällä vedellä päänsa ja yläkroppansa. Seisoi virrassa ja roiski vettä niin, että muu porukka lakosi kauemmaksi. Paita vietiin narulle ja se kuivui tosi nopeasti.
Padosta tehtiin v-mallinen ja vesiputki asennettiin paikalleen. Niin hienosti ei putkesta ole ennen vettä tullut. Innostuttiin laittamaan mulle miesten vanha pesulaatikko rännin eteen ja se vähensi vettä sen verran, että huomenna täytyy vielä vähän säädellä veden tuloa. Mattikin pesi vaatteensa kun oli toistamiseen käynyt saunassa. Illalla ilma viileni, vaikka pilveäkään ei taivaalla ollut.
Iltarusko on taas kurun pohjoispäässä mutta näyttää että se jatkuu Pikku Palsin itäpuolellekin, siis aamuruskon puolelle. Siitä päätellen huomenna ei enää ole näin läkähdyttävä ilma. Toivon todella että huomenna olis viileämpää.
Klo 2.30. Aurinko paistaa rinteille.
Hyvää yötä.

Tiistai 5.7. Ilma upean viileä vaikka taivas ei puhtaamman sininen voisi olla.
Aurinko paistaa ja hieno tuuli viilentää ilmaa. Nyt on pakko lähteä ruoka- ja muillekin kauppa-asioille. Matti meinas pökrätä, kun näki kauppalapun pituuden. Pääsin Maken ilmastoidussa maasturissa Saariselälle ja siellä siirryin Volvoon, jolla jatkoimme matkaa Ivaloon. Onneksi aurinko paistoi selän takaa. Ostoksilla täytetyllä autolla lähdimme kohti Saariselkää, silloin kun Make ja Anni lähtivät sieltä kohti Kahvaa. Söimme Kuukkelissa ja sitten kioskille kahville.
Korpelat ajoivat kioskille Palsilta päin Leidin kanssa juuri, kun olimme lähdössä jatkamaan matkaa. Make oli tullut vastaan. Eivät enää tällä reissulla ehdi Kultalaan kaivamaan, mutta sanoivat tulevansa elokuussa uudelleen. Leidi on heidän lapinkoiransa ja on todella rauhallinen ja ystävällinen.
Pahaojantie on tällä välin höylätty tosi hienoksa. Kiitos Lyylin. Soitimme Seijalle. Ovat klo 11 lähteneet Porista ja aikovat yöpyä Rieskapaikassa tai Rovamotellissa. Huomenna ovat täällä. Hieno juttu. Kurppa ajoi meidän viereemme tele-pisteellä ja oli hakemassa jotain kevyttä lukemista. Meillä ei mitään kevyttä lukemista ole ja hän meni Timpalta kysymään. Me jatkoimme kiireesti matkaa viemään ruokamme kylmään.

Keskiviikko 6.7. Edelleen hellettä. Meidän leirissä on raikas tuuli. Alhaalla ei tuule ja siellä on tukalaa.
Kukkia ilmestyy kuin tyhjästä ja viikon kuluttua ne jo siementävät.
Lammella käy jatkuvasti väkeä kalassa. Harreja ja tammukoita ne sieltä saavat. Kultalassa on paljon väkeä ja turisteja liikkuu usein.
Matti kävi soittamassa Seijalle ja Makelle. Heillä oli vielä noin 50 km matkaa Sodankylään. Arvioivat olevansa täällä klo 15-16 aikaan. On varmaan rankkaa ajaa, kun aurinko oikein kuumentaa auton. Heillä on uusi Toyota ja siihen oli syttynyt joku merkkivalo, joka ohjeiden mukaan käskee ajamaan heti korjaamolle. Merkkikorjaamoa ei löytynyt ja jollain korjaamolla ei löytynyt mitään vikaa. He lähtivät jatkamaan matkaa.
Matti hakkasi matot ja minä pesin vaunun lattian. Tuli jo vähän kiire, kun lähdimme Seijaa ja Makea vastaan. Telepisteellä saimme hakea kenttää pitkään. Matin puhelu meni heti vastaajaan ja minun viestiini ei tullut vastausta. Siitä päättelimme että he ovat jo Kutturantiellä ja kenttää ei enää ole. Jatkoimme matkaa ja vain puoli kilometriä ehdimme ajaa, kun he jo tulivat vastaan. Ihmeen iloisia ja hyvinvoivan näköisiä olivat, vaikka takana oli pitkä ja kuuma ajomatka.
Leirissä keitettiin tulokahvit. Make oli ostanut koko porukalle kioskilta munkit. Tuliaisia oli vaikka millä mitalla. Saimme Porin torilta haettuja perunoita ison pussillisen. Minä sain Tervaviinapullon ja purkillisen hunajaa. Matti ei parempaa lahjaa olis voinut saada kun sai ristikko lehden.
Radion iltauutisissa sanoivat, että palovaroitus on voimassa Inarin kunnassa. Olen aina luullut, että se julistetaan klo 12, mutta näyttävät julistavan sen muuhunkin aikaan. Onneksi meillä on grilli ja hiiliä. Grilli laitettiin nuotioon ja hyvin grillaus onnistui. Iltaa istuttiin vaunussa klo kahteen asti. Taivas on puhtaan sininen, mutta lämpötila putosi täällä rinteellä +5 asteeseen.
Kuuma toti maistui ja Anni joi kuumaa hunajavettä. Hieno ilta.
Hyvää yötä.

Torstai 7.7. Vieläkin kuumempi aamu. Tuulee kyllä, mutta heikosti.
Seija ja Make olivat jo aamupalansa syöneet ja olivat virkeinä liikkeellä, kun me muut vasta heräilimme. Miehet suuntasivat rännille ja onneksi kultaakin löytyi ihan hyvin. Seija ja minä korjasimme istuessa leviämään lähtevät muovituolien jalat. Sahasin rautasahan terällä pienet lovet kaikkiin jalkoihin samalle korkeudelle. Loviin laitoimme narulenkit ristikon muotoisesti. Nyt ei jalat leviä, vaikka meidän Make niihin tuoleihin istuis.
Seija halstrasi lohen puolikkaan ja minä keitin heidän tuomiaan ulvilalaisia perunoita. Ruokailun jälkeen porukka otti kunnon levon.
Illalla lähdimme Seijan kanssa kiertämään valtausta ja kiipesimme Maken leiriin katsomaan uusia telttoja ja jäimme sinne istuskelemaan.
Illemmalla grillatiin taas meidän leirissä hiilivalkealla iltapalaa.
Päivällä Seijan Make kävivät soittamassa Ivaloon merkkikorjaamoon autonsa hälytysvalosta. Sieltä oli käsketty ottaa akun miinusnavan irti muutamaksi minuutiksi. Niin Make teki ja valo sammui. Hyvä niin.
Kuumat totit otimme vaunussa kuuman päivän päätteeksi ja koko porukka lähti yöpuulle jo klo 00.30. Iskiköhän heihin sama viivästynyt matkaväsymys kuin kaikkiin muihinkin aina silloin, kun on tultu etelästä.
Joonas on eilen lähtenyt Partioporukan kanssa kohti Englantia. Lontoolle on myönnetty seuraavat Olympia kisat ja nyt siellä on räjäytetty pommi metrossa ja joissain kaksikerroksisissa busseissa. Paljon emme asiasta tiedä. Onneksi Partiolaiset ovat vielä Saksassa. Maj-Lis oli ollut heidän kanssaan puhelin yhteydessä ja oli sitä mieltä, ettei Englantiin kannattaisi nyt lainkaan mennä. Voisivat oleilla jossain muussa maassa. Niitähän piisaa Keski-Euroopassa.
Klo on 3. Taivaalla pitkästä aikaa vähän pilviä. Lämpöä ulkona +10 astetta.
Valoisaa, kaunista ja rauhallista.
Hyvää yötä.

Perjantai 8.7. Klo 9.30 ulkona +18 astetta. Onneksi on vähän pilviä.
Pian kuitenkin taivas taas selkeni ja ilman raikkaita tuulenpuuskia olis olo tullut todella tukalaksi.
Jättimäiset "hyttyset" tanssivat edelleen lähellä tien pintaa. Niitä on paikoin niin paljon, ettei tiedä mihin astuisi.
Miehet olivat rännillä ja me Seijan kanssa teimme leirihommia. Maassa riittää katselemista. Pieniä, matalia, todella kauniita kukkia nousee maasta joka puolelle tosi nopeasti.
Seija ja Make lähtivät reissuun. Make ja Anni kauppaan. On sen verran kuuma, etten uskaltanut lähteä kauppareissuun Volvon kyydissä. Matti lähtee Volvolla ja minä pääsen Maken maasturissa ainakin Saariselälle. Jos Make joutuu menemään Ivaloon asti, tulen Volvossa takaisin.
Seija ja Make tulivat meitä vastaan jo Pahaojantiellä. Ei heidän reissunsa pitkään kestänyt. Me ostimm mm. 4 säkillistä hiiliä muiden tavaroiden lisäksi. On palovaroitus voimassa ja avotulta ei voi tehdä. Hiilillä grillaamme ja aion Matin metelöinnistä huolimatta kokeilla myös saunaveden lämmittämistä hiilillä. Matti mesoo, että joudun polttamaan kaikki 4 säkillistä, eikä vesi silti lämpeä.
Istuimme Seijan kanssa rannassa ja lisäsimme vähän kerrallaan hiiliä pesään. Pitkään kesti ennen kuin pesä kuumeni, mutta sen jälkeen ei kuumasta vedestä tullut puutetta, vaikka kahdeksan henkeä saunoi. Aina kun kuumaa vettä vietiin saunaan niin kannoimme joesta kylmää tilalle ja nopeasti se taas lämpesi. Hiiliä kului vain yksi pussillinen. Punainen hehku pesässä oli tosi tehokas ja kuumaa vettä jäi ylikin.
Myöhemmin kun tulin saunalta, Anni, Make, Matti, Seija ja Make olivat vaunussa pistäneet pystyyn kilpailun. Anni arvuutti porukkaa sanomaan oikean sanan ristikoon. Jos arvasi oikein, sai plus pisteen, mutta jos arvasi väärin niin miinuksia tuli. Pisteiden jako oli aika mielivaltaista, mutta hauskaa tuntui olevan. Nauru kuului leiritielle saakka.
Jontun partioporukka on nyt Slovakiassa ja taas ovat varkaat iskeneet. Teltan seinään tehdystä reiästä olivat menneet sisälle. Jontulta oli viety rahat ja kamera ja muilta myös paljon tavaraa. Onneksi passit olivat auton kassakaapissa. Toivon heille turvallista matkaa jatkossa.
Illalla ilma viileni melkein kylmäksi. Se auttaa elimistöä toipumaan helteen rasituksesta ja antaa hyvät unet.
Hyvät yöt kaikille.

Sateenkaaren pää

Lauantai 9.7. Vaunu on kuin sauna. Aurinko kärventää rinteitä ja meitä kaikkia elollisia.
Porot juoksevat hädissään pitkin teitä ja paarmalaumat seuraavat mukana. Sääliksi käy poroja. Miehet on rännillä. Siellä on nyt viileämpää kun 6 kertaa 8 metrin pressu on ripustettu rännin yläpuolelle. Se varjostaa montun ja rännillä olijat.
Leirissä sentään harvakseen tuulee, vaikka viileydestä ei voi puhua. Tuulikin on kuin lehmän henkeä. Tuskaisen kuuma päivä kului hitaasti. Pesin vähän pyykkiä ja ne kuivuivat melkein käsiin.
Illalla grillasin muurikassa 9 pihviä. Lisukkeena oli vain paahdettua leipää, mehua ja olutta. Hauskat kemut silti pidimme ja jatkoimme vaunussa sanaristikko kilpailua.
Hyvää yötä.

Sunnunntai 10.7. Tuskaisen kuuma ilma. Tuulee kyllä, mutta se ei ilmaa viilennä.
Seija ja Make aikovat lähteä jo tänään. He käyvät vielä Utsjoella ja ajavat sieltä Angelin kautta takaisin Inariin. Jatkosta en tiedä.
Pilviä alkaa kertyä pohjoiselle taivaalle. Etelästä ne tulevat ja ovat tervetulleita tässä helteessä. Kaikki mittarit näyttävät varjossa +29-30 astetta.
Make ja Anni lähtivät saatille maasturillaan. Matti ja minä pääsimme mukaan.
Seija ja Make kutsui koko sakin Kaunispäälle syömään. Kaunispään laki oli sanan mukaisesti täynnä autoja, mutta ravintolasali oli melkein tyhjä. Ukkonen jyrähteli jo Kahvassa ja täällä sataa harvakseen todella valtavia vesipisaroita. Lahdet pulittivat ison summan rahaa siitä että me kaikki lähdimme herkullisen aterian jälkeen ulos raikkaaseen tuuleen.
Seija ja Make lähtivät kohti pohjoista ja me muut kohti etelää. Saariselällä me kävimme kaupassa ja pankissa. Kultakioskin pitäjä, Lyyli, heilutti meille yhden talon pihasta kun ajoimme ohi. Talon katolla oli kyltti, mutta emme nähneet mitä siinä luki. Myöhemmin Matti luki lehdestä, että Lyyli ei ole mikään pikkuyrittäjä. Hän on silti ystävällinen ja hyvää energiaa huokuva ihminen.
Make soitti Jontulle. Partiolaiset ovat nyt Saksassa ja vieläkin on epäselvää menevätkö he lainkaan Eglantiin. Make sanoi, että Buckinghamin palatsi oli evakuoitu pommiuhan tähden ja että olis viisasta olla menemättä koko maahan.
Eilen illalla kinasin Matin, Saijan ja Maken kanssa, kumpi on isompi lintu, kuukkeli vai räkättirastas. Toiset kannattivat räkättiä ja minä kuukkelia. Seijan Make sanoi, että ainakin heidän mökillä Pomarkussa rastaat, jopa madotkin ovat paljon isompia ja lihavampia kuin muualla. Nyt Make soitti Anitalle ja Anita katsoi lintukirjasta miten asia on. Rastas on 25-29 senttiä pitkä ja Kuukkeli 28-32 senttinen. Soitin tietysti heti Seijalle. Seija sanoi, että kyllä heidän mökillä rastaat ovat paljon suurempia. Naurua piisasi.
Puhelun aikana alkoi läjähdellä tuulilasiin yli sentin levyisiä vesipisaroita ja sitten isot rakeet alkoivat rummuttaa auton kattoa. Pian tien penkat olivat melkein valkoisina rakeista. Oli hienon näköistä kun kanervikossa rakeet hypähtelivät eri tahdissa 20-30 senttiä varpujen yläpuolelle kuin olisivat hyppineet trampoliinilla.
Kioskin kohdalla sade jo loppui.
Päivällä, kun menimme Kaunispäälle, oli Harrijoen kohdalla tien laidassa ojassa pakettiauto ja tavaroita. Siinä se oli vieläkin, mutta nyt poikittain tiellä ja perä toisen puolen ojassa. Kaksi miestä siinä touhusi ja olivat aika maistissa. Auton avaimetkin olivat hukassa. Vanha koirakin niillä oli mukana. Make kysyi, onko heillä vetoköyttä ja vastaus oli, että kyllä on. Make ajoi osittain ojan kautta niiden auto ohi ja vetoköysi osoittautui pyykkinarun vahvuiseksi naruksi. Vasta nelin kerroin se kesti sen verran, että auto saatiin ylös ojasta ja siististi tien sivuun. Nyt muu liikenne pääsee ohi. Sellaisella narulla autoa ei voinut vetää pidemmälle. Toivottavasti jollain on kunnon vetoköysi mukana, että pääsevät perille.
Palsin tiellä oli satanut oikein kunnolla ja leireissä vieläkin enemmän. Etuteltan rännin alla oleva iso saavi oli mennyt yli ja nuotiopressun allekin oli satanut. On ollut kunnon myräkkä. Maken teltan kaminan savupiipun juuresta oli vesi hakenut tiensä alas ja lattiapressulla oli lätäkkö. Koko seutu huokuu lämmintä kosteutta.
Make ja Matti lisäsivät teltan päälle pressun ja Make laittoi kaminaan tulen. Höyry siitä nousi, mutta illalla Anni ilmoitti radiolla, että homma on hanskassa ja he menevät nukkumaan. Klo on nyt 2 ja Pikku-Palsia ei sumun seasta näy lainkaan. Tämän puolen ylärinteetkin ovat udun peitossa. Märkää, todella märkää on kaikkialla.
Hyvän päivän osasivat lähtöpäiväkseen porukka valita. Jos olisivat purkaneet leirinsä vasta tänään, niin yhtään kuivaa tavaraa ei pakaaseissa olisi ollut.
Minäkin taidan kömpiä nukkumaan. Hyvää yötä
Ulkolämpö on +15 astetta.

Maanantai 11.7. Tuulee pohjoisesta ja sataa melkein sumumaista tihkua. Tuuli riepoo nuotion päällä olevaa pressua niin, että pressun yläpuolella olevat kuivat männynoksat poksahtelevat pressun läpi. Olen ylen tyytyväinen tähänkin ilmaan, kun päästiin eroon tuosta elimistöä raastavasta helteestä.
Makella ja Annilla on soinut herätyskello aamulla klo 6. Makella on varattu aika Ivalon Auto- ja konekorjaamolta. Vaihtavat jonkun tiivisteen ja jarrupalat. Ei siis Makelle, vaan Jeeppiin. Ovat lähteneet jo tunteja sitten. Matti ei aio mennä rännille tuohon sumusateeseen ja päätimme mekin lähteä kylille. Laitoin Pahaojantieltä Makelle viestin että "Mis oot?" Make soitti ja oli juuri menossa hakemaan autoaan. Make sai autonsa jo ennen kuin olimme Ivalosa. Matti kävi pankissa selvittämässä pankkikortin numeron unohtamistaan ja sai heti automaattikortin käyttöönsä. Luultavasti saa myöhemmin vanhaan korttiinsa uuden numeron. Hyvä että asia selvisi. Make ja Anni menivät Anjan Pitsaan syömään ja me poikkesimme ruokakauppaan. Ostin eka kerran Inarinjärven rautua. Sanoivat, että sen sopii hyvin kypsentää halsterilla.
Seija ja Make ovat olleet Utsjoen hotellissa yötä. Ajaneet sieltä Tenon rantatietä Karigasniemelle, sieltä Kaamaseen ja nyt ovat tulossa Ivaloon. Seija sanoi, että toukat ovat syöneet Tenon rantatörmän alarinteen koivut lehdettömiksi, Suomen ja Norjan puolelta. Toivotaan etteivät pahalaiset leviä Palsille asti. Eivät ne silti taida männynneulasia syödä. Päätimme kutsua Seijan ja Maken Kaunispäälle syömään kalakeittoa, mutta he olivat juuri Ivalon Kultahipussa syömässä. Me menimme Kaunispäälle. Kauaksi siellä ei nähnyt, kun sankka sumu ja sadekuurot peittivät tuntureita. Paikalla sattui olemaan tuttu myyjä ja kysyimme, miksi Heli ja Markku Lehtistä ei ole lainkaan näkynyt. Oletimme, että ovat jossain lomailemassa. Kyllä hämmästyimme, kun kuulimme, että he ovat myyneet ravintolan uusille omistajille. Ei sitä palvelusta ole huomannut ja ruokakin on yhtä herkullista kuin ennenkin. Eivät nykyiset omistajat heille aivan vieraita ole, taitavat kuulua sukuun. On vain niin haikea olo, kun Anneli ja Voitto eivät enää pidä Kultakioskia ja nyt vielä tämäkin "järkytys." Olemme kulkeneet täällä jo niin pitkään, että ihmiset ja asiat alkavat vaihtua. Kai se meilläkin on edessä, ettemme enää tänne pääse tulemaan. Viime kesänä meidän "hovikuski" lopetti jo vaunun vetämisenkin.
Seija ja Make ovat jo lähellä Rovaniemeä. Yöpyvät kai siellä. Toivon hyvää matkaa heille.
Me lähdimme kohti Kultakioskia ja Kahvaa. Kurppakin oli kioskilla. Oli myös se karhukoira, jonka jalassa on 4 kuukautta ollut metalliset lastat molemmin puolin ja ne on kiinnitetty läpi sääriluun pulteilla toisiinsa. Isäntä ja koira olivat käyneet Rovaniemellä ja siellä koira oli nukutettu ja raudat poistettu. Lasta oli vielä laitettu säären tueksi ja koira oli vähän ihmeissään. Hyvin tämä koira on hoidettu ja hoidetaan varmaan vastakin. Lyyli oli myymässä kioskilla. Hänen kanssaan on mukava jutella ja tarjoilu on hyvää.
Ilma alkoi kirkastua ja aurinkokin vähän paistoi. Porot vaihtavat pois talvikarvaansa ja ovat tosi rääsityn näköisiä.
Kahvassa kävi rännillä pumppu kun tulimme, mutta pian Anni ja Make ilmestyivät vaunulle. Palovaroitus oli tänään peruttu ja nyt saa tehdä nuotion. Maustoin rautun huomista varten ja tein lettutaikinan valmiiksi. Ensin paistoin muurikalla Kahvan pihvejä ja sitten eka kerran tänä kesänä muurikka-lettuja. Anni, Make ja Matti popsivat kaikki tyytyväisinä sapuskansa. Kuukkelitkin popsivat räiskäleensä heti tolpalla, eivätkä kantaneet niitä piiloihinsa. Pitää paistaa niitä useammin, kun noin hyvin kelpasi kaikille. Poltimme vielä ruokailun jälkeenkin nuotiota ihan muuten vain.
Iltarusko näyttää, että huomenna on ensin pilvistä, mutta illemmalla sää selkenee.
Klo on nyt 2.30. Pikku-Palsin eteläpuolellekin on taivaalle ilmestynyt vähän punerrusta. Se uumoilee, että aamupäivällä voi vähän sataakin. On aivan hiljaista ja täysin valoisaa. Täällä erämaassa taitavat kaikki muut ihmiset jo nukkua. On kai aika minunkin mennä maata.
Hyvät yöt.

Tiistai 12.7. Klo 12 +20 astetta. Voimakkaita tuulenpuuskia. Hieno juttu.
Matti tönäisi mun hereille klo 11.50. Lääkeiden otto vähän myöhästyi. Pumppu kävi jo rännillä ja Matti lähti kiireen vilkkaa alas. On upea tunne, kun voi laittaa pitkähihaisen puseron päälleen ja oleilla silti aurinkoisessa paikassa. Minäkin lähdin alas kuruun ja aloin ärhennellä siitä, että olen ensimmäinen, joka on kaivuuta suunnitellut ja silti minulla ei vieläkään ole rännäyspaikkaa. Ränni on ja nyt se on joessa, mutta noin pitkälle en pysty kantamaan rännättävää maata, eikä siihen hommaan voi kukaan muukaan alkaa. Pressua ei tuohon kohtaan saa ripustettua auringon ja sateen suojaksi, kun ei ole ainuttakaan puuta lähettyvillä.
Päätin siinä paikassa, että nyt haen Ivalosta itselleni pumpun, maksoi mitä maksoi. Matti tietysti sanoi, ettei parin viikon tähden enää kannata pumppua ostaa. Asia on niin, että olen täällä 5 vuotta norkoillut ja on paljon mahdollista, etten ensi kesänä tänne enää edes pääse tulemaan. Kyllä pumpun osto silloin kannattaa, vaikka viikon tähden. Ränni on nyt koskikohdan alapuolella, kun luulin, että virta siinä on sen verran voimakas, että se tuo ränniin vettä tarpeeksi. Homma ei sujunut niin kuin luulin. Make sanoi, että mene suunnittelemaan sopiva paikka, niin he tulevat laittamaan rännin toimimaan. Ränni siirrettiin kosken alapuolelta, saunarannan lähelle. Siinä on myös joen pohjassa pudotusta jo ennestään ja mikä parasta, rannassa kasvaa yksi mänty. Sen varaan voi ripustaa pressun suojaamaan auringolta ja sateelta. Make möyrysi joessa kuin karhu ja heitteli isoja kiviä patoon. Teki padon viistoon yli koko joen. Veden tulo oikeasta paikasta ensin nikotteli, mutta miehet lisäsivät kiviä heikkoihin paikkoihin. Matin kanssa taitoimme pressun kaksinkerroin ja kahlasimme veteen. Painoimme pressun padon yläpuolelle veteen reuna edellä. Vesi ihan nappasi pressun käsistä ja painoi sen niin piukkaan päin patokiviä, etten saanut sitä liikahtamaan senttiäkään. Nyt ymmärrän, miksi kaivajat käyttävät padoissaan pressuja ja muoveja. Vain parista kohtaa vesi virtasi pressun reunan yli. Niihin kohtiin lisättiin pressun taakse kiviä. Muut kivet pressun takana ihan kuivuivat ja vesi ryöppysi nyt juuri siitä kohtaa padon aukosta kuin pitikin. Make jäi lisäämään tukikiviä patoon. Anni ja minä lähdimme kiipeämään leiriin ruuan laittoon. Teimme hiilinuotion ja ihmettelimme, miksi se aina välillä syöksi ilmaan kipinäsuihkuja. Selvisihän sekin. Puuskainen tuuli pääsi aina välillä pussauttamaan ilmaa kivien välistä, läheltä maata hiilien alle. Haimme palan vaneria ja vanhan pöytälevyn maahan pystyyn tuulen puolelle ja nuotio rauhoittui. Matti tuli vaunuun vahtimaan painekattilaa ja sitten alkoi elämäni ensimmäinen rautun halstraus. Niin rasvainen se ei ollut kuin lohi, eikä niin punainenkaan, mutta hyvää siitä tuli. Kesken halstrauksen alkoi ukkonen jyrähdellä ja nyt jos koskaan oli nuotion päällä oleva suojapressu tarpeen. Satoi rankasti ja tuli jopa rakeita. Onneksi ukkonen ei nyt jäänyt jauhamaan kurun rinteiden väliin, vaan meni menojaan. Makekin tuli nuotiolle ja näimme tosi erikoisen tapahtuman. Mailin vanhan leiripaikan kohdalle ilmestyi hieno sateenkaari. Sen toinen pää hävisi rinteen taakse osuen suoraan meidän monttuun. Kaari oli mäntyjen puolivälissä tämän tasanteen kohdalla. Se värjäsi ilman, maan ja puut raitojensa värisiksi. Make huusi vaunuun Annille ja Matille mutta eivät ne ehtineet ulos, kun kaari jo hävisi. Laitoimme porukalla tuulensuojaan koko kalan ja noin 30 uutta perunaa ja sitten ruokalevolle.
Levon jälkeen oli sade loppunut ja aurinko paistoi. Puuhasimme kaikki rannassa iltamyöhään asti. Anni kalasti ja muut rännäsivät. Klo 21.30 lähdimme iltanotskin tekoon. Anni lykkäsi nokkakärryt vauhdilla rinnettä ylös vaunulle asti. Me muut olisimme sen jälkeen pahasti puuskuttaneet, mutta Anni vain leikitteli kärryjen kanssa. Annilla ja Makella oli hienot eväät. Olivat ostaneet mm. Kebabeja. Mekin saimme maistipalat ja hyvää oli. Kuukkelitkin tulivat syömään oman osansa ja sitten istuimme hetken vaunussa. Vaikka olimme kaikki väsyneitä niin vielä oli pakko mennä saunaan, kun vesi lämmitettiin jo aiemmin illalla. Saunasta Anni ja Make menivät suoraan nukkumaan. Minä tulin saunasta klo 2.10. Matti tuli vasta klo 3. Ilta ja aamurusko näyttävät, että huomennakin taitaa vähän sadella, tai on ainakin pilvisempää kuin tänään.
Seija ja Make taitavat jo olla kotona. Toivon suojaa Jontun ja muidenkin matkalle.
Ulkolämpö on +10 astetta ja tuuli on tyyntynyt.
Hyvää yötä.

Rahkeet ei riitä hirven ruokkimista

Keskiviikko 13.7. Pilvistä. +20 astetta.
Aurinko vain pilkistelee pilvien raoista. Tuuli tulee ja menee. Ylhäältä rinteen takaa alkaa kuulua kohinaa, kuin juna tulisi jossain kaukana. Sitten ääni voimistuu ja tuulenpuuska porhaltaa kurun yli. Etelä-Lapiin annettiin varoitus kovasta, puuskaisesta tuulesta. Yhtään autoa tai ihmistä ei ole näkynyt. On tukkoinen olo ja pää särkee.
Matti häipyi rännille ja kävi kai Maken leirissä aamukahvilla, kun ei odottanut kahvin valmistumista. Olen yrittänyt laittaa Silikonisuihkepurkkia sellaiseen kuntoon, että saisin suihkuttaa sitä etuteltan vetoketjuun, mutta ei onnistu kun en löydä sellaista paikkaa mihin kannessa oleva pilli laitetaan. Myöhemmin, kun Matti tuli vaunulle vetskari saatiin suihkutettua.
Lähdimme telepisteelle soittamaan. Vaikka oli pilvistä, kenttä oli todella huono. Soitin Seijalle ja he olivat jo kotona. Menomatkalla oli ollut tosi kuuma, melkein sulamispisteessä olivat olleet. Puhelu katkesi kesken. Matti soitti Mailille. Maili sanoi, että Jonttu on hyväksytty logistiikkaa lukemaan, mutta en tiedä mihin. En tiedä sitäkään, missä Euroopan maassa Jonttu nyt "seilaa."
Myöhemmin selvittelimme vaunussa Annin kanssa maailman menoa. Huomasimme, että molemmat puhelimet olivat meillä, emmekä saaneet rännille sanaa, että perunat ovat kiehumassa. Emme viitsineet kumpikaan lähteä sateeseen huutelemaan. Onneksi Make ja Matti tulivat ylös sopivaan aikaan. Meillä ei ole muuta kuin Poron paistia perunoiden kanssa ja Anni ei Poroa syö. Make kävi hakemassa kanapihvejä heidän leiristä ja kuumensi ne paistinpannulla. Mahat täynnä kaikki menivät ruokalevolle. Make oli oikein laittanut tulen kaminaan ja kaikki otimme kunnon unet. Pitkästä aikaa sai laittaa oikein peiton päälleen kun ei ole kuuma.
Myöhemmin pesin vähän pyykkiä ja sitten rännäämään. Vajaan ämpärillisen ajoin maata ja sain 4 hengetöntä. Menetin pleksini ja istuinsuojan, kun tuuli nappasi ne mukaansa ja heitti virtaan. Nyt olin viisaampi, enkä yrittänytkään niitä kiinni.
Aatu vieraansa kanssa ja Kello-Ville olivat kalassa koskikohdassa. Aatu sai aika ison harjuksen. Niiden saaminen on Aatun erikoisalaa.
Ruokiksen jälkeen ilma selkeni ja oli mukavaa olla alhaalla rannassa.
Iltanotskin teimme oikein puista ja loppuillan istuimme lämpimässä vaunussa. Välillä oli aivan tyyntä ja välillä tuuli todella rajusti.
On jäänyt kertomatta, että Seijan Make löysi sen paikan, johon salama iski muutama vuosi sitten. Olin silloin yksin vaunussa. Meteli oli valtava, kun satoi useiden senttien kokoisia jäänpaloja. Sitten jysähti niin, että maa tärähti. Anita oli lasten kanssa heidän leirissä ja kaikilta meni se korva lukkoon, joka oli meidän leiriin päin. Tunsin kyllä, että lähelle se iski, mutta mitään tuhon jälkiä emme löytäneet. Nyt selvisi, että haimme paikkaa liian kaukaa ja liian ylhäältä rinteeltä. Noin 40 metriä vaunusta Kultalaan päin on kuollut mänty ja sen ympärillä halkaisialtaan noin 5 metriä iso, aivan pyöreä läikkä, josta kaikki kasvit ovat kuolleet. Vaikka aikaa on jo kulunut, niin vain muutama lyhyt varpu on siihen kasvanut. Otan nyt kuvan siitä kohdasta.
Klo on nyt 2.30. Taivas on sininen, mutta aamurusko ennustaa huomiseksikin ainakin ajoittain pilvistä. Ulkolämpö +7 astetta.
Hyvät yöt

Torstai 14.7. Kaunis, aurinkoinen, viileä aamu. Aika pian alkoi pilviä ilmestyä rinteiden takaa. Make ja Anni päättivät lähteä kauppareisulle. Pääsimme heidän autossaan. Kioskilla juotiin kahvit ja Lyyli oli nyt myymässä. Hänellä on pakastimessa Muffinsseja, joista ei tule yhtään mahavaivoja. Sain niitä kaksi kahvini kanssa. Kovin on ollut väkeä liikeellä ja nyt ei Lyyli enää ehdi juttusille siten kuin keväällä. Mukava kioskilla on silti poiketa.
Joonakselta oli tullut Makelle viesti, että menevät Lontooseen. Make viestitti, että olkaa nyt kuitenkin varovaisia siellä. Me emme täällä tiedä tarkkaan, paljonko ihmisiä siinä räjähdyksessä kuoli ja loukkaantui, mutta kuolleiden muistoksi on täälläkin tänään liput puolitangossa.
Anita tulee lentäen Ivaloon ensi sunnuntaina klo 19. Lähtevät kai käymään Pohjois-Norjassa. Porissa asiat hyvin, vaikka siellä on kova helle.
Ivalon reissun jälkeen kävimme Kaunispäällä syömässä huipunleikkeet. Nyt oli paikalla kaksi tuttua myyjää ja se, jonka näimme eka kerran tänä kesänä, toivotti meidät tervetulleiksi Lappiin. On hieno tunne, kun ihmiset muistaa ja välittää.
Ilma vuoroon aurinkoinen ja pilvinen. Muutama sadepisarakin tuli tuulilasiin. Pilvet laikuttavat tuntureiden rinteitä ja Kaunispäältä näkyi jopa lunta kaukana Venäjällä päin. Kahvassa olimme vähän jälkeen klo 17. Nopeasti tavarat paikoilleen ja sitten ruokikselle. Vaikka täällä tekisi kuinka pitkän työpäivän, niin ei väsy lainkaan niin paljon kun Ivalon reissulla väsyy aina.
Ilta kului rännätessä. Matti otti vaunulta nokkakärryt ja lähti niiden kanssa alas. Tapani pysähtyi tielle autollaan ja oli kysynyt,että "haetko oikein kärryillä kultalastin ylös." Olis se poikaa kun sen pääsis tekemään. Minäkin rännäilin, mutta löysin vain muutaman "täin penikan". Tänään ei virta vienyt minulta mitään, mutta varuillaan kyllä saa olla. Se ei paljon kysele, kun ottaa jotain mukaansa. Kello täällä unohtuu ja nytkin Make tuli sanomaan, että taitaa lääkeaikas olla lähellä. Klo 22 on tapana tehdä nuotio ja ottaa iltapillerit syödessä. Kuukkelit eivät ajassa erehdy ja ovat jo paikalla kun nuotio sytytetään. Syövät meillä osansa ja ovat valmiina odottamassa, kun Anni ja Make myöhemmin menevät omaan leiriinsä. Jos he menevät normaalia myöhemmin niin kuukkelit pitävät aika rähinän, kun sapuskaa ei näy ajoissa. Olen kahtena iltana nähnyt ihme vilauksen meidän leiristä nousevalla rinteellä. Nyt selvisi, etten ole nähnyt omiani. Viljami sujahti Annin ja Maken saappaiden välistä, kuin tumma viiva. Make ehti nähdä, että Viljami se oli. Vein heti leipää pieneen kiviluolaan ja pian Viljami siirsi leivät omiin kätköihinsä. Nyt on taas vanha sakki koosa. Vain Viissatasta emme ole vielä nähneet.
Vaunussa istuimme iltaa ja yritimme muistaa miten narulenkillä tehdään määrätynlainen kuvio sormien väliin. Kukaan ei onnistunut tekemään sitä oikein. Aurinko paistaa vaunuun ja iltarusko lupaa huomiseksikin aurinkoa, mutta myös pilviä. Myöhemmin aamurusko lisäsi mukaan vielä sadepilviä. Katsotaan mitenkä käy.
Ulkolämpö +7 astetta. Tyyntä.
Hyvät yöt.

Perjantai 15.7. Aurinkoinen aanu. +20 astetta. Ajoittain tuulee aika reippaasti.
Anni on löytänyt jonkun pelin ja pelaa sitä tunti toisensa perään. Make sanoi, että pelaamisessa on pidettävä välillä taukoja. Kävin heidän leirissä ja Anni luki Sinuhea.
Make sai ikivanhan moottorisahan käymään ja pätki pöllin sopivan mittaisiksi paloiksi. Hakkasi ne saman tien ja kantoi puut leiriinsä. Pinosipa vielä ne kauniisti laavuun sateelta suojaan.
Minä ja Matti laitoimme pressun minun rännini päälle sade- ja aurinkosuojaksi. Ränni on rannassa ja sen kohdalla, molemmin puolin jokea kasvaa vain yksi mänty. Laitoimme pressun kiinni rännin puolella kasvavaan puuhun ja toisesta reunasta vedimme narun joen toisella rannalla kasvavaan puuhun. Harusnaruista kaksi laitoimme rannassa oleviin kiviin ja toiset kaksi Matti laittoi joessa oleviin isoihin kiviin kiinni. Nyt voin rännätä sateellakin kastumatta. Taivaalla on mönkinyt isoja tummia pilviä, mutta sateelta olemme säästyneet. Ruuanlaittoon lähdimme porukalla. Tein hiilinuotion ja Make käänteli isoa halsteria, jossa oli kaksi lihavaa lohen puolikasta. Minun käteni ei sitä hommaa olis kestänyt. Lohet olisivat tainneet ensimmäisessä käännöksessä pudota nuotioon. Matti kyttäsi painekattilaa vaunussa ja minä tein hommia vähän joka paikassa.
Jo aamulla Make sanoi, että Hevi-Goldin valtaukselta tuli savua, emmekä ole nähneet sinne kenenkään menevän. Autoakaan ei ole joen takana, eikä tavanmukaisessa parkissakaan. Tuumasimme, että pitäiskö lähteä katsomaan kuka siellä hääräilee. Onneksi ei ehditty lähteä, kun omaa väkeä siellä oli. Hevi-Goldin pariskunta tuli meitä tervehtimään. Heidän valtausaikansa päätyy tänä syksynä ja ovat ottaneet uuden valtauksen Härkäselän kohdalta, läheltä Kutturan tietä. Heillä on vanha lapinkoira ja se rajoittaa kulkemista, niin kuin Roopekin jo. Ovat tuoneet vaunun uudelle valtaukselleen ja kävivät nyt täällä saunomassa. Miehet tulevat purkamaan täältä leirin syksyllä. Toivoteltiin hyvää jatkoa puolin ja toisin. He ovat olleet mitä toivotuimmat naapurit. On se paha paikka kun mekin kerran joudutaan täältä siirtymään muualle. Muistot sentään saa pitää itsellään. Niitä ei kukaan voi viedä.
Ruokailun jälkeen otimme lepohetken ja sitten rännille. Siellä aika taas riensi niin, että huomasin katsoa kelloa vasta, kun Make ja Matti lopetti rännäyksen klo 21.30.
Iltanotski tehtiin meidän pressun alle, kun taivas on ollut tosi synkässä pilvessä. Tein litran lettutaikinan ja hiilivalkean nuotioon. Oudosti hiilet käyttäytyivät. Alta hehkuivat punaisina, mutta lämpöä ei kunnolla noussut. Muurikka oli liian kylmä ja letuista tuli kalpeita ja nahkaisia. Ne annettiin Kuukkeleille, eivätkä ne niitä arvostelleet, vaan söivät tyytyväisinä suihinsa. Aina kun paistamme lettuja, istumme ringissä ja jokainen saa vuorollaan yhden letun. Make alkoi hermostua, kun tähän asti olivat kuukkelit saaneet kaikki, eikä rinki ollut päässyt vielä edes alkuun. Muistelimme Annin kanssa, että nämä hiilet paloivat vähän liiankin hyvin silloin kun tuuli. Make kaatoi puoli pussillista lisää hiiliä nuotioon ja nappasi paperilautasen ja viuhtoi sillä ilmaa. Jo alkoi muurikka kuumeta ja letut paistuivat ripeään tahtiin. Mahoihin ne hävisivät kaikki. Eka kerran tein taikinan karkeista vehnäjauhoista. Ne tekivät letuista rapeita ja hyviä.
Vaunussa juotiin kuumaa hunajavettä ja jutusteltiin. Iltarusko lupasi melkolailla samanlaista ilmaa huomiseksi kuin tänäänkin oli, mutta ehkä vähän enemmän aurinkoa.
Kävin aika myöhään ulkona hakemassa tiskivettä ja Maken leiristä nousi tosi sankka savupatsas. Oli kai laittanut kaminaan tulet.
Ulkolämpö +8 astetta. Tyyntä. Itikat ovat häipyneet johonkin. Toivottavasti pysyvät siellä missä nyt ovat.
Hyvää yötä.

Lauantai 16.7. Aurinko paistaa ja suuria tummia pilvimöykkyjä purjehtii Kristiinamoroston takaa. Ylittävät kurun vähän viistoon ja yhtyvät kurun itäpuolella yhdeksi valtavaksi tummaksi pilveksi. Kai se vielä kunnon sateen kehittelee.
Vaunun lattia natisee ja taas tarvittiin VATUPASSIA. Matti kiristi ensin jalkoja, mutta narina loppui vasta, kun nokkapyörä päästettiin vapaaksi. Nyt vasta vein pressun palan vaunun takapyörän eteen suojaamaan sitä auringolta. Koko täällä olo ajan on aurinko sitä kuumentanut. Nyt se on suojassa. Vaunun takaikkunan lukot ja tiivisteet suihkutin venesilikonilla ja sillä loppui myös narina minun sänkyni jousista. Pitäis pestä pari puseroa, mutta kummasti laiskottaa. Taitaa laiskottaa Lepakkopuhelintakin kun klo on 12.30 eikä se ole kertaakaan pihahtanut mitään.
Make on puhunut, että heidän leirissä liikkuu joku öisin. Hän on herännyt jonkinlaiseen ääneen ja huutanut että "kuka siellä." Se kuulemma örähtää jotain vastaukseksi, mutta ketään ei ole näkynyt, kun hän menee ulos. Nyt on asia selvinnyt. Makella on niin korkea Kuukkeleiden syöttöpölkky, ettei poro sieltä ruokaa saa. Silti on hävinnyt sellainenkin leipä, jota Kuukkelit eivät huoli. Tolpan juurella ja muuallekin leiriin on ilmestynyt hirven jälkiä. Make sanoi, ettei taida rahkeet kestää hirven ruokkimista. Anita pelkää vähän porojakin, niin mitenkä mahtais käydä, kun joutuis hirven kanssa silmätysten. Silloin kun hirvi kulki meidän leirin ohi ja Make sille örisi, niin se pysähtyi, eikä yhtään pelännyt. Olis siinä Maken väellä upea elätti. Taidan minäkin lähteä vähän rännäileen.
Miehet muljaa kiviä montullaan ja minä ajelin rännilläni pari tuntia. Jo eilen tuuli käyttäytyi vähän oudosti ja sama jatkuu tänään. On aivan tyyntä jopa tunnin ja sitten aivan yllättäen tulee tosi voimakas puuska. Se repäisi minun rännini päällä olevaa pressua niin, että iso kivi, johon pressusta tuleva naru oli sidottu, siirtyi paikaltaan ainakin 20 senttiä ja heitti virtaan vesivaneerin, jota ei edes 10 sentin putkesta täysillä tuleva vesi ole kaatanut. Miesten rännin päällä on 6 kertaa 8 metrin suojapressu ja se löi Mattia päähän niin että läjähti. Ensin tuuli nostaa pressun niin ylös kuin narut antavat periksi ja sitten se rojahtaa voimalla alas, kuin mattoa pudistaisi. Make lämmitti saunan ja heidän saunomisensa aikana alkoi sade ja kesti melkein tunnin. Maken leirin mittariin oli satanut 4 mm.
Olin vaunulla kun Kurppa tuli käymään. Hänelläkin oli selkä kipeä. Mattikin on jo muutaman päivän kulkenut etukenossa selkäkivun tähden. Niiden pitäis mennä "koiramiehen" hoitoon. Olisivat kerralla kunnossa. Kurppa kertoi, että nuorena häntä harmitti, kun vanhemmat ihmiset aina puhuivat vaivoistaan, mutta nyt on niin kivaa kun saa valittaa. Se oli hienosti sanottu. En ole ennen huomannut, että tuohon asiaan voi noinkin suhtautua.
Lapin radiossa sanottiin. että lapissa on paikallisia "mikroilmastoja." Aivan varmasti Palsilla on sellainen. Voi olla, että syvä kuru sen tekee, että ilma täällä on erillainen kuin ympäristössä. Myös erikoisen energian täällä tuntee. Moni sellainenkin joka vain käy täällä, on siitä maininnut. Sanovat, että täällä tulee kummallisen hyvä olo.
On niitäkin silti, jotka eivät lainkaan tykkää täällä olla. Sotajoen kämpän kohdalla on kuru paljon jyrkempi ja myös syvä, mutta siellä ei näin hyvää energiaa ole kuin täällä. Johtuisikohan se siitä, kun täällä kuru on laajempi ja rinteillä kasvaa vanhoja mäntyjä. Sotajoella on enemmistönä kuusi.
Iltanotskilla herkuteltiin oikein kunnolla. Makella ja Annilla oli 3 pihviä ja minulla 6. Kaikki kypsennettiin muurikassa ja syötiin pois. Kuumaa hunajavettä hörpittiin vaunussa kyytipojaksi ja nyt klo 2 ovat muut menneet nukkumaan.
Ulkolämpö on +8 astetta. Melko selkeää. Iltarusko ennustaa, että huomenna on pilvistä ja aamulla jopa sateista. Illalla on selkeämpää.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 17.7. Ilma melko lämmin. Taivas umpipilvessä. Niin iltaruskokin ilmoitti illalla.
Matti tamppasi ja harjasi vaunun matot ulkona. Saivat jopa tuulettua rauhassa.
Sadetta ei tullut, vaan taivaalle alkoi ilmestyä sinisiä läikkiä. Niiden kohdalta näkee, että alin, harmaa pilvikerros tulee vauhdilla idästä ja ylimmät valkoiset möykkypilvet tulevat lännestä yhtä lujaa. Ans katsoa mitä ne kehittelevät ja saavat aikaiseksi päivän mittaan.
Matti lähti rännille ja minä asetuin mukavaan asentoon vaunun sohvan nurkkaan nautiskelemaan aamukahvistani.
Kyllä pelästyin, kun huomasin, että yöpaitani on täynnä pieniä mustia itikoita. Huidoin niitä pois, mutta samassa ne tulivat takaisin. Kauhistuneena juoksin ulos ja pudistelin paitaani oikein kunnolla. Sama tulos. 10 sentin päästä ne palasivat taas paitaan kiinni ja ajattelin, että mitenkä pystyn ne kaikki sormin niittaamaan. Pakotin itseni rauhoittumaan ja otin yhden itikan sormiini. Yllätyin todella kun huomasin, etteivät ne itikoita olleetkaan. Samassa muistin, että eilen illalla Anni löhöili samassa sohvan nurkassa ja sanoi, että minun samettihousuistani on sivusauma revennyt. Niistä se musta nöyhtä oli irronnut ja tarttui nyt minun sähköiseen paitaani. Täytyy sanoa Annille, ettei laita enää niitä "kirppuhousuja" jalkaansa ennen korjausta.
Sohvatyynyt harjasin ulkona puhtaiksi ja kun kerran vauhtiin pääsin, pesin koko vaunun sisältä, jopa ikkunatkin. Etuteltankin siivosin ja haravoin vielä pihankin. Nyt on hyvä olo. Iltapäivällä pilvet hävisivät melkein kokonaan. En lähtenyt rännille, vaan istuskelin ulkona ja nautiskelin kauniista, raikkaasta ilmasta ja upeasta maisemasta.
Västäräkki on tuonut poikasensa syömään leivän muruja, kuukkeleiden ruokapaikalle. Make oli nähnyt leppälinnun poikasia ja sanoi, että ne olivat kuin pieniä lihavia kuukkeleita. Kun istuu hiljaa paikallaan, näkee kaikenlaista lentäjää, kiipeilijää ja mönkertäjää, vaikka istuisi viikon niin aika ei tulisi pitkäksi.
Klo 16 lähdimme kohti kioskia. Joimme siellä kahvit ja söin Lyylin leipomaa vaaleaa kakkua. Siitäkään ei tule yhtään vatsavaivoja. Joku pariskunta oli tullut läheltä Saariselkää polkupyörillä kioskille kahville. Olivat aika totisia, kun lähtivät ajamaan takaisin. Sanoivat, etteivät nuo nousut ole kahvia juodessa mihinkään kadonneet. Siellä ne heitä odottaa, vaikka suunta onkin nyt toinen.
Me jatkoimme autoinemme Kuukkeliin syömään ja kauppaan. Annilla ja Makella oli lautasellaan valtavat pitsat. Matti söi porsaanleikkeen muusilla ja minä poronkäristyksen.
Make ja Anni lähtivät hakemaan Anitaa Ivalon lentokentältä. Koneen pitäis laskeutua klo 19.05.
Me joimme ruokakahvit kioskilla ja Pahaojantiellä tuli Mokrantti meitä vastaan upealla maasturillaan. Pysähdyimme juttelemaan ja hän kertoi, että ovat kavereiden kanssa menossa hakemaan jostain kauempaa puita. Maasturin perässä oli tosi erikoinen peräkärry. Matti sanoi, että se on sota-aikainen Jeepin peräkärry. Voi että olis pitänyt olla kamera mukana. Paikkasimme Palsin tiestä kuoppia ja matka eteni kovin hitaasti. Olimme vasta ohittaneet Kammin, kun Make tuli perheineen Ivalosta. Lentomatka Hesasta oli sujunut hyvin, mutta Anita oli kovin viluinen. Kai täällä kylmältä tuntuu, kun Hesassa on ollut yölläkin +27 astetta mittarissa. Luojan kiitos ei tarvitse nyt olla siellä. Porissakin on samat helteet.
Klo 21 olimme Kahvassa. Taivas vetäytyi taas pilveen, mutta satoi vain muutaman pisaran. Maken väki tuli meille iltanotskille. Annoimme Anitalle synttärikortin ja käsin maalatun, neliskanttisen, poroaiheisen mukin. Anita sanoi täyttävänsä 20 vuotta. Muutaman vuoden siihen voi lisätä, mutta ei kovin montaa. Make avasi paljon etsityn konjakkipullon. Se oli hyvää kun otti ennen ryyppyä suuhunsa vähän hunajaa. Anni joi hunajavettä ja istuttiin iltaa lämpimässä vaunussa.
Klo on nyt 2.30. Iltaruskoa ei ole. Pohjoisessa, kurun notkossa on vain harmaita pilviä niin kuin muuallakin. Kuukkelit tirskuvat ja kantavat mustikkapiirakkaa piiloihinsa. Palsin rauhoittava kohina kuuluu hiljaisena vaunuun. On rauha maassa.
Hyvää yötä.

Kaasut tuppaa ulos hanurista

Maanantai 18.7. Puhtaan sininen taivas ja aurinko paistaa täydellä naamallaan.
Etuteltassa vähintään +50 astetta. Kaikki metalliset putket ovat aivan kuumia.
Onneksi en eilen ottanut vaunun takaikkunan päältä varjostavaa "pressumarkiisia" pois. Nyt olis kiire laittamaan se takaisin. Heikko, viileä tuuli puhaltelee ajoittain Kuusiojalta päin, siis idästä.
Matti lähti rännille, mutta ei varmaan ehtinyt montulle asti, kun kaasuliekki sammui puurokattilan alta. Sain "lepakkopuhelimella" Annin kiinni heidän leiristään ja Anni ilmoitti huutamalla Matille, että kaasu loppui.
Nyt pullo on vaihdettu, puuro keitetty ja syöty ja Matti taas rännillä. Anita on kuulemma omalla montullaan. Matti kysyi Anitalta, ostitko lentolipun tälle helteellekin, kun sinun mukanasi se tänne tuli.
Ripustin lisää pressua puuhun rännini päälle suojaamaan auringolta. Kun istuin rantavedessä olevalla pallilla aivan rännini vieressä, olin kuin pressumökissä.
Kylmän, voimakkaasti virtaavan veden pinnalle muodostuu viileä, tuulinen kerros. Kymmeniä paarmoja ilmestyi heti pörräämään pressun alle. Isoja ja lihavia ovat. Sanoin niille, että olla saatte jos minut jätätte rauhaan. Yksikään ei minua häirinnyt. Makekin tuli varjon alle ja ihmetteli, että täällähän on melkein kylmä. Isolla rännillä on niin kuuma, että päättivät pitää taukoa kunnes rinteen varjo ehtii rännille asti.
En pitkään ehtinyt rännätä, kun veden tuloa säätelevä luukku putosi pois paikaltaan ja alta sekunnissa oli pilkkisaappaani täynnä kylmää vettä. Että osukin jalkani olemaan juuri vesisuihkulle sopivassa kohdassa. Vaihtosukkia ei tällä kertaa ollut mukana, eikä edes muovipusseja. Näin Maken tulevan leiristään, rinnettä alas ja huusin, että olisko teillä muovipusseja. Make toi kaksi roskapussia ja laitoin ne päällekkäin jalkaani. Niin ei saappaan märkyys tuntunut kovin pahalta. Jos olis ollut pussin alle kuivat sukat, mutta kun ei ollut, enkä sukkien vuoksi lähde kiipeämään rinnettä leiriin.
Vasta ruuanlaittoon lähdin ylös ja saappaan jätin alassuin aurinkoon kuivumaan.
Ruokailun jälkeen piti vielä mennä rännille, mutta unohduin Anitan kanssa heidän leiriinsä juttelemaan. Pilviä oli kertynyt lisää, mutta silti mittari näyttää varjossa vielä +24,5 astetta. Katselimme rinteeltä, kun entisen Turhanpäiväisen Kaarina ja poika Jari ajoivat maasturillaan yli Palsinojan. Heiluttelivat tervehdyksen ja lähtivät kantamaan tavaroitaan uudelle valtaukselleen Kuusiojan latvoille. On siinä rankka urakka tällä helteellä. Ukkonenkin jyrähteli jossain kauempana, mutta ei viilentänyt ilmaa. Klo 19 alkaa kioskilla lauluilta ja lähdimme porukalla ajelemaan sinne. Väkeä oli paljon ja autoja teiden sivut täynnä. Sisällä oli täyttä ja tukalan kuuma. Jäimme ulos istumaan ja pian koko porukka tuli sisältä tauolle ja jäivät myös ulos. Kioskin omistaja Marko kantoi penkit ulos ja laulamista jatkettiin siellä. Vetäjänä toimi nuori mies kitaransa kanssa. Otteet olivat sellaiset, että on ennenkin hommaa hoitanut. Hyvä laulajakin se oli. Vaikka synkkiä pilviä mönki taivaalla, sadetta tuli vain muutama pisara. Yksi iso, tumma pilvi peitti yläreunansa taakse auringon. Valo loisti pilven takaa ylöspäin ja siinä oli pystysuunnassa sateenkaaren värit. En koskaan ennen ole sellaista nähnyt. Joku katseli toista pilveä ja sanoi, että tuosta pilvestä kyllä sataa. Garamban mies sanoi, ettei siitä mitään sada, kun se on Finnairin iltakoneen jättämä vana.
Klo 22 lähdimme ajelemaan kohti Kahvaa. Iltanotskilla paistoimme vielä pihvit ja istuskeltiin juttelemassa. Mahani on ollut kipeä ja kaasut tuppaa ulos hanurista. Kinastelin juuri Annin kanssa ja Anni sanoi että "on epäreilua käyttää kemiallisia aseita". Klo 00.30 Annin purnaus kuului polulta, kun he menivät kohti omaa leiriään. Eka kerran jäi Annilta hunajavesi juomatta.
Klo on 2 ja muut varmaan jo nukkuvat. Kuukkelit käyvät harvakseen hakemassa setsuurilimppua tolpalta. Eilen oli mustikkapiirakkaa ja sitä haettiin paljon ahkerammin.
Kurun pohjoispäässä on iltarusko puhtaan punainen. Sen puolivälissä on vain kapea harmaa suikale poikittain. Punainen tietää, että huomenna helle jatkuu. Aamuruskon puolella punerrus jatkuu, joten voipi muutama sadepilvikin liikkua.
Hyvät yöt.

Tiistai 19.7. Vaunu kuin sauna. Ei paljon ulosmenokaan auttanut. Varjossa +27 astetta. Vain harvakseen pieni tuulenhenki kulkee pitkin kurua. Timppa meni autollaan alas Kultalaan. Alkoi varmaan paistua ylhäällä.
Kuukkelit liikkuvat harvakseen ja pikkulintu varoittelee jostain. Olin muutama päivä sitten rannan laavulla ja rinteen takaa liiteli näkyviin kotka. Vihelsin merkin ja Make näki sen heti. Käski soittaa Annille leiriin, että yrittäis saada siitä kuvan. Meni silti pitkin askelin itsekin rinnettä ylös kohti leiriään. Kuvaa ei ehditty saada. Kotka liiteli kaarrellen kurun päällä kohti pohjoista ja hävisi rinteen taakse. Koko aikana, kun se oli näkyvissä, se ei kertaakaan liikauttanut siipiään, liiteli vain.
Odotan hartaasti, että helle loppuisi.
Kultalastakaan ei kuulu minkäänlaisia ääniä. Ei edes Milla jaksa haukkua.
Turhanpäiväisen väki kävi autollaan hakemassa tavaraa. Kyllä ovat voimissaan, kun jaksavat tällä helteellä kulkea pitkää matkaa. Anita ja Make olivat joen toisella puolella heidän kanssa juttelemassa. Olin kaksi kertaa rännilläni, mutta sielläkään ei joki enää viilentänyt ilmaa. Istuin tylsänä rännin vieressä, kun äkkiä pyrähti koskikara pressun alle, rännin reunalle istumaan. Huomasi mun ja päästi kirkaisun ja lensi joen mutkaan kivelle keikuttamaan pyrstöään. Olen ihmetellyt ränniin ilmestyneitä valkoisia ympyröitä, mutta nyt sekin selvisi kenen aikaansaannoksia ne ovat. Kai linnunkin on mukava istuskella pressun suojassa, kun on näin kuuma.
Maken väki on kyllä päistään seonneet, kun lämmittivät saunan tällä helteellä. Saunoivat ja taisivat käydä joessakin. Mattikin kuului heittävän löylyä, mutta minä tuuletin vuorollani löylyt ulos ja kävin pesuhuoneessa vain pesulla.
Kultaa löytyy tasatahtia, mutta mitään repäisevää ei ole näkynyt. Kuumuus vain jatkuu. Lähdimme Matin kanssa telepisteelle soittamaan Mailille.
Roope on ollut lääkärissä kun ei suostunut syömään eikä lähtemään lenkille. Veriarvot olivat huonot ja maksa-arvoissa jotain heittoa. Naukkarinen oli määrännyt toipilasruokaa ja antanut jonkun pistoksen. Jos tilanne ruuan osalta paranee, niin perjantaina aloitetaan antibiootti kuuri. Toivotaan Roopen kannalta parasta ratkaisua. Lähetämme Roopelle ja muillekin hyvää Lapin energiaa ja toivomme, ettei hänellä olisi kipuja. Soitamme heille huomenna.
Jonttu on vielä Tanskassa leirillä ja tulevat maanantaina kotiin. Suojaa heidän matkalleen. Make, Anita ja Anni lähtevät huomenna kohti pohjoista. Luultavasti menevät Norjaan. Porista kertoivat, että tänne on tulossa saderintama ja huomenna ilma viilenee huomattavasti. Näin olivat telkkarissa luvanneet. Toivotan viileyden tervetulleeksi, jos vaihtoehtona on tämä kuumuus.
Kultalasta kuuluu miesten puhetta ja kivien heittelystä kuuluva kumahtelu kaikuu hienosti rinteillä. Taitavat korjata tulvan rikkomaa tietä.
Maken väki meni ajoissa nukkumaan, kun huomenna on se reissuun lähtö. Matti täyttää Seijan ja Maken tuomaa ristikkolehteä. Nyt ilma on viilentynyt. Ulkolämpö +17 astetta. Hyvään suuntaan ollaan menossa. Klo 1.30 seutu täysin hiljainen. ulkona +13 astetta. Taivas selkeä ja puhtaan sininen. Vain pohjoisessa, kurun notkossa on kapea pilvipeite. Se ennustaa huomiseksi pilviä ja toivottavasti viileämpää ilmaa myös. On täysin valoisaa ja tyyntä.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 20.7. Aamuyöllä alkoi kova tuuli ja toi mukanaan aika rajun sateen. Sama humu jatkuu vielä klo 10. Nuotiopressu flajahtelee tuulessa niin, että se kuuluu vaunuun. Ulkolämpö vain +11 astetta.
Sain sen minkä tilasin. Jos olis pakko valita eilinen tai tämä ilma, niin tämän valitsisin.
Klo 11 Maken väki peruutti autonsa meidän leiritielle. Lähtevät kohti Norjaa ja toivottavasti kauniimpaa ilmaa. Heitä ei helle haittaa, kun autossa on ilmastointi.
Eilinen helle oli niin raju, ettei Matti halunnut edes yksinään lähteä kauppareissulle.
Nyt lähdimme mekin tihkusateessa ja kovassa tuulessa toimittamaan asioitamme. Timppakin oli jo uskaltanut tulla takaisin vaunulleen. Tie oli kurainen ja kuopat täynnä vettä. Kioskille poikkesimme kahville. Kahvia en uskaltanut juoda, mutta ostin mukaan 2 palaa Lyylin hyvää, vaaleaa kuivakakkua. Lyyli laittoi pussiin 4 palaa ja sanoi, että saatte samalla myös iltapalaa.
Volvoon pitäis vaihtaa raidetangon pää ja ajoimme Ivalon Auto- ja konekorjaamolle. Ensi torstaiksi saimme ajan, että tarkastetaan pitääkö ne vaihtaa molemmat. Sitten osat tilataan ja saadaan uusi aika. Ruokakauppa, pankkiasiat, Seo ja sitten ajelemaan takaisin. Ivalossa ei satanut, mutta vain pari kilsaa sieltä Saariselälle päin alkoi tihkusade. Maken väki oli ehtinyt Utsjoelle. Siellä eivät toukat ole syöneet koivuista lehtiä. Ilma oli kauniimpi kuin täällä.
Menimme Kaunispäälle syömään lohisoppaa. Matti sanoi puhelimessa Seijan Makelle, että pian Lohikeitto höyryää pöydässä. Make sanoi, että hän söi juuri hyvää makaronilaatikkoa, mutta silti herahti vesi kielelle.
Kaunispään huipulla tuuli niin lujaa, että kaksin käsin oli pidettävä auton ovesta kiinni ja kun sen aikoi sulkea, niin piti käyttää lonkkaa apuna, kun käsivoimat eivät riittäneet. Tuntui, että tukka lähtee päästä ja vaatteet päältä. Tihkusade oli niin sankkaa, ettei yhtään tunturia näkynyt missään suunnassa. Vasta aivan alarinteellä alkoi nähdä pidemmälle. Taisi käydä niin, että olimme pilvessä syödessämme. Kutturantieltä lähetin Mailille viestin, että edelleen tuulee, sataa ja ulkolämpö on +8 astetta. Vastaus oli, että "Sait viileää oikein kunnolla kun sitä kerran toivoit. Roopen tilanne on ennallaan". Make soitti Nuorgamista. Sanoi tankkaavansa ennen rajan ylitystä ja antoi puhelimen Anitalle. Kysyi, onko sielläkin kova tuuli? Anita nauroi, ettei täällä sentään vaatteet päältä lähde, mutta kun he pysähtyivät kuvaamaan kalliosta ryöppyävää puroa, niin heti kun Make pisti päänsä ulos autosta niin PORSA lensi päästä. Se olis pitänyt nähdä. Kun PYHÄ PÄÄHINE lähtee tuulen mukaan, niin on siinä Makekin saanut koipensa nopeesti liikkeelle. Hyvin kiinniotto oli onnistunut ja hattu on taas turvallisesti päässä. Tenojoessa on paikkaa vaihtavia hiekkadyynejä ja yhdellä dyynillä oli ollut pieni teltta. Joku innokas kalamies oli kai varmistanut, että voi kalastaa heti kun herää. Pyysin laittamaan viestejä missä päin liikkuvat.
Sateessa kannoimme ostokset vaunuun. Iltalenkillä tarkastimme Maken väen leirin. Siellä kaikki hyvin. Alhaalla Matti haki Annin vesirattaan pois joesta, kun vesi oli noussut niin, että ratas oli pahasti kallellaan. Virta olis pian napannut sen mukaansa.
Matti oikein järkyttyi, kun huomasi, että montun päällä ollut 6 x 8 metrin pressu oli rojahtanut maahan. Yksi tukitolppa oli kaatunut ja tietysti sen myötä narut katkeilleet. Turha sille oli tällä ilmalla mitään tehdä. Matti laittoi tavarat pressun alle ja lähdimme kiipeämään leiriin iltanotskin tekoon. Hankalaa oli paahtaa leipää, kun tuuli pyöritti tulta aina sinne missä sitä ei olis tarvittu. Onnistuihan se viimein.
Nyt klo on 23.30. Vaunu on lämmin ja pilvistä huolimatta valoja ei tarvita. Kuukkeleita, sen kummemmin kuin muitakaan eläimiä ei ole koko iltana näkynyt.
Joku pariskunta jätti eilen Mersunsa parkkiin tuohon mäelle ja lähtivät vaeltamaan. Ei häävit oltavat voi heilläkään olla. Vielä ovat reissussa, kun auto on paikallaan. Klo 0.30 tuuli repi vaunun takaikkunan päällä olevaa pressumarkiisia niin rajusti, että menimme ottamaan sen alas. Ylhäällä rinteellä tuuli hymisi kuin siellä olisi ollut kova liikenne. Alhaalla kurussa Palsinoja on myös korottanut ääntään. Vaunun katolle ropisee puista käpyjä ja kuivia oksia. Mielenkiintoista tämäkin, kun saa olla lämpimässä vaunussa ja vain kuunnella ja katsella kun luonto ärhentelee. Toivon kaikille rauhallista mieltä ja turvallista oloa. Roopelle lähetämme hyvää energiaa ja hänelle parasta oloa.
Hyvää yötä.

Torstai 21.7. Pilvikerros on ohentunut ja tuuli menettänyt voimaansa. Sai kai tällä kertaa puhkua tarpeekseen. Lämpöä ulkona +7 astetta. Utuista.
Kuukkelitkin ovat taas liikkeellä ja niin on Mattikin. En tiedä koska on lähtenyt, mutta on nyt nostamassa maahan pudonnutta rännipressua takaisin paikoilleen. Tulee kahville kun ehtii. Ovat nuo joulupukin tuomat radiopuhelimet, joita myös lepakkopuhelimiksi kutsutaan, korvaamattoman hyviä. Saa yhteyden aina kun on tarvis. Pitäis käydä telepisteellä kysymässä, mitä penskoille kuuluu. Matti tuli kahville ja sitten ajoimme ylös. Timppa siellä hääräsi vaunullaan ja pysäsimme juttelemaan. Kertoi, että on lähdössä alas kaivuuhommiin. Näytti meillekin putkia joista Maili kertoi. Iso putki oli melkein täynnä veren punaisia upeita Granuja. Vaikka pilvet olivat synkkiä niin taivasta päin katsottuna Granut todella säihkyivät. Toinen putki oli puolillaan kultaa. Siinä oli viimevuotiset perät vaskattuina. Oikein tuli vesi kielelle kun niitä katseli.
Timpankin mittari näytti +7 astetta ja ylhäällä tihkuinen viima tuntui paljon kylmemmältä kuin alempana meidän leirissä.
Siihen ajoi Reijo neliveto-volkkarillaan. Kertoi Timpalle, että kioskilla on lauluilta ensi keskiviikkona ja että sinne tulee hänen lisäkseen toinenkin haitaristi. Timppa soittaa kitaraa. Sinne kyllä pitää mennä.
Reijo kertoi, että hän kaivoi 16 vuotta ja sitten lopetti. Huomasi pian miten mukavaa muutenkin voi olla. Kertoi, että kaivaessa aika meni melkein kokonaan rännillä. Vaivoin ehti syömään ja nukkumaan. Samanlaista taitaa olla melkein kaikilla. Joskus hän oli imuroinutkin ja kertoi, että tammukat ovat niin uteliaita, että tulevat 20 sentin päähän katselemaan imurointia. Timppa kertoi, että Tapani sanoo samaa. Reijo haki autostaan luupin kun Timpalla oli aivan tavallisen näköinen pieni kivi putkessa. En muista minkä nimiseksi ne kiven tunnistivat, mutta erikoinen löytö se oli ja arvokaskin. Reijolla oli putkessa upeita kultahippuja, yksi safiiri ja muita kiviä. Meikäläisen on mahdoton niitä tunnistaa. Siinä putkessa oli Reijon viimeisen kaivuukesän saalis.
Lähdimme telepisteelle ja saimme kentät melkein heti. Makelta tuli viesti, että "Vesisaaressa, Mökissä." Maili viestitti, että Roope oli aamulla lähtenyt kesken syömisen ulos seisomaan keskelle vesilätäkköä. Kunto taitaa olla jo paremmi kun jaksaa pullikoidakin. Matti soitti Mailille. Jontulta oli tullut viesti Tanskasta. Oli kertonut, että "heidän itse tekemänsä ruokailukatos oli yhdessä humauksessa lentänyt tuulen mukaan ja että sen verran sataa, että eläitarhassa joku parrakas mies oli alkanut rakentaa Arkkia".
Kädet paleli ja värisin vilusta kun lähdin kannon päästä kohti autoa. Vaunussa otin kuumahkoa vettä vatiin ja aloin liottaa jalkojani. Yli tunti siinä meni ennen kun sain varpaankynnet hoidettua. Kyllä tuntui hyvältä rauhassa hoidella itseään.
Ruokailun jälkeen molemmat nukuimme yli tunnin.
Matti lähti rännille ja minä tein vesipadan alle tulen. Pitkään kivet sihisivät ja höyrypatsas nousi savun mukana ilmaan, ennen kuin vesi padassa lämpesi. Pesin pyykkiä, tukkani ja tiskasin isot tiskit.
Klo 21 Matti tuli ränniltä. Kysyi, näinkö ruutupaitaisen miehen tulevan rinteen jyrkimmästä kohdasta ylös ? En ole nähnyt. Matti oli rännillä havahtunut salamavalon väläykseen ja nähnyt miehen lähtevän aika läheltä ylös rinnettä. Matti meni Kultalan mäeltä katsomaan, näkyykö rinteellä ketään. Samassa se ruutupaitainen ja kaksi muuta miestä tulivat kävellen Kultalan mäkeä ylös. Ruutupaita sanoi, että hän halusi saada kullankaivajasta kuvan. Matti oli sanonut, että "olisit hyvin voinut tulla rännillekin". Mies siihen, että "En uskaltanut!" Nyt sitten otettiin tuossa mäellä kuvia. Ruutupaita ja Matti ja vielä Matti kahden muun miehen keskellä. Heillä oli auto ylhäällä ja lähtivät etsimään nuotiopaikkaa.
Pariskunta, joka jätti Mersunsa tuohon parkkiin, tulivat reissultaan takaisin. Pian oli auto pakattu ja kurvasivat vauhdilla rinnettä ylös. Takaluuku oli jäänyt auki ja sojotti kohti taivasta. En ehtinyt ulos varoittamaan. Toivottavasti ei tärkeitä tavaroita putoile tielle.
Klo on nyt 1 yöllä. Sumua on noussut rinteille. Ilma kostea. +8 astetta, tyyntä. Taivas tasaisen pilvikerroksen peittämä. Iltaruskoakaan ei näkynyt.
Toivon kaikille rauhallista mieltä. Roopelle voimia ja muillekin. Radiossa sanottiin, että Lontoon metrossa ja muutamassa bussissa on taas räjähtänyt pommeja. Ei ollut tarkkoja tietoja, mutta ketään ei vissiin ole kuollut. Onneksi Jontun porukka ehti jo sieltä pois. Maailman meno on nyt muuttunut ja sodan luonne on aivan toinen. Onko se hyvä vai paha, on asia erikseen.
Tamara Lund on tänään kuollut Turussa 63-vuotiaana. Tämä kai riittää tältä erää.
Hyvää yötä.

Lietsoi tulta pyhällä päähineellä

Perjantai 22.7. Ulkolämpö +14 astetta.
Taas on pilvipeite vähän ohentunut, mutta pientä sadetta siitäkin jaksaa ripeksiä.
Komea Mersu tuli hiljakseen rinnetietä alas. Jättivät autonsa Kultalan mäelle. Saivat kai yhdestä rinteestä tarpeekseen, kun jatkoivat matkaa kävellen.
Me kävimme telepisteellä. Maj-Lis oli lähettänyt viestin että Roope kävelee lenkillä noin 400 metriä, eikä suostu oma-aloitteisesti syömään. Toivon, että asiat sujuvat niin kuin Roopelle on parasta.
Maken väki oli nyt Bykeijassa. Olivat eilen käyneet Hamminbergissä ja ajaneet yöksi Bykeijaan. Noin 70% väestä siellä puhuu myös suomea. Ainoan vapaan mökin he olivat vuokranneet suomea puhuvalta vanhalta parilta. Tänä iltana he tulevat "kotiin".
Olen yli tunnin parsinut lenkkareitani ja nyt alan ruuan valmistuksen. Taivas ei seljennyt, mutta ilma kuivui niin, että Matin pyykitkin kuivuivat.
Ruokailun jälkeen kunnon lepohetki. Väkeä on tänään kulkenut aika paljon. Sellaisia vieraita, jotka Anneli ja Voitto opastivat tänne katsomaan upeaa maisemaa, ei enää käy. Matti on häipynyt rännille. Otin yhden puuvillaisen puseron mukaani ja lähdin alas. Pesin puseron ja menin rännilleni. Vesi oli laskenut sen verran, että pääsin rännäämään. Rännäsin pari tuntia ja Matti hääräsi omalla rännillään. Tänään löysin vain hengettömiä. Myöhemmin Matti sanoi, että kolme oikein isosarvista poroa oli oleillut pitkään aivan minun selkäni takana. Vesi kohisee niin kovaa, etten ole niitä edes huomannut. Porot kyllä osaavat kulkea todella hiljaa. Olen vallan unohtanut kuvaamisen.
Maasturi ilmestyi mäkeen 9 aikaan illalla. Väsyneitä olivat, mutta tyytyväisiä matkaansa. "Kivimaassa" oli käyty jopa kahvillakin. Annilla oli valtava määrä jäämeren rannalta poimittuja näkinkenkiä ja yksi pieni merisiilin kuori piikkeineen.
Ne esiteltiin meille yksitellen. Anni ja Anita pakkasivat ne papereihin, että säilyvät ehjinä kotimatkalla. Leireihin tuli taas eloa ja iltanotskilla oltiin meillä. Sitten joimme vaunussa hunajavettä ja he kertoivat kuulumisia matkaltaan. Jossain baarissa oli ollut valaan selkänikama. Se oli ollut valtavan iso. Mitään harmia matkalla ei ollut. Norjassa vain on kaikki kovin kallista. Puoliyön aikaan pilkisti aurinkokin pilvien takaa, mutta pian aukko pilvissä sulkeutui. Tuuli on kääntynyt puhaltamaan idästä. Toivottavasti huomenna näemme edes vähän sinistä taivasta. Itikat ovat melkein kaikki häipyneet. Se on hyvä. Huomenna on uusi päivä ja uudet asiat edessä.
Poro nukkui viime yönä taas vaunun takana. Sillä on todella valtavat sarvet. Nyt, klo 2 sitä ei vielä ole näkynyt.
Ulkolämpö +11 astetta. Pilvistä.
Hyvät yöt.

 

Lauantai 23.7. Sataa jäytämällä. Niin, ettei aiokaan lopettaa. Taivas tasaisen harmaa. Ulkolämpö +8 astetta.
Make on jo aikaisin mennyt rännille. Aikoo kai ottaa kiinni reissulla kulunutta huuhdonta-aikaa. Me päätimme lähteä käymään kaupassa, kun maanantaina viimeistään sinne on mentävä ja nyt on sopiva ilma.
Anni lähti mukaan, ostamaan eilen unohtunutta mehua. Kioskilla näimme Tunturit. Olivat jo tulossa ostoksiltaan kun me vasta menemme. Sulo sanoi, että hän on tänään lyönyt kahdella naulalla tukitolpan rännin alle ja ettei monikaan tällaisella ilmalla viitsi rännille mennä. Annin kanssa he myös juttelivat. Sade jatkui ja me jatkoimme matkaa. Maj-Lis soitti. Roope on pirteämpi. Oli iloisena mennyt Terhiä vastaan kun se tuli käymään. Antibiootti kuuri on aloitettu eilen. Seija oli myös hoitamassa koiraa. Casper on heillä kun Sarin väki on Portugalissa. Tulevat tänään kotiinkin. Seija tekee koiran kanssa pitkiä lenkkejä ja tykkää siitä kovin. Heillä itsellään ei koiraa ole ollut. Kertoi, että lenkin jälkeen piti istua, kun jalat niin väsyi. Casperkin oli kai väsynyt, kun oli makuultaan haukkunut ohikulkijoita.
Kauppa ja vesiasiat hoidettiin ja sitten Kuukkeliin syömään. Me söimme poronkäristykset ja Anni pitsan. Vaikka mahat olivat tupaten täynnä, piti vielä juoda kioskilla kahvit. Anni joi limsaa. Joku mies oli kioskilla ja jutteli mukavia. Kertoi, että hän oli viime vuonna Mobergin kämpällä yötä. Aamulla hän katseli ikkunasta, että joku on vienyt hänen autonsa! Ei sitä oltu viety, vaan yöllä koko seutu oli peittynyt lumeen, eikä autoa heti huomannut. Puolilta päivin oli lumi sulanut pois. Koiramies oli myös kioskilla ja kertoi, että koiran jalasta poistetaan lasta kahden viikon päästä. Pirteän näköisenä koira katseli auton ikkunasta.
Paljon oli taas liikkeellä aivan outoakin väkeä.
Harrijoen sillan pielestä on jo pari viikkoa ollut tien penkka sortuneena jokeen. Eilen oli linja-auto ollut menossa Mobergin kämpälle. Pyörä oli pudonnut vanhan sortuman kuoppaan ja penkka oli sortunut lisää. Auton nokka oli pökännyt siltaan. Sortuma on nyt niin paha, ettei sitä kukaan pysty lapiolla korjaamaan. Pitäis olla kone.
Sade suurensi pisaroitaan ja koillistuuli vain yltyi, kun lähestyimme Palsia. Anni jäi vaunulle ja Anita tuli täysissä sadevarusteissa hakemaan Annia saunaan. On ne rautaista sakkia. Tällä ilmalla ja tuulella en kyllä telttasaunaan menis vaikka maksettais. Paistoin Anitan tuomasta paahtoleipäpaketista köyhiäritareita ja kutsuimme porukan syömään. Hyvin kelpasi. Kolme palaa jäi Kuukkeleille. Oltermanni juusto kelpasi ensin ja sitten kelpasivat ritarit.
Anni nappasi meidän puheista sanan "munamankei", eikä tiennyt mitä se tarkoittaa.
Kun selvisi, että puhuttiin polkupyörästa, ei Annin naurusta meinannut tulla loppua. Iloisina lähtivät klo 23.15 lämmittämään telttaa ja nukkumaan.
Koillistuuli on nyt niin raju, että se heittää mäntyyn kertynyttä sadevettä harvakseen vaunun katolle, vaikka vaunu on usean metrin päässä puusta. Minusta se on kotoinen ääni, mutta Matin unta se häiritsee. Taivas ei voisi harmaampi olla ja tuuli puskee yli kurun suoraan päin meidän leirin rinnettä. Puseroni reuhtoo edelleen narulla tuulessa. Taitaa mennä uudelleen pesuun.
Iltaruskosta ei ole tietoakaan. Synkkää on. Ulkolämpö +7 astetta. Ei pahalla ole kohtuutta.
Hyvää yötä.

 

Sunnuntai 24.7. Vähän on valoisampaa kuin eilen. Ulkolämpö +11 astetta. Heikko tuuli.
Klo on 13. Ketään en ole nähnyt enkä kuullut. Ilma on täynnä pienen pieniä vesipisaroita. Ne tuntee naamallaan kun kävelee ulkona. Laitoin nuotiopressun alle toisen pyykkinarun ja siirsin puseroni sinne suojaan. Se on ollut sateessa niin pitkään, että hihat ovat venyneet puolta pidemmiksi. Toivottavasti se kuivahtaa sen verran, että voin viedä sen etutelttaan.
Lähdin alas kuruun katsomaan mihin muu porukka on joutunut. Make ja Matti ähelsi rännillään. Anita kuulemma täyttää teltalla ristikoita ja Anni makailee.
Sade alkoi voimistua ja seisoskelin hetken rännipressun alla. Kultaa on tullut ihan mukavasti, vaikka miesten mielestä enemmänkin sopisi tulla.
Minäkin menin rantaan rännilleni. Voi veljet, että siellä oli kylmää ja kosteaa. Paljon ei veden enää tarvitse nousta, kun pallilla ei enää voi istua kuivin housuin. Soraämpärin alla olevan kiven yli vesi jo virtaa. Kun ämpäristä sora vähenee, niin siitä on pidettävä kiinni, muuten virta vie sen mennessään. Vesitippa nenän päässä ja viluisena rännäsin hetken ja löysin muutaman hengettömän.
Ivalon päiväkone on kierrellyt kurun yläpuolella edes takaisin jo ainakin kymmenen kertaa. Ei varmaan pääse laskeutumaan, kun pilvet ovat niin matalalla. Viimein se lopetti kiertelynsä. Pääsi kai laskeutumaan tai sitten lähti Kittilään tai Rovaniemelle.
Iltakone teki samaa. Nyt se kierteli pilvien yläpuolella. Sumua oli niin, ettei Pikku-Palsia enää näkynyt. Sitten alkoi rankka sade ja ilma kai selkeni sen verran, että kone pääsi alas. Ruokailun jälkeen koko muu porukka lähti puiden hakuun. Minä menin ruokalevolle. Peräkärryn ne ottivat maasturin perään ja häipyivät mäkeä ylös. Tihkusade jatkui. Kun nousin levoltani, Anni ilmoitti lepakolla, että ovat tulossa. Keitin muille kahvit ja Annille kuumaa mehua. Make sahasi iltakymmeneen asti rankoja ja vähän paksumpiakin puita paloiksi ja Matti hakkasi ne klapeiksi saman tien. Pressu jouduttiin laittamaan puiden päälle välillä, kun sade yltyi pahasti. Anita ja Annikin sahasivat osansa. Make oli kantanut juurineen kaatuneen rungon mukaan kuormaan. Sain juurakosta leirin rinteelle hienon "Kahvan vartijan."
Sain vielä komeen nuijan, jota Mattikin kyllä tottelee. Otin siitä kuvan. Iltanotskin jälkeen pääasiassa Anita kantoi kaikki hakatut puut peräkärryyn ja sinne ne peitettiin pressulla. Anita sanoi, että teltta oli vähän kostea ja lähti laittamaan kaminaan tulet.
Make ja Anni tulivat vaunuun juomaan kuumaa hunajavettä.
Nyt klo on 1.30 yöllä. Taas Ivalon kone lentää sumussa ympyrää. En ole ennen kuullut matkustajakoneen tulevan tähän aikaan. Taisi klo 19 kone laskeutua muualle ja nyt yrittää tulla uudelleen. Pahempi sumu ja utu on nyt kuin illalla. Toivottavasti löytävät laskeutumisraon. Sumu on noussut jopa Kristiinamorostolle leirin yläpuolelle. Sinne se nousee harvoin.
Toivon turvaa, suojaa ja rauhallista mieltä lentäjälle ja matkustajille. Ja kaikille muillekin. Ulkolämpö on +13 astetta.
Hyvää yötä.

 

Maanantai 25.7. Edelleen tihkusade. Taivas pilvipeitteessä.
Matti on käynyt ulkona klo 6 ja nähnyt läikän sinistä taivasta. Nyt ei sinistä taivasta näy. Matti lähti nuohoamaan saunan savupiippua ja minun pitäis laittaa vesipadan päälle sateensuojaksi pressu. Yksi pieni narun kiinnitys puu on talvella kaatunut ja narujen kiinnitystä pitää muuttaa. Kovan väännön jälkeen pressu oli nätisti ja tukevasti paikoillaan. Nyt vesipadan pesään ei pääse sadevesi ja puut syttyvät ja lämmittävätkin paremmin kun on kuivaa. Ulkolämpö +15 astetta
Make haki maasturilla puukuorman ja ajoi alas, käänsi siellä ja ajoi rinteen jyrkimmän kohdan ylös. Pysähtyi niin, että peräkärry jäi heidän leiripolkunsa kohdalle. Siitä oli mukavampi kantaa puut leiriin.
Nyt klo on 15. Keittelen perunoita. Ulkona sataa pieniä trykejä harvakseen. Sen verran usein kuitenkin, ettei ala liikoja luulemaan. Kolme kertaa on melkein nähty aurinko sen jälkeen kun Maken väki lähti käymään Norjassa, mutta nyt se todella paistaa jostain raosta aivan maahan saakka. Silti vieläkin valitsisin tämän ilman, jos toinen vaihtoehto olis se mahdoton helle.
Ruokalevon jälkeen en meinannut uskoa silmiäni. Taivas oli suurimmaksi osaksi aivan sininen ja aurinko paistoi!!! Matti lähti rännille. Make lämmittää saunaa. Minä laitoin leirin vesipadan pesään tulen ja pesin sadevedellä puseroitani. Toivottavasti ne kuivuvat ennen kuin viikko on kulunut.
Illalla menin viimeisenä saunaan. Kyllä oli hieno rauhassa saunoa ja sen jälkeen kuivatella laavussa. Kuunnella luonnon ääniä ja hiljaisuutta. Aurinko paistoi vastarinteelle. Koskikarat sujahtelivat lähellä veden pintaa. Kiirettä ei ollut mihinkään. Iltanotskin jälkeen löhöiltiin lämpimässä vaunussa. Maken väellä oli tänään iltanotski omassa leirissä. Aurinko meni jo Pikku-Palsin taakse ja kurun pohjoispäässä olin kullan keltainen iltarusko. Se tietää huomiseksi kaunista ilmaa, jos ei aamurusko lisää siihen pilviä ja sadetta.
Maken väki menee huomenna Ivaloon ja pitää tehdä heille kauppalappu mukaan.
Tein lapun ja Matti vei sen muovipussissa maasturin lasinpyyhkijän alle. Matti sanoi tullessaan takaisin, että Kuusiojan kurun yllä on kirkas puolikuu.
Aikaisemmin illalla kävimme soittamassa Maj-Likselle. Jonttu oli aamulla tullut reissultaan kotiin. Oli puhelimessakin ja kunnossa on. Roopen vointi on paljon parempi. Oli aamulla kävellyt normaalin lenkin. Ruoka ei vieläkään maita. Syö vain herkkuja ja niitäkin vähän. Toipilas ruokaa Maj-Lis sille vielä syöttää.
Toivon kaikille hyvää energiaa ja ymmärrystä elämän edessä. Ulkolämpö +8 astetta. Valoisaa, hiljaista, tyyntä ja rauhallista.
Hyvää yötä.

 

Tiistai.26. 7. Aamu ei vois kauniimpi olla. Aurinko paistaa ja tuulee sopivasti. Isoja pilvimöykkyjä purjehtii Kristiinamoroston takaa. Aamupuurokin meinasi kuivua kattilaan kun oli pakko olla ulkona. Matti oli rannassa ja Maken väki Ivalossa. Anni oli jättänyt lepakkopuhelimensa Matille. Odottelin lääkityksen tehoa ja sitten aloin hommiin. Pesin taas pyykkiä. Laitoin lisää narua puiden väliin. Matti tuli ylös ja hakkasi etuteltan ja vaunun matot. Petivaateet pudistettiin ja taas lisättiin narua puusta puuhun. Viltit, lakanat ja peitot saatiin tuuleen raikastumaan. Pesin vaunun sisältä ja taas lisää pyykkiä.
Olimme syömässä, kun Make tuli. Olivat syöneet Kaunispäällä huipunleikkeen. Siinä oli ollut lisukkeena paistettua kesäkurpitsaa. kuulemma oli huippu hyvää sekin. Anni ja Anita olivat jääneet kävelemään jo ennen telepistettä. Jäivät keräämään Kanervia. Tekevät kai seppeleitä. Siinä hommassa Anita on todella hyvä. Kissankellotkin ovat puhjenneet kukkaan. Harmaan valkoisia, suoravartisia kukkia on joka puolella. Kaarnikka alkaa olla kypsää ja mustikassa on jo isot raakileet. Pesin lisää pyykkiä ja olin lähdössä rantaan niitä huuhtomaan, kun rinteeltä, aika läheltä alkoi kuulua huuhkajan poikasten ruuan kerjuuhuutoa. Istuin hiljaa nuotiolla ja odotin, että tulisivat näkyviin. Eivät tulleet.
Koko porukka oli Maken väen leirissä kahvilla ja minäkin sain osani. Kerroin heille huuhkajasta. Anita ja Anni lähtivät heti kiikarin kanssa rinteelle katsomaan. Minä laskeuduin rantaan pyykkeineni. He olivat kuulleet huuhkajan äänen kaukaa, mutta eivät nähneet sitä.
Iltanotskilla paistoin muurikassa porsaan file pivit. Matti ja Make laittoivat pihvin kahden paahdetun leivän väliin. Anni ja Anita ottavat yhden leivän ja pihvin sen päälle. Maj-Likselta saatu muurika on todella hyvä. Siinä on helppo säädellä lämpöä ja se paistaa tasaisesti. Huomenna pitäis paistaa räiskäleitä. Make toimii tulimestarina ja hyvin sen homman osaakin. Tänään käytti tulen lietsomiseen jopa pyhää päähinettään.
Anita lähti notskilta suoraan teltalle tulen tekoon. Annin pitää iltaisin saada vaunussa kuumaa hunajavettä.
Iltarusko oli tulen värinen klo 23, mutta klo 0.30 kurun perä oli pilvien peitossa. Satelikin aivan vähän. Loput pyykit toin etutelttaan kuivumaan.
On ollut upea päivä. Toivottavasti kaikilla on hyvä mieli ja rauhallinen olo. Yötä täällä ei vieläkään ole. Klo 2 kurun perällä alimmaisena kapea punainen raita, muuten siellä on pilvistä. Ulkolämpö +13 astetta. Taivas pilvinen. Aamuruskon puoli punoittaa. Hyvää yötä.

 

Keskiviikko 27.7. Taas upea aamu, todella upea. Vilpoinen tuuli, aurinko paistaa ja pilviäkin on. Huuhkaja huuteli taas aamulla. Matti joi aamukahvin vaunulla, ihme kyllä.
Lähdin rantaan pesemään päälihousujani. Vaikka nostin ne vettä valuvana suoraan narulle, kuivuivat silti nopeasti. Anni istuu joen mutkassa retkijakkaralla ja heittelee virvelillä veteen. Ei saanut kalaa. Illalla Make ja Anni saivat lammesta 2 harria. Ne kypsennettiin foliossa nuotion ritilällä. Hyviä olivat.
Make ja Matti rikkoo kalliota ja ovat turhautuneita, kun saalista ei muka tule tarpeeksi.
Poistin rännistäni rihlat ja hippumatot. Vaskasin perät. Hienokultaa oli paljon. Minun on vaikea saada sitä vaskoolista putkeen, kun kynnet ovat niin pitkät.
Illalla kävelimme lammen rantoja ja haimme merkkikeppejä, jotka laitoimme maastoon vuonna 2001, kun Risto ja Tarja olivat Brotonimangnetometri laitteen kanssa tutkimassa maastoa. Merkit löytyivät vielä. En usko, että kuoppaa ainakaan tänä kesänä vaihdetaan, mutta tallessa mittaustulokset nyt silti ovat.
Iltanotskilla paistoimme makkaraa ja päätimme paistaa räiskäleitä vasta huomenna.
Lauluilta oli kioskilla tänään alkaen klo 18. Ekaa kertaa jäi menemättä. Klo 0.30 satoi vähän ja Maken jo ennestään märkä saapas oli jäänyt sateeseen.
Iltarusko lupaili puoli päivää kaunista ja loppu päivän pilvistä. Toivon kaikille rauhallista mieltä ja suojaa. Hyvää yötä.

 

Torstai 28.7. Yöllä satoi reilusti.
Kaikki veden keruu astiat ovat täynnä. Melko pilvistä ja tyyntä. Ulkolämpö +17.
Heti aamutoimien jälkeen lähdimme pienessä tihkusateessa kohti Ivaloa.
Volvolle on aika tarkastukseen klo 14.15 Ivalon Auto- ja konekorjaamolla.
Kioskille tietysti poikkesimme kahville. Lyyli sanoi viihtyvänsä oikein hyvin ja Markokin tykkää olla kioskilla. Aikovat vissiin ensi kesänä laittaa varaston kohdalle kylmätiskin. Nytkin heillä on myynnissä tosi paljon ruoka ja taloustavaraa. On jopa perunoitakin. Yksi mies tuli meidän jälkeen Pahaojan tietä ja poikkesi kioskille.
Sanoi, että 200 metriä ennen kioskia satoi niin lujaa, että hän meinasi joutua pysähtymään, kun ei nähnyt kunnolla tietä. Kioskin kohdalla vain piskotteli. Viljonkin näimme pitkästä aikaa. Kertoi, että hänellä oli käynyt veden laadun tarkastajat. Hän imuroi, ja silloin pitää olla konekaivuulupa, eikä vettä saa liata.
Ivalossa korjaamolla oli myös haitaristi Reijo. Oli joutunut hinauttamaan autonsa Sotajoelta Ivaloon. Vuokraamosta hän ottaa auton korjauksen ajaksi. Vaimo oli jo lähtenyt etelään. Meidän Volvoon pitää vaihtaa oikean puolen raidetangon pää ja jotkut nivelet etupyörien kohdalle. Jouko soitti Rovaniemelle ja osat tulevat rahtina niin, että ensi keskiviikkona ne laitetaan paikalleen klo 12. Homma kestää noin 3 tuntia. Ruokakauppa ja Seon reisu ja sitten Kaunispäälle syömään Huiputusta.
Voi veljet, että se on hyvää. Maj-Likselta tuli viesti että Roope voi paremmin.
Kaataa Tanen ainakin kaksi kertaa päivässä ja lääkkeen sylkemis ennätys on ainakin 30 senttiä. Tane sanoi, että Roope oli istunut ruokaringissä ja syönyt maksalaatikkoa. Porissa on kaunis ilma. Seija soitti. Hän haaveilee omasta koirasta. Kyllä siinä huushollissa koiran olis hyvä elellä. Heillä asiat hyvin. Seijan Make on töissä kaksi viikkoa ja sitten on loma.
Pientä tihkua on sadellut koko reisun ajan, mutta Härkäselän kohdalla vettä tuli niin valtavasti, että harvoin näkee sellaista sadetta. Pahaojan tiellä ei vesi enää virrannut vaahdoten ojissa. Emme aavistaneet mitään ennen kuin Jalo tuli autollaan vastaan ja sanoi, että putket ovat lähteneet virran mukaan ja etsintäpartio oli liikkeellä.
Palsi kuulemma tulvii rajusti. Ihme tunne, kun matkalla ylitimme monta Palsin sivuhaaraa, eikä niissä erikoisesti ollut vesi noussut. Jalo sanoi, että istuinalusia ja muuta tavaraa painelee virran mukana. Jätin rännini päälle poikittain rihlat, hippumaton, nousulaudan ja kaiken muun pikku sälän. Kauhu iski mieleen, että rännikin on mennyt ja pesulaatikko. Kun tulimme vaunulle huutelin lepakkopuhelimeen, mutta en saanut vastausta. Hetken päästä Make tuli täysissä sade vaatteissa. Täällä on pudonnut vettä KUNNOLLA koko iltapäivän. Hyvin sen kuulee Palsin kohinastakin. Vesi oli noussut niin nopeasti, että kaikkea ei ehtinyt Makekaan pelastaa. Saunan kohdalla on pato, josta tulee yhdeksän metrin putkella vesi minun pesulaatikkooni. Putken alla on 3 laudoista tehtyä pukkia ja isoja kiviä päällä. Make oli nostanut rännin ja muut tavarat maihin ja kun vesi alkoi nousta saunalle, hän oli mennyt hajottamaan patoa. Oli jopa saanut revittyä padossa olleen pressun pois. Sitten oli mentävä siirtämään pumppu ylemmäs rinteelle, kun vesi tuli pumpun läheltä yli tasanteen ja virtasi isolta ränniltä lähtevään uomaan. Alimmainen saostusallas oli jo veden alla. Sillä välin virta oli siirtänyt pukit yhteen kasaan ja vienyt putket mennessään. Niitä oli kuuden ja kolmen metrin putket. Make oli lapioinut maata veden esteeksi ja vienyt bensakanisteritkin turvaan. Sitten koko sakki oli lähtenyt rantaa pitkin alajuoksulle päin hakemaan putkia. Kultalassa oli vielä pahempi tilanne. Kun minun putkeni olivat seilanneet virran mukana, olivat arvelleet, että "taitaa joku vaihtaa kaivuupaikkaa. Putket olivat pysänneet Aatun siipiratas laitteeseen. Make sanoi, että siellä ne olivat pystyssä. Kukaan ei voinut tehdä mitään muuta kuin katsella. Ei niin painavaa miestä ole, jota virta ei olisi kaatanut ja vienyt mennessään. Jalo oli sanonut, että litra painaa kilon ja siihen vauhti päälle. Vauhtia Palsissa riitti. Koskea se on kilometri toisensa jälkeen. Imuriväen leiri oli joen takana ja poika sattui olemaan joen tällä puolella, kun vesi nousi. Yli joen ei päässyt, mutta kyllä Kultalan väki hänestä huolehtii. Rantalan uusi pumppu ja aggregaatti olivat jääneet veden alle niin, että vain bensatankin korkki oli näkyvissä. Rantala oli sanonut "etten ihan näin pian aikonut niitä täyshuoltoon viedä". Toivottavasti Aatun pumput ja siipirattaat kestivät veden paineen, eikä minun putkeni riko niitä. Pitää huomenna mennä katsomaan. Kauppatavarat laitoin paikoilleen ja lähdimme katsomaan, kamerat sadetakkien alla, miten Palsi raivoaa. Kyllä veden voima on valtava kun se vauhtiin pääsee. Vesi virtasi monesta kohtaa yli tasanteen, mutta niissä virtauskohdissa, joissa joki ei puristunut liian kapeaan uomaan, veden voima menetti mahtiaan. Otin 20 kuvaa ja Anni otti kuvia ja videon pätkiä kamerallaan.
Matti ja Make irrottivat saunan löylyteltan siirtoa varten. Matti kantoi kiukaan ulos. Kiuaskivet laitettiin ämpäriin ja piippu poistettiin. Saunan alla ollut lava oli laitettu peräkärryyn. Sen päälle laitettiin saunateltta ja harusnarut kiinnitettin peräkärryn koukkuihin. Lavo, kiviämpäri, piippu, kiukaan suojalevy ja muu sälä oli peräkärryn perällä. Make toi koko komeuden maasturilla ylös. Se sauna on nyt meidän leirin pihassa ja harukset ovat puissa kiinni. Siirrämme sen myöhemmin oikeaan paikkaan. Pesuhuoneen tuomme itse, kun se ei paljon paina. Teimme Annin kanssa 1,5 litran lettutaikinan ja laitoimme nuotioon hiilivalkean. Pohjoistuuli alkoi puhkua ja suojasimme nuotion siltä puolelta vanerilla ja Seijan ja Maken pöytälevyllä. Päivällä porukka oli ollut t-paidoissa, mutta lämpö laski niin, että mittari näytti kahdeksaa astetta. Kaikki hakivat lisää vaatetta päälleen ja lettujen paisto alkoi.
Make hoiteli hiilivalkean ja Anita paistoi sen ajan, kun kävin ottamassa lääkkeeni.
Makella oli niin paljon vaatteita päällä, että se sanoi "jos mun tulee kusihätä niin päästän kyllä housuihini." Anita käski päästää sitä punttia pitkin, jossa jalassa on jo ennestään märkä saapas. Maken sakki lähtee huomenna kohti Vantaata ja nyt menimme lämpimään vaunuun ja kaikki ottivat Maken pullosta konjakki ryypyt.
Paitsi Anni joi hunajavettä. Klo 0.30 he lähtivät nukkumaan. Unilaulu on taattu, kun Palsi kohisee niin, että se kuuluu vaunuun. Heidän teltta on töyräällä, lähellä Palsia ja kohinan täytyy olla kova. Anni ilmoitti radiolla, että vesi on vähän laskenut, eikä ole vaaraa, että pesuteltta lähtis seilaamaan. Hyvä niin.
Toivon kaikille rauhallista unta, terveyttä ja hyvää mieltä. Edelleen sataa. Klo on 3 ja väki nukkuu. Kuukkeleita ei ole näkynyt.
Hyvää yötä.

Kyllä siellä reikä oli kun viimeksi katsoin

Perjantai. 29.7.2005 Sataa tihuuttaa edelleen tauotta. Maken auto on poissa parkista. On kai ajanut sen alas. Siellä siihen saa heidän leiristä kantaa tavaraa alamäkeen ja on lyhyt matka. Huutelimme radiolla, mutta Anni taitaa vielä nukkua tai radio on kiinni.
Klo 11.30 Anni huuteli radioon. Hän oli joen mutkassa ja antoi tarkan selostuksen tulvasta. Vesi on huomattavasti laskenut. Enää vesi ei mene Retsan kuoppaan eikä tulvi yli reunansa. Vain pieni nuru virtaa pumpun kohdalta. Anni sanoi, että "jos ei ennen olis Palsia nähnyt, niin olis luullut, että se on aina tuollainen. Vesi vain on vähän kuralla. Saunan pesuhuoneella ja laavulla ei ole "härän" päivää. Anita ilmoitti radiolla, että heillä on kanisterillinen ruokavettä ja me lupasimme heti sen ottaa. Hetken päästä Matti sanoi, että mihin me sen kaadamme kun kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin kipat ovat täynnä sadevettä. Alhaalta Matti haki ämpärin ja siinä se vesi nyt on. Klo 11.45 Maasturi starttasi ylös mäkeä ja kohti Vantaata. Turvallista matkaa heille.
Maken väen leiri jäi pystyyn, koska tulevat vielä syksyllä takaisin. Me aloimme puuhat omassa leirissämme ja lähdimme Kultalaan katsomaan, onko minun putkeni vielä pystyssä Aatun padossa. Kuuden metrin putki oli jatkanut matkaansa, mutta kolme metrinen oli edelleen pystyssä padossa. Kaksi miestä lähtivät Jeepiltään, reput selässä kävelemään alajuoksulle päin. Miehet yrittivät useita kertoja kahlata joen yli, mutta palasivat aina takaisin. Vanhempi istui kivelle. Riisui saappaansa ja sukkansa, kääri housun puntut polviin ja otti saappaat käsissä. Kädet levällään, tasapainoa hakien hän kahlasi paljain jaloin yli. Nuori mies yritti sinnikkäästi löytää kahluupaikkaa ja viimein pääsi joen puoliväliin ja yritti pysyä pystyssä. Siinä se horjui hetken ja syöksyi juosten yli loppu matkan. Kysymysmerkiksi jäi, pääsikö kuivin jaloin vai ei. Jäin seuraamaan tilannetta ja otin kuvan. Aatulla on vielä imuriväen poika evakossa. Aatu kertoi, että hän ja poika tekivät moporemonttia, hänen vaununsa takana, eivätkä he veden noususta mitään. Oli kuulunut kova rysäys ja poika meni katsomaan mikä sen aiheutti. Laavun edessä olevan pressukatoksen kattoriukut olivat katkenneet sadeveden painosta ja katos romahtanut alas. Silloin he vasta huomasivat, että joessa oli vesi noussut. Aatulla on joessa siipirataslaite, joka lataa isoa akkua sähkön tarpeeseen. Akku on peltilaatikossa ja sekin oli jäänyt veden alle. Joki raivosi niin, että vasta tänään hän sai akun nostettua kuiville.
Toinen siipiratas "Missisippi 1" pyörittää kahta pumppua, jotka nostavat vettä rinteellä olevaan säiliöön rännäystä varten. Molempiin pumppuihin oli mennyt santaa, jota jokivesi toi mukanaan. Aatu oli joutunut avaamaan ja putsaamaan ne.
Kultalan jälkeen joki oli tehnyt itselleen lisä uoman ja näin jo kaukaa, että kuuden metrin putki oli poikittain joen mutkassa. Onneksi siinä kohtaa vettä oli vähemmän. Matti haki putken ja kantoi olkapäällään kotiin. Me aloitimme ruuan laiton. Tein hiilivalkean nuotioon ja halstrasin 2 isoa rautufilettä. Toisen söimme heti perunoiden kanssa ja toinen jäi huomiseksi. Matti olis mielellään herkutellut ne molemmat. Kunnon ruokalepo otettiin ja näin tulvasta unta. Vesisade jatkui tuulen säestämänä ilman taukoja. Ei sada lujaa, mutta tasaisen tappavaan tahtiin. Istuimme löhöämässä vaunussa ja aloin vaatia, että lähdetään hakemaan pesutelttaa rannasta. Normaalin palopuheen jälkeen saatiin luumme liikkeelle. Matti lähti ensin Kultalaan katsomaan, onko putki jo jatkanut matkaansa. Sanoi, että imuriväen poika oli nähnyt hänen tulevan ja kuin kärppä mennyt joen keskelle patokiviä pitkin. Matti oli vain ottanut putken vastaan, kun poika oli repinyt sen irti kivistä. Hyvä etten ollut näkemässä. Menimme rantaan ja kumman jouheesti pesuteltta oli kasassa. Matti sitoi kaikki lattialavat kärryihin ja veti yhdellä kertaa ylös. Tihkusade jatkui tauotta. Lähdimme soittamaan Makelle ja Maj-Likselle. Kenttä oli harvinaisen huono, mutta viimein saatiin yhteys. Kun soitin Makelle niin se vastasi, että "Kärsämäki." Olis kai pitänyt sanoa, että "Anteeksi, väärä numero", mutta huomasin sen tapani mukaan vasta vaunulla. Make tiesi, että kysyn heidän olinpaikkaansa ja vastasi heti paikan nimellä. Matka oli sujunut hyvin ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Lämpöä oli auton mittarissa vain 12,5 astetta. Oli varmaan raikas ilma. Täällä auton mittarissa oli +6 astetta. Taivas umpipilvessä, tuulee ja sataa. Seisoin kannolla pipo päässä, huivi kaulassa, käsineet kädessä ja tikkivaateet päällä. Kai se ilma täälläkin joskus lämpenee. Matti soitti Maj-Likselle. Roope ei vieläkään syö kunnolla, mutta kunto on huomattavasti parantunut. Kulkee aika pitkiä lenkkejä ja jaksaa pässittääkin oikein kunnolla. Menevät autolla johonkin, ovat lenkillä ja tulevat autolla kotiin kun koira väsyy.
Leirissä tein iltanotskin ja Matti lähti hakemaan saunatavaroita rannasta. Tavarat olivat kahdessa saavissa ja Matti toi ne kerralla ylös. Pesuteltan helmat olivat kuraiset ja ripustimme sen mattojen hakkuuriukulle, josko sade ne pesisi. Pesin saunasaavit ja laitoin ne rännin alle. Siihen se sade sitten lopahti. Vain kaksi kertaa on katto vähän rapissut. Klo on 2.30 ja Matti nukkuu. Kävin etuteltassa ja kohinasta päätellen Palsi raivoaa edelleen. Jos ei enää sada, niin kai se yön aikana leppyy.
Toivon Maken väelle turvallista matkaa. Maj-Likselle, Roopelle ja muillekin paljon hyvää mieltä ja energiaa. Sitä me kaikki tarvitsemme. On vähän hämärää.
Iltaruskoa ei ollut. Vain harmaita pilviä. Ulkolämpö +5 astetta. Tyyntä.
Hyvät yöt

Lauantai 30.7.2005 Vaunu hienon lämmin. Aurinko paistaa ja välillä pilvi lipuu sen eteen. Upeeta !
Ulkolämpö +12 astetta. Tuuli on puuskainen ja yöllä on satanut vain muutaman litran.
Aamupalan jälkeen aloimme etsiä saunalle ja pesuteltalle paikkaa täältä leiristä.
Sade ei pessyt hiekkaa pesuteltan helmoista, vaan aurinko kuivasi ja sain harjattua sannan pois. Suorin mahdollinen kohta löytyi katajapuskien läheltä kellarin kupeesta. Silti jouduimme vääntämään maasta tosi monta isoa kiveä. Matti puhdisti kiukaan hyvin. Kysyin, onko piippu nuohottu. Vastaus oli, että " kyllä siellä reikä oli, kun viimeksi katsoin." En ollut uskoa korviani, enkä pitkään aikaan ole nauranut niin makeasti. Kun sauna ja pesuteltta saatiin pystyyn, alkoi leirikin siistiytyä. Pihassa oli ollut saaveja, palleja, vateja, ritilöitä ja vielä lavokin on siinä jököttänyt.
Klo lähenteli 22:ta, kun homma oli valmis ja lähdimme telepisteelle kuulemaan, koska Maken väki oli Vantaalla ja mitenkä matka sujui. Matti juoksenteli pitkin tasannetta, eikä saanut puhelimeensa kenttää. Minulle on Telen verkko auennut jo pitkään määrätyn kannon päässä seisoessa. Erilaisilla pilvillä vain naaman on oltava eri suuntaan. Soitin Maj-Likselle ja puhelu meni vastaajaan. Make vastasi. Oli juuri tullut saunasta. Kotona olivat olleet viime yönä klo 3.15. Menin niihin aikoihin nukkumaan. Matka oli sujunut hyvin ja nyt pitää opetella elelemään talossa viiden viikon telttareissun jälkeen. Seijan Makelta tuli Matille viesti, että tarvitseeko meidän Make kultakuljetuksiinsa turvamiehiä. Minä välitin kysymyksen meidän Makelle ja Make vastasi voipuneella äänellä, että "EI TARVITSE !" Mahtaakohan kukaan koskaan löytää tarpeeksi kultaa, puhumattakaan, että sitä löytyisi liikaa.
Iltanotski tehtiin ja vähän oudolta tuntui kun istuimme ringissä vain kahden. Ilma viileni illalla nopeasti. Klo 22 oli +7 astetta. On istuskeltu vaunussa ja lueskeltu.
Kahvia tekee mieli, mutta se vie unen kokonaan. Laitoin kauppalappuun Hag-kahvia.
Se ei vie unta, kun siitä on kofeiini poistettu. Sitä voi juoda illallakin. Klo 1.30 kävin ulkona ja mittari näytti vain +3 astetta. Sain keväällä Annulta ja Jussilta 2 pensastomaatin tainta. Koko kesän ne ovat kukkineet aivan valtavasti, mutta yhtään raakiletta ei ole tullut. Kukat vain varisevat aikansa kukittua pois. Eikö täkäläiset pölyttäjät pidä tomaatin hajusta, vai mikähän mahtaa olla. Hyvin ne kasvaa ja ovat lihavia. Vaivoin jaksoin kantaa ne etutelttaan, kun lämpö voi mennä nollille.
Pohjoisessa, kurun perällä on hieno iltarusko. Ennustaa melko kaunista ilmaa huomiseksi. Jossain vaiheessa pilviäkin tulee olemaan.
Toivon kaikille hyvää ja rauhallista mieltä ja ymmärrystä tapahtumien edessä ja suojaa matkalla.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 31.7.2005 Taas aurinko paistaa ja on puolipilvistä. Hieno juttu.
Matti on alhaalla. Lupasi tulla kahville, kun ensin hakee kaksi lavaa Kuusiojan takaa.
Niillä hän nostaa pumpun alustaa. Jos vesi taas nousee, se menee lavojen alta. Pumppu on ainakin hetken suojassa.
Nyt on se päivä, kun pitäis laittaa minun pesulaatikkoni ja rännini ajokuntoon. Ans katto kuinka käy? Pesulaatikko söhellettiin jollain lailla paikalleen, mutta laitettava se on kunnolla. Menin alas ja suunnittelussa aika kului ruokailuun asti. Agrekaatti laitettiin käymään ja hioin tasaiseksi halkosahan jäljet. Klo 15 lähdin tekemään nuotiota ja paistoin muurikassa pihvit ja perunat. Eka kerran paistoin mausteliemessä vielä kananmuniakin . Hyvä atria siitä tuli ja hyvät oli ruokalevotkin sen päälle. Joku punainen paketti-Volkkari pysähtyi leiritien päähän ja nuori mies tuli kysymään onko hän oikealla tiellä, kun on menossa Liiton yhteiselle valtaukselle. Matti sanoi, että tie on kyllä oikea, mutta olet tullut 7 km ohi valtauksen. Kyltit sinne ovat aika huonot ja sateella tekstit niistä häipyy melkein kokonaan. Mies oli hiljakkoin ollut Lemmenjoen Miessillä kaksi viikkoa ajamassa kaivinkonetta. Sielläkin oli sateen tähden pato murtunut ja valtava hyöky oli lähtenyt liikkeelle. Mitään ei uskaltanut edes yrittää pelastaa, kun vesi vei mukanaan lankkuja ja muuta roinaa valtavat määrät. Ollaan sielläkin alajuoksulla oltu ihmeissään. Muiltakin oli laitteita lähtenyt, kun nousu tuli niin yllättäen. Miehellä oli autossa seula. On se ihme laite. Kovin hän selitti sen toimintaa, kun ensin sitä kyselin. Paljon en asiasta silti viisastunut. Toivoteltiin hyvää kultaonnea ja mies lähti ajelemaan takaisin. Sitten alkoi pesulaatikon korjaus. Hyvin se sujui, kun päivällä sitä jo pari tuntia suunnittelin. Aikaa vain kului niin, että klo oli jo 22 kun rännini oli paikallaan ja sadepressu ripustettu puihin. Vesiä pitää vielä huomenna säädellä. Jos vedestä ja sen säädöistä ei kiroilu ala, niin on mukava rännäillä maalla omaan tahtiin. Eiikä ole pakko pitää saappaita jalassa. Sauna piti tänään lämmittää, mutta se jäi huomiseen.
Taivaanranta loisti punaisena ja aurinko paistoi, kun tulimme ylös leiriin. Vesihuollon Matti on tehnyt ilman käskemistä jo pari viikkoa. Hyvä niin.
Tein notskin ja iltapala syötiin vasta klo 23. Yhtään autoa tai ihmistä ei ole liikkunut.
On rauhallista ja hiljaista. Täysin tyyntä. Pari kertaa muutama sadepisara on rapistellut vaunun kattoa. Klo 1 on kurun pohjoispää kauniin kellanpunainen. Tulee huomenna melkein aurinkoinen päivä. Klo 23 oli ulkolämpö +6 astetta. Klo 1 ulkolämpö +1,5 astetta. Tomaatti saa olla etuteltassa ja pitäisi hakea Iisoppikin turvaan. Kaikille rauhallista yötä, mieltä ja turvallista oloa. On täysin valoisaa ja kaunista. Hyvää yötä.

Maanantai 1.8.2005 Upea auringon paiste ja viileä tuuli. +12 astetta. Mitä vielä vois pyytä.
Matti oli rännillä ja soitin, että kahvi on valmista. Aamupalan jälkeen lähdimme rännäämään. Matti jatkoi poistoletkua uppopumpun letkulla niin, että saatiin se riittämään minun rännilleni asti. Kivikossa vetelä letku menee helposti taitteisiin ja veden tulo pätkii. Kävin hakemassa laatikolta kuuden metrin viemäriputkeni ja Matti oli jo hakenut kolme metrisen. Laitoin putken polulta luisumaan alas rinnettä. Hyvin meni. Pehmeän letkun ujutin putkeen ja vesi alkoi tulla tasaisesti. Pumppu ei käy läheskään täysillä ja vesi riittää molemmille ränneille. Näin kauan kesti, ennen kuin sitä edes kokeiltiin. Hyvin pelaa. Ei ole kiroiltu eikä kiukuteltu pahasti.
Vesi Palsissa on laskenut tavalliseen korkeuteensa. Rännäsimme klo 16 asti ja sitten lähdimme ruuan laittoon. Levon jälkeen kävelimme Kultalaan. Milla oli liekanarussa ja päästi surkean uikutuksen, kun menimme mäkeä alas. Oli joutunut liekaan kun karkailee jatkuvasti. Aatu tuli autollaan Kultalaan. Oli ollut hillassa kammin lähellä olevalla suolla. Rantala ja Vanhat veijaritkin olivat vaunuillaan. Eka kerran tänä kesänä vasta nähtiin. Aatu kertoi, että Imuriväen poika, joka oli heillä tulvan aikana evakossa oli sanonut hänelle, että "saisko sitä vettä ja leipää." Miikan oli tullut nälkä ja aiemmin oli vitsailtu, että täällä joutuu olemaan vedellä ja leivällä. Rantala ja Veijarit lähtivät lammelle kalaan. Tulimme samaa matkaa ylös leiriimme ja lähdimme vielä rännille. Hyvän kalasaaliin miehet saivat. Klo 22 lähdin iltanotskin tekoon. Innostuin laittamaan vesipadan alle tulen tiskivettä varten. Saman tien siinä lämpesi saunavesikin ja eka kerran tänä syksynä saunoimme täällä ylhäällä. Matti saunoi ensin ja minä tulin saunasta klo 1. On hieno olo, kun saa istuskella vaunussa kylpytakissa, eikä tarvitse pukea kosteaan nahkaan vaatteita. Laavussa on hyvä pukea, kun ilma on lämmin, mutta nyt täällä alkaa olla iltaisin kosteaa ja laavussa on kylmä.
Matti kävi ulkona ennen nukkumaan menoa ja kuukkelit nostivat kovan metakan. Hän oli unohtanut viedä niille iltapalaa. Makkaraa vietiin ja nyt sitä kannetaan varastoihin. Klo 2 ulkolämpö +5 astetta. Taivas melko selkeä. Rusko ennusti aamuksi pilvistä. Illalla voi olla kauniimpaa. Aatu sanoi, että tänä aamuna oli ollut alhaalla -3 astetta ja ikkunat jäässä. Syksy alkaa lähestyä, eikä ole edes alkuun päästy täällä oleilussa. Toivon suojaa kaikille ja terveyttä. Rauhallista mieltä kaikille ja ymmärrystä. Hyvää yötä.

Tiistai 2.8.2005 Upea auringon paiste. Taivas melkein kokonaan sininen. Sama, viileä tuuli puhaltelee rauhallisesti Kristiinamoroston takaa.
Matti huuteli rannasta puhelimella ja kyseli kahvia. Oli pessyt eilen vaihtoon menneet vaatteensa. Sillä käy kumma tuuri, kun sadeaikoinakin sen pyykit aina kuivuu rannan narulla samana päivänä. Aamukahvit juotiin ja sitten vietiin vaunusta matot ulos.
Pesin lattian ja etutelttakin siivottiin. Sateisella ilmalla tulee pientä roskaa vaatteiden mukana sisälle suuret määrät. Eilen huomasin, että pressun alla ei enää ole yhtään puita. Oli pakko lähteä hakemaan. Peräkärryä Matti ei ottanut, vaan keräsimme oksia takalaatikkoon. Ylhäällä tuuli aika reippaasti, mutta kylmä ei ollut. Puut otettiin minun 3 vuotta sitten keräämästäni kasasta. Jos täällä tekee vaikka oksista metsään kasan, niin kukaan ei niitä ota vaikka ne olis vuosia paikallaan. Hienoa porukkaa.
Soitin Makelle. Hän oli toista päivää töissä, eikä suostunut moittimaan tilannetta vaikka yritin provosoida. Puut hakattiin ja pinottiin heti kun tulimme leiriin. Olen valitellut, että vesipadan pesään mahtuu liian vähän puita ja että kivikasa pitää rikkoa ja tehdä padan alle isompi pesä. Matti koukkusi pesän laidoilta useita isohkoja kiviä ulos. Nyt on puille tilaa. Kuukkelit käyvät padan vieressä juomassa vanhasta säilykepurkista vettä. Kumma kun Palsissa on vettä vaikka muille jakaa ja juovat mieluummin ruostuneesta pöntöstä. Kuukkeleilla on pitopäivät tänään, kun kaappiin oli jäänyt 4 mustikkapiirakkaa ja myyntipäivä oli mennyt ohi. Katsotaan kelpaako vielä heille. Paistoin muurikassa 5 porsaanfilepihviä ja Matti keitti perunat. Sain syötyä 1,5 pihviä ja Matti veteli loput. Se taitaa olla pohjaton, kun on särpimestä kyse.
Ruokiksen jälkeen oli pakko ottaa vettä pumpulla ylös. Ennen ei vesiastiat ole noin totaalisesti olleet tyhjiä. Letku tulee vain Maj-Liksen vanhalle leiripaikalle ja siitä Matti kärräsi 3 ämpärillistä kerrallaan vedet leiriin. Pitäis ostaa 50 metriä letkua lisää, että se riitäis leiriin asti. Kun on nuo puhelimet, niin toinen vois olla alhaalla ja toinen päästelis letkusta astiat täyteen leirissä. Ihme kyllä Matin ensimmäinen sana ei ollu "EI", kun asiasta mainitsin.
Ilma on ollut mitä parhain. Itikoita ei ole minkäänlaisia. Sen verran on viileää, että minäkin voin istua auringossa voimatta huonosti. Klo 19 lähdimme vielä rännille. Matti löytää hienokultaa aika paljon, mutta minulle hippuja tulee harvakseen. Kai se tästä paranee, kun saan monttuni syvemmäksi. Nauraa sain oikein kunnolla, vaikka oli vilu, nälkä ja jalat märkänä. Make käski ottaa moottorisahan kyljestä lukemat ja soittaa ne huomenna hänelle. Siihen pitäis uusia laippa. Matti ei sitä muistanut ja jouduimme palaamaan puolivälistä rinnettä takaisin. Minulla oli taskussa himmeä lyijykynän pätkä, mutta paperia ei löytynyt. Matti luetteli numeroita ja kirjaimia ja minä tuhersin ne kertakäyttömukin kylkeen. Outoja nimiä piti luetella kirjain kerrallaan. Hyvin se sujui, kunnes luetteloon tuli äng kirjain. Hullun nauru siitä repesi. Matti ei edes hymyillyt. Make olis siinä tilanteessa kysynyt minulta, että "Onko sulla lääkitys kohdallaan?" Selvisihän se äng kirjainkin ja oikea nimi saatiin paperille. Kävin vielä tarkastamassa Maken leirin ja klo 23 kiipesimme omaan leiriimme.
Kurun pohjoispäästä paistoi aurinko ja taivas oli kuin kullalla maalattu. Upea näky! Iltanotskilta majoituimme vaunuun iltapalalle. Volkkari-pakettiauto hurjasteli ohi ja meni Kultalaan. Tuli melkein heti takaisin ja lähti ajamaan Kahvan tietä alas. Matti meni ulos, tien päähän katsomaan. Niin siinä kävi kuin muillekin, että Maken leiripolun kohdalla ne pysähtyy, ovat hetken paikallaan ja alkavat varovasti peruuttaa takaisin. Rinteen loppupää on sen verran jyrkkä, että vain maasturit sinne menevät, eikä niistäkään kaikki. Nainen ja mies autosta tuli ja olivat sanoneet "Raahenpirtti".
Matti ei tiennyt minkä maan kieltä ne puhui, mutta hän oli näyttänyt kahta sormea ja sanonut "kilometri" ja kävelyttänyt kahta sormea toista kättä pitkin. Hauskaa niillä oli ollut ja hyvin olivat asian ymmärtäneet. Autoonsa olivat menneet ja lähtivät ajamaan takaisin aika vauhdilla. Klo 23 oli ulkona +6 ja klo 01 oli samat lukemat.
Kurun pohjoispäässä taivas vähän punersi. Ei taida huomennakaan hassumpi ilma tulla. Toivon kaikille rauhallista ja parantavaa unta, hyvää oloa ja mieltä.
Hyvää yötä. klo 1.30 ulkona +2 astetta.

Keskiviikko 3.8.2005 Klo soi 8.30. Kamala juttu, mutta noustava oli, kun Volvon on oltava klo 12 Ivalon Auto- ja Konekorjaamolla. Jo marraskuussa on katsastusmies käskenyt vaihtaa raidetangon pään, mutta nyt vasta Matti sen sanoi. Nyt joudutaan vaihtamaan molemmista etupyöristä jotkut niveletkin. Osat ovat jo tulleet.
Ilma upeaakin upeampi. Aurinko paistaa täydeltä naamalta, mutta silti on raikkaan viileää. Lähdimme ensin tietysti kohti kioskia ja sitten postin kautta Ivaloon.
Auto jäi korjaamolle ja kulutimme aikaa katselemalla paikkoja.
Katariinan näimme K-Marketin pihassa. Jari oli kimpaantunut Saariselän postissa ja teki virallisen valituksen huonosta palvelusta. Oli hakemassa valitus lappua postista.
Menimme Shellille kahville ja sinne hekin tulivat. Hienosti kului aika jutellessa. Ihmiset kulkevat t-paidoissa ja shortseissa. Klo 14.30 menimme korjaamolle, mutta Volvo oli vielä nosturilla. Istuskeltiin trukkilavalla aurinkoisessa pihassa ja ohjelmoin puhelimeeni numeroita Matin sanelun mukaan. Korjaamolla oli yöllä käynyt joku porukka rikkomassa yhdeksästä autosta ikkunoita, kahdeksan asiakkaan ja yhden talon oman kuorma-auton laseja oli rikottu. Jouko sanoi, että kuorma-autoon on pään kokoisia kiviä heitetty ikkunan läpi. Ennen ei ole ilkivaltaa tehty. Kamala juttu! Volvo saatiin klo 16 aikaan ja sitten tehtiin ruokaostokset. Seolta haettiin bensaa ja 2 kanisterillista ruokavettä, sitten Kainispäälle syömään "Huiputusta". Pihvin päällä oli paistettua, rapeaa kesäkurpitsaa ja muutama puolukka. Herkullista.
Maj-Likselta tuli viesti, että hän meni aamulla Roopen kanssa meidän pihaan ja Roope meni suoraan vesialtaaseen, eikä suostunut tulemaan pois. Klo 6 aamulla he siellä hääräsivät. Viimein Maj-Lis oli mennyt itsekin veteen ja nostanut Roopen ylös. Juttelin sitä illalla kioskilla ja joku pariskunta sanoi, että heillä oli vanha, kuuro ja huonojalkainen terrieri. Heti kun se pääsi rantaan, se meni kylmään veteen mahaansa myöden ja se oli haettava väkisin sieltä pois. Sanoivat, että kyllä se hoiti jalkojaan kylmällä vedellä. Kioskilla oli lauluilta. Reijo, Timppa ja joku toinen haitaristi soittivat ja lauloivat. Reijon auto oli hajonnut ja se oli hinattu samalle korjaamolle, jossa Volvokin kävi. Hän oli hakenut sen eilen illalla pois. Kyllä kävi tuuri. Kai siitäkin olis ikkunat rikottu, jos se olis vielä siellä ollut. Viljo ja Mokranttikin olivat tulleet iltaa istumaan. Juttua riitti niin, että lähdimme kohti Kahvaa vasta klo 21.45. Lääkeaika vähän myöhästyi, mutta eipä ollut eka kerta.
Iltanotski tehtiin. Ruokaostokset vietiin kylmään ja maustoin ison merilohifileen.
Halstraan sen huomenna. Sekoitin piimään kaurahiutaleita ja se vietiin kuukkeleille. Tunturit sanoivat, että ne tykkäävät siitä niin, että oikein kujertavat. Klo on pian 2 yöllä. Matti nukkuu ja ulkona on jo hetken kestävä hieno hämärä. Ei kestä puolta tuntia kun on taas valoisaa. Kurun perällä oli ensin punertava rusko, mutta muuttui sitten harmaaksi pilveksi melkein kokonaan. Ei hyvää ilmaa tiedä huomiseksi. Viime yönä on taas ollut pakkasta. Jopa Viljon perunan varsista oli lehdet ruskistuneet. Käskin Viljon peittää ne yöksi, mutta se sanoi, että ei ala niitä kapaloimaan. Klo 2 ulkolämpö +2 astetta. Taivas on vetäytynyt melkein kokonaan pilveen. Toivon itselleni ja muille hyvää parantavaa unta ja rauhallista mieltä, suojaa matkoilla ja toimissa.
Hyvää yötä.

Torstai 4.8.2005 Puolipilvistä. Tuulee. +15 astetta.
Hyvä ilma pestä froteepyyhkeet. Matti ne pesee, kun käteni ei kestä niiden vääntämistä. Kolme pyyhettä ja Y-3 pusseja se otti mukaansa rantaan. Tein aamupuuhat ja lähdin rännille. Pyyhkeet liehuivat narulla aivan kuin liput kovassa tuulessa. Emme pitkään ehtineet rännätä, kun alkoi sade. Kiireesti vein pyykit narulta laavuun ja vain Matin tuurilla ne ehtivät kuivua ennen sadetta. Taivas vetäytyi uudelleen pilveen ja taas tuli sadevettä. En ole muistanut kirjoittaa, että Ivalon reissulla se EI tuli sittenkin, kun aloin katsella jatkoa alhaalta vettä tuovaan letkuun. Säästyttiin isommalta tahimiselta, kun oikeaa kokoa ei löytynyt. Illalla aika kului vaunussa, kun eka kerran tänä kesänä putsasimme kullan joukosta raudan ja muut murskeet. Klo 3 lopetimme homman ja klo 3.45 olin puuroni syönyt.
Hyvää yötä.

Perjantai 5.8.2005 Sataa ja sataa. Päätimme eka kerran tänä kesänä lähteä ihan vaan kioskille kahville, ilman muuta asiointia. Tietä korjasimme mennessä, kun sade piti taukoa. Aatu, Milla ja Rantala tulivat Ivalosta ja pysähtyivät juttelemaan. Millan poskilihaksia taisi särkeä kovasta haukkumisesta, kun piti poskeaan tärisevän vaihdetangon nupin päällä ja hetken päästä vaihtoi siihen toisen posken. Aatu sanoi, että Roope on Metusalemin iässä. "Huomentamiehen" näimme kioskilla tänä kesänä vasta ekan kerran. Hän ei vielä kaiva "matovaltauksellaan". On kyllä tehnyt koekuoppia. Sanoi, että hänellä on nyt niin kovat vaatimukset, että hän tuo rännin vasta kun löytyy paikka, josta saa vaskoolillisesta ämpärillisen kultaa. Ei mikään turha vaatimus. Hän oli jo toukokuun lopulla käynyt täällä. Silloin oli vielä paljon lunta. Valtaukselleen hän silti oli mennyt. Sanoi, että 20 metriä hän teki isompia lumitöitä.
Niskasen Erkki oli käynyt Ivalossa ja soittanut Muikuille. Sanoi, että hänellä on Muikkuja ikävä, niin kuin meillä muillakin. Muikut voivat tulla runsaan viikon päästä täällä käymään. Ilma on ollut pilvinen ja kostea. Sotajoen mäellä kävimme soittamassa. En tiennyt, että minulla on nimipäivä, ennen kuin alkoi tulla onnittelu viestejä. Hienoa kun muistetaan.
Illalla putsasimme vaskoolikultaa ainakin 3 tuntia. Kyllä oli niska lujilla.
On taas hetken kestävä hämärän aika. Kynttilöissä saa jo olla valo.
Hyvää yötä.

Lauantai 6.8.2005 Puolipilvistä. Välillä aurinko helottaa todella hyvin .
Olen nyt päättänyt, että tuo kivikasa vesipadan ympäriltä puretaan ja tehdään siihen suurempi pesä. Nyt sen toiseen reunaan mahtuu vain yksi puu ja toiseen kaksi. veden lämpeneminen kestää yli tunnin. Matti uskoi, että homma on todella edessä ja meni tarkastamaan pesän, kun olin ottanut sieltä tuhkat pois. Pesän perälle oli pudonnut aika iso kivi ja se esti puiden laittamisen. Pohjalta Matti poisti ison laakakiven ja sen alta vielä pikkukiviä. Nyt on tilaa puille. Pesän perälle ilmestyi pieni tunneli. Toivottavasti se toimii savupiippuna. Nyt ei ole kuuman veden tarve, vaikka tekisi mieli kokeilla mitenkä pesä nyt toimii. Kävimme hakemassa puita ylhäältä ja soitimme kuulumiset kotipuolesta. Siellä asiat ennallaan.
Illalla tehtiin taas monen tunnin kullan putsaus. Matti näytti valoa isolla maglitella. Niska on pahasti kipeä, mutta selkä kestää hyvin. Tänään saunoimme taas.
Hyvää yötä.

Sunnuntai 7.8.2005 Hieno ilma!
Päätimme molemmat korjata rännejämme. Minun rännini ei pelaa kunnolla. Vedet tulevat hyvin, mutta joko pesulaatikossa tai rännissä on aina patoja. Matti aikoo oikaista omaa ränniään ja vähentää vesiä, että vauhti ei olisi niin kova. Minä poistin koko rännin paikaltaan ja tein pohjatkin uusiksi. Matti sahasi 7 senttiä pois minun rännini reunan korkeudesta. Voi että nyt näkee hiput hyvin ja on helppo käyttää pleksiä. En käsitä, miksi reunoista noin korkeat piti tehdä. Nyt on hyvä. Mattikin on tyytyväinen ränniinsä ja ajo sujuu hyvin.
Rantala, Aatu ja Vanhat veijarit kävivät kalassa.
Taas putsattiin kultaa kello kolmeen asti. Jos on rankkaa kullan kaivuu niin on tuo putsauskin.
Hyvät yöt.

Suo oli täynnä ryssänpäitä

Maanantai 8.8.2005 Voi että sataa ja on synkkää.
Se on silti ihan hyvä kun on pakko lähteä kauppaan. Tie on pahassa kunnossa, kuraa ja vettä ja kivet tuntuvat nousevan aina vaan korkeammiksi.
Kioskilla otin Lyylistä kuvia ja "Paapastakin" sain kuvan. Heidän valtauksellaan "Pakanamaassa" on "Kinkerit". Toivat ilmoituksen "kairapostin" taululle. Otin ilmoituksestakin kuvan.
Koiramieskin kävi kahvilla. Lasta oli koiran jalasta otettu pois viikko sitten. Siitä on nyt viisi kuukautta, kun Sussu jäi auton alle ja nyt on jalka kunnossa. Kirkassilmäinen ja kaunis koira Sussu on. Otin siitäkin kuvan. Mokratti, Viljo, Tunturit, Katariina ja Jari myös nähtiin. Aika kului niin, että söimme Kuukkelissa jo menomatkalla Ivaloon. Taaskaan Ivalossa ei satanut, mutta Saariselkä oli "pilvessä" samoin Palsi.
Soitin Jontulle, kun hänelle pitää ostaa uusi musta hattu, eikä numerosta ole tietoa. Ei tiennyt Jonttukaan ja käski ostaa kaksi hattua, toisen 57 ja toisen 58 numeroisen. Isompi siltä varalta, jos antaa tukkansa kasvaa pidemmäksi.
Hatut ostettiin. Kuukkeleille ostimme puurokipaksi koiranruokakipon. Se ei kaadu vaikka ne lentävät reunalle. Onneksi saatiin tummanvihreä. Tulomatkalla poikkesimme Savottakahvilaan ja sinne tuli "Paapakin". Kaikki olivat tehneet tänään Ivalon reissun ja kaikki huokailevat, että rankkaa on. Vaikka on koko päivän rännillä, ei väsytä näin paljon. Kaisa jaksaa olla yhtä pirteä ja pyörittää hommaa vuodesta vuoteen.
Pilvet mataavat maassa ja sama sumu oli vielä Palsillakin. Kun olin eilen saunassa niin kuului sellaista ääntä kuin koiralta olisi ääni mennyt käheäksi. Luulin ensin, että Milla on haukkunut äänensä, mutta ei se Milla ollut. Outo juttu. Nyt, kun yöllä putsasimme kultaa niin sama "haukku" kuului hyvin vaunuun. Oli aika lähellä vaunua. Sammutimme kynttilät, mutta mitään ei näkynyt.
Nyt kesän kulta on putsattu. Se saatiin puhtaana putkiin kello 3. Nyt on enää Matin ja minun yksin löytämät kullat putsaamatta. Ei niska enää tällaista hommaa olisi pitkään kestänytkään.
Tummanpunainen pakettiauto on Kultalan mäellä ja Sitikka "parkkipaikalla". Edelleen pilvet ovat maassa.
Hyvää yötä tai voisi kai kirjoittaa hyvää huomenta !!

Tiistai 9.8.2005 Sumuista, mutta lämmintä.
Matti keitteli kahvia kun heräsin. Otti pyykkipussinsa ja lähti rantaan. Meni kai rännille kun viipyi. Olen kirjoitellut rästejä yli tunnin. Pitäis kai ryhtyä hommiin kun sais selville, mistä aloittais. Siivutin eilen ostetun naudan paistin suikaleiksi. Paistan ne muurikassa enne kuin halstraan kalafileet ruuaksi. Pesin puseroni ja huuhdon sen vasta rannassa. Kävin korjaamassa saunan putket paikoilleen ja siivoilin vaunua. Rasvasin ruokaöljyllä etuteltan vetoketjun. Toivottavasti se auttaa, että ketju kestäisi vielä tämän kesän. En käsitä mistä siihen uuden ketjun hankkii, jos tuo hajoaa. Teltta on ruotsalainen, norjalainen tai tanskalainen. Ota siitäkin selvää.
Sitten lähdin alas. Virutin puseroni ja laitoin sen laavuun kuivumaan. Matin vaatteet roikkuvat narulla kuin varkaat hirressä. On ihmeen lämmin ilma vaikka taivas on umpipilvessä ja ajoittain pilviä riittää maahan asti. Hain vanhasta montustani ämpärillisen maata ja sain siitä vain 2 hengetöntä. Huono oli saalis muutenkin. Kello oli jo viistoista kolmekymmentä kun lähdin tekemään nuotiota. Paistoin lihat muurikassa ja laitoin kattilaan. Teen myöhemmin niistä kastiketta. Nyt Matti keitti perunat ja minä halstrasin 2 isoa kalafilettä. Toinen niistä syödään huomenna. Ruokiksen jälkeen lähdimme kävelylle Kultalaan. Siellä oli todella hiljaista, ei edes Milla haukkunut. Kävelimme pidemmälle ja Timpan auto oli rannassa. Mies joka kävi ylhäällä punaisella pakettiautollaan oli menossa Raahenpirtille. On vuokrannut sen ja on Timpan tuttu. Aatu oli montullaan ja sieltä Millakin porhalsi meitä vastaan. Tapanillakin on joessa vesiratas, jolla hän lataa vaunun akkuja. Hyvin kuulemma toimii vaikka laturi oli tulvassa jäänyt veden alle. Tapani tuli yli joen ja Aatu montultaan. Sain ottaa heistä Matin kanssa kuvan. Millakin oli kiltisti kuvassa kun Aatu pyysi. Sain otettua joen yli kuvan "Palsin prinsessasta". Hänen nimensä on Mette. Mette on vajaa 2-vuotias ja on kävellyt itse tässä louhikossa Ivalojoelle asti. Miika on joutunut lähtemään kouluun. Oli ollut harmissaan. Tulee kai vielä syksyllä Mikon synttäreille Raahenpirtille. Koko sakki lähti lammelle kalaan. Kävelimme ensimmäisen rinteen ylös. Ylhäällä leiripaikalla oli joku pariskunta. Mies on taiteilija ja on maalannut Aatustakin hienon taulun. Aatu on siinä rännillään kultahippu sormien välissä ja taustalla näkyy Timpan ja imuriväen leirit. He ovat Tapanin tuttuja. Olivat olleet montulla ja löytäneet kranuja. Miehet kävelivät alas rinnetietä. Lähellä Maken väen leiripolkua on keltainen oksa. Minä otin takaapäin kaikista kuvan. Maken leiri oli kunnossa ja sain oikein jäkättää, että Matti suostui tulemaan vielä tunniksi rännille. Kyllä kannatti. Löysin hienon hipun. Iso se ei ole mutta suurin mitä olen löytänyt. Hengettömiäkin tuli paljon. Klo 22 ihmeen lämmin, mutta sumuinen ja märkä ilma. Iltanotski ja taas alettiin putsata kultaa. Nyt oli enää meidän omat putket putsaamatta. Ne saatiin putsiin jo kello 1.05. Outo tunne kun jäi aikaa kirjoittaa ja jopa oleilla. Sumu on noussut Kristiinamorostolle ja Pikkupalsia ei näy lainkaan. Tyyntä on ja märkää. Klo on pian 3. Taidan minäkin mennä nukkumaan.
Hyvää yötä.

Keskiviikko 10.8.2005. Sumu vain pysyy paikallaan. Ei tuulta ei sadetta.
Klo 12 alkaa Pikkupalsi näkyä udun takaa. Siinä Äiti oli oikeassa että puoliltapäivin sumu hälvenee tai lisääntyy. Sitä en pysty sanomaan, nouseeko sumu ylös vai putoaako alas. Tämä sumu voi olla myös pilveä ja se ei käyttäydy sumun tavoin. Kosteutta on niin paljon, että mustikan ja puiden lehdillä on isoja pisaroita, vaikka ei ole satanut. Heinämättäät ovat kauniita kun ovat täynnä vesihelmiä.
Pakettiauto Kultalan mäeltä on lähtenyt ja Timppa meni autollaan alas.
Matti lähti montulle tyhjä kultaputki taskussa. Kun minä lähden on minunkin putkeni tyhjä. Kaikki kulta saatiin eilen putsattua ja laitettua varastoputkiin.
Etuteltan ketju vetelee viimisiään. Sisäpuolelta sen saa kiinni, kun laittaa käden ulkopuolelle ja vetää ulkona olevasta lukon vetimestä yli kaarevan kohdan. Suoran osan voi vetää sisäpuolelta ja silti ketju jää kiinni.
Lähdin minäkin tyhjän putken kanssa rännäämään. Matti oli käynyt avaamassa Maken väen teltan oven, että se kuivuisi. Vesi valuu teltan oven helmalle ja helma on aina märkä. Rännäsin 1,5 tuntia ja silloin näimme auringon pilkistävän puiden takaa. Sen kaari on sumun aikana reilusti laskenut. Lähdin edeltä ruuanlaittoon ja silloin välähti päässä, ettei vaunun vuotojen korjaamiseksi ole tehty yhtään mitään. Otin tikkaat ja laitoin laudanpalan ympärille räsymaton. Sen laitoin tikkaiden yläpään alle päin vaunun seinää: Kiipesin yläpienalle asti, kun en muuten nähnyt katolle: Etuteltan puolelta on reunalista auennut ja alempaa pyöreästä kohdasta on lista murtunut.
Ehdin pestä perunat kun Matti tuli ylös ja siitä paikasta alkoi korjaushommat. Matti kiipesi vuorostaan tikkaille. Mukana oli tiivistetuubi ja putsaustarvikkeita. Matti sai putsattua auenneen listan alusen ja painoi listan takaisin paikalleen. Tiivistemassa päälle ja se kohta oli kunnossa. Kattoluukku, josta tipahteli viime sateella vettä, on jo vaikeampi korjattava. Tikkaat ylettyy vain puoleen seinään ja luukku on melkein keskellä vaunua. Päätimme ensin syödä ja levätä ja sitten on haettava rannasta lautaa ja jatkettava tikkaita. Niin teimme.
Vaunun takaa Matti kiipesi tikkailta katolle makaamaan. Voi olla, että katto kestäisi vaikka istua, mutta täällä ei voi ottaa mitään riskejä. Kyljellään maaten Matti rapasi vanhaa tiivistettä pois. Oli siellä pieniä pätkiä joista tiiviste oli irronnutkin. Uuden tiivisteen Matti laittoi luukun ympärille. Oli aika koomisen näköistä, kun valkopartainen äijä makaa vaunun katolla auringonpaisteessa. Kävelin Kultalan mäelle ottamaan kuvia. Homma hoitui ja tikkaat purettiin. Sitten tavarat paikoilleen ja lähdimme rauta- ja lehtiharavan kanssa siivoamaan maata Maken väen teltan edestä. Rullasimme etupressun pieneen rullaan aivan seinään kiinni. Matti irrotti rautaharavalla maata ja minä haravoin lehtiharavalla maan tasaiseksi, mutta vinoksi niin, että katolta valuva vesi virtaa pohjapressua pitkin poispäin teltasta. Matti lapioi maan kasaan ja kaivoi ojan pressun reunaan. Nyt veden pitäisi virrata ojaan. Kello oli 21.15 kun homma oli tehty ja lähdimme telepisteelle. Aurinko pilkisti vielä puiden takaa ja ilma oli kaunis. Kosteus on vähän hävinnyt. Soitin Mailille. He käyvät Roopen kanssa aamulenkillä meidän pihassa ja Roope on pian juonut altaan tyhjäksi sanoi Maili. Jonttu on saanut opiskelupaikan Turusta. Jos koulu tulee joskus käytyä niin Jontusta ei tule huisinhaisia vaan autoalan inssi. Hyvä Jonttu! Raidan kissa oli ollut meidän pihassa, suihkualtaan ympärillä kasvavien kasvien joukossa lintujahdissa, niin kuin kissoilla on tapana. Oli kai pudonnut altaaseen kun Ulla oli sanonut, että se tuli kuin nuoli meiltä kotiin ja vesi lensi turkista. Murre on ollut viikon reissussa, mutta nyt on taas alkanut ruoka häipymään kupista. Matti soitti Makelle. Anita oli sanonut, että heillä on meille pieni yllätys syksyllä, kun tulevat tänne. On ollut puhe kärryjen ostosta ja Make sanoi että ne maksaa 72 €. Vähän ovat kalliit. Hesan seudulla on ollut kova myrsky. Yleisurheilun mm-kisatkin on jouduttu lopettamaan muutamaksi tunniksi. Sähköt on poikki vielä tuhansista taloista. Maili sanoi, että Porissa tuulee niin että tukka lähtee.
Iltaa on istuttu kynttilän valossa ja putsasimme päivän saaliin. Sade alkoi kello 0.30. Kyllä on hyvä että katto tuli korjattua. Nyt kello 2 on pimeää ja sataa.
Hyvää yötä.

Torstai 11.8.2005 Yön satoi ja edelleen koko seutu oli pilvessä. Vain pieni varjo näkyi puiden latvoista. Matti oli mennyt ennen kymmentä rännille. Häipynyt oli kun heräsin. Kosteaa on ollut jo niin kauan, että petivaatteetkin alkavat lämmityksestä huolimatta olla kosteita. Kolautin eilen katon korjauksessa polveni johonkin rautaan vaunun perässä. Illalla se särki, enkä meinannut vaunuun päästä. Pidin jääpussia siinä yli tunnin ja hieroin pitkään. Ihme kyllä se on melkein terve nyt. Mitenkä se rinteeseen reagoi? Se tulee koettavaksi kunhan sumu vähän haihtuu. Ei haihtunut sumu, enkä mennyt rinteeseen. Matti tuli ylös kello 11.30 ja sanoi, että jos nyt mentäis kauppaan, niin huomenna päästäis rännille, jos ilma paranee. Hän oli herännyt jo kello 9. Vähän väliä oli joku koputtanut vaunun nokkaan. Odotellut vähän ja koputtanut taas. Hän pukeutui ja meni ulos. Vaunun nokan lähellä on se iso mänty, joka on vuosia sateella ravistanut vettä vaunun katolle. Nyt vaunu on kauempana ja vesi ei putoa katolle. Puussa oli ollut pieniä lihavia lintuja. Olivat pudotelleet käpyjä katolle. Ensin käpy putosi ja sitten pöykki viistoa kattoa pitkin maahan. Siitä koputuksen ääni tuli.
Lähdimme kauppareissulle. Ensin kioskille kahville ja sitten Saariselälle postiin. Pilvet peittävät tunturit ja maan niin, että oli laitettava sumuvalot päälle. Vain notkopaikoissa näki vähän kauemmas. Ivalossa ei niin paljon sumua ollut. Ostokset tehtiin ja kalaakin ostettiin kalaliikkeestä. Siellä ei nyrpistelty, vaan kaksi Rautua fileerattiin tuota pikaa. Ostimme myös kaksi purkkia Inarijärven Taimenta öljyyn säilöttynä. Antoivat maistipalan ja hyvää oli. Hieno juttu kun löysimme Jarin neuvosta tuon kalakaupan. Nyt on jääkaapissa 2 kg rautua suolaantumassa ja maustumassa. Huomenna halstraan ne. Takaisin tullessa pilvet vain sakenivat. Oli kuin tie olisi ollut tyhjän päällä. Poikkesimme Kaunispäälle syömään huiputusta. Tietä ylös näkyi noin 5-10 metriä. Ajoimme pihatasanteelle ennen kuin rakennus näkyi. Jos paikkaa ei olisi tuntenut, ei sinne olis uskaltanut ajaa. Vain kolme autoa oli pihassa ja kun saimme ruuan pöytään, salissa ei enää muita ollut. Kävin taas sovittamassa poronnahkakintaita. Olen etsinyt mallia, jossa ei peukalontyvi olisi kireä. Nyt sellaiset löysin. Juttelin kahden tutun myyjän kanssa. Toinen sanoi, että talvella kun hän ajoi rinnettä ylös huipulle, ei meinannut nähdä, missä tie kulkee. Aurausmerkitkin olivat huurtuneet ja aivan valkoisia. Varjoja kun ei ole, niin aurausvallejakaan ei näe kunnolla. Hän oli nähnyt viimein kaksi aurausmerkkiä ja ilostunut, että hyvin tässä edetään ja painoi kaasua. Hetken päästä huomasi ajaneensa kahden samalla puolella tietä olevan merkin välistä rinteelle. Toinen naureskeli, että joku mies oli ajanut samalla lailla aurausmerkkien välistä, mutta oli niin hyvä hankikanto että kesti auton painon yli 100 metrin matkan ennen kuin petti. Mies ei millään käsittänyt mitenkä hän tänne on joutunut, kun hän kerran tietä pitkin ajoi. Meilläkin oli joskus Raattamassa vaikeuksia nähdä tietä ja menin ulos potkimaan lunta, että saatiin selville missä oli aurausvalli.
Ostin, tai Matti osti minulle, talivikintaat. Kaisalla poikkesimme kahvilla. Laanilassa ei sumupilveä ollut, mutta Palsin tiellä taas olimme pilvessä. Joku oli korjannut tietä reilun matkan ja kaivanut Kiehisenmäestä ison kiven pois. Hieno juttu. Mekin saimme uutta intoa kuoppien täyttämiseen. Palsilla pilvet ovat edelleen maassa. Vastarinnettä ei näy. Kun tavarat saatiin paikalleen aloimme nostaa etuteltan sivuseinää. Se on ollut vinossa koko kesän. Kovan työn teimme ja kiviä nosteltiin ylös ja taas takaisin helman päälle. Etuteltan vetskari ei toimi ja toivomme, että teltan oikaisu auttaisi siihen. Tuntuu ettei auttanut, mutta huomenna se käytössä nähdään. Illalla pesin tukkani ja tiskasin isot tiskit. On täällä sentään vähän karaistunut kun hääräsin sisävaatteissa ulkona monta tuntia, eikä yhtään ollut kylmä. Viileältä alkoi tuntua vasta kun Matti sanoi, että mittarissa on +10 astetta. Kello käy kolmea ja pilvet vain makaavat maassa. Ei sada, mutta pisarat tuntuvat kasvoilla. Sais kyllä jo pilvet nousta sinne mihin kuuluvatkin. Ulko-ovet ovat auki ja kattoluuku myös, eikä yhtään tunnu kylmältä. Aamun kajo näkyy jo rinteillä. Taidan mennä nukkumaan.
Hyvää yötä.

Perjantai 12.8.2005 Pilvet tottelivat käskyjä ja menivät ylemmäksi. Ilma on kirkastunut.
Matti herätti minut klo 10. Hän oli ollut jo ylhäällä, kun kuuli diesel-auton ääntä ja kuuli sen pysähtyvän. Voi ihme! Se oli Viljon auto. Se pysäsi Mailin vanhalle leiripaikalle ja Matti meni sinne. Viljo oli lähtenyt jonkun miehen kanssa katsomaan vanhaa, museoitua höyrykonetta, mutta se on Ivalojoen rannassa. Hieno oli kahvitella ja jutella. Kävivät katsastamassa montut. Viljo oli tarjoutunut auttamaan, että ränni olisi siirretty lähemmäksi monttua. Se jäi kuitenkin tekemättä. Olivat löytäneet minun rännini läheltä vaalean kiven, jossa on melkein mustia pieniä neliöitä jotain muuta kiveä ja auringon valossa neliöt kimmeltää hienosti. Laitoin sen muiden kivien joukkoon kotiin vietäväksi. Olimme vielä tunnin rännillä ennen ruuan laittoa. Tein koko nuotion levyisen hiilivalkean ja Seijan Maken tekemään halsteriin mahtui neljä filettä rautua, yhteensä kaksi kiloa. Voi että olivat hyviä kuuman perunan kanssa. Kun heräsin ruokikselta, Matti kasasi tikkaita. Kittiä jota Matti laittoi kattoluukun ympärille oli vähän liikaa ja väärässä paikassa. Kun katto luukku oli ollut hetken kiinni se liimautui kiinni kattoon. Nyt Matti rapaa puukolla kittiä pois reunan alta. Toivottavasti auttaa. Jos ei, niin soitan huomenna Heloaholle tai maahan tuojalle ja kysyn millä aineella sen kitin saa pois.
Idästä lähestyi tosi synkkä pilvi ja kun Matti tuli alas katolta, ukkonen jyrähti ensimmäisen kerran. Klo 19 alkoi sade. Vettä olis pitänyt pian nostaa pumpulla ylös, mutta taitaa pilvet tulla takaisin alas meidän saaveihin. Niihin ne ovat tervetulleita. Sade kesti klo 23.30 asti . Ukkonen ei aivan kohdalle tullut, vaan ohitti Palsin Kristiinamoroston länsipuolelta.
Söimme iltapalaksi yhden fileen rautua. Klo 22 jälkeeen sumu palasi peittämään seutua. Pikkupalsia ei taaskaan näy eikä muitakaan tuntureita.
Pitää vielä mennä tekemään Kuukkeleille piimäkaurahiutalepuuroa. Rännillä olin vajaan tunnin ja sain 8 täin penikkaa. Matilla pieniä hippuja oli 57. Ne on nyt putsattu ja kulta on varastoputkissa. Huomenna menemme rännille tyhjin putkin.
Sadetta luvattiin edelleen. Sataa jos sataa, mutta tuo maassa roikkuva pilvimaassa alkaa pänniä. Laitamme nyt kynttilöihin valon ja aiomme lukea vähän. Ostin 2 pientä kirjasta Lapin legendoista. Toinen kertoo Raja-Joosepista ja toinen Petronellasta.
Klo 1 yöllä. +9 astetta. Tyyntä. Sade loppui. Sumu jatkuu.
Hyvää yötä.

Lauantai 13. 8.2005 Klo 11 +14 astetta. Pilvet ovat nyt vaihteeksi nousseet taivaalle. Vähän aurinkokin pilkistelee.
Matti huuteli radiopuhelimeen, että onko kahvia. Kahvit juotiin ja sitten vaunun mattot vietiin ulos. Matti hakkasi ne ja sinä aikana satoi vähän. Onneksi vain uhitteli. Ei jatkanut pidempään. Sain vaunun pestyä ja sannat ulos. On mukava lähteä rännille, kun työt vaunulla on tehty.
Aatu ajelee ja etsii Millaa. Taisi löytääkin. Rännäsimme klo 15 asti. Pilvinen, lämmin ilma. Alatasanteella laidunsi monta isosarvista poroa. Viljolta saimme varmuuden, että poro märehtii. Pilvet eivät laskeneet tänään aivan tuntureiden huipuille asti. Ivaloon menevä kone lensi aika alhaalla, mutta vähän väliä se silti hävisi pilviin. Aika alhaalla ne siis vieläkin ovat. Välillä ruokailu ja ruokalepo ja taas rännille.
Hevi-Goldin Pekka oli poikennut Mattia katsomassa. Heillä on uusi valtaus Härkäselällä ja Pekka oli ollut siellä vaunussa yötä. Mieluummin hän olisi täällä teltassa. Siellä ei ole näin hyviä vaellus maastoja. Oli tänäänkin tehnyt pitkän vaelluksen. Meni lämmittämään saunan ja tulee sitten lammelle kalaan. Metka poika kun vaeltelee aivan yksin. Meitä hän aina käy moikkaamassa. Kiva juttu. Matti, Aatu ja Tapani valittelee kullan vähyyttä. Paljon en minäkään sitä ole löytänyt, mutta tasatahtiin pientä hippua löytyy. Tomaatissa on monta pientä raakiletta. Eivät taida ehtiä kypsymään. Kotiin ei sitä millään saa vietyä kun se on niin suuri.
Illalla kävimme telepisteellä. Saimme molemmat Nevolta hienot tekstiviestit ja Maililta myös. Soitin Mailille. Susanna oli käynyt Pasin kanssa heillä. Susa on ottanut kämmenelle sopivan kissan pennun. Roope oli sitä haistanut ja heiluttanut häntäänsä. Lissu oli katsellut taivaalle, mutta sisällä vähän sylkenyt. Maili oli sulkenut ovia kun Susa oli sanonut, että jos hän päästää sen lattialle niin ei hän sitä täältä ikinä löydä. Iloinen Maili tuntui olevan heidän vierailustaan. Täällä on kaarnikka ja mustikka kypsää ja puolukat alkavat punoittaa. Sieniä on näkynyt aika vähän. Joka päivä ilmestyy uusia keltaisia läikkiä koivuihin. Näin tämä kesä alkaa olla lopuillaan. Kyllä aika on mennyt nopeasti. Vastahan tänne tulimme. Iltanotski tehtiin ja nyt on päivän saalis putsattu. Milla on löytynyt koska haukku kuuluu. Klo on 1.30 ulkona on melko pimeää. Sumu ei tullut edes yöksi alas. Pikku Palsikin näkyy hyvin ja puut erottuvat taivasta vasten. On totaalisen hiljaista. Ei sentään enää, kun Matti alkoi rouskuttaa sokerin palaa. Aion vielä lukea huussikirjaa ja sitten puuron keiton jälkeen nukkumaan.

Sunnuntai 14. 8.2005 Ei kukaan voi arvata millainen ilma nyt on. Sataa!!! ja on satanut jo yöstä asti.
Etuteltan rännin alla oleva saavi menee jo yli ja ämpärit ovat kaikki täynnä vettä. Matti istuu kuin myrskyn merkki. Taitais olla hyvä konsti saada ilma selkenemään, kun lähtis kylille. Matti sanoi, että aamulla oli kultalasta noussut kaksi autoa. Toinen oli iso äänestä päätellen. Mahtoiko Aatu olla niin tosissaan, että lähti jo kotimaisemiin.
Hevi-Goldin Pekan auto on vielä parkissa. Ei häntä sade taida pahasti häiritä. Voi kun olis itse nuorena ymmärtänyt elää samalla tavalla. Minäkin olen aina viihtynyt yksin ja mikä olis upeampi tapa kokemuksille kuin lähteä vaeltamaan. No sitä on myöhäistä surra. Luojan kiitos, että nyt saamme olla täällä kesät. On sitten "vanhana" hieno muistella täällä oloa ja näitä ihmisiä, maisemia ja eläimiä.
Tehtiin vesihuolto, että saatiin tilaa uudelle sadevedelle. Sitten lähdimme kioskille kahville. Kurppa oli jo laittanut leirinsä talvi kuntoon. Tunturit tulivat vastaan. Olivat olleet mustikassa. Milla oli haukkunut heidän leirissään vanhaa hylättyä oravan pesää. Olivat ajaneet Millan pois. Mirkku oli voittanut Tankavaaran Suomenmestaruuskilpailussa perinnevaskoolin sSuomen mestaruuden. Sulokin oli päässyt palkinnoille, mutta se oli jäänyt lehdestä pois. Jossain kilvassa Sulo oli voittanut jumbo palkinnon. Se oli jossain lomakylässä. Hän oli lonkalta sanonut, että hän lahjoittaa sen seitsämänneksi tulleelle. Seitsemäs oli Anita Patala.
Jatkoimme matkaa ja kioskilla oli Viljo, Niskasen Erkki ja paljon sellaisia tuttuja joiden nimiä ei tiedä. Juttu siellä ei taitais koskaan loppua. Viljo kutsui meidät "Muteniaan" käymään. Käytiin ensin soittamassa ja kuuntelemassa viestit. Mailin tykönä asiat ennallaan. Ajoimme Viljon valtaukselle. Siellä hän keitteli kahvia. Viljon tykönä ei aika tule pitkäksi. Viljolla on hieno tyyli jutella asioista. Nytkin kertoi mitenkä he alkuaikoina touhusivat rännäyksen kanssa. Viljo kertoi, että olis pitänyt vetää letkut jostain suokohdasta, mutta se oli täynnä RYSSÄNPÄITÄ. Se oli niin osuva nimi, että kysymättäkin selvisi mitä hän sillä tarkoitti. Suolla kasvaa isoja pyöreitä ruoho mättäitä. Olen syksyisin niitä kuvannutkin, kun ne tulevat keltaisiksi. Viljo sanoi, ettei niitä kukaan pysty irti repimään, kun niiden juuripaakku on vielä isompi kuin maanpäälinen osa. Nimi on paras mahdollinen. Sain Viljolta lainaksi 2 messinkilankaa. Ne ovat 50-60 senttiä pitkiä ja toiseen päähän on väännetty vinkkelimutkalle noin 10 sentin pätkä, josta voi pitää kiinni. Viljo näytti mitenkä ne toimivat. Samaan niitä voi käyttää kuin pajun varpuakin. Jos ne vääntyvät sivuille niin lähellä on vesi suoni, jos menevät ristiin on siinä kohtaa metallia maassa.
Tulimme vaunulle ja lähdin kävelemään leiritietä vaunulta poispäin ja pidin puikkoja suoraan eteenpäin. Äkkiä vasemman käden puikko lähti vauhdilla sivulle päin ja oikein kopsahti olkavarteen. Tein saman uudelleen ja taas kopsahti. Alkoi jo tulla hämärä, mutta lähdimme silti vielä montulle. Katsoin omalta ränniltäni rinteen reunaa noin 5 metrin matkan. Kahdessa kohtaa puikot menivät ristiin. Kokeilin vielä Matin monttua ja siellä puikot näyttivät 4 kohtaa. Matti rännäsi vähän yhdestä kohtaa ja sanoi, että siitä tuli todella paljon rautaa. Hippumatton ruudut olivat ihan mustana raudasta. Pitää harjoitella lisää niiden käyttöä. Ties vaikka löytyis kullan pesäpaikka. Yritän etsiä rinteeltä vesisuonta jos saatais ruokaveden otto paikka. Jännä juttu.
Oli jo melko hämärä kun tulimme kurusta ylös. Silti molemmilla oli puolen tunnin ajasta vähän putsattavaa. Hevi-Goldin Pekka tuli autolla meitä vastaan Pahaojan tiellä. Oli kai menossa vaunulle yöksi. Olis ollut kiva nähdä hänet vielä. Tulevat syyskuussa tyhjentämään täältä valtauksensa ja muuttavat uudelle valtaukselle Härkäselälle. Nyt tänne Palsin perälle jää vain Mikko, Rantala ja me. Lehdessä luki, että joku hakee ympäristöviranomaisilta lupaa konekaivuuseen Selberinojalle. Toivottavasti ei saa, jos vaikka kuraa koko joen vähän väliä niin kuin tuntuu tapana olevan. Klo on yksi yöllä. Matti lukee jotain romssua ja minä kirjoitan. Alan lukea Raja-Joosepin tarinaa. Hyvät yöt.

Polttiaiset hyökkäsivät tositarkoituksella

Maanantai 15. 8 2005 Pientä tihkusadetta ja poutaa vuorotellen. Taivas synkkä mutta maa kaunis.
Matti hermoilee kun ränniä pitäis siirtää ja suojapressua myös. Kävi kuitenkin kahvilla ja nuohosi saunan piipun. Toivon todella, että tuon työmäärän palkaksi löytyisi vähän isompi hippu. Ei sen kovin iso tarvitsis olla kun mieliala kohenis.
Löytyihän onneksi, kolme hippua karkeiden putkeen. Menin rännilleni minäkin. Matin montun päällä on kuus kertaa kahdeksan pressu. Tuulessa ja sateessa se ei vähällä ilmassa pysy. Pressu on laitettu keskeltä korkeiden seipäiden väliin ja kiinnitetyn narun varaan harjakaton mallisesti. Seipäitä pystyssä pitävät harukset on kiinni isoissa kivikasoissa. Solmuja seipään juuressa on kymmeniä. Montun puoleinen seiväs oli jäänyt pienen, mutta korkean maakukkulan päälle, kun ympäriltä on jo kaivettu. Narujen aukaisu oilsi tietänyt pressun rojahtamista alas ja sama tulos olisi ollut, jos kaivaisi maan seipään alta. Vain Matti voi keksiä tilanteeseen ratkaisun. Se oli sahannut seipään poikki niin, että kymmenen sentin pätkä vain jäi killumaan ilmaan. Siinä pätkässä harukset olivat jo ennestään kiinni. Nyt pääsi kaivamaan ja pressu pysyi entisessä kohdassa ja korkeudessa. Rännäsimme molemmat klo viiteentoista asti, ja sitten syömään. Ruokalepo ja taas lähtö rännille. Joku auto tuli parkkiin kun Matti oli menossa alas. Siinä ne vielä juttelivat kun lähdin kasseineni rännäämään. Souvareiden Lasse Hoikka ja hänen lankonsa olivat lähteneet kalareissulle Ivalojoelle ja yöpyvät Souvareiden valtauksella. Harva ihminen on niin energinen ja muut ihmiset huomioiva kuin Hoikka. Hän otti kuvia hienolla dikikamerallaan ja toinen mies otti kuvia meistä Hoikan kanssa Matin kameralla. Valtavat pakkaukset he tekivät selkäänsä.
Klo lähenteli yhdeksäätoista kun he lähtivät vaeltamaan valtaukselleen. Me rännäsimme klo 21 asti. Oli jo vaikea nähdä hippuja kun pressut vievät valoa ja taivas oli edelleen umpipilvessä. Sade alkoi rajumpana kun olimme tekemässä iltanotskia. Vaunuun menimme syömään ja putsasimme päivän saaliin. Välillä aina kävin kuivaamassa sulamaan laittamaani jääkaappia. Klo 2 hommat oli tehty ja jääkaappi taas päällä. sade vain lisääntyi ja jatkoi vaunun katon rummuttamista niin että kuulin sen yölläkin vaikka oli korvatulpat.
Hyvää yötä.

Tiistai 16.8.2005 Sade vain jatkuu.
Saavit ja ämpärit on sadevettä täynnä ja sade kehtaa vain jatkaa täydellä voimallaan. klo 12.30 sade muuttui niin hienoksi tihkuksi, että vaunun katolta kuului vain sihinää.
Matti on jo pitkään ollut rännillä. Minäkin päätin kokeilla ilkeääkö ulkona olla. Tihku oli niin hienoa, että se heikossa tuulessa satoi päin naamaa jopa sateenvarjon alla. Ilma silti oudon lämmin. Jo rinteeltä näin, että taas Palsi tulvii. Läheltä pumppua se jo tuli yli äyräänsä ja uomassa vesi syöksyi todella lujaa kohti Ivalojokea. Nyt kun saunarannan pato on hajotettu, ei vesi siinä noussut maalle. Tihkusade kiertyy suojapressujen allekin. Klo 14.45 istuin pressuni alla, pallilla ja älysin äkkiä kuinka älytöntä touhua tämä on. Vesi on todella kylmää ja siinä on koko ajan pidettävä käsiään. Sateessa ja tuulessa, märkänä ja vesitippa nenän päässä pesemme kylmällä vedellä kiviä ja santaa, vaikka voisimme lueskella lämpimässä vaunussa ja juoda kahvia. Samaan aikaan veden tulo ränneihin väheni ja pumpun ääni muuttui. Matti huusi joen kohinan yli, että on pysäytettävä pumppu. Tulva repii mukaansa roskaa ja santaa. Imuletku tukkeentuu eikä sitä päässyt kovan virran tähden putsaamaan. Oli jo aikakin lopettaa tältä päivältä tämä touhu. Pumppua ei uskaltanut jättää rantaan, kun vesi jo tulvi puolen metrin päästä siitä yli äyrään. Matti otti imuletkun ylös vedestä ja kantoi pumpun rännille pressun alle. Siellä se on niin ylhäällä, ettei tulva sinne yllä.
Lähdin keittämään perunoita ja Matti meni tarkistamaan Maken väen telttojen kunnon. Vaunulla tehtiin vesitankkaus ja ruokailun jälkeen levolle kuuntelemaan taas alkanutta kunnon sadetta. Matti oli tyhjentänyt Makenväen vesimittarista 64 mm vettä. Täysin sateetonta päivää ei Maken väen lähdön jälkeen ole ollut.
Nousimme juuri ruokalevolta kun Lasse ja lanko tulivat reippaasti autolleen. Matti meni sanomaan, että voisivat tulla vaihtamaan vaatteet etutelttaan, ette sateessa tarvitse vaatteita vaihtaa. Ei Matti edes autolle ehtinyt kun molemmat olivat jo vaatteensa vaihtaneet. Paita pois vain ja toinen tilalle. Viluttaa kun ajatteleekin tekevänsä kylmässä sateessa saman tempun. Kiire heillä oli, mutta ehtivät silti käväistä kahvilla, kun Matti kutsui.
Hoikka jutteli että klo 5 yöllä he olivat kävelleet Ivalojoelta leiriinsä. Kävivät saunassa ja Lasse oli mennyt Roivaisenojassa olevaan lampeen uimaan. Langon oli "pakko" myös uida. Sitten lanko meni toisenkin kerran uimaan ja nyt hänenkin oli "pakko" mennä. Kala oli hävinnyt tulvaa pakoon, eikä saalista tullut toivottua määrää.
Mikkokin oli reissussa mukana. Tulomatkalla olivat ylittäneet Palsin niin, että Lasse tuli kahluusaappaillaan ensin yli ja heitti sitten saappaat langolleen. Langolla oli Nokialaiset ja niiden varret eivät riittäneet matalassakaan kohdassa. Metson olivat nähneet ja saaneet siitä kuvan. Lasse kertoi, että hän oli toisen miehen kanssa, viime lokakuussa ollut hakemassa leiristään tavaraa pois. Pimeä oli ehtinyt tulla ja tulomatkalla oli alkanut lumisade. He olivat ylittäneet Pikkupalsin tullessaan. Oli ollut rankka reissu. Pimeä, lumisade, raskaat kantamukset ja lumen liukastamat kivet ja rinteet. Taskulamppujen valossa he sieltä tulivat. Sanoi että tänä syksynä menevät aikaisemmin. Taas otimme kuvia vaunussa ja lanko oli kovin kiinnostunut etuteltasta. Hänellä taitaa olla itsellä vaunu.
Syyskuun kuudes päivä Lasse tulee äkkikäynnille Mikon synttäreille Raahenpirtille.
Saimme CD levyn jossa on kaksi laulua. "Kairan tyttö tulinen" ja "Katson tähteen jokaiseen". Se ei tule yleiseen myyntiin. Lanko-mies ihasteli kuukkelia ja Lasse kertoi, että hän oli viemässä joskus paistinpannua, niin kuukkeli lensi pannun reunalle ja alkoi syödä siinä ollutta ruokaa. Lasse sanoi, että Eero niminen mies jäi vielä leiriin ja sinne tulee vielä merikarvialainen mies. Mies tulikin illalla ja poikkesi vaunullakin. Autonsa jätti parkkiin tähän tasanteelle. Päätin olla enää käyttämättä ja pesemättä kahvimukia, josta Lasse joi kahvia, niin kai on tapana tehdä.
Ei pitkää aikaa mennyt heidän lähdöstä, kun tuli toinen mieluisa vieras. Viljo ajoi leiritielle. Meidän vesiletku ei yllä kuin Maisan leiripaikalle ja siitä on noin 80 metriä matkaa vaunulle. Ivalosta ei sopivan vahvuista letkua löytynyt ja Viljo sanoi, että hänellä letkua kyllä on. Kun kävimme Viljon leirissä niin luulimme, ettei sopivaa ollutkaan, emmekä sanoneet mitään. Viljo toi 90 metriä letkua ja kioskilta 3 palaa kakkua. Nyt letku riittää saunalle asti. Toivottavasti pumppu pystyy veden tänne nostamaan. Nyt ei päästy kokeilemaan, kun pumppu on kuivilla. Aika Viljon kanssa kului kuin siivillä. Ikänsä rekkaa ajaneella miehellä on paljoon kokemuksia kerrottavana.
Kuuntelin Lapin radioa ja sieltä soitettiin Lofoteille Norjaan ja kyseltiin turistitilanteesta. Suomea puhuva nainen kertoi, että ulkomailta tulevilla turisteilla on paljon mitä ihmeellisempiä odotuksia. Toiset moittivat matkan järjestäjää, kun kaduilla ei kuljekkaan jääkarhuja. Se oli paras juttu, kun joku iso turistiporukka oli yöllä klo 24 kerääntynyt korkealle paikalle odottamaan, koska se toinen aurinko nousee. Kai ne ajattelee, että kun heidänkin maassaan paistaa aurinko, eikä se täällä lainkaan laske, niin niitä pitää olla kaksi. Sumukin on järjestäjien syy ja sade myös. En tiedä keneen meidän pitäis kiukkumme kohdistaa tästä jatkuvasta sateesta ja kosteudesta. Tänään on ollut sateesta huolimatta monivivahteinen, hieno päivä.
Illalla klo 21 alkoi kurun perällä pilvet repeillä ja hetken päästä paistoi aurinko koko naamallaan. Kyllä tuli iloinen mieli. Taivas selkeni ja lämpömittari putosi neljään asteeseen. Siitä kyllä selviää kun lisää vaatetta päälleen. Vain 15 minuuttia kesti purosta nouseva sumu. Se peitti Palsitunturin aivan kokonaan ja sitten se hävisi pois.
Jos sumu nousi ylös, niin yöllä sataa. Jos se laski alas, voi olla selkeää.
Huomenna lähdemme kauppareissulle ja soittamaan muksuille.
Nyt alkaa puuro olla valmista ja klo on 2.45.
Hyvää yötä !

Keskiviikko 17.8.2005 Synkkiä pilviä taivaalla.
On edessä Ivalon reissu. Pysähdyimme kuvaamaan kaikki käyttävämme ja jollain tavalla merkatut paikat joissa saattaa puhelimeen saada kenttää. Heti eka paikalla jossa merkkinä on Maken ja Anitan puhelimen siaintia näyttävä taulu ja siitä nuoli alaspäin osoittamaan kantoa, tuli Matille Maisalta viesti.
Viime maanantaina on Roope nukutettu rauhallisesti pois. Oli ollut kovin jo heikko ja Maisa sanoi että näin Roope itse päätti. Nyt on koira vapaa juoksemaan ilman kipuja. Hieno elämä Roopella oli. Olen varma että Maisa on tehnyt asiat aivan oikein ja ymmärtänyt Roopen tahdon. Eläin on paljon viisaampi kuin ihminen, eikä suhtaudu surren täältä lähtöön. Toivon Roopelle hyvää ja iloista matkaa ja niin toivovat täällä kaikki muutkin. Rauhallista mieltä Maisalle, Jontulle, Tanelle, Lissulle ja Retsalle.
Jatkoimme matkaa kuvaten muutkin telepisteet. Tynnyriltäkin otimme kuvan, vaikka joku on jo viime kesänä vienyt sen pois. Silti siinä kohdassa usein puhelin toimii. Kioskilla poikettiin ja Lyyli jutteli, että hänen tyttärensä luona kasvatetaan ja koulutetaan Rajavartiolaitoksen koiria. Ne ovat aikansa työtehtävissä ja jäävät eläkkeelle päästyään heidän luokseen. Pitkään ei koirat sen jälkeen enää ikänsäkään puolesta elä ja aina on koiran jälkeen kovat itkut itketty. Rankkaa sekin on, mutta onpa koirilla hyvä koti. Postin haimme Saariselältä ja sitten Ivaloon muille ostoksille. Suihkumyssyä hain monesta kaupasta, kun vanha on jo rikki. Vaskoolista neuvoivat linja-autoaseman luo kemikalioliikkeeseen. Sieltä sain myssyn. Oli otettava punainen kun muita värejä ei ollut. Myssy mikä myssy! Vesiletkuun haimme jatkokappaletta myös monesta kaupasta. Rautakaupasta se löytyi. Muovista ei ollut sopivaa ja otimme messinkisen. Ruokakauppaan, Seolle ja kalakaupasta haimme 2,6 kilon Inarinjärven taimenen. Se fileerattiin hienosti. Sitten Kaunispäälle syömään "huiputusta". Ivalosta lähteissämme taivas peittyi tosi synkkiin pilviin ja nousi kova tuuli. Ivalojoen pinta aaltoili vastavirtaan ja alkoi vanha tuttu sade. Kaunispäällä tuuli moninkertaistui ja sieltä jos mistä näkee niin synkät pilvet kuin auringossa kylpevät tunturitkin. Nyt oli pilvien katselun vuoro. Savottakahvilaan poikkesimme kahville ja kysyimme saunomis- tai suihkumahdollisuutta. Saunan lämmitystä olis pitänyt odottaa, mutta suihkuun pääsimme heti. Puhtaat, siistit pesutilat siellä on ja tuli tosi hieno olo lämpimän suihkun jälkeen. Sotajoen ylitimme ja kuvasimme myös rinteen päällä olevan tienhaaran, jossa puhelimet parhaiten kuuluu. Ennen Palsia sade vielä näytti, mitenkä auton katto saadaan ropisemaan. Yhden notkon kohdalta vesi virtasi yli tien. Ei sitä paljon mennyt, mutta ajan kanssa vesi vie paljon maata hiljaisellakin vauhdilla. Oli jo ilta kun olimme vaunulla. Menimme tihkusateessa vielä laittamaan vesiletkun kuntoon. Nyt sen saa avattua tien kohdalta ja kerättyä rinteelle silloin, kun vettä ei oteta. Iltanotski ei meinannut syttyä, kun puut pressujen allakin ovat kosteita. Toivon, että ilma vielä selkenis ja lämpenis. Vaihdoimme petivaateet ja lopun illan olemme lueskelleet ja oleilleet kaikessa rauhassa. Nyt kello on 2 yöllä. Tihkusade sihistää vaunun kattoa. Ulkolämpö +7 astetta. Tyyntä. Hyvät yöt.

Torstai 18.8.2005. Klo 8.30 satoi tihkua. Klo 10 paistoi aurinko.
Matti oli lämmittänyt vaunun, keittänyt kahvia, ottanut pyykkikassin mukaansa ja lähtenyt alas. Pyykillä se oli kun huutelin lepakolla. Aamutoimien jälkeen menin ulos. Aurinko ja osittain sininen taivas tekivät olon iloiseksi. Kokeilimme, nouseeko pumpulla vesi letkua pitkin leiriin. Nousi kyllä, mutta hitaasti. Radiopuhelimella pidimme yhteyttä ja silloin ilmaan lähti puolin ja toisin painokelvotonta tekstiä. Kokeilu meni mönkään, kun letku oli mennyt littiin vaunun nurkalla, kun kiireessä kiskoin sitä padalta alemmaksi. Ei me yhteistyöhön kyetä tällaisissa asioissa. Parempi kun odotamme Maken tuloa ja kokeillaan sitten uudelleen. Keräsin myös kylmällä vedellä pestävät pyykkini ja muut nyskyt ja lähdin alas jo klo 12.15. Aurinko paistoi ja keltaiset läikät koivuissa oikein hohtivat. Upea näky. Pyykkini sain pestyä ja unohduin rännäämään niin, että 15.30 Matti tuli sanomaan, että kalat pitäis halstrata. Tein leirin nuotioon hiilivalkean ja halstraus kesti pitkään, kun kumpikin file painoi yli kilon ja olivat aika paksuja. Hyvää siitä tuli. Syödessämme lensi Kuukkeleiden ruokapaikalle outo tikka. Sillä oli oranssin punainen päälaki. Posket, rinta ja kaula edestä valkoiset. Selkä pituus suuntaan keskeltä musta ja sivuissa valkoiset juovat myös pituus suuntaan. Kun siivet olivat kiinni, oli pyrstön yläpuolella selässä 4-5 trippuista valkoista, poikittaista raitaa. Pää laelta "korvien" kohdalta meni mustat viivat hartioille ja poskista toiset viivat yhyivät niihin. Kovin se kiersi kuppia ja söi kiireesti. Västäräkit tykkäävät murskatuista pipareista. Ruokis oli tänään lyhyt ja rännäys jatkui. Matti kävi kalassa, mutta mitään ei saanut. Rännillä kävi nuori mies Seinäjoen paikkeilta. Hän oli pari viikkoa kaivamassa Liiton valtauksella. Siellä on nytkin käytössä 20 ränniä. Suosittu tuntuu olevan tuo Sopukulta. Eilen oli joku mies löytänyt viiden gramman hipun. Olivat heti lähteneet ottamaan konjakit. Vasta klo 21.30 tulimme ylös kurusta. Aurinko paistoi ja ilma oli upea. Lähdimme vielä soittamaan Maisalle. Päätimme järjestää heille vipinää soittamalla joka päivä. Maisa oli ollut Lissun kanssa ajelemassa. Valjaat Lissu-kissa oli hyväksynyt heti, vaikka moneen vuoteen niitä ei ole käytetty. Olivat ajelleet " Binlaadenin tykkivaraston" kautta Kalloon. Lissu oli nähnyt hevosen ja mennyt matalaksi, mutta lampaita oli alkanut vaanimaan. Mitähän luuli niille tekevänsä, jos olis ollut vapaana. Kallon tie on asfaltoitu. Siellä oli Lissu kissalla ollut paljon katselemista. Kovin se kaipaa seuraa nyt kun Roope on poissa. Seuran tarve kyllä siinä kodissa tyydytetään. Telepisteellä, tuolla ylhäällä tuuli kylmästi ja taivas alkoi vetäytyä pilveen. Nyt klo 2.30 on kulta putsattu ja puuro syöty. Illalla rännillä keksin vahingossa konstin, miten polttiaiset pysyvät kaukana. Söin eilen Huipun leikkeen ja sen kastike on tehty kermaan. Pahempi pauke ja haju alkoi vasta tänään. Rännin päällä on pressukatos ja haju jäi sen alle leijumaan. Polttiaiset kiertelivät ympärillä, mutta pressun alle eivät tulleet. Mies joka kävi rännillä istui rinteellä minun rännini yläpuolella. Oli joko sitkeä tyyppi kestämään "tuoksuja" tai nenä oli tukossa.
Klo 2.45 alkoi vaunun katto tasaisesti rapista. Taas sataa. Ulkolämpö oli klo 22 +7 astetta ja nyt +9 astetta. Kaunista ilmaa on luvattu viikonlopuksi.
Hyvää yötä.

Perjantai 19.8.2005 Jo klo 9 heräsin kun vaunu oli niin lämmin, että oli tukala olo.
Kinattiin taas vaihteeksi vesiletkusta ja sen jatkojen koosta. Taivas on harmaan pilvimassan peitossa ja sataa tihkua. Toivon, että sekin pian loppuu. Uhkailevat ukkosellakin radiossa, vaikka lämpöä on vain 11 astetta. Matti lähti rännille. Lapin radiossa sanottiin, että Kutturan tien läheisyydestä on eilen illalla poliisi löytänyt joltakin valtaukselta pontikkatehtaan. Valmista ainetta oli ollut litran verran. Se tietysti hävitettiin. Pian ilma selkeni ja sade loppui. Aurinko valaisee rinteitä. Hieno juttu. Tikka kävi taas syömässä kuukkeleiden kupista.Västäräkit, lapintiaiset ja se pieni nopea lintu, joka ahdisteli kuukkeleita viime vuonna, kävivät myös. Pitää sanoa Tuntureille, että heidän neuvomaansa piimäkaurahiutalepuuroa syö kaikki linnut. Västäräkit syövät mielellään piparin tai kakun muruja. Lähdin rännille minäkin. Maa montussani on muuttunut kovin karkeaksi ja hiput pienemmiksi. Kaivoin kauempaa ison laatikollisen maata ja siinä oli vain 2 hengetöntä. Matti löytää nyt paremmin. Pieni ruokis otettiin ja takaisin rännille. Päivällä ulkolämpö nousi 20 asteeseen ja iltakin oli lämmin. Sen huomasivat ystävämme polttiaisetkin ja hyökkäsivät tositarkoituksella silmiin, korviin ja jopa Matin lakissa olevista tosi pienistä ilmarei'istä syömään päänahkaa. Vedin pipon silmälaseihin asti ja sytytin ohvipuikkoja. Ei auttanut. Tupakan savukaan ei tehonnut. Otin toiseen käteeni talouspaperia ja pyyhin sillä koko ajan kasvojani. Raatoja tippui rännin veden pinnalle niin, että piti pleksillä ajaa niitä eteenpäin. Välillä oli nopeasti napattava lasit pois päästä, että sai putsattua silmät. Ajattelin, että onko tosi, että on lähdettävä ränniltä pois. Usein kuulee, varsinkin sellaisilla paikoilla kaivavilta, joissa on suo lähellä, että oli pakko lähteä noita pirulaisia pakoon. Kestimme kuin kestimmekin normaali ajan rännäämistä. Ylhäällä otin pipon päästäni ja silmälasit lähtivät samalla. Olin hätäpäissäni laittanut toisen sangan läpi pipon korvani taakse. Aatu ja Milla olivat menossa lammelle kalaan ja lupasivat poiketa kahville, kun tulevat sieltä pois. Tulivatkin ja oli mukava jutella oikein sisätiloissa. Milla oli liekassa ja sisällä vapaana. Aatu ei vissiin hänen mielestään antanut tarpeeksi makupaloja, kun Milla tömisti takajalalla lattiaan kuin jänis. Eka kerran tein pillerinotskin melkein pimeässä. Joku vihelsi kuin ihminen meidän valtauksen suunnalla. Kukaan ei sieltä tullut ja voihan se olla eläinkin . En vain tiedä mikä sellaista ääntä pitää. Kultasaalis oli putsattu klo 2 yöllä. Noin puolituntia satoi todella lujaa. Kävin etuteltassa ja Palsin ääni tuntui tosi kovalta. Taitaa taas tulvia. Klo on 2.30 Matti nukkuu, puuro kiehuu ja silmät lurpahtelee välillä kiinni. Huomenna on uusi päivä, tehdään siitä oikein hyvä Hyvät yöt.

Niittasin polttiaiset puhelimella ja poltin hyttyset

 

Lauantai 20.8.2005 Aamulla tihkusade. Puoliltapäivin paistoi jo aurinko, +14.
Heikko tuuli. Matti oli taas keittänyt kahvin ja istuskeli pöydän vieressä odottelemassa sateen loppumista. Pitkään ei tarvinnut odottaa. Tein aamutoimet ja siivosin vaunun. Roskaa ja santaa kertyy lattialle ja matoille vaikka kuinka siivoisi jalkojaan. Joku nainen ja mies käveli alas mäkeä. Molemmilla onkivavat mukana. Kävivät Kultalan mäellä ja viittoilivat eri suuntiin. Menin ulos ja mies tuli leiritielle. Kysyin, kumpi on hukassa Ivalojoki vai lampi. Mies sanoi etsivänsä lampea. Nainen pelkäsi mennä veteen eikä ole koskaan opetellut uimaankaan. Palsi ja Kuusioja on ylitettävä jos aikoo lammelle mennä. Olivat kotoisin Isojoen seudulta. Tänä vuonna heillä ei ole ränniä mukana, vaan aikovat viettää rauhallisen loman ja katsella maisemia. Molemmat ihastuivat tähän paikkaan ja näihin vanhoihin mäntyihinkin. Nainen sanoi, kun jäävät eläkkeelle niin muuttavat asumaan mäntymetsään. Olimme rännillä kun he palasivat lammelta. Miehellä oli harvinaisen suuria tammukoita aika monta. Saavat hyvän kalasopan. Tänään kultasaalista tuli paremmin ja päätimme olla rännillä vähän pidempään ja illalla saavat polttiaiset hakea turhaan saalista. Klo 18 vasta laitoimme ruokaa. Perunoita ja kalaa jäi tähteeksi. Matti muusasi ne lämpimänä lautaselle, keijua laitettiin joukkoon ja Matti vei koko kasan lyhemmän tolpan päähän. Kyllä alkoi vipinä. Tikkakin saapui taas saaliinjakoon. 3 kuukkelia, 4 västäräkkiä ja lapintiainen vipelsivät pölkyltä toiselle. Pitkällä pölkyllä oli vielä piimäpuuroa ja maassa kaurahiutaleita. Yksi västäräkki ajoi kolmea muuta pois niin innokkaasti, ettei ehtinyt syödä itse lainkaan. Tikka lehahti lentoon kohti vaunua. Sanoin, että "et sitte hakkaa vaunua". Samassa jytisi vaunun kattoon rumpu sarja. Hölmöinä katsoimme toisiamme ja tikka häipyi omille teilleen. Telepisteeltä soitin Mailille ja annoin tikan tuntomerkit. Se on pikku tikka, pohjan tikan päälaki on keltainen ja tämä oli punertava. Selvisi sekin. Lissu vaatii seuraa ja on aina odottamassa ulkona, kun joku tulee kotiin. Taneli oli tullut koulusta ja huudellut ja tömistellyt, mutta Lissu vain istui kunnes hän oli aivan lähellä. Nyt on puutarhakärryt laitettu keskelle pihatietä, ettei kukaan pääse ajamaan suoraan pihaan. Kuulo on Lissulla aika huono. Ei ihme, kun ikää on jo 17 vuotta. Futis käy päivittäin syömässä. Eniten se tykkää paistetuista perunoista. Kukkasängen edessä on matala suojaverkko ja Futis, siis jalkapallon kokoinen siili oli tunkenut itsensä verkon aukkoon ja ahmi herkkuruokaansa. Lissu oli hitaasti mennyt lähelle. Haistellut siilin selän ja sitten haistanut sen naamaa. Siili oli nostanut otsapiikkinsä eteenpäin, mutta jatkanut rauhassa syömistään. Sitten Lissu oli kurkistanut aivan läheltä otsatukan alle. Silloin Maili oli sanonut, että "nyt lopetat". Metrin kissa siirtyi ja jäi siihen seuraamaan siilin touhuja. Verkon Maili nosti ylös maasta. Ei kai Futis siitä olis irti päässytkään, kun oli syönyt mahansa ihan palloksi. Porissa on tänään ollut hellepäivä. Istuin kannolla puhelun ajan huppu silmiä myöten päässä. Silti polttiaiset pääsi puremaan ohimoita. Niittasin niitä puhelimella. Hyttysiä poltin joskus sytkärillä kun ne tunkesivat liian lähelle. Kai sitä aseita voi käyttää kun itseään puolustaa. Käytettävä on mikä sattuu kädessä olemaan. Tulimme leiriin klo 21.10. Lähdimme hakemaan koevaskaus maata Palsin ojan takaa. Vesi oli noussut taas ja oli vaikeuksia pysyä pystyssä. Minulla oli keppi tukena ja takas tullessa Matti heitti lapion yli joen ja kantoi molempien santaämpärit yli. Ei se naurun asia ollut, mutta nauramatta en voinut olla kun Matti ylitti jokea. Horjahti vuoroin toiselle ja taas toiselle sivulle. Oli hyvä saada tasapaino takaisin, kun molemmissa käsissä oli santa ämpäri. Se painui pohjaan ja taas oli toisen vuoro. Ihmeen hyvin selvisimme kuivin jaloin yli vaikka saappaiden varret hipoivat kuohuja. Rännäsimme vielä santamme, mutta kultaa ei enää nähnyt noukkia, mikäli sitä mattoissa oli. Huomenna se nähdään. Kuu nousi aivan pyöreänä Kuusiojan kurun ylle. Otimme kuvia ties kuinka monennen kerran. Se on nyt elokuu. Matalan kaaren se teki. Klo 2 se oli puiden takana ylhäällä, Mailin leiripaikan kohdalla. Paksu sumu on peittänyt koko seudun. Kostea raaka ilma tunkee vaunuunkin, jos ei ole lämpö päällä. Ulkona +4 astetta tyyntä.
Hyvää yötä

 

Sunnuntai 21.8.2005 Klo 9 satoi. Klo 10 paistoi aurinko. Ulkolämpö +12,5 astetta. Timppa käveli mäkeä alas. Hänen autonsa bensapumppu vuotaa, eikä sillä uskalla ajaa. Voi syttyä auto palamaan. Uusi on tilattu, mutta sen tulo kestää. Nyt hän joutuu kävelemään nämä isot mäet, kun menee montulleen. Matti lähti perään pyytämään kahville. Ei tullut kun oli juuri lähtiessään juonut. Oli kysynyt, että voiko hän siirtää vaununsa talveksi tuolta ylhäältä vähän alemmaksi Mailin leiripaikalle. Ylhäällä tuuli repi viime talvena ison pressun aivan riekaleiksi vaunun katolta. Mailin leiripaikalla on jo enempi puita ja rinnekin laskee sen verran, ettei pahimmat tuulet siihen sovi. Matti antoi tietysti luvan ja kun soitin Mailille tuli lupa oitis. Porissa oli upea ilma ja heillä oli kaslerpaisti uunissa. Rännillä tarkastettiin eilen illalla haetun sannan tulokset. Saalista ei ollut.
Sota oli taas valmis kun sanoin, että pitäis mitata mitenkä kauas meidän valtaus nousee tuonne mäkeen. Kypsensin muurikalla 7 pihviä ja Matti keitti perunat. Ruokiksen jälkeen mittasimme 30 metrin narun. Se sidottiin seipääseen. Kovan tappelun jälkeen Matti laittoi kompassin erannon ja seipääseen vatupassin ja minä otin 2 merkkikeppiä taskuuni ja lähdin narun pää kädessäni kiipeämään rinnettä ylös. Kun naru loppui laitoin merkkikepin maahan. Matti siirtyi siihen ja matin kompassista katsoman suunnan mukaan minä jatkoin matkaa. Seitsämän narun pituutta kiipesimme, siis 210 metriä. Väitin kokoajan, että menemme liikaa oikealle. Valtauksen kulman merkkasimme melkein 40 metriä tiestä vasemmalle, kun katsoo mäkeä alas. 35 metriä jyrkästä mäestä kertovan merkin jälkeen alkaa meidän valtaus. Mailin yläleiri on reilusti meidän valtauksella. Poikkesimme katsomaan Timppaa. Hän saattaa siirtää vaununsa alas Kultalaankin. Ei vielä ollut varma. Laitoimme valkoisen narun tien oikealle puolelle siihen kohtaan puun oksaan, mistä alkaa Kahva. Sen huomaa vain jos tietää katsoa. Mittaus touhusta ei komiikkaakaan puuttunut. Matti neuvoi, mistä minun pitää narun kanssa mennä. Aikansa se sihtasi kompassia ja sanoi, että mene tuon männyn oikealta tai vasemmalta puolelta. Oli siinä naurussa pitelemistä, kun koko rinne on täynnä mäntyjä. Rähinähän siinä saatiin aikaan joka kerta, ennen kuin oikea mänty löytyi. Täällä puut ovat niin tuulen ja lumen runtelemia, että jokin merkki aina oli, jos ei siinä niin ainakin viereisessä puussa. Iltanotskin jälkeen Matti tuumi, että taisi se eranto olla sittenkin pielessä. Hän oli kiukuissaan veivannut sen tahallaan päin "veetä". Muutkin rajat on kahteen kertaan mitattu, niin miksei tätäkin. Päivällä Kultalan mäelle ilmestyi sininen henkilöauto. Nyt klo 1 yöllä alkoi kuulua puhetta, auton ovet paukkui ja sitten lähtivät ajamaan ylös mäkeä. Taas on hiljaista ja rauha maassa. Palsinoja vain kohisee. Kynttilöissä on valo. On hyvä olo ja jalat kiipeämisestä väsyneet. Nukkuissa saavat levätä. Tänään ei paljon satanut, mutta ei paistanutkaan. Ei myöskään tuulta ole paljonkaan ollut. Nyt on puuron keiton aika.
Hyvää yötä.

 

Maanantai 22.8.2005 Upea aurinko kultaa koko kurun. Tuulee reippaasti.
Matti ajeli vähän aikaa rännillä ja kello 12 aikaan menimme soittamaan Timpan bensapumpusta. Kenttä löytyi heti ja pumppu oli saapunut. Laitoimme Timpalle lapun vaunun oveen. Ylhäällä tuuli oli tosi kova. Leirissä poistimme puiden päältä pressut, jotka ovat olleet siinä jo kolmatta viikkoa suojaamassa polttopuita, jotka silti ovat märkiä. Hajotimme tiiviin kasan levälleen auringonpaisteeseen. Sitten rännille. Pesin villatakkini. Matti väänsi siitä veden viimeisen huuhtelun jälkeen. Tuuli oli kurun pohjalla vielä kovempaa ja puuskaisempaa kuin ylhäällä. Kun laitoin takin pyykkinarulle, tuuli riepoi sitä niin rajusti, että hihoista lensi vesipisaroita monen metrin päähän. Tyhjä ämpäri pyöri pitkin rantaa ja sen sain kiinni, ettei lähtenyt seilaamaan Jäämerelle. Vesikuppi rännin reunalta lähti myös tuulen mukaan ja pleksi. Matin iso katospressu aaltoili kuin myrskyinen meri. Kylmä ei silti ollut ja aurinko paistoia edelleen. Yksi hieno puoli tuulessa on: ei yksikään itikka, polttiaisista puhumattakaan, pysy ilmassa ainakaan siinä kohtaa, missä haluaisivat. Rännäsin taas karkeaa maata ja heti hiput vähenivät.
Klo 16 söimme kylmäsavuporoa ja perunoita. Keitin ylimääräisiä perunoita kuukkeleita varten, mutta niin nälkäisiä olimme, että söimme ne kaikki. Tunnin ruokis ja sen aikana taivas oli peittynyt pilveen. Puut olivat kuivia ja me pinottiin ne pressun alle. Sitten taas rännille. Tuuli puski pitkin kurua suoraan Maken väen leiriin. Kyllä saa pyörremyrsky tulla, ennen kuin teltat siellä heilahtaa mihinkään, koska tämäkään puuskainen tuuli ei niitä heilauttanut. Ei edes etupressuja tarvinnut korjailla. Klo 20 lähdimme mustikoita ja kaarnikoita syöden kiipeämään ylös leiriin. Täällä ei paljon tuule. Maken väen leirin rinne on suojana.
Lähdimme sanomaan Timpalle, että menemme huomenna kauppareissulle ja voimme tuoda tavaraa hänellekin, Ja bensapumpun myös. Aatu oli ehtinyt ennen meitä ja he menevät yhdessä Aatun autolla aamulla Ivaloon. Olivat jo ottaneet vanhan pumpunkin pois.
Menimme telepisteelle ja soitin Mailille. Kerroin tuulesta ja siitä, ettei ole polttiaisia. Maili vain totesi, että "Huhhei, ne tuuli vei". Jonttukin tuli juttelemaan. Käy englanninkurssia ja itsenäisyyspäivänä päästään ensimmäisen lapsenlapsen lakkiaisia juhlimaan. Toivottavasti sellaiset järjestyy, kun nyt jo lakin saanti on varmaa. Jonttu sanoi, että heilläkin yöt ovat kylmiä ja aamulla keltun ikkunat ovat kasteessa. Muuten asiat kunnossa.
Leirissä tehtiin vesihuolto ja iltapalaa ja majoituttiin lämpimään vaunuun. Tiskasin ja sitten putsattiin kultaa ja granut. Minulla oli vain muutama, mutta Matille alettiin täyttää jo kolmatta putkea. Nyt kello on kolme. Matti nukkuu. On täydellinen hiljaisuus. Palsinoja kohisee, mutta se ei ole hälyä vaan kuuluu tämän maiseman sieluun. Ilman sitä Palsi ei olisi Palsi. Kaikkien pitäisi se kokea. Hyvää yötä.

 

Tiistai 23.8.2005 Sataa tihuuttaa vähän väliä pieniä kuuroja. Taivas pilvessä. Ulkolämpö +13 astetta. Nyt näin "nuolilinnun" paikallaan: se istui pyykkinarulla. Pieni se oli ja tasaisen harmahtavan ruskea. Pitää kotona katsoa kirjasta. Västäräkit ovat nykyään aina jossain vaunun lähellä. Vaikka koska katsoisi ulos, niin aina näkee sen vipeltämässä pitkin maata. Niitä on neljä. Silloin kun lähdimme narulla mittaamaan ylös menevää rajaa, minulla oli naruvyyhti kädessä. Matti otti narun pään käteensä ja käveli pitkin askelin ulos etuteltasta, tarkoituksena vetää naru suoraksi leiritielle. Vaunun nokan kohdalla lensi vaunun alta västäräkki ja sujahti Matin jalkojen välistä nuotiokivelle keikuttamaan pyrstöään.
Aloimme tehdä lähtöä kauppareisulle. Roskat, tyhjät pullot (joita nyt on ihmeen vähän), vesikanisterit ja tienkorjauksessa tarvittavat käsineet ja ämpäri otettiin mukaan. Tuuli alkoi viritellä palkeitaan kun olimme lähdössä. Timpan vaunulla se oli jo saanut voimansa liikkeelle. Keräsimme kiviä kuopista takaluukkuun. Pitää olla matalia laattoja kun ne laitetaan kuoppien pohjalle ja santaa niiden päälle. Sellaisia laattoja ei yleensä löydy ojista kuoppien kohdalta ja olen ämpärillä niitä kantanut kaukaakin. Nyt kun keksimme ottaa kivet sieltä, missä niitä eniten on, ja viedä tiellä olevien kuoppien luo, on tienkorjaus paljon helpompaa. Menomatkalla täytimme seitsemän kuoppaa, mutta takaisin tullessa moninkertaisen määrän. Joku muukin on korjannut tietä. Luulen, että imuriväen Tapani on ollut asialla. Nyt he ovat käymässä kotona. Kioskilla joimme kakkukahvit. Postia ei ollut. Kaunispäällä söimme huiputukset. Kaunispää ja koko Saariselkä oli pilvien peitossa. Ruokaillessa katselimme ikkunasta, kun tuuli vei pilveä ohi niin kuin vahvaa savua. Ja sitten Ivaloon. Ivalossa ei pilviä maassa ollut, mutta taivaalla kyllä. Asiat toimitettiin ja Shellillä juotiin kahvit. Make soitti. Oli kuljettanut Annin oikojalla, ostanut tänne säilytyslaatikkoon neljä venttiiliä. Niillä luulisi ilmanvaihdon laatikossa toimivan hyvin. Ei heilläkään kaunis ilma ollut. Kun lähdimme Ivalosta takaisin, tien laidassa oli isosarvinen poro ja kaukaa jo näin, että sillä on kirkkaan punaiset sarvet. Lähempänä näin, että sarvista roikkui pitkiä nahkasuikaleita. Olen kyllä kuullut, että sarvista nahka syksyllä irtoaa, mutta en ymmärtänyt, että se noin rajua on. Viljokin sanoi jokin aika sitten, että silloin porojen sarvet ovat kovin arat. Nahan lähdön jälkeen sarvet sitten kovettuvat. On ne kovat aseet kun tarve vaatii. Olisin ottanut kuvan, mutta tavan mukaan autoa ei voinut missään kääntää ja kun sivuteitä ohitettiin, niin ei kannattanut enää lähteä takaisin, koska se poro ei siellä missään tapauksessa enää ole. Se niistä sarvista. Vain muutama kilometri oli ajettu kohti Saariselkää, kun sama sumupilvi ja tihkusade alkoi, tai sitten se ei ollut loppunutkaan. Sitä kesti koko matkan. Silloinkin kun korjasimme tietä. Palsille asti pilvi peitti maisemaa ja kaikki oli todella märkää. Vaunun rännin alla olevaan astiaan oli silti kertynyt vain vajaa litra vettä. Maken väen leiri kunnossa.
Iltanotski tehtiin ja ekakerran tänä kesänä ja Matti sytytti myrskylyhdyn palamaan nuotiokivelle. Kello on nyt 1 yöllä ja siellä sen valo loistaa vieläkin. Olen tehnyt vaihteeksi suikalelihasta kahden päivän kastikkeen. Se kypsyy nyt hellalla. Matti osti iltalehden ja on lukenut sitä ainakin pari tuntia. Nyt täyttää ristikkoa. Tänään ei rännillä edes käyty, joten ei kultaakaan putsattavaksi ole. Nyt löhötään. Hyvää yötä!

 

Keskiviikko 24.8.2005 Aurinko paistaa ja välillä ohi suorastaan kiitävä pilvi ehtii pudottaa lyhyen sadekuuron. Matti lähti rännille. Tein aamuaskareet ja heikossa tihkusateessa lähdin minäkin alas. Nyt vihdoinkin täälläkin sataa niitä kauan luvattuja kuuroja, eikä vettä putoa päiväkausia. Iltapäivällä taivas oli melko selkeä. Tuulee niin, että heikommin maassa kiinni olevat puut olisivat kaikki kaatuneet. Yhden kerran kiristimme Maken väen teltan etupressun yhtä narua. Meillä ei tuuli muuta vahinkoa tehnyt. Timpan pressuteltasta kurun pohjalla oli katto lähtenyt, montulta suojapressu ja ylhäällä olevan vaunun päältä myös pressu oli maassa. Illalla kun kävimme telepisteellä, Timppa korjaili antennejaan. Tuuli oli niitäkin runnellut. Huono päivä Timpalle oli muutenkin ollut. Montulla hän oli vääntänyt yhtä kolmesta isosta laakakivestä irti. Toinen kivistä oli lähtenyt luisumaan monttuun. Oli luisunut hänen jalkaansa pitkin ja jäänyt jalkaterän päälle. Hetken oli kestänyt, että hän sai ahtaassa montussa kiven kallistettua niin, että sai jalkansa alta pois. Hän kaivaa aivan yksin muutaman kilometrin päässä alajuoksulla, eikä mekään oltaisi edes tiedetty, onko hän montulla vai jossain muualla. Timppa sanoi, että nyt taas osaa pitkään olla varovaisempi. Hyvä ettei pahemmin loukannut.
Kuvasin Mailin leiripaikan, vaikka oli jo hämärää. Puolikuu paistoi montun takaa ja sain senkin kuvaan. Otin Mailin kesällä löytämästä ja kuunteluun ja lähettämiseen käyttämästä kannosta myös kuvan. Toivottavasti oli oikea kanto. Olemme kuvanneet kaikki merkityt puhelimien kuuluvuuspaikat puolentoista kilometrin matkalta. On niitä kaikenlaisia. Tynnyri on viety pois, mutta otin siitä paikasta silti kuvan, koska siinä puhelin kuuluu. Oli jo vähän hämärää, kun Matti sahasi ja hakkasi paksuista oksista saunapuita. Illan pimetessä puolikuu kirkastui ja nyt oli sen verran selkeää taivasta, että näimme kuun alapuolella tänä syksynä ensimmäisen kirkkaan tähden. Unohdimme tehdä kuukkeleille piimäpuuroa ja menimme klo 1 sitä tekemään. Kuu paistoi kirkkaana Maken väen leiriltä päin ja taivaalla oli paljon tähtiä. Polkuja ja teitä pitkin olisi hyvin nähnyt kulkea, mutta rinteillä kulku olis kyllä vaarallista. Kulta on putsattu varastoputkiin. Matti nukkuu, kello on 2. Ulkolämpö +7 astetta. Palsi pitää ihmeen voimakasta kohinaa. Mahtaakohan ilmat muuttua? Aatu jutteli, että Korpelain mukana viime kesänä oli pieni poika ja se sanoi häntä koko kesän Joulupukiksi. Oli illalla vaunussa järkeillyt, että kyllä hän nyt tietää, miksi Pukki voi Jouluna niin paljon jakaa lahjoja. Siksi se voi, kun se kesät kaivaa kultaa. Kun Jonttu näki Aatun ekakerran, niin se sanoi, että "nyt olen nähnyt Joulupukin livenä".
Täällä on varsinkin miehillä tapana istua rinteellä olevassa huuskassa ovi avoinna ja katsella vastarinteen maisemaa. Se taitaa olla Palsin katselluin maisema. Jonttu pyysi tänään puhelimessa, että ottaisimme maisemasta kuvan niin, että ovipielistä tulis kuvaan raamit. Kello on 2.30 ja puuro alkaa olla kypsää. Väsyttääkin vähän. Hyvää yötä. Nuotiokivellä loistaa myrskylyhdyn valo.

 

Torstai 25.8.2005 Ensin luulin, että sataa, kun katto ropisi. Nostin rullaverhot ja enempää ei voisi aurinko paistaa. Kova tuuli oli noussut jo minua ennen. Pilvet tulevat Kristiinamoroston takaa. Puuskissa tuulee niin, että ihme kun linnut pysyvät ilmassa. Männyistä varisee neulasia vaunun katolle, siitä sateentuntuinen ropina johtui. Matti oli keittänyt kahvia ja häipynyt rännille. Kaunista oli, todella kaunista. Tein aamupuuhat ja seurasin lintukatrasta, kun nekin olivat aamupalalla tai taitavat jo syödä lounasta. Piimäkaurahiutalepuuro kelpaa edelleen. Kai meidän on tehtävä niille puuroa vielä senkin jälkeen, kun Make on vetänyt vaunun Papinhaminaan. Se on halpaa ja hyvää ruokaa. Kuukkelit saavat sitä varastoistaan talvellakin. Vähän huonovointisena lähdin rännille. Siellä helposti vaivat unohtuu. Tein koeottoja pitkin rinteen reunaa, mutta huonoin tuloksin. Matti äheltää isolla rännillä. Tuuli pitää polttiaiset poissa ränneiltä, mutta tämän vihkon sivulla niitä kulkee ja jäävät usein kynän terän alle. Ne ovat niin pieniä, että tulevat kattoluukun tiuhan verkon rei'istä sisälle. Sisätilassa ne eivät pureskele ihmistä, kulkevat vain ja mieluusti valkoisella pinnalla. Kello 15 lopetimme rännäyksen ja lähdimme ruuan laittoon, saunan lämmitykseen ja siivoamaan vaunua.
Saimme kivan vieraan, kun Aatu tuli soittoreissulta ja poikkesi meille Millan kanssa. Milla ei pitkään viihtynyt, vaan karkasi kuin nuoli rinnettä ylös. Kaukaa sen haukunta kuului vielä klo 22 aikaan. Keitin kahvit ja Aatu ja Matti kahvittelivat etuteltassa. Ilma oli lämmin ja todella kaunis. Tuuli oli rauhoittunut puhaltelemaan hissuksiin. Aatun kanssa on kiva jutella ja puhua leikkiäkin. Hän oli ollut telepisteellä ja poimimassa kaarnikoita, mutta siellä niitä on vähemmän. Käskin poimia tästä läheltä rinteiltä. Me emme niitä poimi muuten kuin suuhumme. Sinne Aatu kiipesi poimurinsa kanssa. Aikoo tehdä niistä mehua. Imuriväen Tanja on neuvonut tekemään niistä mehua keittämättä. Otimme pienen ruokiksen. Ovet vaunussa ovat olleet ulos asti auki ja kylmä ei ole. Tein vesipadan alle tulen ja Matti hakkasi ja pudisti vaunun matot. Pesin vaunun lattian ja harjasin etuteltan. Vesi padassa kuumenee nykyään nopeasti ja oli jo kiire laittaa kiukaan pesään valkeaa. Matti kantoi kuuman veden saunaan ja lähti sitten rännille. Minä saunoin oikein kunnolla ja pitkään. Ilma oli niin lämmin, ettei löylyä välttämättä olis tarvinnut lainkaan. Saunan jälkeen istuskelin kylpytakissa nuotiolla ja nautin olostani. Matti huuteli lepakolla lähtevänsä ränniltä ylös ja lisäsin saunaan puita. Aatukin kävi autollaan huutelemassa Millaa, mutta huonoin tuloksin. Mattikin näytti viihtyvän saunassa pitkään. Lämmintä vettä jäi niin, että pesin heti kolme puseroani. Klo 22 jyrähti Kristiinamoroston takana ukkonen ja puhtaat puserot saivat ylimääräisen huuhtelun pyykkinarulla. Ei se häävi huuhtelu ollut, vain pari minuuttia se kesti ja ukkonen meni pohjoisen puolelta ohi leirin. Kello on nyt 2.10 yöllä. Kuunpuolikas vaeltaa kohti Mailin yläleiriä. Näyttää tekevän vähän korkeamman kaaren joka yö. Matti jo nukkuu ja puuro on taas kiehumassa. On ollut rauhallinen, hyvä ja kaunis päivä. Matti sanoi, että iltarännäyksestä ei muuta hyötyä ollut, kuin että kävi syöttämässä polttiaiset. Hyvää yötä.

 

Alkuun

  Etusivu     Päiväkirjat     Kuvat     Vaihtuvat 

 www.maisanpaja.net