Etusivu     Päiväkirjat     Kuvat     Vaihtuvat   

  Vaihtuva-arkisto

Terveiset Saariselältä

Merja ja Velju lomailivat tuntureilla, kivenheiton (siis lappilaisen heittämänä) päässä Kahvasta marraskuussa 2008. Alla olevat kuvat ovat Saariselän maisemista. Kaunispään ja Kiilopään rinteiltä ja huipulta. Näin kesälapinkävijä vihertää kateudesta ja harmaantuu kaipuusta Kahvaan.

KUVAT: VELI-JUKKA LEPPÄNEN, 2008

 
Erämaassa
oppia voi sen:

Tärkeää on
yksinkertainen,

vaivaiskoivu,
kelottunut puu,

polku,
joka eteen avautuu,

lammen vesi
syvän sininen,

valon kajo,
tuuli hiljainen.

Erämaassa
ymmärtää voi sen:

tärkeää on
elää kuunnellen.

Silloin puhuu
ruska tunturin,

puro soittaa
kielin tuhansin,

vaivaiskoivu
lauluun puhkeaa,

joka korsi
kiittää Jumalaa.

Erämaassa
tuntea voi sen:

levollisuus
valtaa sydämen.

Parantaja
lähellämme on

niin kuin tuuli, 
kajo auringon.

Niin kuin lumi
maahan laskeutuu,

sielun haava
hiljaa umpeutuu.

anna-maija kaskinen
poroposti 4/2003

 

 

 

 

 

_DSCF0045.jpg (211730 tavu(a)) _DSCF0028.jpg (159006 tavu(a)) _DSCF0040.jpg (134672 tavu(a))
_DSCF0049.jpg (144412 tavu(a)) _DSCF0051.jpg (222335 tavu(a))  _DSCF0054.jpg (337256 tavu(a)) _DSCF0042.jpg (180958 tavu(a)) _DSCF0061.jpg (135922 tavu(a))
_DSCF0068.jpg (131119 tavu(a)) _DSCF0020.jpg (163118 tavu(a)) _DSCF0072.jpg (176849 tavu(a))

 
Eräs tapa etelän ihmisen löytää Lapin Kultamaa, osa 1:

Ajetaan nelostietä kohti pohjoista, kunnes saavutaan Rovaniemelle.
Jos tekee mieli ajella itäreittiä, niin voi mennä Kuusamon kautta `"Soankylään".
Sodankylästä jatketaan edelleen kohti pohjoista kunnes saavutaan Vuotson Saamen porokylään.
Ko. Porokylässä voi pysähtyä ihailemaan oikealla näkyvää muistomerkkiä ja kanavaa, mutta sitä ennen on käytävä paikallisessa kaupassa täydennyksellä, koska sen jälkeen ei enää ole kauppoja.
Ajetaan kohti Ivaloa vajaat 20 km, tulee Tankavaara.
Tankavaarasta eteenpäin n. 30 km ja eteen ilmestyy Kakslauttanen.
Kakslauttasen sillasta vielä kilometri eteenpäin, tienristeys vasemmalle, jossa lukee KUTTURA. Tätä tietä ajetaan 16 km, oikealla on kioski KULTAKAIVOS.
Tästä lähdetään oikealle kohti pohjoista (Sotajoentie).
Ajetaan n.8km, oikealla on poroportti joka aukaistaan ja suljetaan, kun on ajettu siitä läpi.
Portin kohdalla on kylttejä, mm. Palsin Kultala, Kahva ja (ehkä) Souvarit.
Tästä ajetaan n. 400 metriä, y-risteyksestä vasemmalle ja edelleen n. 7 km.
Tulee jyrkkä pudotus Palsinojalle, n. 300 metriä, (välillä terassi).
Paikalla on komeat näköalat ja on muistettava, että esim. asuntovaunu tai -auto pitää jättää
ylös.
Siis norm. henkilöautolla pääsee alas sekä ylös hyvin.
Kun on päästy alas parkkipaikalle, Palsinojan varrelle, niin noin sadankolmenkymmenenviiden metrin päässä, Palsin toisella puolella näkyy valkoinen asuntovaunu. Sinne päästäkseen pitää ylittää Palsinoja kahlaten tai siltaa pitkin, Valinta vapaa.

timo.jpg (330738 tavu(a))

Aprillina -07 Timo oh3gqe

Eräs tapa etelän ihmisen löytää Lapin Kultamaa, osa 2:

Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta, sen eri ilmiöistä sekä näihin liittyvistä seurannaisvaikutuksista. En oikein pysty määrittelemään mikä minut sitten loppujen lopuksi ajoi Lapin Kultamaille, mutta kaitpa minerologia, fysiikka ja kemia lienevät olleet ne laukaisevat tekijät.Mutta! summasummarum: Olin katsonut jonkun länkkärileffan jonka teema painoittui kullan, AU (aurum) etsintään. Vapaan erakkoelämän orastavasta tunteesta pääsin eroon vasta käytyäni hakemassa vartioston varusvarastolta lainaksi :
-satularepun
-tunturiuntuvapussin
-Kontiosaappaat, huopasisälmyksellä. 
Näiden lisäksi runsaasti epäuskoisia silmäyksiä.
Olin jossain vaiheessa kuulevinani mutinaa, kuten (ainahan se on hullu ollu). Sain lomani kevääksi ja nukuttuani varmuuden vuoksi parvekkeella pari yötä, karaistuakseni rankkaa lapin reissua varten, heitin satularepun selkään ja sanoin vaimolle, likalle ja pojalle tere! :-\
Lähdin busalla stadiin, junalla Rova-(puuton ranta-alue)niemelle, sieltä linja-autolla (postibussi) Ivaloon. Kyseisen kylän Nääsbaarissa tapasin mukavan ikäiseni kaverin, joka kertoi kokeilleensa kullankaivua Lemmellä. Otettuamme pakolliset lisäpaukut hän kävi varoittamatta puhelimessa ja sanoi velipoikansa tulevan heti noutamaan meidät. Eipähän mennyt kuin viitisen minuuttia kun pöytämme edessä seisoi taksikuski. Mentiin! kävi käsky.
Ajoimme Inariin, lähelle 40 km, jossa tämä mukava kaveri jäi pois antaen käskyn tämän taksikuskivelipoikansa ajaa minut Lemmenjoelle. Matkan pituutta en muista, mutta lienee 60 km. Kello oli siinä vaiheessa kolmen pinthan yölä, joten kuski kävi herättämässä Jomppasen emännän (Mari muistaakseni), näin hyvin väsynyt matkamies saatettiin avuliaasti vällyjen helmaan, ja se kyyti ei maksanut mitään.

timo2.jpg (205460 tavu(a))

19.4.2007 0740 Timo oh3gqe

  Etusivu     Päiväkirjat     Kuvat    Vaihtuvat 

 www.maisanpaja.net